169WWE0303 24.4.2014 JOUTSAN KUNTA Joutsan pohjoisosien rantayleiskaava ja Rutajärven rantaosayleiskaavan kumoaminen ja Rutalahden yleiskaavan osittainen muutos
1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
1 Sisältö Esipuhe 1 JOHDANTO 3 1.1 Laatimispäätös 3 1.2 Suunnitteluorganisaatio 3 1.3 Työohjelma 3 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 4 2.2 Suunnittelutilanne 6 2.3 Laaditut selvitykset 19 2.4 Maanomistus 19 2.5 Väestö ja elinkeinot 20 2.6 Palvelut 20 2.7 Tekninen huolto 20 2.8 Rakennettu ympäristö 21 2.9 Tiestö 22 2.10 Rakennettu kulttuuriympäristö 22 2.11 Muinaismuistot 23 2.12 Virkistyskäyttö 25 2.13 Pohjavesialueet 25 2.14 Luonnonympäristö 26 2.14.1 Kallioperä ja maaperä 29 2.14.2 Vesistöt 29 2.14.3 Kasvillisuus 30 2.14.4 Eläimistö 31 2.14.5 Natura 2000 31 2.15 Maisema 33 3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 34 3.1 Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset 34 3.2 Työn kulku 34 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 34 3.4 Viranomaisyhteistyö 35 3.5 Käsittelyvaiheet 35 3.6 Kaavaluonnosvaihe 35 3.7 Kaavaehdotusvaihe 36 4 TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET 36 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 36 4.2 Maakunnalliset tavoitteet 37 4.3 Yleistavoitteet 37 4.4 Sektorikohtaiset tavoitteet 38 4.5 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet 39 4.6 Rakennusoikeuden sijoitusperiaatteet 43
2 5 YLEISKAAVARATKAISUN KUVAUS 45 5.1 Maankäyttövaihtoehdot 45 5.2 Kaavaratkaisun kuvaus 45 5.3 Kokonaisrakenne ja mitoitus 45 5.4 Maankäyttö 46 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset 50 5.6 Yleiset määräykset ja suositukset 50 5.7 Vertaileva tarkastelu 50 6 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 53 6.1 Oikeusvaikutukset 53 6.2 Luonnonympäristö 53 6.2.1 Natura 2000 54 6.3 Maisema ja kulttuuriperintö 54 6.4 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 54 6.5 Liikenteelliset vaikutukset 54 6.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 54 6.7 Sosiaaliset vaikutukset 54 6.8 Ympäristön häiriötekijät 55 7 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 55 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys 3. Maisematarkastelu 4. Emätilaselvitys ja mitoitustaulukko 5. Rutalahden yleiskaavan muutos (kartta) 6. Aluerajauskartta 7. Rutajärven kumottavan rantaosayleiskaavan kartta 8. Korvattavat rakennuspaikat Piirustukset Lehtijakokartta Kaavakartat 1-8 Mk 1:10000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Pöyry Finland Oy Kaupunki- ja aluesuunnittelu Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK
1 JOHDANTO 3 1.1 Laatimispäätös Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 11.1.2010 12 rantaosayleiskaavan laajennuksen ja Rutajärven rantaosayleiskaavan muutoksen laatimisesta. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Joutsan kunnanhallitus. Kaavan laatimisesta vastaa Pöyry Finland Oy Jyväskylän toimisto. 1.3 Työohjelma Osayleiskaavan laatimisen päätyövaiheet ovat: 1. Vireille tulo/aloitusvaihe - kunnanhallitus 11.1.2010 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 3.6.2010 - OAS nähtävillä 06/2011 alkaen 2. Valmisteluvaihe - perusselvitykset - erityisselvitykset - tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden hyväksyminen (KV 45 8.11.2010) - alustava kaavaluonnos - yleisötilaisuus 19.8.2011 Kaavaluonnos 5.4.2012 - KH 7.5.2012 100 - Nähtävilläolo 24.5.-29.6.2012 - osallisten kuuleminen (mielipiteet ja lausunnot) 3. Kaavaehdotusvaihe - KH - Nähtävilläolo - osallisten kuuleminen (muistutukset ja lausunnot) - neuvottelut 4. Hyväksymisvaihe - KH - KV Kaikkiin vaiheisiin liittyy neuvotteluja ja tiedottamista.
