Tekninen lautakunta 47 05.02.2014 Lausunto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloitteeseen lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämisestä 1442/00.04.00/2013 TEKLA 47 Valmistelija/lisätiedot: Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh. 040 653 0822 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginkanslia on pyytänyt tekniseltä lautakunnalta ja tulevaisuusjaostolta lausuntoa Virpi Junttilan ym. 9.12.2013 päivätystä valtuustoaloitteesta, joka koskee Lappeenrannan lentokentän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen selvittämistä ALOITE "Lappeenrannan lentokenttä sijaitsee harvinaisen keskellä kaupunkia, aivan kaupunkirakenteen sisällä. Sijainnista on vuosien myötä ollut sekä hyötyä että haittaa: hyvä paikka helpottaa lentomatkaliikenteen tavoitettavuutta, toisaalta se on myös rajoittanut kaupunkirakenteen kehitystä ja erityisesti rajoittanut rakennusten korkeutta. Viimeaikaisten uutisten perusteella on aihetta pelätä, että Lappeenrannassa ei ole jatkossa riittävästi kysyntää markkinaehtoisen lentomatkustamisen kannattavuudelle. Kaupunki on vuosien myötä erilaisten toimenpiteiden ja tukien avulla yrittänyt pitää lentoliikennettä yllä, mutta operoijat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet toimintansa Lappeenrannan kentältä. Tässä tilanteessa onkin tärkeää tutkia myös lentokentän alueen vaihtoehtoisia käyttömuotoja. Alue on laaja ja sijaitsee aivan keskellä olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Olisikin selvitettävä sen käyttöä asutukseen ja kaupallisiin palveluihin, mikä toteuttaisi myös ilmasto-ohjelmaa johon kaupunki on sitoutunut. Me allekirjoittaneet esitämmekin, että kaupunki tekee karkeat arviot lentokentän maa-alueen käyttömahdollisuuksista ja eri ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista, sekä muuttuvan tilanteen heijastusvaikutuksista ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Aluehan ei kuulu kaupungille, mutta on varmasti saatavissa käyttöön jos Finavia luopuu toiminnastaan siellä. Alueelle mahtuu paljon kaupunkiimme kaivattuja kaupallisia palveluja ja asutusta. Lisäksi on arvioitava mahdollisen käyttötarkoituksen muutoksen vaikutuksia esim. kunnan palveluverkkoon, tieverkostoon jne. sekä ympäröivän
alueen rakennuskorkeuksiin. Olisi myös selvitettävä rajoittavatko maasotakoulun tarpeet lentokentän alueen käyttöä, sekä sijaitseeko alueella mahdollisesti pilaantuneita maa-aineksia. Kaupungin on hyvä olla varautunut erilaisiin tilanteisiin, ja tehtävä erilaiset mahdollisuudet silmällä pitäen ratkaisujaan pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä toivommekin, että myös tähän vaihtoehtoon on varauduttu, jos se realisoituu." LÄHTÖKOHTIA LENTOKENTÄN ALUEEN SUUNNITTELULLE Yhdyskuntarakenne Lappeenrannan keskustaajama, joka sijoittuu pääosin Saimaan ja valtatien 6 väliselle alueelle itä-länsisuuntaisesti, on rakentunut melko hajalleen. Tämä johtuu ensinnäkin kaupungin sijainnista Saimaan rannalla ja toisaalta paljon tilaa vaativien toimintojen sijainnista kaupunkirakenteessa. Paljon tilaa vaativia toimintoja ovat lentokenttä, Ihalaisen kalkkikaivos ja Kaukaan tehdas sekä Puolustusvoimien harjoitusalueet lentokentän pohjois- ja eteläpuolella. Kestävän kehityksen, ekotehokkuuden ja yhdyskuntatalouden kannalta on tarkoituksenmukaista, että yhdyskuntarakenne ei laajene vaan tiivistyy ja eheytyy. Tällöin mm. olemassa olevaa infraa voidaan hyödyntää tehokkaammin. Tiivis ja eheä yhdyskunta