1 Liikkuminen palveluna? Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit järjestivät yhteisen Digikaupungittilaisuuden perjantaina 22. tammikuuta Helsingin kaupungintalolla. Tilaisuudessa käsiteltiin kolmea ajankohtaista teemaa erillisissä työpajoissa, joista yksi oli Liikkuminen palveluna (Mobility as a Service = MaaS). Työpajan tavoitteet: Maas-konseptin tunnettuuden kasvattaminen - Nykyisen kehitystilanteen - meillä ja muualla - esittelyllä kaikille parempi näkemys liikkumisen tulevaisuudesta Evästykset palvelujen rakentajille Miten arjen liikkumishaasteet käännetään uusiksi palveluiksi? Milloin kohderyhmät ovat kypsiä siirtymään ja sitoutumaan maksaviksi asiakkaiksi? Millainen palvelun tulee olla ja mitä sisältää, jotta sitä käytetään? Keskustelun kautta lisäeväitä myös kunnille kuinka tukea palvelujen kehittymistä Työpajan fasilitaattorina toimi projektipäällikkö Sami Sahala, sami.sahala(a)forumvirium.fi. Työpaja järjestettiin klo 10-12 välisenä aikana kaupungintalon Auditoriossa. Läsnä oli arviolta 35 henkeä. Työpaja oli järjestyksessä toinen, ensimmäinen oli pidetty syksyllä 2015 Espoossa. Osanottajista osa oli mukana toista kertaa. MaaS ja 300 artikkelia! Fasilitaattori Sami Sahala piti aluksi tilannekatsauksen teemasta. Kun asia tuli laajemmin julkisuuteen 2014 syksyllä, niin MaaS -teemasta kirjoitettiin yli 300 artikkelia pääasiassa kansainvälisissä lehdissä. Sahala kertoi tekemästään tutkimustyöstä ja siinä olevista ehdotuksista, mitkä koskivat Helsingin kaupunkia. Viralliset linjaukset teemasta ovat kuitenkin vielä tekemättä. Sahala työskentelee tällä hetkellä Forum Viriumissa, joka varsinaisesti ei ole suoraan kaupungin hallintoa, vaan pikemminkin kaupungin sisaryhtiö, joka edistää digitaalisuutta ja digitaalisia palveluita kaupunkiympäristössä www.forumvirium.fi. Kansainväliset lehdet arvottivat Suomen ja Helsingin useimmissa Smart City arvioissa kolmen parhaan joukkoon erityisesti Avoimen Datan ja Liikkumisen alueella, nostaen esiin syiksi KutsuPlussan ja MaaS-konseptin. Viime kesäkuussa 2015 pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat linjasivat MaaSin edistämisen yhteiseksi tavoitteekseen. Espoossa järjestetyn tilaisuuden jälkeen on Helsinki Business Hubiin palkattu pääkaupunkiseudun tasoisesti MaaSin edistämisestä vastaavaksi henkilöksi Tommi Rimpiläinen. Tommi esittäytyi ja kertoi haluavansa edistää alueellista MaaSia ja toivoi kokeilualustojen syntymistä, joilla olisi kevyt testata uusia liikkumisen digipalveluita. MaaS ei pärjää vielä ilman tukea? Sami Sahala esitti työpajan työskentelyn pohjaksi neljä kysymystä: 1. MITÄ LIIKKUMISEN HAASTEITA ON PK-SEUTULAISEN ARJESSA?
