Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Vaikea yhtälö Mitä tälle tehdään?

Kuntien budjettivarat riittävät tulevaisuudessa vain lakisääteisten tuottamiseen 88% 59 % 29 % 9 % 2 % 1 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa melko eri mieltä täysin eri mieltä Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus N= 111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa tai sosiaalijohtajaa

Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Omaiset asuvat usein kaukana

Kolmas sektori politiikan puheessa Kataisen hallituksen ohjelma: 3.sektorin osaamista ja kokemuksia hyödynnetään Yksityinen ja 3.sektori täydentävät kuntien palveluja lainsäädännön puitteissa PARAS-hankkeen suunnitteluvaiheen loppuarviointi (Haveri & Stenvall 2009): Toimintasuunnitelmien keskeisimmiksi kuntien tuottamistavoiksi tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi nousevat 1. oman toiminnan tehostaminen, 2. yhteistyö muiden kuntien kanssa, 3. ostopalvelut ja 4. yhteistyö 3.sektorin kanssa.

Kolmannen sektorin roolin kasvua tuottajana jarruttaa eniten Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa. 60 Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän. 58 Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita. 58 Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista tuotantoon. 49 Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita tuottamisesta. 46 Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi. 16 Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta. 15 Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritysten tehtävä, ei järjestöjen. 7 Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyy vastaamaan tuottamisesta itse. Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, että järjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto tuottamiseksi. 2 2 N=111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa, sosiaalijohtajaa tai kunnansihteeriä

Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Omaiset asuvat usein kaukana

Suomut ry, Suomussalmi Kyläyhdistykset työllistävät työttömiä palvelutehtäviin Suomut ry Suomussalmen kunta ja järjestöt yhdessä kaksi työntekijää, kunta maksaa palkan ja tilat Suomut ry hoitaa kyläyhdistysten puolesta kaiken byrokratian vuonna 2008: työsopimuksia 232 palkkoja 1.277.402 palkkatuki! Kyläläisten avun ja tarve erityisesti vanhusten siivouspalvelut

Sektorirajat ovat liikkeessä virallinen epävirallinen KANSALAISET, PERHE JULKINEN SEKTORI julkinen yksityinen KOLMAS SEKTORI tavoite: demokratia, julkiset palvelut, yhteinen hyvä tavoite: taloudellinen tulos omistajille KAUPALLINEN SEKTORI

Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana

Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. On aika päästä kokonaan eroon niistä kuntarajoista, jotka perustuvat vieläkin osittain sadan vuoden takaisiin hevosella tehtyihin kirkkomatkoihin. Kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntalehdessä 9/2011 Kataisen hallituksen ohjelma Kuntarakenteen muutos jatkuu Miten käy demokratian, keskusten ulkopuolisten ja paikallisten yhteisöjen, kun yksikkökoko kaiken aikaa kasvaa? Tutkija Kari Leinamo, Vaasan yliopisto: Jos uusia tuottamistapoja ei kehitetä eikä pieniä yksiköitä haluta pitää yllä, keskittyvät palvelut jatkossa yhä enemmän keskuksiin. Jos asennemuutosta ei tapahdu, on maaseudun arki nykyistä karumpi. Kyse on tällöin lähinnä siitä, mistä keskuksesta palvelut jatkossa haetaan.

Kolmas sektori erilaistuu myös kumppanuus kunnan kanssa saa monenlaisia muotoja Perinteinen järjestötoiminta Palveluja tuottavat järjestöt perinteiset järjestöt järjestöjen vapaaehtoisena ja tarjoama järjestöjen järjestöjen järjestölähtöisten muotoisena vertaistuki, tuottamat markkinoille yritysten harrastamisen, sosiaalisen vapaaehtoistyö yleishyödylliset tuottamat markkinaehtoisesti kanssakäymisen ja yhteisen ja yhteisöllisyys palvelut palvelut tuottamat palvelut asian edistämisen areenana ei-taloudellinen toiminta voittoa tavoittelematon voittoa tavoitteleva yhteisökumppanuus markkinakumppanuus

Tarvitaan uudenlaista ajattelua, keskustelua ja poliittisia linjauksia! Kolmannen sektorin / kansalaiskunnan roolit ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukija tuottaja lähidemokratian vahvistaja

Kiitos! Ritva Pihlaja ritva.pihlaja@pp.inet.fi 0400 895 140

Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Ehdotuksia toimenpiteiksi 1/2 1. Kuntien on jatkettava järjestöjen monipuolista tukemista 2. Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ja tiedonkulkua on parannettava 3. Kuntien on laadittava järjestöstrategia 4. Kunnissa on luotava menetelmiä vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi 5. Valtiovallan on huomioitava järjestötoiminnan erityispiirteet 6. Valtiovallan on määriteltävä yhteisötaloutta koskevat käsitteet ja lainsäädäntö 7. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset on turvattava

Kolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimus Ehdotuksia toimenpiteiksi 2/2 8. Järjestöjen mahdollisuuksia työllistää on parannettava 9. Järjestöjen toiminnan ja rahoitukseen on kehitettävä uusia ratkaisuja 10. Vapaaehtoistyön ja palkatun työn rajanvetoja on tarkennettava 11. Palvelutehtävien koulutus- ja pätevyysvaatimuksista on sovittava 12. On määriteltävä, miten erotetaan toisistaan elinkeinotoiminta/yleishyödyllinen toiminta sekä taloudellinen toiminta/ei-taloudellinen toiminta 13. On määriteltävä, miten järjestetään ja rahoitetaan ne yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut, joiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei ole mahdollista sekä luotava tätä koskeva lainsäädäntö