SELVITYS KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN ETENEMISESTÄ Marja Heikkilä Hankepäällikkö 28.10.2014
HANKESUUNNITELMAN MUKAINEN AIKATAULU 3/2014 3/2015: Mallintamis- ja verkostoitumisvaihe Lähipalveluiden järjestämissuunnitelman työstäminen yhdessä maakunnan kuntien kanssa Ydinprosessien mallintaminen asiantuntijaryhmissä Johtamisosaamisen parantamisen prosessi alkaa. Palveluohjauksen ja neuvonnan sote-alueen laajuinen prosessi alkaa Kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen kehittäminen alkaa 4/2015: Pilotointivaihe Lähipalvelusuunnitelma hyväksytään ja sen toteutusta pilotoidaan. Ydinprosessien pilotointi Palveluohjauksen ja neuvonnan prosessia tarkennetaan erityisesti paljon palvelua tarvitseville Johtamisosaamisen parantamisen prosessin osallistujajoukkoa laajennetaan Kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen pilotointi Ehdotus uudeksi tuotanto- ja toimintamalliksi käsittelyyn 4/2016 10/2016: Juurruttamis- ja levittämisvaihe Lähipalveluverkko toiminnassa, Ydinprosessien laajentaminen uusille alueille Palveluohjaukseen ja neuvontaan sote-alueen laajuiset välineet Uusi kehittämisrakenne palvelemassa entistä laadukkaampaa palvelutuotantoa. Uusi tuotantorakenne ja toimintamalli aloittaa
HANKKEEN TOTEUTUMINEN SUHTEESSA HANKESUUNNITELMAAN Hankkeen aikataulu on viivästynyt kahdesta syystä: Lainsäädännön muuttuminen hankesuunnitelmavaiheesta ja uuden lainsäädännön valmistumisen odottaminen Henkilöstön rekrytoinnin hitaus Hankkeen oli tarkoitus alkaa 1.3.2014 mutta ensimmäinen työntekijä aloitti 1.4. ja viimeisin 22.9.2014 Mallintamis- ja verkostoitumisvaihetta joudutaan nopeuttamaan huomattavasti Nykytilan kartoitukseen ja analysointiin käytettävissä oleva aika on minimissään. -> Kaikki olemassa oleva tieto hyödynnetään.
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKEKOKONAISUUS Sote-lainsäädännön uudistus Sotepalvelumallit Johtaminen ja osaamisen kehittäminen Sote-alueen järjestäytyminen Keski-Suomen tuotantoalue Uuden sotetuotantomallin rakentaminen yhteistyössä Uusi palveluverkko Uudet palveluprosessit Palveluohjaus Uudet integroidut toimintatavat Monituottajamalli Kansalaisten ja asiakkaiden osallisuus Viestintä Luottamuksen rakentaminen Tietoperusteisuus Uusi palvelukulttuuri Uusi henkilöstörakenne Tutkimus, koulutus, kehittäminen
VÄLIRAPORTIN SISÄLTÖ 1. Hankkeen organisoituminen 2. Hankkeen henkilöstön organisoituminen 3. Hankkeen arvot 4. Hankkeen toteutussuunnitelma 5. Viestintä 6. Tuotantomalli v. 1.0 -> v. 2 (Kohta 8.) 7. Nykytila 1. Palveluohjaus 2. Lähipalvelut palveluverkko ( Kohta 7.) 3. Prosessit 4. Tutkimus, koulutus, kehittäminen 8. Selvitys henkilöstön käytöstä 9. Selvitys asiantuntijapalvelujen käytösta 10. Selvitys hankkeessa järjestetystä koulutuksesta 11. Hankkeen talous
Arjessa pärjääminen Avoimuus Asiakaslähtöisyys Yhteisöjen voimavarat käyttöön Kunnioitus Yhdessä tekeminen Rehellisyys Tasapuolisuus Vuorovaikutus/dialogi Oikeudenmukaisuus Sitkeys Osaaminen Rohkeus Määrätietoisuus Jaksaminen Tasapuolisuus Ratkaisukeskeisyys, luovuus, innovatiivisuus Vaikuttavuus Ammatillisuus Kustannustehokkuus Talous Tietoperusteisuus
Lapset, perheet ja lastensuojelu Toteutussuunnitelma Työvaihe 1 Työvaihe Aikataulu Sisältö Vastuutaho Yhteistyötahot Tuotos 1. Työvaihe 9/2014-03/2015 Toimijoiden infoaminen, nykytilan ja toimivien käytäntöjen kartoitus, yhteisen ymmärryksen muodostamin en: miksiminne-miten? Petri Oinonen, Tanja Hänninen, SOTE2020- tiimi, eri työryhmät Keski-Suomen alueen kunnat, yksityiset palveluntuottajat, seutukunnalliset foorumit nuorisovaltuustot, lapsiasiavaltuutettu, oppilaitokset, järjestöt, Seurakunnat. Palveluiden nykytilan kuvaus, suunnitelma lasten ja perheiden palveluiden ja lastensuojelun tukemiseksi.