synnyttää säästöjä hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen nähden, koska rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat pienemmät. Myös autoriippuvaisuus ja sen negatiivinen ilmastovaikutus vähenevät, kun palvelut ovat tiiviimmässä yhdyskunnassa saavutettavissa joukkoliikenteellä, jalan ja pyöräillen. Tämä vaikuttaa myönteisesti myös esim. asuinalueiden turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Kestävyys ei pelkistykään vähähiilisyyteen tai ekotehokkuuteen vaan se tarkoittaa myös sosiaalista hyvinvointia ja asukkaille terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Lappeenrannan keskustassa tulevaisuus tuo mukanaan laajenemispaineita. Kaupan kasvu edellyttää uusia aluevarauksia ja kaupan kehityksen myötä syntyy tarvetta myös uudelle asumiselle ja muille toiminnoille keskustan lähellä. Lappeenrannan keskusta-aluetta on mahdollista tiivistää ja tehostaa. Myös laajeneminen on mahdollista niin itään, etelään kuin länteenkin tietyissä rajoissa. Itään keskusta-alue voi laajentua alueiden uusiutumisen myötä. Nykyiselläänkin keskustan itäpuolista aluetta voidaan tiivistää ja uutta voidaan rakentaa esim. Valtakadun varteen.
Etelä on luonteva keskusta-alueen laajenemissuunta. Reijola-Harapaisen aluetta voidaan tiivistää ja sinne voidaan rakentaa uutta väistyvien toimintojen tilalle. Myllymäki on haasteellinen alue: se pitäisi saada tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi ja yhteys nykyiseen keskustaan jouhevammaksi. Keskusta voi laajentua ja tiivistyä lännessä Leirin alueelle. Mikäli lentotoiminta loppuu, lentokentän alueen voi kaavoittaa keskustatoiminnoille, asumiselle ja työpaikoiksi. Ensimmäisenä haasteena on kuitenkin Leirin ja nykyisen keskustan liittäminen yhteen siten, että muodostuu yhtenäinen, toimiva kokonaisuus. Yksi mahdollinen laajenemissuunta on ylöspäin. Lentoestepinnat eivät muodostu rajoitteeksi koko keskustan alueella. Maankäytön suunnittelu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakenteen kehittämisessä tulee hyödyntää alueiden omia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkostoitumista ja työnjakoa sekä luoda erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Etelä-Karjalan ja samalla koko kaakkoisen Suomen yksi erityispiirre ja vahvuus on rajan läheisyys. Lappeenrannan lentokentällä on tästä näkökulmasta tarkasteltuna erityinen asema maakunnan ainoana lentokenttänä. Lentotoiminnan säilyminen tukee toimivaa aluerakennetta ja kilpailukykyä. Se edistää ja tukee matkailua ja siihen liittyviä elinkeinoja maakunnassa. Positiivinen vaikutus kohdistuu koko maakuntaan ja sillä on merkitystä myös laajemmin. Yhteysverkostojen osalta VAT:ssa todetaan, että oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edistetään toimivaa aluerakennetta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Näillä ratkaisuilla on ylimaakunnallista vaikutusta. Liikenneverkon osalta tavoitteet liittyvät erityisesti päätieverkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin satamiin ja lentoasemiin. Keskeisenä haasteena on näiden kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjestelmänä. Tämäkin osaltaan puolustaa lentotoiminnan jatkamista Lappeenrannassa. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvan eheytyvän yhdyskuntarakenteen kannalta tarkasteltuna se, että lentokenttä ja lentomelualueet voitaisiin rakentaa, olisi positiivista. Kaupunkirakenne tiivistyisi ja hajaantumiskehitys keskeytyisi. Vaikutus tosin on paikallinen.