2 LÄHTÖKOHDAT 169WWE0303 Leivonmäen kunta liittyi Joutsan kuntaan 1.1.2008. Kuntaliitoksen jälkeen Joutsan kunnan kaavoitussuunnitelmissa on ollut rantayleiskaavan laatiminen toistaiseksi kaavoittamattomille ranta-alueille kunnan pohjoisosiin entisen Leivonmäen kunnan alueelle. Joutsan kunnan ranta-alueet on pääosin kaavoitettu. Kaavoittamattomien rantaalueiden liittäminen osaksi Joutsan rantaosayleiskaavaa on tärkeää yhtenäisten rantarakentamismääräysten ja rakentamisen mitoituskäytäntöjen kannalta. Rutajärven rantaosayleiskaava on vahvistettu 21.11.1994. Kaavan määräykset ja kaavan sisältö poikkeavat monelta osin Joutsan rantaosayleiskaavasta. Esimerkiksi rakennusoikeuden määrästä ei ole annettu kaavassa selviä määräyksiä. Lisäksi kaavan emätilatarkastelun poikkileikkausajankohta poikkeaa Joutsan rantayleiskaavasta. Tässä kaavatyössä on tarkoitus kumota Rutajärven rantaosayleiskaava ja laatia Rutajärven rantaosayleiskaavan alueen ranta-alueiden osalle uusi rantayleiskaava, joka vastaa kunnan rantayleiskaavoissa käytettyjä määräyksiä ja mitoitusta. Valkeinen lammen ympäristössä Rutajärven rantaosayleiskaavaa on osittain muutettu Rutalahden yleiskaava ja Rutajärven rantayleiskaavan muutoksen laatimisen yhteydessä. Rutalahden yleiskaava ja Rutajärven rantayleiskaavan osittainen muutos on Leivonmäen kunnanvaltuuston 17.9.2007 47 hyväksymä ja lainvoimainen. Rutalahden yleiskaavaa ei muuteta tämän työn osalta muutoin kuin tilan Joki-Jussila RN:o 3:74 osalta. Korkein hallinto-oikeus on purkanut Leivonmäen kunnanvaltuuston päätöksen Rutalahden yleiskaavan ja Rutajärven rantayleiskaavan osittaisen muutoksen hyväksymisestä Joutsan kunnan Rutalahden kylän Joki-Jussilan tilalla RN:o 3:74 sijaitsevan Anja Pailion hallitseman vuokra-alueen osalta. Kumoamisen perusteena on se, että vuokra-alueen hallitsijaa ei ole kuultu toispaikkakuntalaisena kaavoitusmenettelyssä säädetyllä tavalla. Tämän työn yhteydessä Joki-Jussilan tilan kaavaratkaisua muutetaan liitteessä esitetyllä tavalla. Kaavaratkaisu on selostuksen liitteenä. Pääasiassa kaavoituksessa on kyse asumisen, loma-asumisen ja matkailua palvelevien toimintojen suunnittelusta, mutta lisäksi kaavassa varataan alueita mm. suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Rantayleiskaava laaditaan Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 4 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kaavoitettavat ranta-alueet sijoittuvat Joutsan kunnan pohjoisosaan. Suunnittelualue käsittää 123 eri vesistöä tai osaa vesistöstä ja näillä on rantaviivaa yhteensä 291 kilometriä. Vesistöt ovat pääasiassa pieniä lampia. 10-50 ha järviä on noin 30 kpl. Alueen suurin vesistö Rutajärvi on n. 1670 ha. Aluerajaus on kuvassa 1.
