Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu 0 0 2 0 2 1 P A K K A L A - H A R K K O K U J A Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 22.10.2008 päivättyä, 21.1.2009 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002021. Kaavoitus on tullut vireille 26.5.2008.
sivu: 1/25 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan muutos: Osa korttelista 51102 sekä katualuetta kaupunginosassa 51, Pakkala. Liikennealuetta kaupunginosassa 68, Koivuhaka. Tonttijako ja tonttijaon muutos: koskee osaa korttelista 51102. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Kehä III:n ja Tuusulanväylän tuntumassa, Pakkalan kaupunginosassa. Asemakaavaa muutetaan Harkkokujan eteläpuolisessa korttelissa 51102 tonteilla 4 ja 5. Suunnittelualuetta rajaa lännestä Valimotie, pohjoisessa Harkkokuja ja idässä Tuusulanväylä. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Pohjoisimman tontin käyttötarkoitus muuttuu liikerakennusten korttelialueeksi KM, jolloin sinne saa rakentaa I II-kerroksisen liikerakennuksen. Rakennukseen voi sijoittua myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Asiakasliikennettä varten on suunniteltu kaksi ajoliittymää, toinen Valimotieltä ja toinen Harkkokujalta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 6,2 ha. Rakennusoikeus laskee nykyisestä 19 650 kerrosneliömetristä 19 000 kerrosneliömetriin.
sivu: 2/25 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kiinteistö oy Harkkokuja 2:n tekemä kaavamuutoshakemus on kirjattu saapuneeksi 2.1.2008. Kaavamuutos oli kevään 2008 työohjelmassa numerolla 002021 ja siihen on liitetty myös kaavamuutos nro 002022. Kaavoitus tuli vireille 26.5.2008 numerolla 002021. Mielipiteet pyydettiin 27.6.2008 mennessä (MRL 62 ). Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.10.2008 Kaupunginhallitus 3.11.2008 Nähtävilläolo 19.11. 18.12.2008 Kaavasta ei muistutettu. Lausuntoja pyydettiin kahdelta lausunnonantajalta, mutta lausuntoja saatiin kolme. Kaavaselostusta on täydennetty lausuntojen pohjalta. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelin 51102 pohjoisimman tontin käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta T liikerakennusten korttelialueeksi KM, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Rakennusoikeudeksi tulee 9 000 kerrosneliömetriä, joka on vähemmän kuin nykyisen asemakaavan mahdollistama 9 650 kerrosneliömetriä. Tonttiin liitetään palanen Harkkokujan katualuetta. Tontille 5 osoitetaan henkilökunnan pysäköinti ja päivitetään samalla kaavamääräykset vastaamaan samoja periaatteita kuin naapuritontilla. Tuusulanväylän liikennealueella päivitetään vanha Tusbyvägen -merkintä muotoon Tusbyleden.
sivu: 3/25 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijoittuu Kehä III:n ja Tuusulanväylän liittymän viereen osaksi Tammisto-Pakkalan kaupallista keskittymää. Maisema on liikenneväylien hallitsemaa. 3.1.2 Luonnon ympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suurin osa Pakkalasta on Vantaanjoen viljeltyä savilaaksoa. Laakson reunalta pohjoisessa alkavat nousta Vantaan laajimpiin kuuluvat hiekkaselänteet, joille sijoittuu Helsinki-Vantaan lentokentän alue. Suunnittelualue ympäristöineen on pääosin rakennettua aluetta, jonka maisemaa hallitsee Kehä III:n ja Tuusulanväylän liikennemaisema eritasoliittymineen. Studio Terra on Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman yhteydessä tehnyt analyysin alueen maisemasta. Jumbon alue on keskeinen maamerkki, jonka asemaa Flamingo korostaa entisestään. Ympäristö on mieleenpainuva ja ohjaa Kehä III:lla liikkujaa. Tunnettavuudestaan huolimatta aluekeskuksen ympäristörakentamisen laatu ei ole kaikin osin riittävä. Alueen vahvuutena on yritysten hyvä näkyvyys väylille. 1 1 AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007.