Lentokentällä on merkitystä myös kulttuuriympäristönä, vaikka sitä ei olekaan listattu kulttuuriympäristökohteeksi. Lappeenrannan vuonna 1918 sotilaskäyttöön perustettu lentokenttä on Suomen vanhin. Siviilikäyttöön lentokenttä otettiin 1950-luvulla. Lisäksi lentokentällä on luontoarvoja: se on valtakunnallisesti merkittävä paahdeympäristö. Lentokenttä toimii myös virkistysalueena. Sen ympäri kiertää kaupungin suosituin ulkoilureitti, joka talvisin on latuna. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Tämä tavoite puoltanee enemmän lentokentän käyttöönottoa rakentamiseen, koska se sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Lentotoiminnan päättymisen myötä loppuu myös liukkaudentorjunta-, jäänesto- ja jäänpoistoaineiden (glykoli, asetaatit ja formiaatit) käyttö ja rakennetuille alueille tulee suunnitella ja toteuttaa hulevesijärjestelmät. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (YM 21.12.2011), jonka tavoitevuosi on 2025, lentokenttä on osoitettu lentotoimintojen alueeksi (LL). Näin olleen alueen rakentaminen (keskusta-, työpaikka- ja taajamatoimintojen alueeksi) edellyttää maakuntakaavan muutosta. Lappeenranta 2028-strategia Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi 30. syyskuuta 2013 Lappeenranta 2028-strategian toimenpideohjelmat. Strategian Venäjä-ohjelmaan yhtenä tavoitteena on, että Lappeenranta tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet. Strategian mukaan Lappeenranta on vuonna 2028 neljän-kuuden vilkkaimman lentokentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. Näin ollen lentoliikenteen lopettaminen Lappeenrannassa olisi strategian vastainen. Yleis- ja asemakaavoitus Voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (päivitetty viimeksi 1999) lentokenttä on osoitettu lentoliikenteen alueeksi (LL). Myös voimassa olevassa asemakaavassa lentokenttä on osoitettu lentokenttäalueeksi (LL).
Parhaillaan ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030. Lentokentän osalta lähtökohtana on Etelä-Karjalan maakuntakaava ja se, että lentoliikenne säilyy Lappeenrannassa. Tavoitteena on, että Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 valmistuu loppuvuodesta 2014. Mikäli lentoliikenne lakkaa Lappeenrannassa, uusien toimintojen sijoittaminen lentokentän alueelle edellyttää yleiskaava- ja sen jälkeen asemakaavamuutoksia. Selvitykset ja muut edellytykset maankäytön suunnittelulle Ennen kuin lentokentän vaihtoehtoisia käyttömuotoja aletaan tutkia ja suunnitella, tulee tehdä ainakin seuraavat selvitykset: luontoselvitys Lappeenrannan lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä paahdeympäristö, jossa esiintyy uhanalaisia lajeja. (Sundell 2005, Faunatica Oy2009, Eliölajit-rekisteri) kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys Lappeenrannan vuonna 1918 perustettu lentokenttä on Suomen vanhin. Siviilikäyttöön lentokenttä otettiin 1950-luvulla. Ennen kuin lentokenttä rakennettiin ja otettiin käyttöön, lentokentän alueella on ollut mm. ratsuväen (leirin) harjoittelukenttä. muinaisjäännösinventointi Lentokenttäalueelta ei ole aiemmin tehty muinaisjäännösinventointia. selvitys pilaantuneista maista selvitys ilmastovaikutuksista selvitys alueen virkistys- ja harrasteilmailukäytöstä Tiedossa olevat maankäytön rajoitukset lentokentän osalta: Lentokentän alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot aiheuttavat rajoituksia. Tarkemmin rajoitukset selviävät laadittavien luonto-, kulttuuriympäristö- ja muinaisjäännösinventointien myötä. Lentokentän alueelle ei voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta, koska lentokenttä sijaitsee 1. luokan pohjavesialuetta. Alueen hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lentokenttä ei ole kaupungin maata vaan se on valtion omistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että alue on joko ostettava tai on tehtävä maankäyttösopimus. Lappeenrannan lentokentän merkitys Lappeenranta on maakuntakeskus ja Lappeenrannan lentokenttä on maakunnan ainoa lentokenttä. Sen lisäksi, että Lappeenrannan lentokenttä palvelee maakuntaa ja sen asukkaita, se palvelee myös