5 Kuva 1 Aluerajaus. Aho-Kapeinen Hyötyjärvi Kapea Sailampi Mäyrälampi Riuttalammit Turasenlammit e Ala-Kälkäjärvi Hämeenlampi Karhulampi Naukjärvi Rutajoki Turasenlammit p Alimmainen Riiplampi Iso Ahvenlampi Kirveslampi Nurmijärvi Rutajärvi Valkea Kuorejärvi Alimmainen Ruuhilampi Iso Jouhtjärvi Kivijärvi, itä Orilampi Rutajärvi Valkeajärvi Erijärvet Iso Kuorejärvi Kivijärvi, länsi Partinlampi Saarijärvi Valkeinen Haapajärvi Iso Pirttilampi Koivulampi Partinlampi 2 Sammallampi Valkeinen Hakosjärvi Iso Sailampi Kolmisoppinen Petäinen Siikajärvi Vallaslampi Hakoslampi Iso Säynätjärvi Korvenperänlampi Pieni Ahvenlampi Silmälammit e Varmalampi Hangaslammit Iso-Valkeinen Kostamonjärvi Pieni Hanhilampi Silmälammit i Viinalampi Hanhilampi Iso-Vehmainen Kotasenlampi Pieni Lehijärvi Silmälammit p Viininlampi Harjujärvi Joutsjärvi Kuivalampi Pieni Pajulampi Soidensalonlampi Vähä Harjujärvi Haukilampi Jukko Kurkijärvi Pieni Pirttilampi Soimalampi Vähä-Särkijärvi Havulampi Järnätjärvi Kälkäjoki Pieni Suojärvi Suojärvi Vääräjärvet Heinälampi Kaakkolampi Lapinlampi Pieni Säynätjärvi Susilampi Vääräjärvi Hevoslampi Kaakkolampi 2 Lapinselkä Pieni-Valkeinen Susilampi Ylimmäinen Riiplampi Hietajärvi Kaakkolampi 3 Latosenlampi Porkkalampi Syysjärvi Ylimmäinen Ruuhilampi Hiilenjärvi Kaijanlampi Lehijärvi Pyydysjärvi Särkijärvi Yläisetlammit Hopealampi Kakarinlampi Luupää Pyöreä Kuorejärvi Säynätlampi Ylä-Kälkäjärvi Hosiolampi Kalaton Matkus Päijänne Talvilampi Heinälampi Humalalampi Kangas- Kapeinen Matkuslampi Riihijärvi Tuohilampi Hopealampi Hyytiä Kangaslampi Mustalampi Riihilampi Tuomenlampi Pohjoislampi Kuva 2 Suunnittelualueen vesistöt.
2.2 Suunnittelutilanne MAAKUNTAKAAVA 6 Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.maakuntakaava käsittää tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009. Maakuntakaava korvaa Keski-Suomen seutukaavan. Maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. Kuva 3 Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa yleiskaavoitettavalle alueelle on osoitettu seuraavia aluevaraus- tai kohdemerkintöjä:
7
8 Kuva 4 Kaavoitettavat vesistöt maakuntakaavassa.
VAIHEMAAKUNTAKAAVAT 9 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan ei ole osoitettu varauksia Joutsan osayleiskaavan alueelle. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. Juokslahden osayleiskaavan suunnittelualueelle on 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu seuraavat merkinnät: ge/1 Arvokas kallioalue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. pv Pohjavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maaainesten otto. Kuva 5 Ote 2. vaihemaakuntakaavasta.
10 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kuva 6 Ote 3. vaihemaakuntakaavasta. Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa on kaavoitettavalle alueelle tai sen läheisyyteen osoitettu seuraavat merkinnät: SL, sl Luonnonsuojelualue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamistarjoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. 4. Vaihemaakuntakaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Joutsan osayleiskaavan suunnittelualueelle on 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu seuraavat merkinnät: Päijänteen kehittämisalue (sininen katkoviiva) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus.
11 Kuva 7 Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. YLEISKAAVAT RUTAJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA Alueen länsiosassa on voimassa Rutajärven rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 21.11.1994. Tässä kaavatyössä Rutajärven rantaosayleiskaava kumotaan kokonaan ja laaditaan uusi kaava ranta-alueiden osalta niin, että se vastaa koko kunnan alueella voimassa olevia rantarakentamismääräyksiä ja rakentamisen mitoituskäytäntöjä. Kumottava kaavakartta on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 7). Kuva 8 Ote Rutajärven rantaosayleiskaavasta.
12 RUTALAHDEN YLEISKAAVA JA RUTAJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS Alueen luoteisosaan sijoittuu Rutalahden yleiskaava, joka on hyväksytty osittain 17.9.2007 ja se on saanut lainvoiman 26.3.2010. Osa Rutalahden kaava-alueesta on vahvistamatta. Tämä vahvistamaton osa kaavaa on otettu mukaan tähän Joutsan pohjoisosien rantayleiskaavaan. Rutajärven rantayleiskaavan kumoaminen tehdään tuolta alueelta tämän kaavahankkeen yhteydessä. Vahvistamaton alue Kuva 9 Rutalahden yleiskaava 26.3.2010.
