Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Kehittämisohjelman arvioinnin väliraportti 25.5.2011 NUOVE neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojekti Kuntoutussäätiö Arviointi- ja koulutusyksikkö
Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Arviointitehtävä... 5 2.1 Arvioinnin kohdentuminen... 5 2.2 Väliraportissa hyödynnetty aineisto ja tarkastelunäkökulma... 6 2.3 Arvioinnin seuraavat vaiheet... 7 3 Kokoavia havaintoja arviointiaineiston pohjalta... 8 3.1 Kehittämisohjelman rakenne ja organisointi... 8 3.2. Kehittämisohjelman sisäinen yhteistyö... 11 3.3. Onnistumisia ja toteutuksen haasteita projektitasolla... 12 3.4 Kohti ohjelmakauden päätöstä?... 13 4 Yhteenvetoa ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi... 16 Lähteet... 21 1
1 Johdanto Tämä arviointiraportti on Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla kehittämisohjelman arvioinnin II vaiheen ensimmäinen väliraportti. Arvioinnin on toteuttanut Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö (aikaisemmin Innokuntoutus-yksikkö). Arviointihankkeen II vaiheen käytännön toteuttamiseen ovat osallistuneet Tuomas Koskela, Henna Harju, Elina Vedenkannas, Matti Tuusa sekä Mona Särkelä. Ulkopuolisena asiantuntijana arviointihankkeessa toimii Juho Saari. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelmalla kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2007 2013 valtakunnallisten ja alueellisten projektien avulla. Ohjelmaa rahoittavat ELY-keskukset, Opetushallitus, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maakuntien liitot. Kehittämisohjelman vastuuministeriöinä toimivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. ESR-rahoitus ohjelmalle on 24,7 milj. euroa. Kehittämisohjelma kuuluu Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjaan 3. Toimintalinja 3:n tavoitteena on mm. parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä, työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista sekä erityisesti aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä. Lisäksi toimintalinjassa pyritään mm. kehittämään kysyntälähtöisesti työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, työvoiman saatavuutta ja työllistymistä edistäviä työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä työelämäläheisiä ja luovuutta edistäviä oppimismalleja. Kehittämisohjelma tähtää uusia työpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden lisäämiseen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työnsaannin ja tasavertaisten työmarkkinoiden edistämiseen, monipuoliseen osaamiseen, osaamiskeskittymien, innovaatioympäristön ja työ- ja elinkeinoelämää tukevan infrastruktuurin kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. 1 Kehittämisohjelman strategia-asiakirjassa esitetyn vision mukaan Suomessa on vuonna 2014 elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva sekä hallinnonrajat ylittävä moniammatillinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuus, joka vastaa aikuisten ja työelämän tarpeisiin. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, monikanavaisia ja helposti saavutettavia. 2 Kehittämisohjelman taustalla on valmistelutyö vuosina 2004 2006, jolloin opetusministeriö ja työministeriö asettivat yhteisen valmisteluryhmän laatimaan toimenpideohjelmaa aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluiden sekä ohjauksen kehittämiseksi. 3 Tutkintorakenteeseen tai henkilön ikään perustuvien ohjauspalveluiden kehittämisestä ollaan siirtymässä kohti elinikäistä ohjausta. Elinikäisen ohjauksen työryhmä selvitti tämänhetkisiä elinikäisen ohjauksen toteutumisen ongelmia ja kiireisimpiä kehittämistarpeita, joiden 1 www.opinovi.fi 2 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman strategia. 3 365. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi. Työhallinnon julkaisu (2006). 2
perusteella se määritteli kehittämisen strategiset tavoitteet. Työryhmä katsoo 23.3.2011 valmistuneessa väliraportissaan, että elinikäisen ohjauksen toteutuminen edellyttää seuraavien strategisten tavoitteiden toteutumista: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena Strategisten tavoitteiden tueksi työryhmä teki ehdotuksia toimenpiteistä, joita tuli toteuttaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotetut toimenpiteet ovat osin hyvin konkreettisia, osin suuntaa-antavia. 4 Arvioinnin ensimmäisen vaiheen loppuraportti valmistui joulukuussa 2010. Esitimme raportissa tiiviisti keskeisimmät havainnot, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset vuosina 2009 2010 kerätyn arviointiaineiston ja sen pohjalta tuotettujen väliraporttien mukaisesti. Painopiste arvioinnin ensimmäisen vaiheen aikana oli kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektin toimenpiteiden ja prosessien tarkastelussa. Nostimme joulukuun 2010 raportissamme esille mm. että: Kohderyhmien tarpeet on kyetty huomioimaan projektien tavoitteissa ja projektien kohderyhmät näyttäytyvät kohtuullisen selkeästi määriteltyinä. Kaikkia aikuisväestöön kuuluvia kohderyhmiä nykyisillä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla tai kehittämisohjelman projekteilla ei kuitenkaan kateta. Kehittämisohjelma on iso ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus, jonka tiedottamista valtakunnallisella tasolla tulisi kasvattaa sekä viestintää kehittämisohjelman ja kentän välillä vahvistaa. Ohjelmatason viestinnän on tuettava projektitason viestintää. Projektitasolla toteutusta ovat hidastaneet liialliseksi koettu byrokratia, projektityöntekijöiden henkilöstövaihdokset, ajoittain koettu resurssipula sekä valtakunnallisten tavoitteiden epämääräisyys. Myös muutokset hallinnollisissa rakenteissa ovat vaikuttaneet kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien toimintaan. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden vastuut eivät ole selviä ELY-keskusten sisällä ja tämä vaikeuttaa kehittämisohjelmaan kuuluvien projektin toimintaa. Suurin osa kehittämisohjelmaan kuuluvista projekteista päättyy voimassa olevien projektipäätösten mukaan vuoden 2011 lopussa. Vuosien 2011 2013 aikana kehittämisohjelmassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota projektien hyvien käytäntöjen sekä tuotosten ja tulosten juurruttamiseen. 4 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2011/liitteet/tr15.pdf?lang=fi 3
