Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010
Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen lähiverkostoissa ja peruspalveluissa. Tavoitteena tulee olla se, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa elämäntilanteessaan riittävän tuen peruspalveluissa saatavilla olevina ehkäisevän lastensuojelun tukitoimina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Varsinaisen lastensuojelun palvelurakennetta tulee vahvistaa erityisesti avohuollon palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Hyvin toteutunut lastensuojelutarpeen selvitysprosessi myös vähentää tarvetta jatkaa avohuollon asiakkuutta. 3b Lastensuojelutyön toimintaedellytykset Oikea-aikaisuus tekee lastensuojelutoimenpiteistä vaikuttavia. Asiakkaiden käytössä on oltava tietoa palveluista ja tukitoimista ja niiden saatavuudesta. Asiakkaille on tarjottava apua silloin kun he sitä tarvitsevat.
Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 6a Yhtenäiset ilmoitus - ja vireilletulokäytännöt Lastensuojeluilmoitukset ja muut vireilletulot käsitellään kunnassa niin, että asiakkuuden käynnistymiseen liittyvät kriteerit ovat yhtenäiset, esimerkiksi keskittämällä ilmoitusten käsittely. Samoin lastensuojelutarpeen selvitykset tehdään kunnassa niin, että asiakkaaksi ottamisen kriteerit ovat yhtenäiset ja toteutuvat yhdenvertaisesti. 6c Lapsen läheisverkosto kartoitetaan jo selvitysvaiheessa Lapsen läheisverkosto ja muut perheen selviytymistä tukevat tekijät kartoitetaan jo lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. Yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseen perheen ja läheisten kanssa panostetaan lastensuojeluasian vireilletulosta lähtien lastensuojeluprosessin kaikissa vaiheissa.
Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 5.4 Laadukas lastensuojelutarpeen selvitys: lapsikeskeinen, korostaen lapsen osallisuutta ja lapsen henkilökohtaisia tapaamisia lähtee lapsen tarpeista arvioi lapsen tilannetta ja suojelun tarvetta, millaisia tukitoimia lapsi ja hänen perheensä tarvitsee on menetelmien ja välineiden suhteen joustava luo perustan avohuollon asiakassuunnitelmalle luon perustan luottamukselliselle asiakassuhteelle ei ole tekninen selvitys vaan aitoon vuorovaikutukseen pyrkivä arviointiprosessi rakentuu joustavasti myös muualla tehdyt selvitystyöt huomioiden on tiivis, ei ylimitoitettu toteutuu annetuissa aikarajoissa työskentelyn tavoite ja tarkoitus on selvillä kaikille osapuolille lapsen ja hänen perheensä tilannetta ja avuntarvetta arvioidaan suhteessa vireille tuloon johtaneisiin syihin
Tavoite: nopeus ja yhdenvertaisuus + päivystämiseen pystyy keskittymään paremmin, asian työstäminen päivystyksen aikana pidemmälle + yhdenvertaistanut arviointia tiimi reflektoi 3 x vk:ssa + 7 vrk:ssa päätös: selvitykseen tai ei, yhteydenotto tai tapaaminen asiakkaan kanssa hämmennys yht.työkumpp. + asiakas tietää, että on selvitysvaiheessa, asiakkuuden jatkuessa työntekijä vaihtuu 3 kk on riittävä aika selvitysinterventiolle + koko ls-prosessi on selkeämpi, läpinäkyvämpi ja suunnitelmallisempi työn eriyttämisen myötä + asiakas saa hyvän asiantuntijuuden, kun työntekijä pystyy panostamaan enemmän tiettyyn prosessiin vaiheeseen + työskentelyn syvyyden lisääminen ja tätä kautta asiantuntijuus vahvistunut ei pidä hallita kaikkea mahdollista
Saada apu asiakkaille oikea-aikaisesti: apua nopeammin ja selvitysprosessit määräajassa valmiiksi Tavoite toteutunut: Efficasta kerätty tilastotietoa, johtavan kkraportointi, neljännesvuosikatsaukset. Lastensuojelutarpeen selvitykset tehty 3 kk määräajassa (70-90%). Kyetty ratkaisemaan 7 vrk kuluessa: onko selvitys aloitettava, keitä on tarkoituksenmukaista ohjata muihin palveluihin, tavattu tai oltu yhteydessä asiakkaisiin vk:n sisällä. Tiimissä 3 x vk:ssa reflektointi yhtenäistänyt arviointia, yhteistä rajanvetoa siitä mikä kuuluu lastensuojeluun ja mikä ei. Herättänyt hämmennystä yhteistyö tahoilla. Odottamaton tulos: 3 kk on pitkä aika selvitykseen, riittävä interventiolle. Ei valituksia asiakkailta jonoista tai yhteenvedoista. Asiakasprosessin pilkkoutuminen koskee vain niitä (noin 1/3), joilla asiakkuus jatkuu selvityksen jälkeen.
Hyödyt prosessin ja työntekijän näkökulmasta välittyvät asiakkaille? Lapsen edun mukaista Arvioiva työote ja arviointiosaaminen vahvistunut. Selvitysyhteistyötä moniammatillisesti, yhteistyötahojen kanssa (koulut, nuorisoasema, varhainen tuki). Selvityksestä läheisneuvonpidon kautta aluetiimiin jatkotyöskentely. Jäsentynyt selvitysprosessi näkyväksi dokumentaatiolla. Suunnitelmallisuus lisääntynyt työvaiheiden eriyttämisen myötä.
Nivelvaihe/siirtymä suunnitelmalliseen tiimiin: Tavoite toimivien työkäytäntöjen luomisesta on toteutunut Luotu työkäytännöt siirtymävaiheeseen Mallinnettu vuoropuhelussa aluetiimien kanssa YAMK lopputyönä käytäntötutkimus aiheesta: kysytty työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia siirtymävaiheesta (Tiina Oksanen 2010) Selkeät yhteenvedot rakentavat pohjaa asiakas - suunnitelman laatimiselle
Asiakasosallisuus Tavoitteena vahvistaa asiakasosallisuutta: osallisuutta tuetaan alusta alkaen, pyydetään palautetta. Selvitysprosessissa lapsen ja vanhemman osallisuus mielestämme toteutuu, lapsia tavataan. Asiakasosallisuus näkyy dokumentoinnissa moniäänisyys. Sosiaaliohjaaja Tiina Oksanen YAMK lopputyössään tutkinut asiakkaan kokemuksia Laadittu asiakaskysely, sähköisessä digium muodossa, toteutuu joulukuussa Hert-Itäkin, Kivikon ja Malmin toimipisteissä. Kun saadaan asiakasnäyttöpääte toimistoon, ls-tarpeen selvityksessä olleilta asiakkailta ja läheisiltä kysytään palautetta. Kotisivut idean tasolla, toteutus keväällä 2011