TAMPEREEN YLIOPISTO Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta 1 HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT/ finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi VALINTAKOE 7.6.2006 KELLO 10-14 Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Pisteet yhteensä Kirjoita nimesi jokaisen vastauspaperin yläosaan. Maksimipistemäärä on 50 pistettä. Tarvittaessa voit vastata myös vastauspaperin kääntöpuolelle. Valintakoe sisältää neljä osaa: 1) Määrittelykysymykset, maksimipistemäärä 10 p 2) Esseekysymykset, maksimipistemäärä 17 p 3) Vaihtoehtokysymykset, maksimipistemäärä 7 p ja 4) Aineistokokeen, maksimipistemäärä 16 p 1) Määrittele seuraavat asiat tai käsitteet. Kunkin kohdan (1. 5.) täysin oikeasta selostuksesta tai määritelmästä saa 2 pistettä. Maksimipistemäärä tehtävästä on 10 pistettä. 1. Taloushallinto-organisaatio Taloushallinto on taloudesta huolehtimista. (S. 36.) Taloushallinto-organisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jonka keskeisenä tehtävänä on hoitaa valtion maksuliikettä ja kirjanpitoa (VtaA, 4. luku). Taloushallinto-organisaation kanavia pitkin toimitetaan toimintayksiköille varat menojen maksamiseen ja kootaan valtiolle kertyneet tulot valtion keskuskassaan sekä kootaan eri yksiköissä pidettävän kirjanpidon tiedot valtion keskuskirjanpitoon. Taloushallinto-organisaatio poikkeaa tavallisesta hallinnollisesta organisaatiosta. Taloushallintoorganisaatiossa valtiokonttori hoitaa valtion keskuskassaa ja keskuskirjanpitoa. Maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitavat tilivirastot (TV). Valtiovarainministeriö määrää, mitkä virastot ja laitokset toimivat tilivirastoina (VtmaA 24, muutettu 1994/927). Tilivirastoja ovat muun muassa eduskunta, kaikki ministeriöt, niiden alaiset virastot, lääninhallitukset, yliopistot ja korkeakoulut. Yhteensä tilivirastoja on yli sata. Tilivirastot voivat jakaa maksuliikkeen ja kirjanpidon hoitamisen maksupisteisiin, jos se maksuliikkeen ja kirjanpidon tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta on tarpeen. Tällainen tarve saattaa olla esimerkiksi, kun tilivirastolla on piiri- ja paikallistason hallintoa tai sen toiminta muuten tapahtuu useissa eri pisteissä. Tilivirasto voi tilitystä vastaan siirtää joidenkin menojen maksamisen tai tulojen perimisen muun kuin tiliviraston itsensä suoritettavaksi. Tällaisten tilitysten tekijää sanotaan tilintekijäksi (TT). (S. 76 ja 78.) Taloushallinto-organisaatio on esitetty myös sivun 97 kuviossa 12.- 2. Julkinen kulutus Julkisen sektorin ja valtion toimintaa kuvataan sekä kulutuksena että tuotannollisena toimintana. Jos kulutus ymmärretään tarpeiden tyydyttämisenä tai siihen kuuluvana toimintana, julkisyhteisöt eivät voi kuluttaa mitään. Termi viittaa yhteisesti eli kollektiivisesti tapahtuvaan kulutukseen. Kun julkiselta tuotokselta puuttuu raha-arvo, käsitellään julkinen toiminta julkisena kulutuksena. Julkisen kulutuksen käsitettä käytetään mm. kansantalouden tilastoinnissa. (S. 22.)