Arvioinnin I vaiheen aikana tuotetut väliraportit muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden ja ovat luettavissa opinovi.fi-sivustolla 5. Kehittämisohjelman arvioinnin II vaihe toteutetaan vuosina 2011 2013. Työsuunnitelman mukaisesti arvioinnin painopiste siirtyy vähitellen tuotosten ja tulosten, vaikuttavuuden sekä hyödyn ja kestävyyden arviointiin. Toimeksiannon yhteyshenkilön (NUOVE-projektin projektipäällikkö) kanssa on sovittu, että tässä väliraportissa tarkastellaan työsuunnitelmasta poiketen vielä arviointialuetta toimenpiteet ja prosessit. Painopiste on kehittämisohjelman organisoinnin ja sisäisen yhteistyön tarkastelussa. Menettelyn avulla pyritään tukemaan kehittämisohjelman loppukauden toteuttamista. Arviointiraportin toisessa luvussa kuvataan tiiviisti arviointitehtävä ja luvussa kolme keskeisimmät havainnot arviointiaineiston pohjalta. Luvussa neljä esitetään yhteenveto sekä arviointiaineistoon pohjautuvia ehdotuksia kehittämisohjelman toiminnan kehittämiseksi. 5 http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=175&itemid=473&lang=fi 4
2 Arviointitehtävä Arvioinnin toteuttaminen perustuu työ- ja elinkeinoministeriön arviointia koskevaan tarjouspyyntöön sekä Kuntoutussäätiön tekemään arvioinnin työsuunnitelmaan. Kyseessä on ns. kehittävä arviointi. Kerättävän arviointitiedon pohjalta arvioinnissa pyritään tuottamaan konkreettisia ehdotuksia kehittämisohjelman sekä siihen kuuluvien projektien toiminnan tueksi. Osana arviointihanketta on luotu malli/viitekehys koko kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien yksittäisten projektien itsearvioinnin toteuttamiseksi 6. Lisäksi arviointiimi on osallistunut Studio-projektin vaikuttavuuskyselyn suunnitteluun yhdessä Studio-projektin henkilöstön ja suunnitteluryhmän jäsenten kanssa. Arviointi on osa NUOVE neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojektia. Arviointitiimi pitää säännöllisesti yhteyttä NUOVE-projektin projektipäällikköön sekä ohjausryhmän edustajiin. Menettelyn avulla pyritään varmistamaan se, että arviointiaineistosta esille nousseet havainnot ja kehittämisehdotukset ovat välittömästi kehittämisohjelmatoimijoiden käytettävissä. 2.1 Arvioinnin kohdentuminen Arvioinnin kohteena on koko Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla kehittämisohjelma, sisältäen: valtakunnallisen koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminnan valtakunnallisen kehittämistiimin toiminnan Aikuisohjauksen koordinaatio- ja Laituri-projektien toiminnan Aikuisohjaus työelämän voimavarana osa-ohjelman toiminnan o OPIN OVI -alueprojektit o STUDIO -projekti o ERKKERI -projektit NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojektin toiminnan o Koulutusneuvonnan- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen verkossa osio 6 Vuonna 2010 arviointiimi oli mukana tukemassa itsearvioinnin toteuttamista 16:ssa kehittämisohjelmaan kuuluvassa projektissa. Lisäksi ohjelmatason itsearvionti toteutettiin kehittämisohjelmatiimin jäsenten keskuudessa. Toistaiseksi vuoden 2011 aikana on itsearvioinnin tehnyt kaksi projektia ja useita itsearviointiprosesseja on meneillään. Vuoden 2011 aikana arviointitiimi toteuttaa arviolta 15 tuettua itsearviointia. 5
o Ohjauksen laadun arviointitutkimusosio Kehittämisohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 37 alueellista tai valtakunnallista projektia. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa valtakunnallisen kehittämisohjelman ja siihen kuuluvien projektien: Koherenssista Relevanssista Toimenpiteistä ja prosesseista Tuotoksista ja tuloksista Vaikuttavuudesta Hyödystä ja kestävyydestä Tässä väliraportissa keskitytään tarkastelemaan kehittämisohjelman organisointia ja sisäisen yhteistyön toimivuutta. Keskeinen arviointikysymys on ollut, mahdollistaako ohjelman rakenne, toimintatavat ja prosessit sen, että valtakunnallinen kehittämisohjelma toimii aidosti tukirakenteena kooten yhteen projektien tuloksia, selvittäen vaikuttavuutta sekä varmistaen projektien välisen yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen? Kohdistamalla arviointi tässä vaiheessa kehittämisohjelman organisoinnin ja sisäisen yhteistyön tarkasteluun pyritään tukemaan kehittämisohjelman loppukauden toteuttamista. 2.2 Väliraportissa hyödynnetty aineisto ja tarkastelunäkökulma Tätä väliraporttia varten on kerätty laadullista arviointiaineistoa. Aineistoina on hyödynnetty kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien väliraportteja EURA2007-tietojärjestelmästä sekä projektipäälliköiden haastatteluita. Projektien väliraporttien tarkastelu keskittyi soveltuvin osin kehittämisohjelman organisoinnin ja sisäisen yhteistyön kannalta oleellisiin teemoihin: toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus, ongelmat ja suositukset, hyvät käytännöt ja toiminnan jatkuvuus. Tässä kohden on syytä korostaa termiä soveltuvin osin, sillä väliraporttien sisältö on hyvin kirjavaa, eivätkä ne kaikki ole keskenään yhteismitallisia. Projektien tuottamia väliraportteja voisi luonnehtia, ainakin osittain, eräänlaisiksi päiväkirjoiksi, joissa kuvataan mm. projektissa tehtyjä yksittäisiä toimenpiteitä. Väliraporttien soveltuvuus kehittämisohjelman organisoinnin ja sisäisen yhteistyön tarkasteltuun osoittautui hyvin rajalliseksi. Edellä esitetyn perusteella painopiste on ollut haastatteluaineiston hyödyntämisessä. Projektipäälliköiden haastatteluita tehtiin huhti toukokuun aikana yhteensä 39 kpl. Haastattelut tehtiin puhelimitse yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Väliraporttia luettaessa on oleellista pitää mielessä, että esille nostetut havainnot heijastelevat kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköiden näkemyksiä ja kokemuksia 6
ohjelman organisoinnista ja sisäisestä yhteistyöstä. Lähes poikkeuksetta projektien väliraportit ovat projektipäälliköiden joko kokonaan tai osittain kirjoittamia. Tarkastelunäkökulmaa voidaan toki kritisoida sen yksipuolisuudesta, mutta tulee pitää mielessä, että kehittämisohjelma toteutetaan käytännössä yksittäisten alueellisten ja valtakunnallisten projektien avulla. Ohjelman rakenteen ja sisäisen yhteistyön tulisi edistää yksittäisten projektien toteutusta. 2.3 Arvioinnin seuraavat vaiheet Joulukuussa 2011 valmistuvassa arvioinnin seuraavassa väliraportissa keskitytään tuotosten ja tulosten sekä soveltuvin osin myös vaikuttavuuden sekä hyödyn ja kestävyyden tarkasteluun. Työsuunnitelman mukaisesti vuoden 2011 aikana arvioinnissa tehdään seuraavat vaiheet: Asiakirja- ja tilastollisen aineiston päivittäminen ja analyysi (jatkuu koko vuoden) Itsearviointikyselyiden ja -työpajojen toinen kierros (jatkuu koko vuoden) Kehittämisohjelmatiimin itsearviointikysely + työpaja (touko kesäkuu) Kysely kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien sidosryhmille (elo lokakuu) Kysely koordinaatio- ja seurantaryhmän jäsenille (loka marraskuu) Aineiston kokonaisanalyysi ja loppuraportti (marras joulukuu) Vuosien 2012 2013 työsuunnitelma täsmennetään yhdessä NUOVE-projektin edustajien kanssa erikseen. 7