ASEMAKAAVAT 13 Kaavoitettaville ranta-alueille sijoittuu viisi voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Vuorelan rantakaava 17.10.1995 Kirkkoselkä 14.6.1979 Kirkkoselän rantakaavan muutos 9.5.1991 Hiilen, Valkea, Riihi ja Siikajärven ranta-asemakaava 20.12.2001 Isoniemi 10.9.1992 Riihijärven ranta-asemakaavan muutos 2008 Kuva 10 Voimassa olevat ranta-asemakaavat. Alueelle sijoittuvia ranta-asemakaava tai asemakaavahankkeita on vireillä kolme: Kivijärven (länsi), Aho-Kapeisen ja Latosenlammen alueille on vireillä rantaasemakaava. Niinniemen asemakaava on hyväskymiskäsittelyvaiheessa.
NIINNIEMEN ASEMAKAAVA 14 Kirkkoselän rantakaavan alueella on hyväksymiskäsittelyssä Niinniemen asemakaava, joka oli ehdotuksena nähtävillä kesällä 2012. Asemakaavalla muutetaan Kirkkoselän rantakaavaa ja Kirkkoselän ranta-asemakaavan muutosta. Kuva 11 Otteet Kirkkoselän ja Kirkkoselän rantakaavan muutoksen kaavakartoista.
15 Kuva 12 Ote Niinniemen asemakaavakartasta. Kaava-alueeseen rajoittuvat yleiskaavat Nyt laadittava rantayleiskaava rajautuu osittain seuraaviin rantayleiskaavoihin: Puulan alueen rantaosayleiskaava, Kangasniemi, hyv.26.5.2003 Toivakan rantayleiskaavan itäosa, Toivakka, hyv. 12.11.2003 Toivakan läntisen osan rantaosayleiskaava, Toivakka, hyv. 11.11.2004 Päijänteen ranta-yk III ja IV osa, Jyväskylä, hyv. 23.8.1996 Suur-Päijänteen, Tammijärven-Hauhan ym. rantayleiskaava, Luhanka, hyv. 20.6.2002 (1 ja 2 osa-alueet), Joutsan eteläosa, hyv. 3.5.2004. Seuraavilla sivuilla on kuvasovitteita suurimpien järvien osalta. Kuvissa havainnollistetaan voimassa olevan naapurikunnan yleiskaavan suhdetta Joutsan pohjoisosien rantayleiskaavan ehdotusvaiheen kaavakarttaan. Kuvissa on Toivakan rantaosayleiskaavan ja Kangasniemen Puulan alueen rantaosayleiskaava.
16 Kuva 13 Kuvasovite Toivakan kunnan rantaosayleiskaavaan. Tällä yleiskaavalla osoitettavia uusia loma-asuntojen rakennuspaikkoja on lähinnä vastarannalla suhteessa naapurikunnan rantaosayleiskaavan loma-asuntoalueisiin. Naapurikuntaa lähinnä olevat rakennuspaikat on muodostettu ranta-asemakaavoilla (lila ympyrä). Seuraavalla sivulla esitetyssä kuvasovitteessa näkyy, kuinka tehokkaasti olemassa olevia rakennuspaikkoja on muodostunut, niin naapurikunnan puolella kuin tämän yleiskaavaan toteutuneina rakennuspaikkoina merkittyinä (keltainen ympyrä). Rakennuspaikkojen ympärillä on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.