Lapset, perheet ja lastensuojelu Toteutussuunnitelma Työvaihe 2 Työvaihe Aikataulu Sisältö Vastuutahot Yhteistyötahot Tuotos 2. Työvaihe 04/2015-03/2016 Palvelurakenteen uudistaminen; painopiste peruspalveluis sa. Lastensuojelun erityisosaamisen organisointi, toimintamallien pilotointi sote-alueella. Petri Oinonen, Tanja Hänninen, SOTE2020- tiimi, eri työryhmät, kunnat Keski-Suomen alueen kunnat, yksityiset palveluntuottajat, seutukunnalliset foorumit, nuorisovaltuustot lapsiasiavaltuutettu oppilaitokset, järjestöt, Seurakunnat. Lakien edellyttämät suunnitelmat. Toimintamalleja: yhteistyö, yhtenäiset arviointi käytännöt, ehkäisevä työ, konsultaatio muodot, osallisuuden lisääminen jne.
Lapset, perheet ja lastensuojelu Toteutussuunnitelma Työvaihe 3 Työvaihe Aikataulu Sisältö Vastuutahot Yhteistyötahot Tuotos 3. Työvaihe 04/2016-10/2016 Integroidun palvelumallin levittäminen ja juurruttaminen sekä kehittäminen. SOTE 2020/ uudet toimijat Keski-Suomen alueen kunnat, yksityiset palveluntuottajat, seutukunnalliset foorumit nuorisovaltuustot lapsiasiavaltuutettu oppilaitokset, järjestöt, Seurakunnat. Kehitetyt asukas ja asiakaslähtöiset tuotantorakenne ja toimintamallit käytössä sotealueella.
VIESTINTÄ Tyuövaihe Aikataulu Sisältö Vastuutaho Yhteistyötaho t Tuotos 1. Työvaihe 9.4.2014 31.10.2016 Viestintäsuun nitelma Emmi Hyvönen, hankepäällikkö+ tiimi, Silja Ässämäki J:kylän ja SHP:n viestintä, kunnat, maakunnan lehdistö, YLE, some Luotettava, kiinnostava, ajantasainen tieto sote-uudistuksesta. 1. Työvaihe 9.4.2014 31.10.2016 Hankkeen Kotisivut Hanketiimi, Anu Pihl, Emmi Hyvönen J:kylän verkkoviestintä, Ajan tasalla olevat, helposti ymmärrettävät www-sivut, jotka lisäävät tietoa ja osallisuutta 2. Työvaihe 27.3.2014 31.10.2016 Tiedotteet Emmi Hyvönen, hanketiimi, Silja Ässämäki J:kylän ja SHP:n viestintä, kunnat, maakunnan lehdistö, YLE, some Nopea tieto hankkeen keskeisistä tapahtumista, päätöksistä ja Keski- Suomen uudistuvasta sotesta. 3. Työvaihe 11.11.2014 31.10.2016 Uutiskirje hankeen tapahtumista ja etenemisestä Hanketiimi ja Emmi Hyvönen Kunnat, SHP, henkilöstöjärjestöt, muut järjestöt, yritykset, oppilaitokset,.. Erityisesti alan ammattilaisille tarkoitettu katsaus hankkeen tapahtumista ja soteuudistuksesta.