2 3. Kehysbudjetointi (s. 68, 129, 133, 137) Kehysbudjetointia kutsutaan myös raamibudjetoinniksi, ja siihen perustuva ajattelu on toimintamenobudjetoinnin taustalla. Keskeisenä ajatuksena kehysbudjetoinnissa on se, että ylimmät päättäjät jakavat käytettävissä olevan rahamäärän etukäteen eri kohteisiin raha- tai henkilökehyksinä. Näiden kehyksien sisällä yksiköt voivat suunnitella toimintaansa. Kehysbudjetissa tiettyyn toimintaan osoitetaan rahasumma, toimintamääräraha, tavoiteltavia tuloksia tarkemmin yksilöimättä. Valtiovarainministeriö laatii määrärahakehysluonnokset joulu- ja helmikuun välisenä aikana, minkä jälkeen hallitus tekee kehyspäätöksen kehysriihessä. Ennen kehysbudjetointia harjoitettiin menolajibudjetointia, jossa määrärahat osoitettiin menolajeittain. Kehysbudjetti muuttuu tulosbudjetiksi, kun rahat ja aikaansaannokset sidotaan yhteen. 4. Valtion toiminta- ja taloussuunnittelu (TTS) TTS-suunnittelu perustettiin 1960-luvun lopulla yhtenä vastauksena liian lyhyeen budjetointiaikaväliin. Kyse on keskipitkän aikavälin rullaavasta toiminnan ja talouden suunnittelusta, jossa ensimmäinen vuosi tarkentuu sitovaksi budjetiksi. Valtion talousarviolaissa ja asetuksessa ovat toiminta- ja taloussuunnittelua koskevat määräykset. Kirjan luvussa 4.4.3. on selostettu toiminta- ja taloussuunnittelun ominaisuudet ja luvussa 4.4.4. sekä 4.4.5 edelleen suunnittelun luonnetta ja kohteita. Luvussa 4.5.2. ja liitteessä 15. on selostettu suunnitelman rakennetta. 5. Pakkoperiaate julkisen talouden tunnusmerkkinä Julkisella taloudella tarkoitetaan yleensä valtion, kuntien ja kuntayhtymien muodostaa kokonaisuutta. Kirkollisia yhteisöjä, joissa jäsenyys on vapaaehtoista, ei yleensä sisällytetä julkiseen talouteen, vaikka kirkkojenkin rahoitus perustuu verotusoikeuteen. Julkisen talouden keskeisenä tunnusmerkkinä pidetään julkisyhteisön pakkovaltaa, pakkoperiaatetta, jolla se voi 1) toteuttaa tehtäviään ja 2) hankkia veroina rahoituksensa. Julkisessa taloudessa rahanhankinta on suurelta osin (verotus) sellaista, ettei sillä ole välitöntä vastiketta toimintaprosessin puolella. Verotuksessa ei tapahdu suoritteiden vaihtoa eikä suoritteiden arvostusta. Verotusta toteutetaan pakolla. Tehtävien hoidossa pakon käyttäminen näkyy siten, että valtio ohjaa säädöksin ja määräyksin kansalaisten ja yhteisöjen toimintaa sekä valvoo yritystoimintaa. (S. 23, 28, 33-34.)
3 2) Esseekysymykset 1. Mitä tarkoitetaan valtion toimintayksikön sisäisellä valvonnalla ja mistä valvontamuodoista se koostuu? Maksimipistemäärä tehtävästä on 4 pistettä. Valtiontalouden valvontaa on selostettu kirjan luvussa 4.6.3. ja erityisesti toimintayksiköiden sisäistä valvontaa luvussa 4.6.3.4. ja edelleen toimintayksikön talouden toimeenpanoa ja sisäistä valvontaa luvussa 5.3. Hyvässä vastauksessa esitetään sisäisen valvonnan määritelmä ja sen jaottelu sisäiseen tarkastukseen ja sisäiseen tarkastukseen (s. 159 ja 187) ja niiden määritelmät. Lisäksi hyvässä vastauksessa tuodaan esille sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen organisointi valtiolla sekä työnjako ulkoiseen valvontaan nähden. Kirjan sivulla 188 tuodaan esille myös eräitä sisäisen valvonnan kehityspiirteitä.
4 2. Mitä valtion yhteiskuntataloudellinen tehtävä pitää sisällään? Mikä tai mitkä tehtävistä ovat viime vuosina korostuneet ja mistä syystä? Maksimipistemäärä tehtävästä on 4 pistettä. Valtion taloudellisia tehtäviä on selostettu sivulta 23 eteenpäin. Erityisesti valtion yhteiskuntataloudellista tehtävää on selostettu sivuilla 26 28. Keskeisinä tehtävinä tuodaan kirjassa esille tulonjakoon vaikuttaminen, vaihtotaseen tasapainosta huolehtiminen, työllisyyden ylläpito, taloudellisen kasvun edistäminen sekä maalle elintärkeiden toimintojen varmistaminen, kuten elintarviketuotanto, sekä haitallisen käyttäytymisen vähentäminen ja toivottavaan käyttäytymiseen kannustaminen. Kirjassa mainitaan myös keinoista, joilla tehtävää toteutetaan (verotus, palvelutuotanto ja avustukset sekä kansalaisten käyttäytymiseen vaikuttaminen mm. verotuksella) (myös sivut 58-59.). Kysymyksen jälkimmäisessä osiossa vastaaja saattoi analysoida, mitkä yhteiskuntataloudelliset tehtävät ovat viime vuosina korostuneet ja mistä syystä. Kirjan eri kohdista löytyy aineksia tälle tulkinnalle, mm. sivuilla 28-29, 42-43, 66-67. jne.