sivu: 4/25 Maaperä Asemakaavan muutosalue on sijaitsee savialueella, missä pehmeän saven paksuus vaihtelee noin 1-7 m. Savikerroksen paksuus on suurimmillaan Valimotien alueella. Paikoin muutosalueella on kadun ja paikoitusalueen rakennekerroksia. Savikerroksen alapuolella on kitkamaakerroksia, lähinnä moreenia. Kairauksilla on alueella päästy tunkeutumaan noin 2-10 m syvyydelle maanpinnasta. Rakennettavuus maaperän suhteen Rakennusten perustamistapa alueella riippuu alimpien lattioiden tasosta. Todennäköisesti osalla aluetta rakennukset joudutaan paaluttamaan ja kaavamuutosalueen itäosassa rakennuksen voidaan perustaa maanvaraisesti tiiviin maakerroksen varaan. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja suunnitelmia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Koko Aviapoliksen alueen väestö kasvaa nopeasti. Vuonna 1997 väkiluku oli reilut 4200 henkeä ja vuonna 2007 jo 13 300 henkeä. Pakkalan kaupunginosassa väestö on vastaavana aikana kasvanut 1200:sta 7050:een. Kasvu selittyy Kartanonkosken asuinalueen rakentumisella. Alue on rakentunut vaiheittain ja sen on tarkoitus olla kokonaan valmis vuoteen 2010 mennessä. Kuten uusilla alueilla yleensä, väestö on nuorta ja alle kouluikäisiä on runsaasti. Koko Aviapoliksen alueen väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä vajaaseen 20 000:een, Pakkalan noin 10 000:een. Yhdyskuntarakenne Suunniteltava alue sijaitsee pari kilometriä Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpuolella, Aviapoliksen alueella. Kortteli sijoittuu Kehä III:n varteen, Tuusulanväylän liittymään. Valimotien ja Tuusulanväylän väliin on parissa vuosikymmenessä syntynyt seudullisestikin merkittävä kaupallinen vyöhyke.
sivu: 5/25 Kaupunkikuva Idässä alue rajautuu Tuusulanväylään, jolta Tammiston markettimaailma koetaan nopeasti ohikiitävän liikenteen seasta. Suurimittakaavaisuus on tuohon suuntaan perusteltua; pelkistetyt julkisivupinnat ja mainoslakanoiden puuttuminen tekevät kaupunkikuvasta selkeän. Kaupallisten palvelujen selkärankana toimii Valimotie, paikallinen kokoojakatu, jonka toiminnallinen mittakaava ja luonne asettavat Tuusulanväylään verrattuna ympäristölle erilaiset vaatimukset. Epämääräiset välitilat, ympäristörakentamisen puuttuminen ja viimeistelemättömyys tekevät kaupunkikuvasta reunakaupunkimaisen. Suurimpana ongelmana on yhtenäisen, rajatun katutilan puuttuminen. Kaupan alue on suunniteltu autoilevien asiakkaiden näkökulmasta; näyteikkunoiden sijasta on käytetty umpinaisia julkisivuja ja sisäänkäynnit on suunnattu pysäköintialueiden puolelle. 2 Uusissa liikerakennuksissa toteutus on laadukasta ja ympäristö käsitelty huolellisemmin. Kaava-alueella olevan Halvan ja Erätukun rakennus on hyvä esimerkki onnistuneesta pihan jäsennöinnistä ja mainosten sijoittelusta. Sinänsä rakennus on yksinkertainen ja pelkistetty, kuten Valimotien toisella puolella oleva metallin hohtoinen Evet Designkin. Kaava-alueen länsipuolelle on vastavalmistunut Flamingon viihdekeskus. Sen 13-kerroksinen hotelliosa kohoaa 84 metrin korkeuteen (meren pinnasta) ja näkyy kauas Vantaanjoen laaksoon ja Tikkurilan suuntaan. Korkeassa osassa on harmaan peltikasettijulkisivun ja mustan kivisen massan vaihtelulla, saatu hoikennettua rakennuksen hahmoa. Viihdekeskuksesta länteen länsipuolella on Jumbon kauppakeskus. Palvelut ja työpaikat Aviapoliksen alueella oli vuoden 2005 lopussa lähes 29 000 työpaikkaa, mikä on 30 prosenttia koko Vantaan työpaikoista. Vuonna 2005 kuljetuksen, liikenteen ja tietoliikenteen työpaikkojen määrä kasvoi voimakkaimmin. Merkittävin työpaikkakeskittymä on lentokenttä, joka laajenee koko ajan. Uusia hankkeita lentokentän alueelle ovat mm. Aasian terminaali, rautatieasema ja WTC. Lentoasema on vetänyt ympärilleen yrityksiä ja alueelle on vireillä valtavia toimitilahankkeita mm. Technopolis ja tulevan Aviapoliksen aseman viereen kaavailtu pääkonttorialue sekä Business Village. Heti Kehän pohjoispuolella on Plaza I:n ja II:n toimistoblokit, joita täydentävät jatkossa Plaza III Econia-toimistotalo. Lentoasematien länsipuolelle on tulossa mm. Spondan iso toimistorakennus. Kehän eteläpuolella sijaitsee Jumbon liikekeskus ja Flamingon kylpylä-hotelli ja viihdekeskus. Kokonaisuus täydentyy Lentoasemantien ja Jumbon väliin rakennettavalla 20-kerroksisella