PALVELUN TARVE Tiedon hankinta itsepalveluna Palveluohjaus Mistä puhutaan Palveluihin ohjaus Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Neuvonta/ ohjaus Self Management Palveluohjaus työotteena Yksilökohtainen palveluohjaus Yleinen palveluohjaus Voimavarakeskeinen palveluohjaus Intensiivinen palveluohjaus Care management Case Management Rutiinipalvelu Standardipalvelu Asiakaskohtainen palvelu Itsenäisesti asioiva Pienellä tuella toimentuleva Erityistä tukea tarvitseva Vaivaton pikapalvelu Joustava yhtenäispalvelu Kohdennettu erikoispalvelu Käyttäjäsuhde Asiointisuhde Yksilöllinen suhde Kohdeasiakas Kuluttaja-asiakas Palveluasiakas Omatoimimatkailija Pakettimatkalaiset Yksilöllisesti räätälöidyt matkat Asiakas etsii, löytää ja saa tietoa EHKÄISEVÄT PALVELUT Asiakas saa neuvoja/ saa ohjausta HOITAVAT PALVELUT Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan KORJAAVAT PALVELUT Asiakas valitsee palvelut/ päätös palveluista Palveluohjauksen toteutuminen/ seuranta KUNTOUTTAVAT PALVELUT
Neuvonta Ei mahdollista tehdä resursseja sitovaa ohjausta Jyväskyläneuvonta Kuntien yleiset puhelinnumerot Periaatteessa Nettisivut Tulevaisuus? Sähköiset palvelut, Chat Palveluohjaus Keski-Suomessa Palveluihin ohjaus Saarikan palveluohjaus -yksikkö Oiva-keskus Terveyskeskusvastaa notot Palvelujen aulaemäntä/ infopiste Uusien asiakkaiden yhdenmukainen palveluarpeen arviointi Palveluissa ohjautuminen Sosiaaliohjaajat, ohjaajat, pajaohjaaja, sosiaalityöntekijät, kuraattori, psykologit, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kuntoutusohjaaja, työvalmentaja, seniorineuvojat, avopalveluohjaaja, vammaispalveluohjaaja, lääkäri Usein mielletään koko sosiaalipalveluiden kentän tekevän työtä palveluohjauksellisella työotteella. Myös terveyspalveluissa keskeinen osa työtä potilasohjaus? Palveluohjaus ~ Kuntoutusohjaus? Keski-Suomen kunnat: Noin 60 palveluohjaajaa KSKS: 2 Palveluohjaajaa (välinehuolto-palvelujenohjausta) Palveluohjausta: Työllisyyspalvelut Vanhuspalvelut Mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Varhaisen tuen palvelut Lasten palvelut Aikuissosiaalityö Järjestöt (esim. Sovatek) Hankkeet (esim. Työllisyyden kuntakokeilu) Rinnalla kulkevaa, paljon palveluja tarvitsevien palvelua
Koonti Keski-Suomen kuntien haastatteluista Haastateltu henkilökohtaisilla tapaamisilla, ryhmätapaamisilla, puhelimitse tai sähköpostilla 21 kunnan sosiaalitoimen henkilöstöä (yhteensä 32 henkilöä). Sairaanhoitopiirin sekä perusterveydenhuollon henkilöstöä kahden järjestön edustajia. Näiden lisäksi tavattu yhden hankkeen henkilöstöä, jossa toimii palveluohjaajia ja kuntoutusohjaajia. Palveluohjaus mielletään yleisimmin Keski-Suomessa palvelutarpeen arvioinniksi ja siihen liittyväksi palveluihin ohjaamisena, joskus myös valmistelevana työnä (ei useinkaan päätöksenteko-oikeutta) Palveluihin ohjaus, palveluissa ohjautuminen ja palveluohjaus on voitu erottaa keskusteluissa osiksi palveluohjauksen asiakkuuden prosessia. Tämän lisäksi löytyi kaksi palveluohjaajaa (SHP), jotka ohjaavat palveluita (ei asiakasta).
Palveluohjaus vaikuttaa aluksi olevan selvempi osa sosiaalitoimea kuin terveystoimea, johtuen siitä, että palveluohjaaja nimikkeellä työskentelee sosiaalitoimessa liki 60 työntekijää. Sosiaalipalveluissa käytetään useimmiten termillä PALVELUOHJAUS, terveyspalveluissa likimain samaa tarkoitetaan kun puhutaan KUNTOUTUSOHJAUKSESTA, myös potilasohjaus. Pienemmissä kunnissa työntekijöiden tehtävänkuvat muotoutuvat helposti hyvin laajoiksi ja siten asiakkaan näkökulmasta asiakaslähtöisemmiksi, kun taas suuremmissa kunnissa mennään enemmän professioon kuuluvat tehtävät edellä. Professiokeskeinen ajattelumalli koetaan jopa uhkana perinteiset tehtävänkuvat pitäisi ottaa tarkastelun alle ja luopua tiukoista rajoista tämä kuuluu minulle ja tämä ei Rinnalla kulkevat, asiakkaan arkea tukevat työntekijät eivät useinkaan työskentele nimikkeeltään palveluohjaajia Asiakkaan parhaiten tuntee omat hoitajat, he havaitsevat palvelutarpeen muutokset.