17 Kuva 14 Kuvasovite Toivakan kunnan rantaosayleiskaavan.
18 Kuva 15 Kuvasovite Kangasniemen kunnan Puulan alueen rantaosayleiskaavan. Kangasniemen kunnan puolella on voimassa Puulan alueen rantaosayleiskaava. Kuvasovitteessa näkyy kaavan tilanne. Joutsan pohjoisosien rantayleiskaavaan on kaavoitettu seitsemän loma-asunnon rakennuspaikkaa ryhmään sekä yksi olemassa oleva loma-asunnon rakennuspaikka pohjoispuolelle. Kangasniemen yleiskaavassa ei ole esitetty suuria ryhmiä, vaan rakentamisen alueet koostuvat pienemmistä, yhden ja kahden rakennuspaikan alueista. Kangasniemen yleiskaavassa on myös paljon pysyvän asumisen rakennuspaikkoja. Rakennusjärjestys Joutsan kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston 19.12.2011 69 hyväksymä rakennusjärjestys. Muut suunnitelmat ja selvitykset Rantayleiskaavan tausta-aineistona on käytetty seuraavia tehtyjä selvityksiä. Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2009) Leivonmäen muinaisjäännösten inventointi 2004 (Keski-Suomen museo 2004, Hanna Kelola) Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (Keski- Suomen liitto, 2003)
19 Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005. (Keski-Suomen ympäristökeskus) Rutajärven rantayleiskaavan muutos / Rutalahden yleiskaavan laajennus luontoja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus, Kärkkäinen, 2006) Rutalahden luontoselvitys (Hakkari Tomi, 2002) Vesiosuuskuntien suunnitelmat Vt4:n tiesuunnitelmat ja niiden yhteydessä tehdyt selvitykset Joutsan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2.3 Laaditut selvitykset Tätä rantayleiskaavaa varten on laadittu seuraavia perusselvityksiä. Selvitysten tuloksia on käyty läpi jäljempänä selostuksen kohdan 2 alakohdissa. luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, FM, Biologi, Soile Turkulainen, 2010-2011) maisematarkastelu (Pöyry Finland Oy, maisema-arkkitehti Kaisa Rantee, 2011) liito-oravaselvitys (Pöyry Finland Oy, FM, Biologi, Soile Turkulainen, 2011) linnustoselvitys (Jirka Lahtinen, 2011) 2.4 Maanomistus Alueen kiinteistöt ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Leivonmäen kansallispuiston alue on Suomen valtion omistuksessa. Lisäksi valtiolla on laajempi kokonaisuus kiinteistöomistuksia mm. Rutajärven länsipuolella. Kuva 16 Valtion maaomistus kaava-alueella punaisella.
2.5 Väestö ja elinkeinot 169WWE0303 Joutsan kunnassa on asukkaita n. 5000 henkilöä. Joutsa tunnetaan kesäkuntana ja kunnassa onkin kesäasuntoja n. 2400 kpl. Entisen Leivonmäen kunnan alueella, mihin kaava pääosin sijoittuu, on asukkaita 1100 henkilöä. Kaava-alueelle sijoittuu 75 vakituiseksi asuinpaikaksi osoitettua asuntoa. Väestöntiheys entisen Leivonmäen kunnan alueella on 3 as/km². Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueella on myös tarjolla paljon erilaisia matkailupalveluja. Rutajärven eteläpuolella on laajoja turvetuotantoalueita. 20 2.6 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Leivonmäen kyläkeskuksen ja Joutsan keskustan palveluihin, joista löytyvät tarvittavat päivittäisasioinnin palvelut. Itse kaava-alueen palvelut rajoittuvat lähinnä majoituspalveluihin, luontopalveluihin, matkailupalveluihin ja niihin liittyviin oheispalveluihin. Leivonmäen kyläkeskuksen palveluita ovat, apteekki, kauneus- ja hyvinvointipalvelut, parturi, autonkorjaus- ja rengashuoltopalvelu ja kaksi hoivapalveluyritystä. Huoltoasema 4-tien varrella tarjoaa polttoainemyynnin lisäksi posti-, ravintola- ja elintarvikemyyntipalvelut. Kurkiauran koulussa Leivonmäen keskustassa järjestetään perusopetusta 0-6 luokille. Muita kunnallisia palveluita ovat kuntosali, uimahalli, kirjasto, Leivonmäen terveysasema ja vanhusten palvelukoti. 2.7 Tekninen huolto Osa kaavoitettavasta alueesta kuuluu Joutsan kunnan vesi- ja jätevesiverkoston runkolinjan toiminta-alueelle. Vesi- ja jätevesirunkolinja kulkee välillä Joutsa- Leivonmäki, Leivonmäen keskusta-alueella ja jatkaa edelleen länteen Leivonmäki- Selänpohjan kautta pohjoisen suuntaan Rutalahteen. Kuva 17 Joutsan kunnan vesi- ja jätevesiverkoston runkolinja merkitty sinisellä viivalla.