AviaTowerin toimistotornilla. Etelämpänä Pakkalassa on yrityspuisto, jossa sijaitsee mm. ympäristöosaamiskeskus Leija, joka on ensimmäinen kaupungin ja ympäristöalan yritysten verkottumiseen tähtäävä hanke Suomessa. Leijan kantavana voimana voitaneen pitää kaupungin ympäristökeskusta, mutta siellä on myös muita kaupungin palveluja, kuten kauppakamariosasto ja yritysneuvonta. Leijassa on myös useita ympäristö- ja elintarviketeknologiaan perehtyneitä yrityksiä. Alueella on myös merkittäviä elintarviketeollisuuden laitoksia, joista suurimpia työllistäjiä on kaava-alueeseen rajoittuva HK-Ruokatalo. Lähimmät koulut ovat Pointin kansainvälinen koulu ja Veromäen koulu Kartanonkoskella. Pointin yhteydessä on myös kansainvälinen päiväkoti, kirjasto ja yhteispalvelupiste. Liikenne Lentomatkustuksen määrän arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 12 miljoonasta matkustajasta 20 30 vuoden kuluessa noin 30 miljoonaan, mikä tarkoittaisi sitä, että myös maaliikenteen määrä lentoasemalle johtavilla reiteillä tulee kasvamaan huomattavasti. Strafica Oy on laatinut Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelun vuodelle 2030. Sen mukaan Kehä III tulee ruuhkautumaan Lentoasemantien liittymän läheisyydessä. 2 Autolla kauppaan, kävellen ostoksille -Valimotien kaupunkikuvaselvitys, Kaupunkisuunnittelu 18.6. 2008.
sivu: 6/25 Liikenteen sujuvuutta parannetaan Valimotiellä leventämällä se 2+2 -kaistaiseksi. Valimotien ja Harkkokujan risteykseen rakennetaan liikennevalot ja kääntymiskaistat päätieltä vasemmalle kääntyville. Työt ovat käynnissä ja niiden pitäisi valmistua vuoden 2008 loppuun mennessä. Valimotie tullaan tulevaisuudessa kytkemään läheiseen Tuusulanväylään Ylästöntien jatkeen suuntaisliittymällä. Tämä liittymä on huomioitu liikennesuunnitelmissa ja asemakaavoissa ja sen vaikutuksista Valimotien liikenteeseen on laadittu selvitykset. Liikennemäärät nykytilanteessa, kun mukaan on huomioituviereisen Retail Parkin ja Tammiston ostospuiston liikennetuotos. Ramboll, 2007. Rambollin laatimassa Valimotien ja Harkkokujan liikenneselvityksessä (17.10.2007) on esitetty induktiosilmukoista saatujen liikennemäärien perusteella nykytilanteen mukaiset liikennemäärät ja laskettu mukaan myös viereisen Retail Parkin synnyttämä liikennetuotos. Aiempien selvitysten liikennelaskentojen perusteella asiakasliikenne on suurimmillaan lauantaisin klo 13 14, jolloin alempi katuverkko kuormittuu eniten. Lauantain huipputuntia on käytetty mitoittavana liikennetilanteena. Nykytilanne simuloitiin kahtena vaihtoehtona. Ensimmäisessä vaihtoehdossa etelästä tuleva ja etelään kääntyvä liikenne käyttää Harkkokujaa, toisessa vaihtoehdossa kaikki eteläsuuntainen liikenne käyttää suoraa tonttiliittymää Valimotieltä kortteliin. Mikäli etelään suuntautuvaa liikennettä halutaan ohjata tonttiliittymän kautta, tulisi liittymään lisätä liikennevalot. Vuoteen 2015 liikenteen ennustetaan kasvavan 12 prosenttia siten, että pohjoiseen päin kulkeva liikenne kasvaa noin 6 prosenttia ja etelään päin kulkeva noin 26 prosenttia. Joukkoliikenne Sekä Vantaan sisäiset että seutuliikenteen joukkoliikenneyhteydet ovat monipuoliset ja alue on hyvin saavutettavissa. Lähimmät pysäkit tulevat Valimotien varteen kaava-alueen kohdalle. Valimotietä käyttävät linjat: 520 (Itäkeskus-Lentoasema) ja 613K (Helsinki-Kylmäoja). Kehää ja Tuusulanväylää ajavat linjat 615 (Helsinki-Lentoasema), 623 (Helsinki-Rekolanmäki), 633 (Helsinki-Kerava), 636 (Helsinki- Hyrylä) jne. kulkevat aivan kaava-alueen vierestä. Yhteydet Helsingin keskustaan ovat erinomaiset. Tuusulanväylän rampeilla olevat pysäkit ovat matkustussuunnasta riippuen joko aivan vieressä tai eritasoliittymän toisella reunalla enintään 400 metrin päässä. Vantaan sisäiset linjat (53, 54, 56, 68) mahdollistavat vaihdolliset yhteydet pääradalle sekä Martinlaakson radalle. Kevyt liikenne Valimotien varressa kulkee kevyen liikenteen pääreitti ja Tuusulanväylän varressa paikallisreitti, niiden kautta kaava-alue on hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa. Yhteydet Pakkalan suuntaan kulkevat joko Tasetien tai Ylästöntien kevyen liikenteen reittien kautta. Tuusulanväylän itäpuolelle on lähin alikulku Valimokujan kautta. Harkkokujan kautta on yhteys Tuusulanväylän rampin kevyen liikenteen väylälle.
