PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011



Samankaltaiset tiedostot
LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Bioenergian metsä-seminaari Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Puun energiakäyttö 2012

Energiapuu ja metsänhoito

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Energiapuun korjuun laatu 2014

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Yksityismetsänomistuksen rakenne

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Metsä sijoituskohteena

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Puun energiakäyttö 2007

Puukauppa, toukokuu 2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Energiapuun korjuutuet

Metsäenergia Pohjanmaalla

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Puuraaka-aineen saatavuus

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

Lämmitysratkaisun muutoksesta kiinnostuneiden kartoitus Kontiolahdella 2009

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Energiapuun korjuu ja kasvatus

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Puun energiakäyttö 2008

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäenergiaa tarvitaan

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

kannattava elinkeino?

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu

Puun energiakäyttö 2009

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Transkriptio:

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211

SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset

1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA VUOSINA 25 22 ENERGIAMUODOITTAIN 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän

METSÄHAKKEEN KÄYTTÖMÄÄRÄT Suomessa vuonna 21 yhteensä 6,2 milj. k-m3 ja tavoite vuonna 22 13,5 milj. k-m3, jonka työllisyysvaikutus n. 6 2 htv METSÄHAKKEEN LAITOSKÄYTTÖ SUOMESSA METSÄHAKKEEN LAITOSKÄYTTÖ POHJOIS-KARJALASSA 7 6 6 5 5 1 k-m3 4 3 kannot runkopuu pienpuu latvusmassa 1 k-m3 4 3 kannot runkopuu pienpuu latvusmassa 2 2 1 1 26 27 28 29 21 28 29 21 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Esa Ylitalo 211

METSÄHAKKEEN TEKNINEN KORJUUPOTENTIAALI MILJ. K-M³/VUOSI Latvusmassa kuusikoista Kannot kuusipäätehakkuilta Latvusmassa männiköistä Nuorten metsien energiapuu 1,8 1,5 1,2,9,6,3, Etelä-Rannikko Pohjanmaa-Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Metla Juha Laitila

ENERGIAPUUHARVENNUSTEN JA AINESPUUHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI VUOSINA 26 21 Energiapuun korju ujälki v. 26-2 1 Puustovauriot v. 26-21 25 1,8 1,6 2 1,4 15 1 26 27 28 29 21 1,2 1,8,6 Runkovauriot Juurivauriot 5,4,2 Runkovauriot % Juurivauriot % Vauriot yht. Ajouraväli m Ajouraleveys m Urapainumia % 26 27 28 29 21

2. TUTKIMUKSEN TAVOITE selvittää kyselyn avulla metsänomistajien mielipiteitä energiapuun liikkuvuuteen vaikuttavista asioista löytää korjuun onnistumiseen vaikuttavia seikkoja tutkia, voidaanko näitä asioita edistää ja millä keinoilla

3. TOTEUTUS työn toimeksiantaja metsäkeskus Pohjois-Karjala yhteyshenkilöt Anssi Niskanen ja Hannu Laukkanen kyselylomake metsäkeskuksen rekisteristä poimituille kaikille vuonna 21 Kemera-energiapuuharvennuksen toteuttaneille metsänomistajille kirjeet postiin 1.5.211 ja postitusmäärä oli 374 kpl vastauksia 123 kpl eli vastausprosentti n. 36 % mahdollisuus osallistua kolmen tavarapalkinnon arvontaan vertailua mm. Sinikka Mynttisen Energiapuuta Etelä- Savosta -hankeen tutkimustuloksiin

4. TULOKSET vastanneista 86 % miehiä Metsänomistaja 21 tutkimus, Pohjois-Karjala: 77 % Mynttinen 21, Etelä-Savo: 79 % yli 6 vuotiaita 51 % Metsänomistaja 21: yli 65 vuotiaita 34 % Mynttinen: yli 6 vuotiaita 53 % tilalla asuu 53 %, tilan sijaintikunnassa 18 % ja tilan sijaintikunnan ulkopuolella 29 % Metsänomistaja 21: tilalla 37 %, sijaintikunnassa 27 % ja ulkopuolella 37 %, Mynttinen: tilalla 39 %, sijaintikunnassa 18 % ja ulkopuolella 43 %

OMISTUSMUODOT Tilan omistusmuoto Yhteensä Prosenttia yksinomistus 99 74 kuolinpesä 8 6 yhtymä 2 15 osakeyhtiö 1 1 muu 6 4 Kaikki yhteensä 134 1

METSÄPINTA-ALAT Metsäpinta-ala Yhteensä Prosenttia alle 2 ha 17 13 2 49 ha 34 25 5 1 ha 31 23 yli 1 ha 52 39 Kaikki yhteensä 134 1

ENERGIAPUUN KORJUUMÄÄRÄT Energiapuun toteutuneet korjuumäärät Yhteensä Prosenttia alle 5 k-m3/vuosi 4 31 5 1 k-m3/vuosi 46 35 yli 1 k-m3/vuosi 45 34 Kaikki yhteensä 131 1 Energiapuun arvioidut korjuumäärät Yhteensä Prosenttia alle 5 k-m3/vuosi 57 45 5 1 k-m3/vuosi 47 37 yli 1 k-m3/vuosi 23 18 Kaikki yhteensä 127 1