Pietarin alueen matkailua. Tässä mielessä Lappeenrannan lentokentällä on erityisrooli Suomessa. Lappeenrannan lentoasemalla on myös merkittäviä heijastusvaikutuksia alueen talouteen. NAG 1 laatiman selvityksen (2013) mukaan ulkomaisten maksujen tuoma verovaikutus vuonna 2012 oli 425 milj. euroa alueella. Ulkomaisten matkustajien tuoma kulutusvaikutuksen arvioitiin olleen vuonna 2010 490 milj. euroa. 1 NAG on kotimainen ja täysin riippumaton neuvonantaja, joka keskittyy vaativiin strategiaja kehityshankkeisiin palvellen monipuolisesti sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaita. NAG on perehtynyt julkisen sektorin erityispiirteisiin ja tarpeisiin, ja yrityksellä on laaja kokemus julkisen sektorin hankkeista ministeriöille ja kuntasektorilla. Viimeisten vuosien aikana liikenne- ja logistiikka-alasta on muodostunut yhä enenevissä määrin yksi NAG:n erityisosaamisaloista. Lappeenrannan lentokenttä on mitoiltaan Itä-Suomen toiseksi suurin kenttä. Matkustajamäärän perusteella se on kolmanneksi suurin. Alla on esitetty Itä-Suomen lentokenttien kiitoratojen mitat, lentoasemien merkitys Suomen lentoasemaverkostossa sekä lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2012. Kuopio 2800 x 60 yhteistoimintalentoasema, siviili- ja sotilaslentoasema, peruslentoasemaverkon asema 282 900 matkustajaa Joensuu 2500 x 52 muu lentoasema 146 197 matkustajaa Lappeenranta 2500 x 60 muu lentoasema, poikkeuksellinen: vain kansainvälisiä lentoja ja palvelee erityisesti turismia ja Pietarin alueen matkailijoita 93 762 matkustajaa Savonlinna 2300x45 muu lentoasema, sekä kotimaan (Helsinki) että kansainvälistä lentoliikennettä 13 206 matkustajaa Varkaus 2000 x 45 muu lentokenttä, sekä kotimaan (Helsinki) että kansainvälistä lentoliikennettä 6 650 matkustajaa Mikkeli 1702 x 44 kaupungin omistama lentoasema, ei säännöllistä matkustajaliikennettä, harrasteilmailu Utti 2000 x 45 sotilaslentoasema, harrasteilmailu Imatra 1100 x 23 muu lentopaikka, rajavartiolaitos, harrasteilmailu Lentoliikennestrategia Lentoliikennestrategian visio: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä. Siksi lentoliikennettä kehitetään viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä pitkäjännitteisellä suunnittelulla ja toimintaedellytyksiä parantamalla kestävällä tavalla ja kasvuhakuisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti syyskuussa 2012 lentoliikennestrategian valmistelutyön. Lentoliikenne ja lentoasemaverkosto nostettiin liikennepoliittisessa selonteossa
yhdeksi 2010-luvun liikennepolitiikan erityiskysymykseksi. Lentoliikennestrategia on yksi selonteon toimenpiteistä. Lentoliikennestrategian aikajänne ulottuu vuoteen 2030. Lentoliikennestrategian on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Lentoliikennestrategian tavoitteet: selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa Suomen lentoliikennestrategian väliraportti valmistui 17.12.2013 (http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderid=2497096&na me=dlfe-22621.pdf&title=lentoliikennestrategia%20-%20v%c3%a 4liraportti). Strategian valmistelu jatkuu tämän jälkeen vaikutusarvioinnilla, jonka pohjana on neljä vaihtoehtoista skenaariota: nykytilaskenaario, skenaario Helsinki-Vantaan lentoaseman yhtiöittämisestä erilliseksi osakeyhtiöksi ja verkostoperiaatteesta luopuminen sekä kaksi muuta vaihtoehtoista skenaariota, joissa Finavian ylläpitovastuusta poistettaisiin muutama vähäliikenteinen verkostolentoasema. Jokaisen vaihtoehtoskenaarion lähtökohtana on pyrkiä tuomaan parannusta nykytilaan ainakin jossakin keskeisessä tavoitteessa, esim. alueellisessa saavutettavuudessa, palvelutasossa, elinkeinoelämän toimintaedellytyksissä, Finavian ja lentoyhtiöiden rahoitusasemassa sekä yleisessä kansan- ja aluetaloudellisessa kehityksessä. Vaikutusarvioinnin tavoitteena on löytää paras tulevaisuuden lentoasemaverkkovaihto ja täydentää tätä tulevaisuuden skenaariovaihtoehtoa tarvittavilla toimenpiteillä. Lentoliikennestrategian väliraportissa todetaan, että Lappeenrannan lentoasema on poikkeuksellinen, koska sieltä liikennöidään vain kansainvälisiä lentoja, ja näin ollen se palvelee ennen kaikkea turismia ja Pietarin alueen matkailijoita. Lentoliikennestrategian väliraportin johtopäätöksissä todetaan, että Suomen lentoasemaverkostoa tulee kehittää kansainvälisen kaupan, matkailun ja toimivien kotimaan ja kansainvälisten jatkoyhteyksien toimintaedellytysten näkökulmasta. Lentoliikenne- ja lentoasemapolitiikan on varmistettava, että noin 100 000 asukkaan väestöpohjan alueilta on toimivat liikenneyhteydet (matkaketju- ja jatkolentoyhteydet). Lentoliikennestrategian valmistelussa keskeisellä sijalla on
palvelutason turvaaminen koko joukkoliikennejärjestelmän näkökulmasta ilman, että ripustaudutaan yhteen kulkumuotoon. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen ja jopa paremman palvelutason turvaaminen valtakunnallisesti ja alueellisesti voi olla mahdollista myös nykyistä rajatumman lentoasemaverkon puitteissa, jos alueellisia matkustajavirtoja keskitetään keskeisille maakunnallisille lentoasemille ja niille järjestetään ympäryskunnista hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Tavoitteena on, että lähimmälle lentokentälle tulisi olla alle 2 tunnin ajoaika henkilöautolla lähimmälle lentokentälle. Ajomatkat Lappeenrannasta henkilöautolla suuremmille lentokentille ovat seuraavat: Lappeenranta Helsinki-Vantaa 2h 31 min Lappeenranta Kuopio 3h 29 min Lappeenranta Jyväskylä 3h 3 min Lappeenranta Joensuu 2h 56 min Tj Lappeenrannan lentokentällä on erityinen asema maakunnan ainoana lentokenttänä. Maakunnan asukkaiden lisäksi se palvelee turismia ja Pietarin alueen matkailijoita. Lentotoiminta tukee toimivaa aluerakennetta ja kilpailukykyä. Se edistää ja tukee matkailua ja siihen liittyviä elinkeinoja maakunnassa. Tekninen lautakunta toteaa, että Lappeenrannan lentokentän osalta ei lähdetä tutkimaan vaihtoehtoista maankäyttöä, koska lentoliikenteen lopettaminen Lappeenrannassa olisi Lappeenranta 2028-strategian vastainen. Lappeenranta 2028-strategian tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on lähtökohtana, että lentotoiminta jatkuu Lappeenrannassa. Tämä on lähtökohtana myös käynnissä olevassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavatyössä. Vaihtoehtoista maankäyttöä ei myöskään kannata lähteä tutkimaan, koska Suomen lentoliikennestrategia ei ole vielä valmistunut. Lentoliikennestrategian väliraportin perusteella ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että lentoliikenne Lappeenrannassa olisi loppumassa. Näin ollen sen lisäksi, että lentoliikenteen lopettaminen on Lappeenranta 2028 -strategian vastaista, on tässä vaiheessa vielä liian aikaista ja resurssien tuhlaamista lähteä tutkimaan vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja. Tekla Hyväksyttiin.