5 3. Verotuksen tehtävät. Maksimipistemäärä tehtävästä on 4 pistettä. Verotuksen luonnetta ja tehtäviä on selostettu lähinnä kirjan sivuilla 57 59, myös sivuilla 70-71. Hyvässä vastauksessa tuodaan esille verotuksen periaatteet, jotka vaikuttavat tehtäväluonteeseen, erityisesti ns. nonaffektaatioperiaate. Verotuksella on paitsi menojen rahoitustehtävä myös useita yhteiskuntataloudellisia tehtäviä, joita tulisi hyvässä vastauksessa selostaa eritellysti.
6 4. Mitä tarkoitetaan sisäisellä laskennalla ja sisäisen laskennan tilipuitteilla? Mistä em. seikat koostuvat valtion virastossa? Maksimipistemäärä tehtävästä on 5 pistettä. Suunnittelu- ja laskentajärjestelmää on selostettu yleisemmin kirjassa luvussa 5.2. ja erityisesti sisäisen laskennan tilipuitteita luvussa 5.2.3. Sisäisiä tarpeita koskevaa kirjanpitoa on käsitelty kirjan sivuilla 185 186. Hyvässä vastauksessa on selostettu, mitä tarkoitetaan sisäisellä laskennalla ja mitä tarkoituksia se palvelee valtiolla ja valtion virastoissa. Sisäinen kirjanpito kokoaa tietoa taloudesta sisäisen laskennan tilipuitteiden avulla. Sisäisen laskennan tilipuitteissa taas on kirjan mukaan oltava mahdollisimman systemaattinen luokitus jokaisesta talousprosessin kohdasta, josta tulosajattelu on kiinnostunut akselilla tuotannontekijät, tuotantoprosessi, suoritteet ja vaikutukset. Näitä osatekijöitä on selostettu eritellysti hyvässä vastauksessa.
7 Vaihtoehtotehtävä Seuraavaksi esitetään kymmenen väittämää. Ne ovat juuri esitetyssä muodossa oikeita tai virheellisiä. Virheelliseksi on katsottava myös osittain virheellinen väittämä. Vastaukseksi sinun tulee rengastaa kunkin väittämän kohdalla oikealla laidalla oleva O-merkki (=oikein) tai V-merkki (=väärin) sen mukaan, katsotko väittämän oikeaksi tai virheelliseksi. Oikeasta vastauksesta (rengastuksesta) saa yhden (1) pisteen/väittämä. Väärästä vastauksesta saa miinus yksi (-1) pistettä/väittämä, ja vastaamatta jättämisestä annetaan nolla (0) pistettä/väittämä. Maksimipistemäärä tästä tehtävästä on seitsemän (7) pistettä, ja minimipistemäärä on miinus seitsemän pistettä (-7). 1. Määrärahakehysten antamiseksi Eduskunnalle pelkkä pääministerin ilmoitus voi olla riittävä toimi, mutta toimintayksiköiden tulostavoitteet esitetään Eduskunnalle valtion budjetin perusteluissa. 2. Ennen tulosohjaukseen siirtymistä budjettirahoitteisessa julkissektorissa noudatettiin perinteisesti ns. panosohjausta. Panosohjauksen puitteissa vastuu oli keskitettyä, ja poliittiset päättäjät harjoittivat menolajibudjetointia ja päättivät yksityiskohtaisista asioista. 3. Lisäysajattelu on usein valtion budjetoinnin heikkous. Lisäysajattelulle vastakkainen budjetointitapa olisi suunnitteluohjelmointi-budjetointi-järjestelmään sisältyvä zero-base budgeting, mutta kokonaisvaltaisen suunnittelu-ohjelmointi-budjetointi-järjestelmän toteuttaminen on osoittautunut kaikkialla mahdottomaksi. O (s.99) O (s.40-41) O (s.112-114) 4. Valtion omille liikelaitoksilleen maksamat korvaukset ovat sellaisia tapahtumia, jotka muodostavat yhteyden valtion budjettitaloudesta O (s.77, 93-94) ja valtion keskuskassasta valtion liikelaitoksiin. 