2 2. MITEN PK-SEUDUN TULISI ASIASSA AKTIVOITUA 3. MITÄ MUUT TOIMIVAT VOISIVAT TEHDÄ? 4. ROAD MAP? Keskustelussa tuli esille pienten yritysten vaikeus saada aitoja tilauksia kunta tai muilta toimijoilta. Liikkumisen uudet digipalvelut ovat osin toiminnassa, osin vielä suunnittelupöydällä. Kuntien pitäisi esimerkiksi sote-puolella rohkeasti käyttää uusia liikkumisen palveluita sekä siten osittain tukea MaaS palveluiden edelleen kehittämistä. Alue ei vielä kaikilta osin kykene tulemaan toimeen pelkkä business ajattelun varassa, vaan uutena nuorena toimialana tarvitsee vielä tukea vahvistuakseen. Yrityksille on tärkeätä saada referenssi caseja, kunnat voisivat toimia pilottiasiakkaina joko henkilöstöllään tai ostokuljetuksillaan Suomen neljä MaaS operaattoria Sahala kertoi että Suomessa on käynnistymässä neljä MaaS-operaattoria, useampia MaaSin palveluiden osatoimittajia ja esimerkiksi taustajärjestelmien komponenttitoimittajia, sekä joitain MaaSiin liittyviä pilottialueita, esimerkiksi Aurora case. Mainitut neljä MaaS-operaattoria olivat kaikki läsnä ja esittäytyivät 1. MaaS Finland Oy, Kai Pyyhtiä, kertoi palvelujen olevan käynnistymässä kevään aikana. MaaS Finlandin fokus on alusta lähtien kansainvälisyydessä. 2. Tuup, Johanna Taskinen, lähtenyt ensimmäisenä käyntiin Turussa, pk-seutu tulossa. Tuupilla on kova halu kokeilla uutta. 3. Sonera, Jouni Sintonen, julkisti juuri ensimmäisen MaaS-palvelun, josta järjestetään infoa tulossa ja sovellukset ladattavissa apps-kaupoista viikon sisällä. Palvelu toimii ensi alkuun Hämeenlinnan seudulla ja kattaa VR:n junat ja paikallistaksin. 4. Sito, Noora Salonen, kertoi MaaS kokeilusta Seinäjoelle, palvelupaketointi, sopiva palveluvalikoima. Hiljattain valmistui Savonlinnaan oma kestävän liikkumisen sovellus. Muista paikalla olleista tarjoajista esittäytyivät Jaakko Lipponen kertoi uusista Tziip-kimppakyytisovelluksista, joita edelleen pitäisi kehittää. Pitäisi syntyä aitoa yhteisötoimintaa, missä sitten käyttäjä valitsee yksityisauton, taksin, vuokra-auton tai niiden yhdistelmän välillä. Elina Törmä kertoi 24 Rentistä. Yhteiskäyttöautoja löytyy jo 23 kaupungista Helsingistä Rovaniemelle. Yritys aloitti pakutoiminnalla, sitten laajennus henkilöautoihin. Liiketoiminta on tällä hetkellä kannattavaa, mikä mahdollistaa uudet kokeilut, kimppakyydit yms. Ongelmana on monissa MaaS kokeiluissa kiinteistöt ja
3 rakennuttajat, jotka eivät vielä esimerkiksi varaa parkkipaikkoja uusille liikkuminen palveluna toimintatavoille. Juha Suojanen esitteli Ekorent-yhteiskäyttöpalvelun, joka perustuu kokonaan sähköautoihin. Sähköautojen yhteiskäyttöä vaikeuttaa harvat latauspisteet. OKF:n edustaja kertoi HSL:llä tekeillä olevasta uudesta avoimen lähdekoodin reittioppaasta Digitransit. Uusi versio valmistuu elokuussa, korvaa HSL:n nykyisen reittioppaan sekä valtakunnallisen matka.fi -palvelun, ja on suunniteltu toimimaan alustana uudelle palvelukehitykselle. Tuomo Parjanen kertoi IQ Paymentsin olevan useimpien suomalaisten MaaSoperaattorien taustatoimittaja, tuottaen yhtenäisen maksupalvelun matkaketjulle. Helsingille oma MaaS -strategia? Ajatus liikkumisesta palveluna ja uusista liikkumisen ratkaisumahdollisuuksista ei työapajan osanottajien mielestä ole vielä riittävässä määrin tavoittanut kaupunkien kaavoittajia. Esimerkkejä pitäisi ottaa muista Pohjoismaista ja niiden kaupungeista. Göteborgissa on esimerkiksi erittäin hyvät kokemukset yhteiskäyttöautoista. Siellä on jotakin osattu tehdä oikein. Helsingissä tarvitaan omaa ja aitoa MaaS -strategiaa, jotta ajatukset leviäisivät kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen? Työpajassa esimerkiksi ei ollut yhtäkään edustajaa Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Sahala toi esiin että uusien alueiden kuten Kalasataman ja uuden Pasilan suunnittelussa ja kaavoituksessa pitäisi saada tilaa myös MaaS näkökulmalle. Aktiivinen toiminta-aika uusien kohteiden osalta on nyt, ei parin vuoden päästä. Liikkumisen mullistus MaaS ja muiden uusien palvelujen kehittyminen sekä uudet sähköiset liikennevälineet pitäisi ottaa huomioon etenkin liikenteen solmukohdissa (asemat, hubit yms kulkumuodon vaihtopaikat). Keskusteltiin MaaSin pilottialueista, joista pinnalla eritoten Aurora-case. Lapissa rajatulla alueella on käynnistymässä kokeilu, jossa kaikki liikkuminen kuuluu lipun hintaan. Suomessa tai edes Euroopan Union tasolla on toistaiseksi tutkittu aika vähän uusia liikkumisen palveluita. Kansainvälisiä MaaSiin liittyvää selvitystä Sahala mainitsi tuntevansa puolisen tusinaa. Ala on kaikin puolin varsin uusi. Yhteiskäyttöisyys näyttää olevan uusi nouseva aihe. Lokakuussa on perustettu MaaS Alliance aiheen kattojärjestöksi, tavoite pähkinänkuoressa: samalla asiakkuudella pitäisi esimerkiksi voida toimia myös naapurikaupungissa, vastaa telemaailman roamingia. Keskustelussa väläytettiin jopa pohjoismaista yhteistä lippujärjestelmää, jota liikenneministeri Berner on esittänyt. Samaten vastaavaa on mahdollista kehittää osana Helsinki Tallinna liikkumisen kaksoiskaupunkiyhteistyötä.
4 Asiakkaiden todelliset tarpeet liikkumiseen edelleen arvailun varassa? Juuri nyt ollaan MaaS ilmiössä Sahalan mukaan lähdetty jo lähtötelineistä, menossa on kiihdyttäminen takasuoralle. Sujuvat matkaketjut ovat Suomen ja pk-seudun strategioissa, meillä on mahdollisuus toimia siinä kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Keskustelussa käytiin läpi myös teemoja: ARJEN HAASTEISIIN HALUAMANI PALVELUT? - mitkä palvelut a) pitää b) pitäisi c) olisi kiva olla mukana? MILLOIN OLEN VALMIS ASIAKKAAKSI? - palvelujen lisäksi mitä muuta pitää olla kunnossa? KUINKA TÄSMÄPERSONOITU PALVELUN PITÄÄ OLLA? - voinko muuttaa tapojani vai pitääkö palvelujen oppia tavoilleni? Ongelmaksi keskustelussa nähtiin että kukaan palvelutarjoaja ei tiedä tarpeeksi paljon asiakkaiden tarpeista, asiakkaat eivät osaa vaatia jotain mistä eivät tiedä. Myöskään liikkumisesta saatavaa käyttäjätietoa ei ole avoimena eikä riittävästi saatavilla tai se on ainoastaan suurten operaattoreiden hallinnassa. Tarpeita liikkumiseen kyllä on, kuten esimerkiksi lakisääteiset kelakuljetukset ja koulukuljetukset. Perheissä usein suuria ongelmia aiheuttavat aktiivisten lasten harrasteisiin kuljettamiset. Työpajassa todettiin että dataa pitäisi avata joukkoliikennedatan ulkopuolelle. Kännyköistä ja niiden liikkeistä voitaisiin saada haluttaessa uutta liikkumisen tietoa, mikäli operaattoriyhteistyö olisi sillä asteella. Ajantasainen, avoin data on edellytys uusien palvelujen kehittämiselle. Tilannekuvat kriittisiä ja niitä pitäisi kiirehtiä. Kaupungit voisivat myös laatia kuljetuksistaan tarveselvityksiä ja miettiä nykyisten palveluiden vaihtoehtoista organisoimista. Lakisääteisten yhteiskuljetusten kenttä noin 1,5 miljardia euroa vuodessa pitäisi ehdottomasti avata uusien liikkumispalveluiden tarjoajille. Tulevissa uusilla itsehallintoalueilla pitäisi kilpailutusta mahdollistaa myös pienemmille yrittäjille. Julkisen sektorin hankkimien kuljetusten järjestäminen toisin, esimerkiksi niin sanotulla digitaalisella palvelusetelimallilla, nähdään yhtenä kulmakivenä yhteiskunnan säästöille sekä toisaalta uuden palvelutoiminnan kehittymiselle.