sivu: 7/25 Vesihuolto Vedenjakelu Kaava-aluetta palveleva vedenjakeluverkko on rakennettu. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Simonkylässä. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +88.00 mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Kaava-aluetta palvelevaa jätevesiviemäriverkko on rakennettu. Jätevedet johdetaan Valimotien viemärissä Tammistoon ja mittausaseman kautta Helsingin verkostoon Siltamäessä. Helsingin puolella jätevedet kulkeutuvat Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet päästetään mereen. Sadevesiviemäröinti Hulevesiverkko on osittain rakennettu ja vedet johdetaan putkiviemärissä Valimotietä seuraten Ylästöntien eteläpuolelle ja Tuusulanväylän varteen, josta Isopellon kohdalla väylän poikki itään Keravanjokeen. Tontin itäosassa on suuri avo-oja, johon johdetaan vesiä Kirkonkylän liittymän alueelta. Oja liittyy eteläpuolisen tontin puolelle rakennettuun hulevesiviemäriin. Sähköverkko Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n puistomuuntamo sekä keski- ja pienjännitemaakaapeleita sijoittuu kaava-alueelle. Kaukolämpö Kaukolämpöverkko ulottuu alueelle. Ympäristöhäiriöt Ilman pienhiukkaspitoisuudet Kehä III:n ja Tuusulanväylän autoliikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Liikenteestä aiheutuvia tärkeimpiä päästöjä ovat hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivety ja typenoksidit. 3 Terveysvaikutusten kannalta merkittävin typenoksideista on typpidioksidi (NO 2 ), joka aiheuttaa keuhkoputkien supistumista sekä terveillä että erityisesti astmaatikoilla. Se lisää hengitysteiden reaktiivisuutta 3 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2001, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:17
sivu: 8/25 muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, farmakologisille aineille ja allergeeneille. Typpidioksidipitoisuudet ylittävät ohjearvot toistuvasti suurten väylien varsilla, mutta raja-arvoja (eli suurimpia hyväksyttyjä pitoisuuksia) ei ole viime vuosina ylitetty pääkaupunkiseudulla. Hiukkasia joutuu ilmaan sekä auton moottorin polttoprosessista että välillisesti tienpinnasta ja hiekoitushiekasta autojen renkaiden jauhaessa asfalttia. Terveydelliseltä kannalta pienhiukkaset eli alle 10 μm:n hiukkaset ovat merkityksellisempiä. Ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 μm:n kokoiset keuhkorakkuloihin asti. Lapset, vanhukset sekä erityisesti astmaa, kroonista keuhkoputkentulehdusta tai sydäntauteja sairastavat ovat alttiita hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ohjearvot ylittyvät toistuvasti suurten väylien varsilla ja myös tuleva raja-arvo ylittyy vilkasliikenteisessä ympäristössä. 4 Kasvillisuus ja erityisesti puusto pidättää tehokkaasti liikenteen epäpuhtauksia. Pidättyminen suojavyöhykemetsikköön on kaikkein voimakkainta aivan tien vieressä suunnilleen 10-15 metrin matkalla. 5 Kehän varrella olevan Flamingon kaavoituksen yhteydessä YTV:n ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki antoi lausunnon, jonka mukaan kaikki liikenneperäiset pitoisuudet pienenevät etäisyyden tiestä kasvaessa. Karkeasti voidaan sanoa pienhiukkasmittausten ja mm. typpidioksidin passiivimittausten (Kehä I) perusteella, että tien reunalla (5-10 m tiestä) raja-arvot hyvin todennäköisesti ylittyvät pää- ja kehäväylien varsilla, mutta jo niin lähellä kuin 20 m päässä tilanne on parempi. Mikäli joitain toimintoja sijoittuu pihalle, ne on syytä sijoittaa rakennuksen taakse suojaisan pihan puolelle. Toisaalta, jos ei ole mitään mahdollisuutta jättää suojaetäisyyttä, tulisi vilkkaissa liikenneympäristöissä - kuten Kehä III:n reunalla - määrätä käytettäväksi