5. Valtion tilivirastoilla rahan kannattavuusongelma syntyy siitä, että viraston menot ja tulot realisoituvat kalenterivuoden kuluessa eri tahtiin. (s.93) V 6. Valtion osakkuusyhtiöllä tarkoitetaan pörssissä noteerattua yhtiötä, josta valtio omistaa vähintään 50 % osakkeista. (s.49) V 7. Nonaffektaatioperiaatteella tarkoitetaan budjettiperiaatetta, jonka mukaan tiettyjä tuloja ei sidota budjetissa tiettyjen menojen maksamiseen. O (s.120)
8 Aineistokoe 4) Liitteenä on Tilastokeskusta koskevia otteita Valtion tulo- ja menoarvioesityksestä 1987 ja Valtion talousarvioesityksestä 2006 ao. taulukko-osasta ja yksityiskohtaisista perusteluista. Analysoi ja vertaa niiden perusteella, miten valtion budjetin rakenne ja sisältö sekä budjettiohjaus ovat muuttuneet. Arvioi, miten kahden eri ajankohdan budjetit antavat tietoa Tilastokeskuksesta, sen toiminnasta ja tilivelvollisuudesta. Aineistotehtävän maksimipistemäärä on 16 pistettä Tehtävässä on pyydetty sekä analysoimaan että vertaamaan, miten valtion budjetin rakenne ja sisältö sekä budjettiohjaus ovat muuttuneet. Hyvässä vastauksessa on liitteiden avulla analysoitu valtion budjetin rakenteen muuttumista menolajikohtaisesta ja detaljimaisesta budjetoinnista toimintamenobudjetointiin ja kehys- ja tulosohjaukseen sekä tulosbudjetointiin perustavaksi budjetoinniksi ja ohjaukseksi. Hyvässä vastauksessa on myös huomattu nettobudjetoinnin lisääntyminen sekä määrärahalajien käytössä tapahtuneet muutokset. Liitteiden avulla nähdään myös kahden eri ajankohdan perusteella, että budjettitalouden organisoinnissa on tapahtunut muutoksia liikelaitostamisen ja budjettitalouden ulkopuolelle siirtyneiden toimintojen mukana, myös liittyminen Euroopan Unioniin on tuonut muutoksia. Tehtävän osassa, jossa pyydetään arvioimaan, miten kahden eri ajankohdan budjetit antavat tietoa Tilastokeskuksesta, sen toiminnasta ja tilivelvollisuudesta, olisi arvioitava em. tekijöitä juuri Tilastokeskuksen kohdalta ja tehtävä perusteltu selostus informaatiosisällön muuttumisesta Tilastokeskuksesta ja sen toiminnasta ja tilivelvollisuudesta. Tärkeätä on eritellysti analysoida informaatiosisällön muutosta tuotannontekijöiden ja niistä aiheutuneiden menojen tarkasta ohjauksesta tulosohjaukseen, jossa korostuvat toiminta- ja talousprosessin aikaansaannokset ja vaikutukset. Vuoden 2006 budjetista huomaa tulostavoitteiden systemaattisen asetannan mukaantulon sekä viraston maksullisen toiminnan tulos- ja kustannusvastuun esittämisen sekä nettobudjetoinnin tuman vastuun paitsi menoista myös tuloista. Nämä seikat tuovat esille myös sen, miten tilivelvollisuus on muuttunut ajankohtien 1987 ja 2006 välillä. Myös tätä muutosta on eritelty hyvässä vastauksessa. Hyvässä vastauksessa on systemaattisesti eritelty, miten em. muutokset näkyvät Tilastokeskuksen budjettikohdassa ja budjettikohdan rakenteessa ja sisällössä, luvun selvitysosassa, ao. momenttien päätösosissa ja momenttien selvitysosissa.