10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseen vaikutetaan ohjelmatyön, tutkimus- ja kehittämishankkeiden, yritystukien samoin kuin maaseudun neuvonnan avulla. Maaseutualueiden ja erityisesti harvaan asutun ja ydinmaaseudun tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää paitsi voimavarojen suuntaamista näille alueille myös maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Ohjelmatyö käsittää maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ohjelmakaudella 2000 2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) osarahoitettavat tavoite 1-ohjelmat, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettavat tavoite 1- ja 2-ohjelmat ja Interreg III-yhteisöaloiteohjelmat, joihin osallistutaan valtion rahoitusosuudella. Maatilatalouden kehittämisrahastosta rahoitetaan POMO+ -ohjelma ja vuonna 2006 kokonaan kansallisesti rahoitettava Etelä- ja Länsi- Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ELMA). Tavoite 1-ohjelmissa ja ALMA-ohjelmassa pyritään varoja kohdentamaan ensisijaisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Rahoitustoiminnan painopisteitä ovat yritystoiminnan monipuolistaminen uusille kasvualoille ja toiminnassa olevien yritysten kasvun tukeminen. Leader+ -yhteisöaloiteohjelma tukee pienimuotoisin, yhteistyötä lisäävin hankkein paikallista omaehtoista kehittämistyötä. Kansallisen maaseutupolitiikan painopisteet vuosille 2005 2006 on määritelty valtioneuvoston hyväksymässä maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa. Siinä on asetettu tavoitteiksi elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumisen kehittäminen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Kansallista rahoitusta kohdennetaan erityisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin mm. valtakunnallisina maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeina, erityisesti laajoina toimialakohtaisina verkostohankkeina, sekä kahdeksan maaseutuprofessuurin rahoitukseen. Maaseudun neuvontajärjestöjen työtä maatilatalouden ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseksi ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseksi tuetaan valtionavulla. Erityisenä painopisteenä on mm. edistää maatilojen hallittuja omistuksen siirtoja. Kansallisista varoista edistetään myös hevostaloutta ja 4H-toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa mm. ohjelmissa asetettujen tavoitteiden pohjalta vuoden 2006 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat vaikuttavuustavoitteet: maaseudun yritystoiminta vahvistuu (ohjelmakaudella 2000 2006 vähintään 4 000 uutta yritystä, joista 50 % harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla) työllisyys paranee (ohjelmakaudella 2000 2006 vähintään 12 000 uutta työpaikkaa, joista 50 % harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla) osaaminen vahvistuu (ohjelmakaudella 2000 2006 vähintään 200 000 koulutettua) kylätoiminta aktivoituu (vuoden 2006 loppuun mennessä vähintään 1 900 kyläsuunnitelmaa). Toiminnallinen tuloksellisuus ALMA-ohjelman maksatukset tuensaajille toteutuvat sidottujen myöntämisvaltuuksien mukaisesti muiden ohjelmien myöntämisvaltuudet sidotaan kunkin ohjelman rahoituskehyksen mukaisesti ja maksatukset toteutuvat N+2 säännön mukaisesti ohjelmakauden 2007 2013 maaseudun kehittämisohjelman valmistelu edistyy siten, että sen toimeenpano on aloitettavissa 1.1.2007. 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 370 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa voidaan myöntää Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
myös erityisavustuksena. Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 772 000 euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionapua arvioidaan myönnettävän seuraavasti Maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen 7 450 000 Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan kehittäminen 844 000 Maaseutuelinkeinojen rationalisoinnin kehittäminen 184 000 Puutarhatalouden kehittäminen 659 000 Luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen 461 000 Maatalousmuseon vuokra- ja muut toimintamenot (enintään) 772 000 Yhteensä 10 370 000 Maaseudun elinkeinoneuvonnalle on asetettu seuraavat kolme avaintulosaluetta: 1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun kehittäminen 2. Maaseutuympäristön hoidon ylläpito ja kehittäminen 3. Maaseudun toimivien ja uusien yritysten sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen. Neuvontajärjestöt tukevat omalta osaltaan hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteita erityisesti yritysten liiketoimintaosaamisen ja sukupolvenvaihdoksia ja muunlaisia omistuksen siirtoja varten tarvittavan yritysneuvonnan osalta. Tulostavoitteena on laatia suunnitelma kaikille (yli 1 000) omistajanvaihdosta suunnitteleville tiloille. Neuvontajärjestöt osallistuvat myös kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen tarjoamalla alkutuotannon laatukoulutusta. Neuvonnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen edellyttävät asiakasyrityksissä tapahtuvien muutosten seurantaa sekä säännöllisesti toistuvaa neuvontatyötä maatilalla. Tulossopimukset kattavat 21 elinkeinoneuvontaa harjoittavaa suomenkielistä alueellista maaseutukeskusta ja näiden valtakunnallisen keskusjärjestön sekä vastaavan ruotsinkielisen organisaation ja yhdeksän valtakunnan kattavaa elinkeinoneuvontaa harjoittavaa maatalouden erikoisjärjestöä. 