Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö
20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot ja tutkimukset suunnitteluun sekä ohjaukseen
Kaupungistumien voimistuu Lähde: YKR/SYKE
Yhdyskuntarakenteen aluejakojärjestelmä Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet jalankulku joukkoliikenne Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet ( 68) Ytiminä 34 kaupunkiseutua Etäisyyteen perustuva aluejako ydinalueet kehysalueet itsenäiset kaupungit pienkaupungit maaseutu
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.
Pohjoiset suurkaupungit, metropolivertailu Helsinki-Tukholma SYKEn ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka ohjelmassa
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa 34 kaupunkiseudun kehitys Raportti ja laaja sähköinen liitekartasto julkaistiin syksyllä 2013 Löytyy osoitteesta: www.ymparisto.fi/ykr 9
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä 34 kaupunkiseudulla asukasta 1 000 000 950 000 900 000 850 000 800 000 750 000 700 000 650 000 600 000 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke muu taajama taajaman ulkopuolinen alue
Asukasmäärän kehitys eri vyöhykkeillä 34 kaupunkiseudulla
Kotitalouksien keskikoon kehitys - kaikki kaupunkiseudut 13
Ikääntyminen 20% Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ydinalueet 18% 16% yli 74-vuotiaiden osuus 14% 12% 10% 8% 6% Metropoli Suuret kaupunkiseudut Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 4% 2% 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 14
Kulkutapajakauma eri kaupunkiseuturyhmissä jalankulun ja joukkoliikenteen matkaluvut suurimmat metropolin ja suurten kaupunkien vaikutusalueella pyöräilyn matkaluvut suurimmat keskisuurilla ja pienillä kaupunkiseuduilla 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 metropolin vaikutusalue 0,75 0,20 0,43 1,68 suuret kaupunkiseudut 0,72 0,21 0,20 1,74 keskisuuret kaupunkiseudut, isommat 0,63 0,34 0,10 1,98 keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät 0,54 0,290,07 1,94 pienet kaupunkiseudut, isommat 0,45 0,25 0,02 2,01 pienet kaupunkiseudut, pienemmät 0,49 0,24 0,05 2,10 muiden keskusten vaikutusalueet 0,43 0,23 0,05 2,18 jalan pyörällä joukkoliikenteellä henkilöautolla muu kulkutapa HLT 2010-2011 15
liikkumisen hiilidioksidipäästöt jäävät ydinalueella alle 2 kg/vrk sisemmällä kehysalueella hiilidioksidipäästöjen määrä on 2,5-3 kg/vrk ja raideliikenteen kehysalueella alle 2,5 kg/vrk Liikkumisen hiilidioksidipäästöt (g/vrk, asukas) ulommalla kehysalueella päästöt ovat suurimmat, autovyöhykkeellä ja taajaman ulkopuolella yli 3,5 kg/asukas itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla päästöt jäävät pääosin pienemmäksi kuin kehysalueilla sisempi ydinalue ulompi ydinalue raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue pienkaupungit radanvarsien itsenäiset ks - ulompi ydinalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke 800 keskustan reunavyöhyke 1 100 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 300 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 1 300 joukkoliikennevyöhyke 1 400 1 700 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1 500 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 1 500 joukkoliikennevyöhyke 1 800 2 000 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 400 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 300 joukkoliikennevyöhyke 2 200 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 keskustan reunavyöhyke 2 900 joukkoliikennevyöhyke 2 800 heikko joukkoliikennevyöhyke 2 500 3 100 taajaman ulkopuolinen alue 2 800 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 600 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 3 300 joukkoliikennevyöhyke 3 300 heikko joukkoliikennevyöhyke 3 700 3 600 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 700 keskustan reunavyöhyke 2 100 joukkoliikennevyöhyke 2 200 2 300 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 2 700 keskustan jalankulkuvyöhyke 1 800 keskustan reunavyöhyke 2 200 joukkoliikennevyöhyke 2 500 2 700 joukkoliikennevyöhyke 2 900 3 000 taajaman ulkopuolinen alue 3 200 keskustan jalankulkuvyöhyke 2 300 keskustan reunavyöhyke 2 900 3 300 taajaman ulkopuolinen alue 4 000 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 600 3 500 taajaman ulkopuolinen alue 3 600 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 grammaa/hlö, arkivrk 16
Mika Ristimäki, SYKE Urban Zone - yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa Suunnittelumenetelmä, evidence base planning Aluejaot ja vyöhykkeet sekä tilastot 1985-2010 Liikenteen ja maankäytön yhteensovitus Kriteerit, kynnysarvot, opasmateriaali Strateginen suunnittelu, vaikutusten arviointi Käytössä laajasti kaupunkiseuduilla Valtakunnallinen yhdyskuntarakenteen raportointi: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa Mitä tapahtunut? Nykytilanne ja kehitys Teemaraportti yhdyskuntarakenteesta (2014) Miksi on tapahtunut? Syyt ja seuraukset Vaikutukset yhdyskuntiin? Mitä ennakoidaan tapahtuvan? Helsingin metropolialueen erillisraportti (2014) Opas yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden hyödyntämiseen maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelussa (2014) Miten hyödynnettävissä?
18
Elinympäristön tietopalvelut Liiteri & Harava Liiterillä on kaksi tehtävää: 1. Elinympäristön tietovarasto Kansalainen voi seurata elinympäristönsä laatua Yrityksille pohjatietoa liiketoimintaan Asiantuntijoille apua päätöksentekoon ja suunnitteluun Aineistojakelukanava 2. Analyysityökalu Tiedon luokittelua karttapohjaisesti ja tilastollisesti 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Luokitukseen laskettuja tietoja Liiterin kautta saataville teemakarttoina ja tilastoina Asutuksen jakautuminen Suomessa vuonna 2011 Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue 19
Miten Liiteri toimii? Sisältää paikka- ja tilastotietoa, kokemusperäistä tietoa sekä käyttäjän omia tietoja Erilaisia tietoja eri ryhmille Avoin tieto aluejakoihin laskettu tieto ja teemakartat (yleistetty tieto) Ruututieto eri ruutukoissa ja omiin alueisiin/puskureihin lasku (YKR-asiakkaat) Tarkat paikkatiedot Palvelupaketteja erilaisiin käyttötilanteisiin Valmiiksi mietityt analyysit ja keskeisimmät tiedot 20
Kyselypalvelu Harava Karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava www.eharava.fi Karttapohjaiset tiedonhankinnat paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti. Vastaukset suoraan paikkatiedoksi, helppo yhdistää esimerkiksi kaupunki-maaseutu - luokitukseen Miten vastaukset eroavat maaseudulla ja kaupungissa asuvien välillä?
Kiitos! 22