CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.



Samankaltaiset tiedostot
CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. MJ Koivikko, SM Sipari Vajaaliikkeisten Kunto ry, SLNY,TAYS, TaY

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Jos viereisen sivun laatoitus saa sinut vaivaantuneeksi, puhumme samaa kieltä.

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK.

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Toimintakykyä arvioitava

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Kela ja vaikeavammaisten

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Lataa Näkökulmia näköpulmiin. Lataa

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3577/ /2013

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto Puh

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Hoitokoti Sateenkaari

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella

Kelan koulutus

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lasten kuntoutustyöryhmät ja yhteistyön merkitys

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs JOENSUU

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA

Toimintakyvyn kirjaaminen

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Intensiivisen ryhmäkuntoutuksen yhteys vaikeavammaisen CP-lapsen karkeamotoriikkaan

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2018

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

CP ja neuropsykologia. Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

Kuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (9 )

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN HANKINTA. Liite 2 Ehdokkaan referenssit

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Transkriptio:

Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/

VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT (verenkierto) VERENKIERTOA LIIKAA: VUOTO LIIAN VÄHÄN: ISKEMIA (sopivasti: vaikeaa, säätely puuttuu) RISKIKOHDAT: germinal matrix (jossa runsas verenkierto) watershed vedenjakaja -alueet VUOTO: eriasteisia I IV TAI VI joskus hydrokefalus ISKEMIA = PERIVENTRIKULAARINEN LEUKOMALASIA

LASTEN VAMMAISUUS LIIKUNTAMMAT (CP) 0,2 % ÄLYLLINEN KEHITYSVAMMAISUUS 0,7 1,5 % AISTIVAMMAT LIHASTAUDIT, NEUROPATIAT 0,1 % HYDROKEFALUS 0,1 % MYELOMENIGOCELE 0,04 % KEHITYKSEN ERITYISVAIKEUDET (eri asteisia) Yhteensä n. 1 %

LIIKUNTAMMAT (CP) 0,2 % - hemiplegia spastica (verraten hyvä ennuste) - tetraplegia spastica (vaikea monivammaisuus) - dystonia tetraplegica (vaikea monivammaisuus) - diplegia spastica (keskivaikea) - athetosis (vähentynyt) - ataxia (harvinainen) - sekamuotoja

Motoriset radat Fysioterapia Toimintaterapia

Fysioterapiamenetelmistä: Bobathin menetelmä tunnistaa ei toivotut, vamman aihettamat liikemallit 'reflekseiksi', joita yritetään pitää fysioterapeuttisin keinoin taka-alalla. Toiveena on, että näin saadaan motorinen kehitys etenemään hyvään suuntaan. Kritiikkinä voidaan esittää, että 'refleksejä' estettäessä muuta motoriikkaa harjoitetaan liian vähän. Vojtan menetelmässä motoriikkaa stimuloidaan enemmän, mutta siinä taas moititaan stimulaation epämukavuutta. Kehitystä laajemmin tukeva 'neurodevelopmental therapy' (NDT) on terapiamuoto, jossa malleja tulkitaan ja sovitetaan lapsen tilanteen mukaan, kuitenkin aina tiukasti toiminnallisessa teoriassa pysyen. Eräiden menetelmien intensiteetti on mitoitettu hyvin suureksi. Tuloksena on ollut selvä hyöty lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä tähtäimellä hyöty on ollut vähäisempi tai puuttunut.

Assosiaatioradat Hahmotus Puheterapia Toimintaterapia Neuropsykol. kuntoutus

LeDoux: Synaptic self 2002

Analyyttinen, koulumainen tapa Suora, alkuperäinen (?) tapa LeDoux: Synaptic self 2002

WHO: ICF- käsitteet Lääketieteellinen terveydentila (tauti / tapaturma / vaurio) Kuntoutuksen jako WHO (1969): - lääkinnällinen - sosiaalinen - ammatillinen - kasvatuksellinen Elimistön Osallistuminen toiminnot ja rakenteet Suoritukset Ympäristötekijät Yksilötekijät

Yksilötekijät Ympäristötekijät Elimistön toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen on tärkeää

ICF-luokitus korostaa osallistumista ja yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Vammakeskeisen ajattelutavan asemasta korostetaan mahdollisuuksia ja suorituksia, joiden päämääränä on osallistuminen. Tämä asetelma on keskeinen myös kuntoutuksen taustalla. Emme kuntouta vain puhetta tai kävelyä, vaan taitoja, joilla voi osallistua.

Varhaiskasvatus, kouluopetus Erityispedagogiikan ensisijaisen kohde-alueen muodostavat vähempiosaiset, hitaammin oppivat ja kehitysvammaiset, koska he hyötyvät siitä enemmän. (Hautamäki ym. 2001)

VAIKEUSASTE R.Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat Vammaisuus 1,0 % 11,5 % 17,3 % selviä lieviä ei ongelmia YLEISYYS

Aikuisen suoritustaso 1,0 % Kuntoutuksen, opetuksen yms. vaikutus suorituksiin 11,5 % 17,3 % Lähtötaso (ei siis tavallaan häviä tai muutu)

Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle Kuvio 1. Yleissivistävän peruskoulutuksen oppilasmäärä 1920-2005 17,3 % 11,5 % Riitta Valtonen: Kehityksen ja oppimisen ongelmat

Perheneuvola Kehitysvammaneuvola Erikoissairaanhoito Päiväkoti Koulu Yhdistykset, liitot Lastenneuvola LAPSI ja PERHE LÄHIYMPÄRISTÖ Kouluterveydenhuolto SUUNNITELMA TUKITOIMISTA PERUSTASON ERITYISPALVELUT KELTO Kuntoutustyöryhmä Paikkakunnan RELTO erityistyöntekijät Yksityiset ammatinharjoittajat