TULEVAISUUS? Mitä tässä hankkeessa halutaan palveluohjaukselta? Onko se kokonaisvaltaisemmin asiakkuuden prosessin etenemistä aina palveluihin ohjautumisesta, palveluohjaukselliseen työotteeseen ja rinnallakulkevaan palveluohjaukseen vai halutaanko pitäytyä palveluohjauksessa/ kuntoutusohjauksessa, joka kohdennetaan paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluiden sujuvoittamiseen. Millä nimellä asiasta keskustellaan, jotta puhutaan samasta asiasta? Palveluihin ohjaus (sähköiset palvelut, netti-sivut yms. call/chat center ) erittäin tärkeä osa tulevaisuuden sujuvaa palveluohjausprosessia
TUTKIMUS, KOULUTUS, KEHITTÄMINEN Tyuövaihe Aikataulu Sisältö Vastuutaho Yhteistyötaho t Tuotos 1. Työvaihe 15.8.14 11.9.14 Keskustelun avaus ja foorumista sopiminen SOTE 2020, Koske, PTHyks.,SHP:n TKVA Kunnat, yliopisto, amk, 2.aste, järjesöt, yritykset Yhteisymmärr ys ja tahto uudesta rakenteesta 2. Työvaihe 6.10.14 -> Työryhmän käynnistämin en SOTE 2020/Marja Kunnat, yliopisto, amk, 2.aste, järjestöt, yritykset Uuden rakenteen työstäminen avoimeen dialogiin 3. Työvaihe 11.11.14-28.2.2015 Avoimet foorumit ja työpajat Työryhmä Kunnat, yliopisto, amk, 2.aste, järjestöt, yritykset 1. Yhteinen näkemys integroidusta yksiköstä 2. Tiekartta yksikköön. 4. Työvaihe 1.1.15 - Yhteistyön pilotointi Työryhmä Kunnat, yliopisto, amk, 2.aste, järjestöt, yritykset Uudet yhteiset hankkeet, koulutukset, tutkimushaut, ideat
SELVITYS HENKILÖSTÖN KÄYTÖSTÄ Hankkeeseen on palkattu vaiheittain henkilöstöä 1.4.2014 lukien: 1.4.2014 hankepäällikkö 1.6.2014 hankesuunnittelija (palveluohjaus) 15.6.2014 hankesuunnittelija (lähipalvelut/palveluverkko) 21.8.2014 asiantuntijalääkäri (osa-aikainen) 1.9.2014 Hanketyöntekijä (monialainen kuntoutus) 1.9.2014 Hanketyöntekijä (lapset, perheet, lastensuojelu) 8.9.2014 Hanketyöntekijä (sote-integraatio) 22.9.2014 Hanketyöntekijä (vanhustenhuolto)
SELVITYS ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Hankkeeseen on hankittu asiantuntijapalveluita seuraavasti: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta Tanja Hänninen (kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä) lasten, perheiden ja lastensuojelun prosessiin Asiantuntijalääkäri Markku Puro Professori Petri Virtanen, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu hankkeen käynnistämiseen
SELVITYS HANKKEESSA TOTEUTETUSTA KOULUTUKSESTA Hankkeessa on järjestetty aloitusseminaari 6.10.2014 Laukaan Peurungassa Osanottajia oli 520 Seminaari koostui luennoista ja työpajatyöskentelystä
ALOITUSSEMINAARIN ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET ( 1= ERITTÄIN HUONO, 5 = ERINOMAINEN )
PARASTA PÄIVÄSSÄ Kaikki paikalla -suuri joukko motivoi Hyvä, positiivinen, yhdessä tekemisen henki Petri Virtasen luento myös muut luennoitsijat saivat positiivista palautetta Workshopit, mahdollisuus osallistua, kuulla eri alojen ihmisten näkemyksiä Avoimuus se, että kaikki olivat tervetulleita
MITÄ UUTTA OPIT Kokonaiskuva sote-uudistuksesta selkiytyi (hieman) Käsitys Keski-Suomen SOTE 2020-hankkeesta ja sen työntekijöistä selkiytyi Käsitys sote-uudistuksen valtavuudesta aukeni Miten tärkeää on yhteen puhaltaminen isojen "arki"- asioiden katselussa, miten mikäkin asia voi lopulta vaikuttaa kansalaisten arkeen.
MIKÄ OLISI VOINUT MENNÄ PAREMMIN Ryhmätöille olisi pitänyt olla enemmän aikaa Talousasiat enemmän esille Johtoporras ja henkilöstö samoihin työpajoihin Olisi voinut esitellä pidemmälle vietyjä toimintamalleja
AJATUKSIA JATKOON Vahva halu osallistua jatkossa sotekehittämiseen saimme mm. paljon yhteystietoja halukkailta Kokemusasiantuntijat mukaan kehittämiseen Suuri tiedon tarve: seminaareja kaivattiin lisää Halu tuoda oma osaaminen yhteiseen käyttöön Toive, että seminaarin henki säilyisi!
26
27
VALTAKUNNALLINEN MUUTOSTUKI
29
Muutostukea www.sote-neuvonta.fi Kuntaliitossa yhteistyössä STM:n kanssa 10.10.2014 valtakunnallinen aloitustilaisuus STM:ssä oma sote-uudistuksen johtoryhmä, pj. Päivi Sillanaukee Ohjausyksikkö tulossa lain myötä Sote-alueiden perustaminen tuki sinne?
KIITOS! Marja Heikkilä marja.heikkila@jkl.fi 0400-546613