5 Pienten suomalaisten MaaS yritysten etsikkoaika? Seminaarissa kävi ilmi että uudet liikkumisen palveluiden tarjoajat ovat pieniä suomalaisia yrityksiä ja ne jäävät suurissa kilpailutuksissa auttamatta isojen kansainvälisten yritysten jalkoihin. Etsikkoaika näiden palveluiden kehittämisessä ja organisoimisessa alkaa monien mielestä kohta olla ohi. Samaten työpajassa kaivattiin liikkumisen uusien palveluiden kehittämiseen myös kunnallista tukirahaa. Pelkällä tulorahoituksella eivät pienet yritykset kykene kehittämään uusia innovatiivisia palveluita. Yhteiskäyttöruutujen kehittäminen pysäköinnin uusiin tarpeisiin nähtiin ajankohtaiseksi ja pikaista kehittämistä vaativaksi tarpeeksi, mikä auttaisi MaaS palveluiden eteenpäin viemistä. Samaten turha säätely esimerkiksi yhteiskäyttöautojen määrässä nähtiin MaaS palveluiden kehittämisen esteenä. Palvelujen kehittymisen esteet ja pullonkaulat kaupunkien omat rajoitteet ja sääntely tulisi kiireesti selvittää ja oikaista. Uusien liikkuminen palveluna olosuhteiden eli MaaS infran rakentaminen nähtiin juuri nyt erityisen ajankohtaiseksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien osalta. Uutta suunnitellaan ja rakennetaan Helsingin aseman seudulla, Pasilassa, Kalasatamassa, Keilalahdessa sekä esimerkiksi Aviapoliksessa. Näiden alueiden kehittyessä MaaS pitäisi saada jo suunnitteluvaiheessa mukaan, jotta tuleva infra mahdollistaisi näiden uusien liikkumisen palveluiden kehittämisen. Yhtenä ongelman nähtiin esimerkiksi parkkihallien omistamisen monopoliasema. Nämä tahot eivät toistaiseksi ole järin innostuneita MaaSista. MaaS verkoston tulevaisuus? Jatkotoimista keskusteltiin työpajassa myös. Todettiin että asiasta pitää vielä viestiä Suomessakin, koska MaaSin tunnettuus ja asian ymmärtäminen kotimaassa ei ole kovin korkealla tasolla. Kolmanteen työpajaan toivottiin konkreettista MaaS keisiä, minkä avulla uuden palvelun ideointi, suunnittelu, rakentaminen, testaus, pilotointi ja markkinoille vieminen käytäisiin seikkaperäisesti läpi. OKF mainosti omaa tulevaa toimintansa asiaan liittyen, syksyllä pkseudulla iso kansainvälinen MyData-konferenssi. Älyliikennealan maailmankonferenssi järjestetään vuonna 2018 Kööpenhaminassa, mihin voimme tähdätä kaupunkien välistä yhteistyötä Kaiken kaikkiaan kaupungeilla tulisi työpajan osanottajien mielestä olla nykyistä paljon aktiivisempi rooli MaaS palveluiden kehittämisessä ja niiden mahdollistamisessa sekä tukemisessa. kirjurina Ari Tammi, täydentänyt Sami Sahala