ENERGIAPUUKAUPAN TOTEUTUS JA KAUPAN KÄYNNISTÄJÄ pelkkä energiapuukauppa 63 % vastanneista, loput 37 % toteutettu ainespuukaupan yhteydessä 5 45 4 35 % 3 25 5 2 15 1 5 oma yhteydenotto 24 mhy:n suositus ostajan yhteydenotto 8 8 7 metsäsuunn. suositus muu 3 metsään palstat

ENERGIAPUUHARVENNUKSEN TOTEUTUS 35 3 25 % 2 15 1 34 24 22 5 11 9 hakkuu ja metsäkulj. ostoorg. hakkuu itse metsäkulj. itse hakkuu metsäkulj. metsäpalveluyrit. metsäpalveluyrit.

LISÄTIEDONTARVE ENERGIAPUUKAUPAN MYYNTIPÄÄTÖKSISSÄ 4 35 3 25 % 2 36 15 1 5 energiaptukimuodoista 26 energiap. hintatasosta 18 energiap. mittaustavoista 13 energiap. ostajista 5 internetin mahd. 2 muu

ENERGIAPUUHARVENNUKSEN TOTEUTUS konetyönä 56 % miestyönä 44 % sulan maan aikana 51 % jäätyneen maan aikana 49 % ennakkoraivaus oli tehty 52 % ennakkoraivausta ei ollut tehty 48 %

KORJUUN ONNISTUMINEN JÄÄVÄN PUUSTON TIHEYDEN OSALTA 6 5 % 4 3 2 1 55 2 21 2 2 Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Huono Erittäin huono huonoon tai erittäin huonoon arvioon oli jäävän puuston liika harvuus syynä 67 % ja ylitiheys 33 % vastauksista

TIEDONTARVE NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA % 4 35 3 25 2 39 15 1 5 24 18 1 9 harvennussuosit. korjuuvaur. välttäm. ep:n hakkuutekn. muu ep:n metsäkulj.

MIELUISIN MYYTÄVÄ ENERGIAPUULAJI 5 45 4 35 % 3 25 48 2 15 1 24 18 5 6 4 nuorten mets. karsimaton ep nuorten mets. karsittu ep avoh. oksa- ja latvusm. avoh. kannot muu

ENERGIAPUUHARVENNUKSEN KÄYNNISTÄVÄT TEKIJÄT 3 25 2 % 15 1 5 26 metsän harv.tarve 21 Kemera tai Petu 18 ep:n hintataso 15 integroitu korjuu 9 metsäam. neuvonta kokemus ost. korj. laad. 5 4 ravinnehäv. hoitam. 2 muu

TOIVOTUIN ENERGIAPUUN HINNOITTELUTAPA 6 5 % 4 3 2 57 1 17 11 8 7 /kiinto m3 /MWh muu /ha ei väliä

LISÄTIEDON JA NEUVONNAN TARVE ENERGIAPUUASIOISSA 3 25 2 % 15 1 27 23 19 5 korj. vaik. mets. keh. korj. talousvaik. korj. vaik.ravinnetil. 1 oman mets. ep. varoista 7 korj. kansantall. vaik. korj. ympäristövaik. 5 4 4 kiinteist. energiaratk. korj. ilmastovaik. 1 muu

MIELUISIN NEUVONTAMUOTO 3 25 2 % 15 29 27 26 1 16 5 lehdistö ja artikkelit henkilökoht. neuvonta koulutustilaisuudet internet sivusto 2 muu

5. JOHTOPÄÄTÖKSET pieniläpimittaisen energiapuun liikkuvuuden näkymät ovat valoisat kokemukset viimeisimmästä nuoren metsän energiapuun korjuusta pääsääntöisesti hyvät halutaan myydä jatkossakin erityisesti kokopuuta ja karsittua rankaa hakkuut toteutettu yleisimmin pystykaupalla ja irrallaan muusta ainespuukaupasta jäävän puuston tiheys ja etenkin liika harvuus aiheuttavat kritiikkiä

korjuukaluston soveltuvuus, kohteen laatu sekä kuljettajan asenne ja ammattitaito vaikuttavat energiapuuharvennuksen onnistumiseen energiaharvennuksen talous- ja metsänhoitovaikutukset, tukiasiat sekä korjuuvaurioiden välttäminen kiinnostavat ja vaikuttavat osaltaan myyntihalukkuuteen monikanavainen neuvonta koetaan tarpeelliseksi metsänomistajien ja energia-alan yrittäjien koulutuksella ja tiedonvälityksellä voidaan vaikuttaa myönteisesti energiapuun liikkuvuuteen ja korjuuketjun laadukkuuteen

koulutus- ja neuvontatyö sopii hyvin mm. metsätalouden edistämisorganisaatioiden tehtäväksi

ENERGIAPUU LIIKKEELLE LAADUKKAASTI