3 Kokoavia havaintoja arviointiaineiston pohjalta Arvioinnissa on keskitytty kehittämisohjelman organisoinnin ja sisäisen yhteistyön tarkasteluun. Kehittämisohjelmatiimin sekä valtakunnallisen koordinaatio- ja seurantaryhmän toiminta on tässä väliraportissa rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kehittämisohjelmatiimin sekä valtakunnallisen koordinaatio- ja seurantaryhmän toimintaa käsiteltiin elokuussa ja joulukuussa 2010 valmistuneissa arvioinnin väliraporteissa. Tässä kohden katsomme kuitenkin aiheelliseksi nostaa esille huolemme siitä, miten kehittämisohjelmassa on varauduttu koordinaatio- ja seurantaryhmän toisen puheenjohtajan, opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelevän Raija Meriläisen siirtymiseen toisiin tehtäviin. Meriläinen ei ole enää jatkossa kehittämisohjelman käytettävissä. Omien havaintojemme sekä alueellisilta projekteilta saadun palautteen perusteella Meriläinen oli keskeisin kehittämisohjelman vaikuttaja ja tukija opetus- ja kulttuuriministeriössä. Kehittämisohjelman organisointiin ja sisäiseen yhteistyön onnistumiseen omat haasteensa asettaa myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin projektipäällikön vaihtuminen kesällä 2011. Olemme useissa eri yhteyksissä korostaneet Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin roolin merkitystä koko kehittämisohjelman toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Uuden projektipäällikön syvällinen, mutta samalla nopea perehdyttäminen projektin ja koko kehittämisohjelman sisältöihin on koko kehittämisohjelman onnistumisen kannalta merkittävä asia. Tästä näkökulmasta katsottuna on erittäin perusteltua, että uudeksi Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin projektipäälliköksi on valittu ERKKERI-projektin nykyinen projektipäällikkö. 3.1 Kehittämisohjelman rakenne ja organisointi Kehittämisohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 37 alueellista tai valtakunnallista projektia. Yksi projekti (Urabaarista eteenpäin) on päättynyt toukokuuhun 2011 mennessä. Tämän lisäksi 20 projektia päättää toimintansa voimassa olevien projektipäätösten mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä. 7 Varmaa tietoa ei ole siitä, kuinka moni projekti tulee hakemaan jatkoaikaa tai -rahoitusta, tai kuinka monelle projektille niitä myönnetään. Muutamat projektit ovat tuoneet jo tässä vaiheessa esille, että projektin toimintaa jatketaan jatkoajan puitteissa, eli toimintoja ja rahoitusta siirretään kuluvalta vuodelta vuodelle 2012. Kehittämisohjelmassa mukana olevien projektien runsas lukumäärä on osaltaan aiheuttanut sen, että kehittämisohjelma näyttäytyy projektipäälliköiden suuntaan hajanaisena kokonaisuutena. Osa projektipäälliköistä nosti haastatteluissa esille, että kohderyhmien ja eri teemojen heterogeenisyys on johtanut tilanteeseen, jossa kaikille kehittämisohjelmassa mukana oleville projekteille ei ole rakentunut aidosti toimintaa hyödyttävää yhteistyötä, eikä löytynyt järkeviä temaattisia tai toiminnallisia kokonaisuuksia kehittämisohjelman sisältä. 7 Rakennerahastotietopalvelu, https://www.eura2007.fi/rrtiepa/ 8
Kehittämisohjelman toteutus perustuu vahvasti verkostomaiseen yhteistyöhön alueilla. Oleellinen osa on projektien keskinäinen yhteistyö, jonka koordinointi ja tukeminen ovat nykyisellään Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin sekä Laituri-projektin vastuulla. Kehittämisohjelman sisälle on muodostunut tiivis ns. OpinOpi-hankeperhe, jossa on mukana suurin osa kehittämisohjelman projekteista. Edellä mainittua useiden eri teemojen ja kohderyhmien heterogeenisyyden myötä syntynyttä ohjelman hajanaisuutta voidaan havainnollistaa muutaman esimerkkitapauksen avulla. Ensimmäisenä mainittakoon Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksen työssäoppimisen mallintaminen -projekti, joka on selkeästi jäänyt/jättäytynyt OpinOpi-hankeperheen ulkopuolelle. Alkuvaiheessa kyseisen projektin edustajat osallistuivat muutamiin kehittämisohjelman yhteisiin tapahtumiin, mutta pian kävi ilmi, että projektin toimenpiteet ovat hyvin erilaisia kuin useimmilla muilla kehittämisohjelmaan kuuluvilla projekteilla. Tämä johti mm. siihen, ettei projektihenkilöstö osallistunut jatkossa juurikaan projektitoimijoiden yhteisiin tapahtumiin, eikä projektia ole myöskään pidetty tiiviisti osana OpinOvi-hankeperhettä. Toinen esimerkki on huhtikuussa 2011 toimintansa aloittanut KEskeytynyt opiskelu TUtkinnoksi KE-TU-2011 -projekti. KE-TU-2011 on Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttama projekti, jonka kohderyhmänä ovat kohdealueen työttömiksi jääneet tai työttömyysuhan alla olevat sekä työssä olevat yliopistotason teknillisen tai kaupallisen tutkinnon suorittamisen keskeyttäneet opiskelijat, joilla on edellytykset aiempien suoritustensa pohjalta osallistua hankkeeseen, ja joiden opiskeluoikeus on palautettavissa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Volyymiltään projekti on hyvin pieni (myönnetty EUja valtion rahoitus yhteensä 178 000). 8 KE-TU-2011-projektin kohderyhmät ja tavoitteet ovat ainakin väljästi tulkittuna linjassa kehittämisohjelman tavoitteiden kanssa. Käytännössä kehittämisohjelmassa ei kuitenkaan ole yhtään muuta projektia, joka olisi sisällöllisesti samansuuntainen KE-TU-2011-projektin kanssa. Tämä asettaa omat haasteensa projektin integroimiseen osaksi OpinOvi-hankeperhettä. Huomattavaa on myös, että esimerkiksi Aikuisohjauksen koordinaatioprojektille KE-TU-2011-projektin rahoittaminen kehittämisohjelmasta tuli, ainakin osittain, yllätyksenä. Tämä kertonee tiedonkulun puutteesta ja ongelmista toiminnan koordinaatiossa mm. rahoittajatahojen, kehittämistiimin ja Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin kesken. Edellytykset tiedon kululle ovat kuitenkin olemassa, sillä rahoittajan ja Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin edustajat ovat mukana kehittämisohjelmatiimissä. Useat projektipäälliköt peräänkuuluttivat haastatteluissa projektien voimakkaampaa ohjausta, koordinointia ja käytännön tukea ohjelmatasolta. Tässä kohden kritiikin kärki kohdistui sekä Aikuisohjauksen koordinaatioprojektiin että kehittämisohjelmaa hallinnoiviin ministeriöihin. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektilta olisi kaivattu mm. aktiivista jalkautumista ja käyntejä alueellisten projektien luona, eräänlaista kädestä pitäen ohjausta ja tukea projektien arkeen. Tarve vahvemmalle alueelliselle jalkautumiselle on ollut ilmeinen, mutta tosiasia on, että Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin resurssit eivät ole olleet tähän riittävät. Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti näyttäisi edelleen olevan eräänlaisessa ristiaallokossa eri puolilta tulevien odotusten ja vaatimusten suhteen. Osa haastatelluista projektipäälliköistä kokee, että heille on annettu varsin vapaat kädet toimia projektisuunnitelman raameissa. Muutamat projektipäälliköt sanoivat jopa suoraan, 8 Rakennerahastotietopalvelu, luettu 12.5.2011 9
että alueelliset projektit puuhastelevat keskenään 9, eikä kokonaisuutta hallita ohjelmatasolta riittävästi. Yksittäiset projektit eivät juurikaan ole suoraan tekemisissä kehittämisohjelmaa hallinnoivien ministeriöiden kanssa. Ohjelmaa hallinnoivilta ministeriöiltä toivottiin jatkossa systemaattisempaa jalkautumista ja osallistumista esim. alueellisiin tilaisuuksiin, joita järjestetään projektien toimesta. Näkemystä perusteltiin mm. sillä, että tätä kautta ohjelmatason linjaukset ja valmistelussa olevat asiat kulkisivat nykyistä paremmin käsi kädessä alueellisten projektien kanssa. Useat projektipäälliköt kokevat, että valtakunnallisen tason kehittämisessä tullaan jäljessä suhteessa alueellisiin projekteihin. Konkreettinen esimerkki tästä on kehittämisohjelman strategia-asiakirjan valmistuminen vuoden 2009 lopussa, jolloin suurin osa ohjelmaan kuuluvista projekteista oli jo käynnissä. Valtakunnallisten ja alueellisten toimintojen eriaikaisuus on koettu haasteena useissa projekteissa. Kehittämisohjelmaa hallinnoivilta ministeriöiltä olisi kaivattu selkeämpiä suuntaviivoja ja linjauksia projektitason toimintaan sekä ohjelmatason tavoitteiden kirkastamista. Projektipäälliköiden haastattelut antavat viitteitä siitä, ettei kehittämisohjelman strategiaa ole kyetty jalkauttamaan alueellisten projektien sekä heidän yhteistyökumppanien keskuuteen riittävän hyvin. Osa projektipäälliköistä kaipaa haastatteluiden valossa tietoa siitä, miten ja millä aikataululla strategiaa jalkautetaan käytännön toimintaan. Osa kaipaa vastaavasti vinkkejä, miten strategiaa voisi hyödyntää alueellisesti yksittäisessä projektissa. Kaikille projektipäälliköille, puhumattakaan heidän alueellisten sidosryhmien edustajista ei ole edelleenkään selvää, mitä kehittämisohjelmalla oikeastaan tavoitellaan. Näitä tietoja on tullut matkan varrella. Raportin[Elinikäisen ohjauksen työryhmän raportti]kautta tuli jotakin, mutta avoimia kysymyksiä on jonkin verran vieläkin. Ehkä tämä on tämän vaiheen juttu myös, että pallo on nyt kentällä.( ) Koekaniinina olo on kuitenkin raskasta 10. Kuvaa siitä, miten hajanaisena kehittämisohjelmakokonaisuus näyttäytyy projektipäälliköiden silmin, vahvistaa mm. se, että muutamat projektipäälliköt pohtivat haastatteluissa pitkään, tekevätkö työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö aidosti yhteistyötä tässä kehittämisohjelmassa. Kriittisimmät projektipäälliköt esittivät näkemyksen, että ohjelmaa hallinnoivat ministeriöt jopa kilpailevat keskenään, eikä tavoitteen mukainen poikkihallinnollinen yhteistyö todellakaan näy tai toteudu käytännössä. Ohjelmatason toimintojen organisoinnin ja koordinoinnin kehittämiseksi osa projektipäälliköistä ehdotti konkreettisesti erillisen ohjelmajohtajan toimen perustamista ohjelman loppukauden ajaksi. Taustalla on toive jämäkämmästä koordinoinnista ja vastuiden selkiyttämisestä. Ehdotusta perusteltiin myös sillä, että ohjelmajohtajan myötä kehittämisohjelma saisi useissa eri yhteyksissä peräänkuulutetut kasvot. Muutamat projektipäälliköt nostivat myös esille, että kehittämisohjelman organisoinnin ja toimintojen koordinoinnin kannalta koordinoivan projektin kotipesä olisi tullut olla suoraan joko työ- ja elinkeinoministeriön tai opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa. Vastaavasta menettelystä on positiivisia kokemuksia mm. sisäasiainministeriön MATTO-projektista, joka toimii koordinoivan projektin roolissa Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa kehittämisohjelmassa. 9 Projektipäälliköiden haastattelut 2011 10 Projektipäälliköiden haastattelut 2011 10
3.2. Kehittämisohjelman sisäinen yhteistyö Osana kehittämisohjelman sisäisen yhteistyön toimivuuden arviointia projektipäälliköiltä kysyttiin haastatteluissa mielipiteitä mm. siitä, miten tieto kulkee ja yhteistyö toimii käytännössä projektien kesken kehittämisohjelman sisällä. Edellisessä luvussa viitattiin projektien keskinäiseen yhteistyöhön, mutta lähinnä kehittämisohjelman organisoinnin ja toimintojen koordinoinnin näkökulmasta. Lisäksi projektipäälliköiltä kysyttiin tiedonkulun ja yhteistyön toimivuudesta rahoittajan edustajien kanssa. Suurin osa haastatelluista projektipäälliköistä koki, että he ovat saaneet rahoittajan edustajalta riittävästi tukea ja apua projektin aikana. Nostimme vastaavan havainnon esille jo helmikuun 2010 väliraportissamme. Tällä hetkellä kehittämisohjelmaan kuuluvista projekteista 20 projektin osalta rahoittaja on Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Positiivinen palaute rahoittajan suuntaan henkilöityy näin ollen pitkälti Merja Rossiin, joka työskentelee rahoituskoordinaattorina Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa. Useat projektipäälliköt esittivät kiitokset Rossille toiminnastaan projektien tukena. Käytännön tasolla Merja Rossi on ollut tuki ja turva. Arjen käytäntöihin on saanut apuja. 11 Kysyttäessä projektien keskinäisestä yhteistyöstä ja sen toimivuudesta projektipäälliköt nostivat lähes poikkeuksetta esille OpinOvi-klinikat ja teematyöryhmät. OpinOvi-klinikat ja teematyöryhmät ovat keskeisiä instrumentteja projektien keskinäisessä verkottumisessa ja kokemusten vaihdossa. Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti on vastuussa OpinOviklinikoista ja Laituri-projekti teematyöryhmistä. Suurin osa projektipäälliköistä oli osallistunut ainakin jossain vaiheessa joko molempiin tai toiseen edellä mainituista. Osallistumisaktiivisuus tilaisuuksiin on ollut toki vaihtelevaa, samoin kokemukset niistä saaduista hyödyistä suhteessa käytettyihin aikaresursseihin. Suurin osa haastatelluista projektipäälliköistä pitää projektien yhteisiä tilaisuuksia tärkeinä projektien toteutuksen kannalta. Merkittävänä asiana pidettiin sitä, että yhteisten tilaisuuksien myötä on ollut mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja eräänlaiseen vertaistukeen. Toisaalta muutamat projektipäälliköt kaipasivat tilaisuuksiin/toimintaan vielä voimakkaampaa, jopa ohjattua vertaistuellista elementtiä. Esille nousi myös näkemyksiä, joiden mukaan projektipäälliköt haluaisivat kuulla enemmän myös toistensa negatiivisia kokemuksia projektitoiminnan arjesta. Perusteluna oli, että negatiivisten kokemusten myötä olisi mahdollisuus esimerkiksi välttää samoja virheitä, joita jossain toisessa projektissa on mahdollisesti tehty. Teematyöryhmien ja OpiOvi-klinikoiden haasteena pidettiin ajoittain sitä, että tilaisuuksiin osallistuvat projektit ovat hyvin eri vaiheissa omaa elinkaartaan. Haastatteluissa nostettiin esille mm. esimerkkejä, joissa juuri aloittaneen projektin edustaja on osallistunut yhteiseen tapahtumaan, mutta ei ole saanut tilaisuudesta mitään konkreettista irti, kun hänellä ei ole ollut riittäviä perustietoja edellisellä kerralla käsitellyistä asioista saati sitten kehittämisohjelmasta. Toinen esille nostettu esimerkki oli päinvastainen tilanne, jossa jo pidemmän aikaa kehittämisohjelmassa mukana olevat toimijat ovat osallistuneet tilaisuuteen, missä on käsitelty jo aikaisemmin useissa eri yhteyksissä esillä olleita asioita: Asiat toistavat 11 Projektipäälliköiden haastattelut 2011 11
itseään 12. Molemmissa esimerkeissä tilanne on aiheuttanut turhautumista ja saanut osallistujat pohtimaan saako osallistumisesta aitoa lisäarvoa suhteessa siihen käytettyyn aikaan. ELY-keskusten omat projektit ovat verkostoituneet keskenään kehittämisohjelmassa pitäen mm. yhteisiä tapaamisia. Menettely sai erittäin paljon positiivista palautetta kyseisten projektien edustajilta. Haastatteluaineiston perusteella vastaavanlaiselle verkostoitumiselle olisi tarvetta myös koulutuksiin keskittyneiden projektien osalta. Kehittämisohjelmaan kuuluu tällä hetkellä kahdeksan projektia, jotka tuottavat koulutuksia eri kohderyhmille. Haastatteluaineisto antaa viitteitä siitä, ettei koulutuksia tuottavien projektien yhteistyö ole toteutunut kehittämisohjelmassa täysin optimaalisella tavalla. Kaikki koulutuksia tuottavat projektit eivät edes tunne riittävän hyvin toistensa tarjoamia koulutuksia tai niiden sisältöjä. Haastatteluissa peräänkuulutettiin voimakkaampaa yhteistyötä mm. koulutusten sisältöjen suunnittelussa. Nostimme joulukuun 2010 väliraportissamme esille mm., että osallistujat ovat olleet hyvin tyytyväisiä ERKKERI-, TE-ERKKERI ja Studio-projektien tarjoamiin koulutuksiin. Ainakin osaa näiden projektien kehittämistä koulutuksista tai niiden osista voisi soveltaa sellaisenaan tai muokattuna eri puolella Suomea. Projektipäälliköiden haastatteluiden perusteella yleisimmät onnistumisen kokemukset projekteissa liittyvät tähän mennessä verkostoitumiseen alueilla. Verkostoissa on opeteltu puhumaan samaa kieltä ja tuntemaan kumppaniorganisaatioita ja heidän osaamistaan. Alueilla on myös tehty näkyväksi TNO-palveluiden tarvetta ja yhteistyön hyötyjä. Verkoston kehittämisen tarve on oivallettu hyvin. On tajuttu, että verkostoa tarvitaan ja heitä on ollut helppo saada mukaan. 13 Pohjatyö on projektien myötä saatu tehtyä monilla alueilla. Verkoston jäsenten lobbaaminen ja yhteisen tahtotilan synnyttäminen on ollut paikoitellen työlästä, koska projektien edustajat ovat kokeneet, ettei heillä ole ollut riittävää valtakunnallista tukea/mandaattia takanaan. Kehittämisohjelman strategian aikaisempi valmistuminen olisi voinut toimia alueilla mandaattina ja kättä pidempänä verkostoitumistyölle. Yhteistyön hyötyjen osoittaminen ja perustelu ovat olleet välttämättömiä verkoston synnyttämisessä. Verkostoituminen on vaatinut alueen toimijoiden välisen kilpailutilanteen ja työelämä- ja koulutusorganisaatioiden välisten raja-aitojen ylittämistä. On opittu keskustelemaan yhteisellä kielellä asiasta. On suostuttu tekemään yhteistyötä. Sitoutumisesta en vielä puhuisi tässä vaiheessa, vaikka yhteinen tavoite on jo olemassa. 14 3.3. Onnistumisia ja toteutuksen haasteita projektitasolla Suurin osa kehittämisohjelmaan kuuluvista projekteista toimii vahvasti alueellisista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Alueellisuuteen kytkeytyy monia projektien toteutusta edistäneitä tekijöitä. Alueelliset, projektien keskinäiset tapaamiset koettiin useiden projektipäälliköiden keskuudessa hyödyllisiksi, sillä valtakunnallisia tapahtumia pienempi osallistujamäärä mahdollistaa keskustelun ja konkreettisten asioiden läpikäynnin. 12 Projektipäälliköiden haastattelut 2011 13 Projektipäälliköiden haastattelut 2011 14 Projektipäälliköiden haastattelut 2011 12
Paikkakuntien erilaisuuden hyödyntäminen projektin toteutuksessa sekä projektin kehitystyön liittäminen osaksi muuta alueellista kehittämistä nähtiin myös onnistumisina. Muita haastatteluissa esille nostettuja projektien toteutusta edistäneitä seikkoja ovat olleet mm. työelämäyhteistyö, yhteistyö TE-toimistojen ja ELY-keskusten kanssa sekä itsearvioinnin toteuttaminen. Projektien toiminnan rajaaminen suhteessa käytössä oleviin resursseihin on aiheuttanut usealle projektipäällikölle haasteita. Osa projektisuunnitelmista on ollut suhteellisen laajoja ja projektihenkilöstöllä on ollut intressejä työskennellä laajojen yhteistyöverkkojen kanssa. Projektipäälliköt kertoivat työskentelyn laajojen yhteistyöverkostojen kanssa olevan mielekästä, mutta onnistumisista huolimatta hyvin hidasta. Niin projektipäälliköiden haastatteluissa kuin projektien väliraporteissa toimintaan sitoutuminen nähtiin yhtenä projektien toiminnan edistymiseen vaikuttavana tekijänä. Osassa projekteista tavoitteiden saavuttamista on hidastanut taustaorganisaation, taustaorganisaation työntekijöiden tai alueellisten toimijoiden sitoutumattomuus projektin toimintaan. Sitoutumattomuus on näkynyt esimerkiksi taustaorganisaation tai ohjausryhmän tuen tai alueellisen tahtotilan puutteena. Erityisesti projekteissa, joissa on mukana monia osa-toteuttajia, sitoutumattomuus nostettiin haastatteluissa esille yhtenä toteutusta hidastaneena tekijänä. Muutama projektipäällikkö nosti haastatteluissa esiin myös verkostomaisen toiminnan johtamisen haasteellisuuden sekä siihen liittyvät sitoutumiskysymykset. Väliraporteista nousee esille työelämäyhteistyön tekemisen vaikeus, jota myös haastattelut tukevat. Työssä olevien aikuisten tavoittaminen on haastavaa ja yritysyhteistyön rakentaminen aikaa vievää. 