2006 talousarvio 10 370 000 2005 talousarvio 11 920 000 2004 tilinpäätös 12 170 000 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) Momentille myönnetään 7 532 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtionosuutena kertyvän 7 700 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.20.21 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 7 532 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Määrärahan arvioitu jakautuminen Avustus hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemiseen 470 000 Avustus totopelilaitteiden linja-, huolto- ja asennuskuluihin 673 000 Avustus hevoskasvatukseen 2 250 000 Palkintotuki ja muut avustukset 3 838 000 Avustus raviratojen korjaus- ja korvausinvestointeihin 300 000 Hevostalousneuvottelukunnan menot 1 000 Yhteensä 7 532 000 2006 talousarvio 7 532 000 2005 talousarvio 7 182 000 2004 tilinpäätös 6 921 603 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 620 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta mm. palvelutarjonnan, yrittäjyyden, ympäristökasvatuksen, asuinympäristön viihtyisyyden sekä metsä- ja luonto-osaamisen edistämisen avulla. 4H-neuvontajärjestössä on yhteensä noin 350 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa yli 90 % Suomen kunnista. 4H-neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa. 2006 talousarvio 4 620 000 2005 talousarvio 4 820 000 2004 tilinpäätös 4 720 000 61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 70 862 000 euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 22 141 000 eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2006. Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000 2006 alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1-ohjelmia ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun EMOTR:n ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen kanssa käyttää myös EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien tavoite 1- ja Leader+ -ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 1 274 000 euroa ja määrärahasta 2 045 000 euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 35 771 000 euroa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa, 22 478 000 euroa tavoite 1-ohjelmissa ja 12 613 000 euroa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa. Vuonna 2004 käytössä olleesta 66,254 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 56,809 milj. euroa, joten vuodelle 2005 siirtyi valtuutta käytettäväksi 9,445 milj. euroa. Vuodelle 2004 osoitetusta 49,718 milj. euron määrärahasta maksettiin 45,296 milj. euroa. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa Myöntämisvaltuusvuosi 2006 2007 2008 Yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 66,685 19,580 9,638 95,903 Vuoden 2006 sitoumukset 4,177 10,128 7,836 22,141 Yhteensä 70,862 29,708 17,474 118,044 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa Ohjelma Kauden 2000 2006 rahoituskehys valtuutena valtuutta v. 2000 2005 Myöntämisvaltuus v. 2006 Käytetty määrärahaa v. 2000 2004 määrärahaa v. 2005 Määräraha v. 2006 Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR-T) 116,330 121,266-50,705 28,318 35,771 Tavoite 1, Itä-Suomi 76,691 69,572 8,818 30,169 12,701 13,574 josta Kainuu 11,735 11,043 1,274 4,645 2,023 2,045 Tavoite 1, Pohjois- Suomi 50,055 46,360 5,015 17,982 9,312 8,904 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Leader+ -yhteisöaloiteohjelma (EMOTR-O) 56,379 49,291 8,308 18,373 10,243 12,613 Yhteensä 299,455 286,489 22,141 117,229 60,574 70,862 Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momenteille 12.30.01 ja 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.10.62. 2006 talousarvio 70 862 000 2005 lisätalousarvio 2005 talousarvio 60 574 000 2004 tilinpäätös 45 296 009 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään 98 834 000 euroa. Vuonna 2006 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 22 423 000 eurolla. Mikäli vuoden 2005 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2006. Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000 2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmia sekä Leader+ - ja Interreg III-yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momenteilla 30.10.61 ja 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös maaseudun kehittämistoimenpiteiden arviointiin tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää kansallisena teknisenä apuna enintään 75 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 899 000 euroa ja määrärahasta 1 718 000 euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 66 033 000 euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, 27 064 000 euroa saman rahaston ohjausosaston (EMOTR-O) hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 3 043 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahasta arvioidaan käytettävän 2 594 000 euroa teknisen avun kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sekä 100 000 euroa yhteisön varoista sidottujen hankkeiden maksatusten korjaamiseen. Lisäksi vuodelta 2004 siirtyvästä määrärahasta käytetään 6 768 000 euroa EMOTR- T-hankkeiden maksatukseen. Vuonna 2004 käytössä olleesta 101,669 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 76,125 milj. euroa, joten vuodelle 2005 siirtyi valtuutta käytettäväksi 25,544 milj. euroa. Vuodelle 2004 osoitetusta 89,792 milj. euron määrärahasta maksettiin 62,135 milj. euroa. Loput käyttämättä jääneestä arviomäärärahasta (27,657 milj. euroa) muutettiin vuoden 2004 kolmannessa lisätalousarviossa kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa Myöntämisvaltuusvuosi 2006 2007 2008 Yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 94,008 17,663 9,366 121,037 Vuoden 2006 sitoumukset 4,826 9,122 8,475 22,423 Yhteensä 98,834 1) 26,785 17,841 143,460 1) Lisäksi on käytettävissä 6,768 milj. euroa vuodelta 2004 siirtynyttä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Momentin myöntämisvaltuuden jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain, milj. euroa Rahasto Tavoite 1 Tavoite 2 Alueellinen maaseudun ke- Yhteisöaloitteehittämis-ohjelma Yhteensä EMOTR-O-osarahoitteinen 11,721-6,314-18,035 EAKR-osarahoitteinen 0,607 0,511 0,393-1,511 Kokonaan kansallinen 0,100-0,180 2,597 2,877 Yhteensä 12,428 0,511 6,887 2,597 22,423 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, milj. euroa Ohjelma valtuutta v. 2000 2005 Kauden 2000 2006 rahoituskehys valtuutena Myöntämisvaltuus v. 2006 Käytetty määrärahaa v. 2000 2004 määrärahaa v. 2005 Määräraha v. 2006 EMOTR-osarahoitteiset Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (EMOTR- T) 230,910 240,477-99,133 53,270 66,033 2) Tavoite 1, Itä-Suomi 65,034 59,179 7,445 25,122 11,000 11,702 josta Kainuu 9,701 9,432 0,899 3,620 1,928 1,718 Tavoite 1, Pohjois-Suomi 40,247 37,065 4,276 13,992 7,256 7,330 Leader+ (EMOTR-O) 38,717 33,193 6,314 11,621 6,000 8,032 EMOTR-osarahoitteiset yhteensä 374,908 369,914 18,035 149,868 77,526 93,097 EAKR-osarahoitteiset Tavoite 1 7,100 6,559 0,607 4,261 1,378 1,029 Tavoite 2 7,996 7,884 0,511 5,403 1,067 0,854 Interreg 4,966 4,573 0,393 0,912 0,976 1,160 EAKR-osarahoitteiset yhteensä 20,062 19,016 1,511 10,576 3,421 3,043 Kansallinen tekninen apu 13,847 10,970 2,877 7,486 2,201 2,594 Ohjelmien korjaukset - - - 0,126 0,100 0,100 Kaikki yhteensä 408,817 399,900 22,423 168,056 83,248 98,834 2006 talousarvio 98 834 000 2005 lisätalousarvio 2005 talousarvio 83 248 000 2004 tilinpäätös 89 792 000 63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 523 000 euroa. 2) Lisäksi on käytössä 6,768 milj. euroa vuodelta 2004 siirtynyttä määrärahaa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1289/2002) ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (129/2002) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
kulutusmenot. Määrärahaa voidaan myöntää em. lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallisia maaseudun kehittämishankkeita, jotka ovat lähinnä laajoja verkostohankkeita. Näiden on todettu toteuttavan tehokkaimmin asetettuja tavoitteita. Valtioneuvoston vuosia 2005 ja 2006 koskevan maaseutupoliittisen erityisohjelman ja neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman linjausten mukaisesti rahoitusta kootaan yhteishankkeiden avulla eri ministeriöistä. Määräraha on merkittävä maaseutututkimuksen rahoituslähde Suomessa. Momentilta rahoitetaan kahdeksaa maaseutuprofessuuria. Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 530 000 euroa. Varoista pääosa kanavoituu maakunnalliseen työhön. Kylätoiminta on maaseudun kehitystyössä olennainen toimija satojen projektirahoituksella toteutettavien hankkeiden myötä. Näihin sitoutuu valtion ja kunnan rahoituksen (yhteensä 31 milj. euroa) lisäksi merkittävä määrä yksityistä rahaa ja talkootyötä. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen. 2006 talousarvio 2 523 000 2005 talousarvio 3 123 000 2004 tilinpäätös 3 023 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6