koneellista tuloilmanottoa ja ottopaikkana kattotaso (+ suuntaus puhtaammalta alueelta) sekä tehokkaat EU7 eli F7-luokan suodattimet. Lentomelu Suunnittelualue on yleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä m3, mikä ei aseta rajoituksia alueen toiminnoille, mutta asettaa vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle. Tieliikennemelu Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty pääteiden ja - katujen liikennemeluennuste 2030, josta selviää, että suunnittelualue on Kehä III:n ja Tuusulanväylän liikennemelualueilla. Korttelin itäreuna sijoittuu Tuusulanväylän yli 65 db:n melualueelle, valtaosa korttelista on 60-65 dbn melualueella. Valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (993/1992) A- painotettu keskiäänitaso L Aeq saa enintään olla liike- ja toimistohuoneissa 45 db. 4 Maankäytön ja liikenteen keinoja ilmansuojelun ja meluntorjunnan edistämiseksi, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:9 5 Kasvillisuuden vaikutus tienvarsien ilmanlaatuun, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:2
sivu: 9/25 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Eläke- Fennian omistama kiinteistöyhtiö, Kiinteistöosakeyhtiö Harkkokuja 2. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Pakkala on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonne sijoittuu myös keskustatoimintojen alue. Koko alue sijoittuu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeelle. Voimalinjat on näytetty maakuntakaavassa. Ylästöntie on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006.
sivu: 10/25 Yleiskaava 1992 Yleiskaavassa (Kv 1992) alue on merkitty työpaikka-alueeksi T. Yleiskaava 2007 Yleiskaavassa (2007) alue on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi, KM. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppoja, tuotanto-, varasto- ja toimistotiloja. Valimokuja ja Nilsaksenpolku ovat osa historiallista tietä. Kaavamuutosalue sijoittuu lentomeluvyöhykkeelle 3. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 17.12.2007. Asemakaava Alueen ensimmäinen asemakaava on 510500, Kirkonkylän länsiosa (SM 30.11.1981). Korttelissa on voimassa asemakaavan muutokset nro 001499 (Kv 28.2.2000) ja 000614 (YM 25.2.1988). Kortteli on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T, jonne on saanut rakentaa tehokkuudella e=0,6. Toimistotiloja on saanut toteuttaa 15 % rakennusoikeudesta.
sivu: 11/25 Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Uudenmaan tiepiiri on käynnistänyt Kehä III:n parantamisen, koska Kehä III:a ympäröivä maankäyttö on voimakkaasti tehostunut ja liikennemäärät kasvaneet. Kehä III on Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun keskeinen teollisuuden ja talouselämän itä-länsisuuntainen kuljetusväylä. Suunnitelman mukaan Pakkalantien eritasoliittymään rakennetaan uudet rampit länteen päin, itään menevät poistetaan. Lentoasemantien eritasoliittymää täydennetään. Kehä III Kaupunkikuva, E18 pääkaupunkiseudulla Reunakaupungin kaupunkikuva, osa 2 julkaisussa on tarkasteltu Kehä III:n kaupunkikuvaa Vantaan ja Helsingin alueella. Siinä on kartoitettu tulevaa väylämaisemaa, missä näkyvin muutos tulee olemaan rakennetun ympäristön kasvu. Etenkin alueen keskiosassa rakennettu ympäristö tulee olemaan väylämaisemaa täysin hallitseva tekijä. Kehä III:n kaupunkikuvallinen tarkastelu on 26.11.2003 saatettu kaavoituslautakunnalle tiedoksi. Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman on Vantaan Markkinointi Oyn toimeksiannosta tehnyt Studio Terra Oy vuonna 2007. Autolla kauppaan, kävellen ostoksille -Valimotien kaupunkikuvaselvitys on saatettu kaupunkisuunnittelulautakuunalle tiedoksi 18.6.2008.