3.4 Kohti ohjelmakauden päätöstä? Tätä arviointiraporttia kirjoitettaessa nykyistä rakennerahastokautta on jäljellä hieman yli 2,5 vuotta. Kehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on tehdä näkyviksi ohjauksen ja neuvonnan yhteiskunnallisia, taloudellisia ja alueellisia hyötyjä. Nostimme joulukuun 2010 väliraportissamme esille, että konkreettista näyttöä tämän tavoitteen saavuttamisesta ei vielä tuolloin ollut. Haastatteluaineiston valossa tämän suhteen tilanne ei ole oleellisesti muuttunut viiden kuukauden aikana. Projektipäälliköiden haastatteluiden perusteella ohjelman loppukauden aikana olisi erittäin tärkeää panostaa kehittämisohjelman näkyvyyteen. Olemme nostaneet asian esille joko suoraan tai välillisesti kaikissa aikaisemmissa väliraporteissamme. Alueellisissa projekteissa on ollut suuria odotuksia valtakunnallisen näkyvyyden suhteen, ja kun tämä ei ole toteutunut odotetulla tavalla, purkautuvat odotukset eräänlaisena turhautumisena erityisesti Aikuisohjauksen koordinaatioprojektia sekä kehittämisohjelmaa hallinnoivia ministeriöitä kohtaan. Muutamat yksittäiset projektipäälliköt esittivät näkemyksiä, joiden mukaan ainakin osa projekteissa kehitetyistä toimintamalleista ja palveluista tulee kuihtumaan jatkossa juuri puutteelliseksi koetun tiedottamisen takia. Tarkemmin he eivät osanneet yksilöidä, mitä palveluita tai malleja ja millä alueilla he tarkoittivat. Projektipäälliköt ottivat myös kantaa yleisesti ohjauksen ja neuvonnan näkyvyyteen mediassa. Ohjauksen ja neuvonnan merkitys kansallisella tasolla tulisi nostaa haastatteluiden perusteella näkyvämmin esille julkisuudessa. Suuri yleisö ja päättäjät eivät ole tietoisia, mitä vaikutuksia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla on, mihin laajempiin kokonaisuuksiin ne liittyvät, ja mitkä tahot niitä ylipäätään tarjoavat. Ohjauksen merkitys tässä maassa ja EU:ssa 13
olisi hyvä nostaa esiin. Päättäjät eivät oikein ymmärrä, että tässä ei ole kyse mistään terapiasta ja asiakkaan pään silityksestä. Päättäjien tulisi ymmärtää, miten ohjaus vaikuttaa yhteiskunnassa ja mihin kaikkeen se liittyy. Työelämä on nykyään täynnä siirtymiä ja katkoksia, niihin tulee kiinnittää huomiota. Ihmiset tarvitsevat ohjausta 15. Kehittämisohjelman tavoitteena on mm. turvata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden taloudelliset resurssit sekä varmistaa alueellisesti mitoitetut ja yhteen sovitetut ohjausresurssit. Ohjauksen ja neuvonnan hyötyjen tekeminen näkyväksi olisi ensi askel kohti näiden tavoitteiden saavuttamista. Valtakunnallinen näkyvyys nähdään erityisen tärkeänä myös toimintojen ja tulosten juurruttamisen näkökulmasta. Projektipäälliköt kokevat, että on hyvin haasteellista perustella tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tärkeyttä paikallisesti, valtakunnallisen näkyvyyden ja tietoisuuden aiheesta ollessa heikkoa. Osa projektipäälliköistä olisi kaivannut ja kaipaisi myös jatkossa Aikuisohjauksen koordinaatioprojektilta ja/tai Laituri-projektilta voimakkaampaa tukea toimintojen jalkauttamiseen sekä juurruttamiseen alueilla. Tätä taustaa vasten esimerkiksi Laituriprojektin suunnitelmat tarjota ohjaustyön organisoinnin tukea (mm. Lapin Opin Ovi - projektille) sekä toimia tukena alueellisen verkoston kokoamisessa ja vakiinnuttamisessa (mm. Opin Ovi Uudenmaan ELY-keskus -projektille) ovat perusteltuja. Alustavan suunnitelman mukaan tilaisuuksia on tarkoitus pitää useita eri puolella Suomea vuoden 2012 aikana. Haastatteluaineiston perusteella projektit ovat varautuneet toimintojen ja tulosten juurruttamiseen hyvin vaihtelevasti. Osa on huomioinut juurruttamisnäkökulman jo projektin varhaisessa vaiheessa. Toisissa, jo loppuvaiheessakin olevissa, projekteissa sen sijaan ei juurruttamiseen ole juurikaan vielä valmistauduttu. Projektin toimintojen juurruttamisessa yhteistyöverkoston muodostaminen ja sitouttaminen toimintaan jo projektin varhaisessa vaiheessa nähdään hyvin merkittävänä. Kuten jo edellä tuotiin esille, monissa projekteissa on luotu erittäin toimiva yhteistyöverkosto alueella, minkä uskotaan jäävän elämään projektin loppumisen jälkeenkin. Verkoston jäsenillä nähdään olevan merkittävä rooli projektin tulosten tunnetuksi tekemisessä ja tulosten levittämisessä heidän omissa organisaatioissa sekä alueellisesti. Haasteena tässä nähdään verkoston motivaation ja sitoutumisen ylläpitäminen myös projektin loppumisen jälkeen. Verkoston sitouttamisen ohella organisaatioiden ylimmän johdon mukaan saaminen ja sitouttaminen nähdään ensisijaisen tärkeinä juurruttamistoimenpiteissä. Osassa projekteja pyritään projektin toimintoja vastuuttamaan projektihenkilöstöltä vakinaiselle henkilöstölle tai kumppanuusorganisaatioille jo projektin aikana. Haasteena tosin on, miten organisaatioiden jo valmiiksi niukat resurssit saadaan riittämään projektirahoituksen päättymisen jälkeen. Tärkeäksi asiaksi nouseekin projektin toimintojen tuotteistaminen niin, että niitä voitaisiin ylläpitää organisaatioiden omilla resursseilla projektirahoituksen päätyttyä. Muutamissa projekteissa toiminta on jo toimintavaiheessa pyritty järjestämään mahdollisimman pienillä resursseilla, jotta jo projektin aikana nähdään, mitä resursseja toiminta minimissään vaatii. 15 Projektipäälliköiden haastattelut 2011 14
Joissakin projekteissa on juurruttamisen edistämiseksi suunnitteilla julkaisun tekeminen projektin tuotoksista ja osa projekteista aikoo järjestää loppuseminaarin, jossa esitellään projektin aikaansaannoksia. Juurruttamisen haasteena nähdään projektin lyhyt toteutusaika. Monet kokevat, ettei muutaman vuoden kestävän projektin aikana toimintoja ehditä juurruttaa pysyväksi toiminnaksi. Haastatteluaineisto antaa viitteitä siitä, ettei läheskään kaikilla kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköillä ole riittävästi kokemusta eikä myöskään osaamista projektin johtamiseen sekä verkostomaisen toiminnan koordinointiin liittyen. Haaste on tunnistettu ja siihen on pyritty vastamaan mm. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tarjoamalla verkostovalmennuksella. Muutamat projektipäälliköt nostivat toimintojen juurruttamiseen yhteydessä esille koulutustarpeen koskien yleisiä projektijohtamisen haasteita. Koulutuksen kohderyhmänä olisivat kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien päälliköt sekä mahdollisuuksien mukaan muu projektihenkilöstö. NUOVE-projektille on vastuutettu sähköisten palveluiden kehittäminen koko kehittämisohjelman tasolla. Alueellisilla projekteilla ja heidän sidosryhmien edustajilla on ollut kovia odotuksia alusta alkaen NUOVE-projektissa kehitettävien sähköisen palveluiden suhteen. Haastatteluaineiston perusteella osa kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköistä on hyvin tyytymättömiä NUOVE-projektiin ja erityisesti sen aikaansaannoksiin tähän mennessä. Nostimme joulukuun 2010 väliraportissamme mm. esille, että NUOVE-projektin alkuperäisen projektisuunnitelman mukaiset tavoitteet koskien sähköisten palveluiden kehittämisaikataulua osoittautuivat epärealistisiksi. Tosiasia on, että NUOVE-projektissa ei ole edelleenkään saatu valmiiksi konkreettisia tuotteita, sähköisiä palveluita asiakkaiden käyttöön. Mikäli NUOVE-projekti ei saa riittävästi tukea omalta taustaorganisaatioltaan, projektin sisäistä työnjakoa kuntoon sekä vastuita ja toimintatapoja selkeiksi yhteistyökumppaneiden kanssa, on aito uhka, ettei projekti saavuta sille asettuja tavoitteita. Kehittämisohjelman toimintojen organisoinnin kannalta on aiheellista korostaa, että osa projektipäälliköistä nosti haastatteluissa hyvin selvästi esille, että he kaipaavat tarkempaa tietoa siitä, miten NUOVE-projekti etenee ja mitä tuotteita/palveluita ja millä aikataululla projektista on valmistumassa. Ajantasaista tietoa pidetään merkittävänä alueellisten sidosryhmien ja verkostojen informoinnin kannalta. Nostimme aivan vastaavan havainnon esille mm. joulukuussa 2010 valmistuneessa arvioinnin 1. vaiheen loppuraportissamme. Muutamat projektipäälliköt esittivät huolensa siitä, miten eri alueilla jo olevat ja kehitetyt palvelut kytketään osaksi NUOVE-projektin lopputuotosta. 15
4 Yhteenvetoa ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi Tausta: Tämä raportti on Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla -kehittämisohjelman arvioinnin toisen vaiheen ensimmäinen väliraportti. Raportti on jatkoa vuosina 2009 2010 tuotetuille väliraporteille. Raportissa on tarkasteltu kehittämisohjelman organisointia ja sisäisen yhteistyön toimivuutta. Keskeinen arviointikysymys on ollut, mahdollistaako ohjelman rakenne, toimintatavat ja prosessit sen, että valtakunnallinen kehittämisohjelma toimii aidosti tukirakenteena kooten yhteen projektien tuloksia, selvittäen vaikuttavuutta sekä varmistaen projektien välisen yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen? Lisäksi raportissa on tuotu esille aineistoon pohjautuvia ehdotuksia kehittämisohjelman toiminnan kehittämiseksi. Myös aikaisemmissa väliraporteissa esittämämme johtopäätökset ja kehittämisehdotukset ovat edelleen ajankohtaisia. Aikaisemmista väliraporteista poiketen tätä raporttia varten on kerätty vain laadullista arviointiaineistoa. Aineistoina on hyödynnetty kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien projektipäälliköiden haastatteluita sekä projektien tuottamia väliraportteja EURA2007-tietojärjestelmästä. Arvioinnin tulokset heijastelevat projektipäälliköiden näkemyksiä ja kokemuksia kehittämisohjelman organisoinnista ja sisäisen yhteistyön toimivuudesta huhti toukokuussa 2011. Tulokset: Arvioinnin tulosten valossa henkilövaihdokset kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa sekä ohjelmaa hallinnoivissa ministeriöissä näyttäytyvät aitona uhkana ohjelman loppukauden toteutuksen kannalta. Erityisesti koordinaatio- ja seurantaryhmän toisen puheenjohtajan Raija Meriläisen sekä Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin projektipäällikkö Erno Hyvösen poisjäännit ovat asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota. o Oletettavaa on myös, että useat määräaikaiset projektityöntekijät alkavat etsiä uutta työpaikkaa hyvissä ajoin ennen projektin päättymistä, millä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi päättyvien projektien hallittuun alasajoon. 16
Projektipäälliköiden näkökulmasta valtakunnallinen kehittämisohjelma on hajanainen kokonaisuus, mitä ei ole johdettu ja koordinoitu riittävän jämäkästi. Tiedonkulku ja toimintojen koordinointi eivät ole toimineet ohjelman rahoittajatahojen, kehittämisohjelmatiimin ja Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin kesken riittävän hyvin. Ohjelmaan kuuluu 37 projektia, joilla on useita eri tavoitteita ja kohderyhmiä. Kaikille projekteille ei ole löytynyt luontevia yhteistyötahoja kehittämisohjelman sisältä. Kehittämisohjelman hallinnan ja toimintojen organisoinnin kannalta ei ole perusteltua, että mukana on yksittäisiä projekteja, jotka eivät tue ohjelmakokonaisuutta, eikä yhteistyöstä hyödy kumpikaan osapuoli. Toiminnan organisoinnin näkökulmasta tässä kohden voidaan myös esittää kysymys, onko kehittämisohjelmakokonaisuuden kannalta perusteltua rahoittaa projekteja, joiden toiminnot ja kohderyhmät ovat hyvin poikkeavat suhteessa muihin mukana oleviin projekteihin? o Toisaalta ESR-rahoitteisen toiminnan luonteeseen kuuluu projektien toimiminen kehitysalustoina palveluille, toimintamalleille ja tuotteille. Tästä näkökulmasta hyvinkin erilaisten projektien rahoittaminen on perusteltua. o Haasteena on kuitenkin kerätä ja levittää riittävän nopeasti luotettavaa tietoa kunkin yksittäisen projektin tai siinä kehitetyn palvelun, toimintamallin tai tuotteen vaikuttavuudesta ja juurruttamisen edellytyksistä. Alueellisten yhteistyöverkostojen kokoaminen ja sitouttaminen on vaatinut useilta projekteilta paljon työtä. Työ on alkanut alueilla yhteistyön etujen ja tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden tarpeellisuuden perustelemisesta. Tämä on ajoittain koettu erittäin työlääksi, sillä verkostossa toimivat ovat usein kilpailutilanteessa keskenään, eivätkä tunne toistensa palveluita ja osaamista. o Kaikilla projektipäälliköillä ei ole riittävästi osaamista ja/tai kokemusta verkostomaisen toiminnan johtamisesta. o Arvioinnin tulosten valossa kehittämisohjelmarakenteesta ei ollut merkittävää hyötyä yksittäisille projekteille alueellisten verkostojen kokoamisessa. Osa projektipäälliköistä koki toimineensa alueilla yksin ilman riittävää mandaattia. Projektipäälliköt peräänkuuluttivat kehittämisohjelmaa hallinnoivilta ministeriöiltä selkeämpiä suuntaviivoja ja linjauksia projektitason toimintaan sekä ohjelmatason tavoitteiden kirkastamista. Arvioinnin tulosten valossa kehittämisohjelman strategiaa 17