sivu: 12/25 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutoshakemus on kirjattu saapuneeksi 2.1.2008 ja sen on tehnyt Kiinteistö Oy Harkkokuja 2. Kaavamuutos oli kevään 2008 työohjelmassa numerolla 002021. Samaan kaavatyöhön on liitetty myös kaavamuutos nro 002022, jonka on 2.1.2008 jättänyt Kiinteistö Oy Valimotie 27. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset ) - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - ne, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. maankäyttötoimi, ympäristökeskus, tekninen toimiala, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi - Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, Tiehallinto, Vantaan Energia Oy, Elisa Communications Oyj, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. 4.3.2 Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on annettu 26.5.2008. Asemakaavamuutoksen alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa, sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Mielipiteitä otettiin vastaan 27.6.2008 saakka. Kirjallisia mielipiteitä saatiin 4 kpl. Sosiaali- ja terveysviraston vanhusneuvostolla, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja Marjatta Vuorimaalla ei ollut ole huomautettavaa kaavatyöhön. Vantaan Energia haluaa, että kaavamuutoksessa huomioidaan muuntamon ja maakaapeleiden sekä kaukolämpöputkien sijainti. Suullisia mielipiteitä ei tullut. Suunnitteluyhteistyö Lupa-arkkitehti Päivi Teerikangas ja ympäristöinsinööri Krister Höglund ovat osallistuneet kaavan valmisteluun. Nähtäville asettaminen ja tarvittavien lausuntojen pyytäminen Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 19.11. 18.12.2008. Siitä ei tehty yhtään muistutusta. Lausuntoja pyydettiin 18.12.2008 mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselta ja YTV:ltä, joilta kummaltakin saatiin lausunto ja sen lisäksi vielä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiriltä. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa haluttiin tarkentaa myymälätiloja koskevaa kaavamääräystä ja tarkempaa selvitystä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyistä. YTV:n lausunnossa haluttiin turvattavan Valimokujan erikoiskuljetusten reitti ja suorat ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet. Tiehallinnon lausunnossa muistutettiin, että kaupungin on kaavan mukaisia kuivatusjärjestelmiä toteuttaessaan haettava lupa Uudenmaan tiepiiriltä maantien alueella työskentelyyn. Lausunnot on otettu huomioon lausuntovastineissa ja kaavaselostusta täydennettäessä.
sivu: 13/25 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Hanke ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kanssa. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Vantaan arkkitehtuuristrategia (Kv 30.1.2006): - laaditaan työpaikka-alueille kaupunkikuvasuunnitelma ja -ohje - suunnitellaan kaupunkikuvallisesti hallittuja pysäköintialueita - tehdään hoitosuunnitelmat rakentamattomia alueita varten Tikkurilan kehityskuva (KALA 1.2.2006): Kehityskuvassa aluetta pidettiin korjattavana ympäristönä, joka vaatii erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Autolla kauppaan, kävellen ostoksille -Valimotien kaupunkikuvaselvitys (KALA 18.6.2008): Tavoitteena on kehittää alueen kaupunkikuvaa mm. rajaamalla Valimotien katutilaa vahvemmin rakennuksilla. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemapiirros, Innovarch Oy, 27.12.2007
sivu: 14/25 Kaava-alue on osa Valimotien vartta ja Tammiston kauppakeskittymää, joka on muuttunut viime vuosikymmeninä teollisuusalueesta merkittäväksi vähittäiskaupan alueeksi. Kaavaratkaisun suurin kysymys eli käyttötarkoituksen muutos on osa tätä jatkumoa: kuljetusliikkeen tilalle tulee liiketiloja. Uuden liikerakennuksen sijainti on näkyvällä paikalla Tuusulanväylän ja Kehä III:n liittymässä. Suureen mittakaavaan sopii tietty selkeys ja rauhallisuus, mikä toteutuu suoralinjaisessa ratkaisussa. Valimotien puolella kaupunkikuvaa on pyritty jäsentämään ja tuomaan rakennukset mahdollisimman lähelle katualuetta. Kaava antaa mahdollisuuden rakentaa lähes kiinni kadun reunaan, mutta ei pakota siihen. Todennäköisesti kadun reunan valtaa pysäköinti, mikä osittain vesittää pyrkimystä tiiviimpään katutilaan. Toisaalta pysäköinnin hallitsevaa asemaa on lievennetty maastonmuotoiluin ja tukimuurein. Liiketilojen keskimääräistä minimikokoa on pyritty rajaamaan kaavamääräyksin. Tällä on yritetty estää perinteisesti kaupungin keskustoihin tai Jumbon tapaisiin kauppakeskuksiin sijoittuvien pikkuliikkeiden siirtymistä liikenneväylien varsille. Valimotien muuttaminen nelikaistaiseksi ja liikennevalojen lisääminen mahdollistavat uuden liikerakennuksen ja sen mukanaan tuoman liikenteen. Huolto ja lastaus on erotettu asiakasliikenteestä. Sisäänkäyntien selkeys ja niiden helppo saavutettavuus bussipysäkeiltä ja kevyen liikenteen reitiltä on toimivuuden ja turvallisuuden kannalta oleellista. Harkkokujan katualueen tarpeettoman tilavasta kääntöpaikasta voidaan liittää osa kortteliin. Työn aikana harkittiin käyttötarkoituksen muuttamista myös tontilla 5, jolloin siitä olisi tullut toimitilarakennusten korttelialuetta nykyisen teollisuus- ja varastoalueen sijaan. Kaupunki ja kaavamuutoksen hakija eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen käyttötarkoituksen muutokseen perustuvista kunnallistekniikan kustannuksista, joten päätettiin pitäytyä alkuperäisen hakemuksen mukaisessa ratkaisussa. Uudisrakennuksen sijoittuminen kaupunkirakenteeseen.