ei ole kyetty jalkauttamaan alueellisten projektien sekä heidän yhteistyökumppaniensa keskuuteen riittävän hyvin. Arvioinnin tulokset antavat viitteitä siitä, että erillisen ohjelmajohtajan vakanssin perustamista olisi ainakin syytä harkita. Ehdotuksen taustalla ovat projektipäälliköiden toiveet ohjelman jämäkämmästä koordinoinnista, vastuiden selkiyttämisestä sekä kasvojen antamisesta kehittämisohjelmalle. o Selvää on, ettei mahdollinen ohjelmajohtaja voisi tulla tässä vaiheessa ohjelman toteutusta ns. ohjelman ulkopuolelta. Esimerkiksi joku nykyisen kehittämisohjelmatiimin jäsenistä voisi soveltua tehtävään. Suurin osa väliraporttia varten haastatelluista projektipäälliköistä piti projektien yhteisiä tilaisuuksia (OpinOvi -klinikat ja teematyöryhmät) tärkeinä projektien toteutuksen kannalta. Tilaisuuksissa on opittu uutta, verkostoiduttu, vaihdettu tietoa ja lupaavia käytäntöjä sekä saatu vertaistukea. Ajoittain haasteelliseksi on koettu se, että tilaisuuksiin osallistuvat projektit ovat hyvin eri vaiheissa omaa elinkaartaan. o Jatkossa olisi syytä arvioida, olisiko teematyöryhmien ja varsinkin OpiOviklinikoiden toimintaa perusteltua kehittää siten, että projektien elinkaari huomioitaisiin paremmin. Esimerkiksi siten, että joihinkin tilaisuuksiin kutsuttaisiin vain elinkaaren alkuvaiheessa olevia projekteja ja toiseen projektin päätösvaiheessa olevia projekteja. o Arvioinnin tulosten valossa myös koulutusta tuottavien projektien keskinäistä yhteistyötä tulisi kehittämisohjelman sisällä jatkossa tiivistää, jotta projekteissa kyettäisiin hyödyntämään nykyistä paremmin jo kehitettyjä ja toimiviksi havaittuja koulutustuotteita. Projektipäälliköt ovat edelleen hyvin tyytymättömiä kehittämisohjelman ja yleisesti tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden näkyvyyteen kansallisessa mediassa. Kehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on tehdä näkyviksi ohjauksen ja neuvonnan yhteiskunnallisia, taloudellisia ja alueellisia hyötyjä. Projektipäälliköiden näkökulmasta tavoitteen eteen ei ole tehty riittävästi konkreettisia toimenpiteitä. o Muutamat projektipäälliköt ehdottivat suoraan, että ensi alkuun voisi teemaan liittyen tarjota asiantuntijakirjoitusta Helsingin Sanomiin. Kirjoittajana voisi tässä tapauksessa toimia ylitarkastaja Helena Kasurinen työ- ja elinkeinoministeriössä, joka on keskeisesti mukana kehittämisohjelmassa sekä keskeinen aihepiirin asiantuntija Suomessa. 18
o Ohjelmatason näkyvyyteen tulisi panostaa jatkossa enemmän myös erilaisten valtion, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoille suunnattujen tapahtumien kautta, joista esimerkkinä mainittakoon Kuntamarkkinat. Noin 20 kehittämisohjelmaan kuuluvaa projektia päättyy vuoden 2011 aikana. Projektit ovat varautuneet toimintojen ja tulosten juurruttamiseen hyvin vaihtelevasti. Osassa projekteja juurruttamista on suunniteltu jo projektin alusta lähtien, sen sijaan osassa jo loppuvaiheen projekteja ei juurruttamistoimenpiteitä ole vielä juurikaan mietitty. o Toimintojen ja tulosten juurruttamisen tärkeyttä tulisi painotta jo heti projektin alusta lähtien. o Juurruttamisen kannalta toimiva ja sitoutunut yhteistyöverkosto näyttäytyy erittäin merkittävässä roolissa. Haasteena projektipäälliköiden keskuudessa koetaan se, että verkostoa tulee pystyä motivoimaan ja sitouttamaan koko projektin ajan. Heille pitää myös pystyä perustelemaan miten he itse hyötyvät verkostossa mukanaolosta. o Projektin toimintojen tuotteistaminen koetaan tärkeäksi juurruttamisessa. Joissakin projekteissa tuotteistettuja toimintoja onkin pyritty vastuuttamaan taustaorganisaation vakinaiselle henkilöstölle tai kumppanuusorganisaatioille jo projektin aikana. Projekteissa kehitettyjen toimintamallien, palveluiden ja tuotteiden juurruttamisen ja levittämisen kannalta Laituri-projektissa kaavailtuja alueellisia TNO-seminaareja voidaan pitää erittäin perusteltuina. o Näkemyksemme mukaan oleellista on, että tilaisuuksiin kutsutaan mahdollisimman laaja edustus eri toimijoista, jotka ovat mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja toteuttamassa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. o Tilaisuuksien koollekutsujina voisivat toimia yhdessä työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhteinen kutsumenettely toisi mukaan tarvittavaa arvovaltaisuutta ja oletettavasti olisi omiaan nostamaan kutsuttavien henkilöiden osallistumisaktiivisuutta. Olemme useissa eri yhteyksissä nostaneet esille, että alueellisten (ja valtakunnallisten) päättäjien sitouttaminen mukaan on edellytys toimintojen juurtumiselle. o Kutsuttavien henkilöiden valinta tulisi toteuttaa yhteistyössä kehittämisohjelmaan kuuluvien (tai jo tuolloin päättyneiden) projektien edustajien, Laituri-projektin sekä kehittämisohjelmatiimin yhteistyönä. 19
NUOVE-projektilla on keskeinen asema koko kehittämisohjelmassa sähköisten palveluiden kehittämisen myötä. Osa nyt haastatelluista projektipäälliköistä on hyvin tyytymättömiä NUOVE-projektiin ja erityisesti sen aikaansaannoksiin tähän mennessä. Tosiasia on, ettei NUOVE-projektissa ole toistaiseksi saatu valmiiksi konkreettisia sähköisiä palveluita kohderyhmien käyttöön. o Kaikilla projektipäälliköillä ei ole riittävästi tietoa NUOVE-projektin etenemisestä ja aikatauluista. Alueellisten projektien sekä niiden sidosryhmien edustajille tulee informoida ajantasaisesti, miten NUOVE-projekti etenee ja mitä tuotteita/palveluita ja millä aikataululla projektista on valmistumassa. Ajantasainen tieto on merkittävää alueellisten sidosryhmien ja verkostojen informoinnin sekä ennen kaikkea niiden edustajien sitouttamisen kannalta. o NUOVE-projekti tarvitsee aidon tuen ja työrauhan työ- ja elinkeinoministeriössä. Lisäksi projektihenkilöstön keskinäinen työnjako sekä vastuut ja toimintatavat yhteistyökumppaneiden kanssa tulee saada välittömästi kuntoon. NUOVEprojektin tähänastinen edistyminen antaa aihetta todelliseen huoleen, ettei projekti tule saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita. o Toisaalta voidaan myös kysyä, missä määrin projektin alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Projektipäälliköiden haastatteluiden perusteella NUOVE-projektin tavoitteiden kriittinen uudelleenarviointi olisi paikallaan. 20