sivu: 15/25 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue koostuu liikerakennusten korttelialueesta ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta. 5.1.1 Mitoitus - liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, KM 1,6 hehtaarin alue, jonka rakennusoikeudeksi tulee entisen 9 650:n sijaan 9 000 kerrosneliömetriä. Tonttitehokkuus laskee nykyisestä e= 0,60:stä e=0,55:een. - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, T 1,7 hehtaarin alue. Rakennusoikeus säilyy entisellään 10 000 kerrosneliömetrissä (e=0,60). 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet KM liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Korttelialueelle saa sijoittaa erikoistavaran- ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketiloja, joiden keskimääräisen koon on oltava vähintään 500 kerrosneliömetriä. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä aluetta saa käyttää ulkovarastointiin. Rakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden, aitojen ja muurien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealuokkaisia. Valimotien puoleisille julkisivuille tulee sijoittaa ikkunapintaa ja liikkeiden pääsisäänkäyntejä tulee korostaa. Katolle saa rakentaa kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi teknisiä tiloja, jotka tulee niihin liittyvine laitteineen huolitella rakennuksen arkkitehtuuriin soveltuviksi. Lastauskatokset saavat ulottua rakennusalueen ulkopuolelle. Mainoslaitteiden sijoittelussa ja rakenteissa tulee erityisesti ottaa huomioon kaupunkikuvalliset näkökohdat. Korttelialueelle tulee laatia yhtenäinen piha- ja valaistussuunnitelma. Liikkeiden pääsisäänkäynneiltä tulee olla suora ja turvallinen yhteys kevyen liikenteen raiteille ja bussipysäkeille. Pääsisäänkäyntien yhteyteen tulee sijoittaa helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja. Jalankulkualueet on kivettävä ja rajattava reunakivillä pysäköinti- ja istutusalueista ja pysäköintialue tulee jakaa kiveyksin pienempiin osiin. Autopaikat tulee katualueen reunassa liittää ympäristöön maastonmuotoiluin ja kivisin tukimuurein. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat liiketiloille 1 ap /35 krs-m 2, paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle ja toimistoille 1 ap/ 50 krs-m 2. Autopaikat saa sijoittaa tontin rajoista riippumatta. T teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä aluetta saa käyttää ulkovarastointiin Rakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden, aitojen ja muurien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealuokkaisia. Valimotien puoleisille julkisivuille tulee sijoittaa ikkunapintaa. Liikkeiden pääsisäänkäyntejä korostetaan. Katolle saa rakentaa kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi teknisiä tiloja, jotka tulee niihin liittyvine laitteineen huolitella rakennuksen arkkitehtuuriin soveltuviksi. Mainoslaitteiden sijoittelussa ja rakenteissa tulee erityisesti ottaa huomioon kaupunkikuvalliset näkökohdat. Korttelialueelle tulee laatia yhtenäinen piha- ja valaistussuunnitelma. Liikkeiden pääsisäänkäynneiltä tulee olla suora ja turvallinen yhteys kevyen liikenteen raiteille ja bussipysäkeille. Pääsisäänkäyntien yhteyteen tulee sijoittaa helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja. Jalankulkualueet on kivettävä ja rajattava reunakivillä pysäköinti- ja istutusalueista ja pysäköintialue tulee jakaa kiveyksin pienempiin osiin. Autopaikat tulee katualueen reunassa liittää ympäristöön maastonmuotoiluin ja kivisin tukimuurein.
sivu: 16/25 Pääsisäänkäyntien yhteyteen tulee sijoittaa helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat teollisuus- ja varastotiloille 1 ap/ 120 krs-m 2, liiketiloille1 ap /35 krs-m 2, paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle ja toimistoille1 ap/ 50 krs-m 2. Autopaikat saa sijoittaa tontin rajoista riippumatta. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Hankkeen MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia on tarkasteltu kaavaa laadittaessa. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei tule uutta asumista. Yhdyskuntarakenne Ratkaisu tukee tavoitetta tiivistää kaupunkirakennetta ja vahvistaa kaupallisten palvelujen alueita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kaupunkikuva Ratkaisu kohentaa Valimotien kaupunkikuvaa, kun kuljetusliikkeen käytössä ollut varikko siirtyy muualle ja tilalle tulee liiketiloja. Liikerakennus on mittakaavallisesti ongelmallinen, mutta Valimotien ja Tuusulanväylän väliin jäävä kortteli toisaalta kestää isomittakaavaisen rakentamisen. Kaupunkikuvan hallinta on pyritty varmistamaan rakennusten arkkitehtuuria, mainoksia ja valaisua koskevin määräyksin. Katunäkymät, Innovarch Oy, 27.12.2007 Palvelut Kaavahanke lisää liiketilaa Valimotien varressa ja kasvattaa osaltaan Tammiston- Pakkalan alueen kaupallista vetovoimaa. Liikenne Liikenneselvityksessä Tammiston Kauppapuiston huipputunnin liikennetuotokseksi laskettiin 170 ajoneuvoa/h/suunta. Laskelma perustuu pysäköintipaikkojen määrään (265 kpl). Selvityksen mukaan hankkeella ei ole olennaista vaikutusta Valimotien liikenteen sujuvuuteen. Mikäli liikenteen kasvu on suurempaa kuin aiemmissa ennusteissa, voi ongelmakohtia syntyä kun Valimotieltä vasemmalle kääntyvien jono voi välillä kasvaa kääntymiskaistaa pitemmäksi. Koska suoraan menee kuitenkin kaksi kaistaa, ei kääntyvien ajoneuvojen jono aiheuta pahoja viipeitä suoraan ajaville. Kaavamuutoksessa on otettu huomioon kevyt liikenne ja yhteydet bussipysäkeille. Uudet pysäkit tulevat Valimotielle, kaava-alueen kohdalle.
sivu: 17/25 Vesi huolto Kaavamuutoksella ei ole vesihuollon suhteen merkittävää vaikutusta. Sen sijaan tontin itäosassa oleva avooja on putkitettava kaavassa varattavalle alueelle. Myös tontin rajaa pitkin rakennettu Tiehallinnon hulevesiviemäri on siirrettävä rasitealueelle sekä liitettävä muut tiealueelta ojaan laskevat putket em. hulevesiviemäriin. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakentaminen sijoittuu jo rakennetuille alueille, eikä sillä ole vaikutusta alueen luontoarvoihin. Vesistöt ja vesitalous Hulevesimäärä tulee lisääntymään ja se on otettava huomioon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Muuten vesihuollon kannalta kaavan toteuttamisella ei ole ympäristöön vaikutuksia 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Liikennemelu ja liikenteen pienhiukkaspäästöt Kaavassa on otettu huomioon liikennemelun vaikutukset ja niiden torjunta toimistotilojen ulkovaippaa koskevissa määräyksissä. Toimistotilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 db. Liikenteen pienhiukkaspäästöt on otettu huomioon ja määrätty suuntaamaan rakennuksen raittiin ilman otto siten, ettei sisäilman pienhiukkasten raja-arvo ylity. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen alkanee kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Vesihuollon toteutus: Vesijohto- ja jätevesiverkot ovat kuten kohdassa 3.1.3 on selostettu. Alueen hulevesiverkko on rakennettu kohdan 3.1.3 mukaan. Hulevesijärjestelmään tehtävät muutokset on kerrottu kohdassa 5.4.1. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Jukka Kauto, Arkkitehtitsto Innovarch Oy, jukka.kauto@innovarch.fi; puh. 0207 621 627 Sirpa Lamminluoto, NCC, sirpa.lamminluoto@ncc.fi; puh. 010 50755333 Vantaan kaupunki: asemakaavasuunnittelija Seppo Niva maisema-arkkitehti Marika Bremer ympäristöinsinööri Krister Höglund suunn.ins. (vesihuolto) Keijo Ikonen suunn.avust. Tarja Itätalo suunn.ins. (geotekn.) Markku Kortelainen aluearkkitehti Elli Maalismaa liikenneinsinööri Jarmo Pajunen lupa-arkkitehti Päivi Teerikangas piirtäjä Kaija Topra kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu/Asemakaavoitus Vantaalla, 22. päivänä lokakuuta 2008, tarkistettu 21.1.2009.
sivu: 18/25
sivu: 19/25
sivu: 20/25
sivu: 21/25
sivu: 22/25 22.10.2008, tarkistettu 21.1.2009
sivu: 23/25
sivu: 24/25
sivu: 25/25