21 Runkolinjaan tulee haaroja Kivisuon vesiosuuskunnan toiminta-alueelta. Haaroja tulee Rutajärven Kirkkoselästä, Sorsanselästä ja Keskinenveden alueilta sekä Joutsjärveltä. Kivisuon vesiosuuskunnan vaikutusaluetta on Leivonmäen kansallispuistossa. Toinen vesi- ja jätevesirunkolinja tulee Toivakan suunnalta Rutalahteen. Toivakan kunta on rakentanut yhdessä silloisen Leivonmäen kunnan kanssa vesi- ja jätevesirunkolinjan välille Toivakka kk Rutalahti. Runkolinjaan on liitetty Viisarimäen, Satulakiven ja Koskikaran vesiosuuskunnat, joista Koskikaran vesiosuuskunnan toiminta-alue sijoittuu Joutsan kunnan puolelle Rutalahteen, kaavoitettavan alueen luoteisosaan. Koskikaran vesiosuuskunnan verkostoon tulee puhdasvesi Toivakasta ja myös jätevedet johdetaan Toivakan verkostoon. Viisarinmäen ja Satulakiven vesiosuuskunnan toiminta-alueet ovat Toivakan kunnan puolella, eikä niillä ole vaikutusta tämän yleiskaavan alueella. Toivakan puolella vaikuttava Nisulan vesiosuuskunta saa puhtaan veden Koskikaran vesiosuuskunnan verkosta ja johtaa jätevedet Rutalahden jäteveden runkoverkkoon ja edelleen Toivakan jätevedenpuhdistamolle. Kuva 18 Koskikaran vesiosuuskunnan toiminta-alue punaisella viivalla. Toivakan runkolinja sinisellä viivalla. 2.8 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta on selvitetty rakennuslupatietojen, peruskarttojen ja olemassa olevien selvitysten perusteella. Alueella sijaitsee 462 loma-asuntoa ja 75 vakituiseksi asunnoksi osoitettua asuntoa. Pysyvää asutusta on muodostunut pääosin teiden varsille ja niiden läheisyyteen.
22 Kuva 19 Loma-asuntojen ja pysyvien asuntojen sijoittuminen alueelle. 2.9 Tiestö Kaava-alue sijoittuu valtatie 4 molemmille puolille. Alueen sisäinen päätiestö koostuu lähinnä yhdysteistä. 2.10 Rakennettu kulttuuriympäristö Keski-Suomen maakuntakaavan yhteydessä on laadittu selvitys Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa. Kaava-alueella on kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä: Selänpohjan kurssikeskuksen alue ja rakennushistoriallisesti arvokas Haapalehdon tila. Haapalehdon tilan alueesta vain osa sijaitsee kaava-alueella. Alla on lainaukset Keski- Suomen maakuntakaavan alueluettelon liitteestä (Keski-Suomen liitto). Leivonmäki tunnetaan soistaan. Sinne perustettiin vuonna 1943 aluksi Puukemian ja myöhemmin Leivonsuo Oy:n nimellä yritys, joka tuotti vuoteen 1954 asti turvepolttoainetta Alko Oy:n tehtaille väkiviinan valmistukseen. Puukemia rakennutti Kivisuolle pikavauhtia sekä tuotanto- että asuinrakennuksia teollista toimintaa varten vuosina 1943-1947, mm. arkkitehti Erkki Huttusen suunnitteleman tiilisen tehdas- ja ruokalarakennuksen. Alueella sijaitsevat myös tiilinen muuntaja, sauna, saha, toimistorakennus ja viisi parakkimaista asuinrakennusta. Kivisuon tehtaan työntekijöiden asuinalueeksi 1940-luvulla tehdyt rakennukset sijoittuvat männikköselänteelle lähelle järven rantaa.
23 Selänpohjan rakennukset ovat harjakattoisia ja puolitoistakerroksisia puutaloja, joissa on päädyissä pienet avokuistit. Asunnot ovat 2-3 huoneen ja keittiön kokoisia. Rakennuksia on nykyään kahdeksan ja ne ovat kurssikeskuksen käytössä. Kaksi rakennusta on korjattu toimistotiloiksi. Yksi toimii ruokalana ja muut ovat asuinkäytössä. Rannassa on uusittu sauna. Leivonmäen kansallispuiston sisällä sijaitsevan Selänpohjan kurssikeskuksen yhteydessä toimii Metsähallituksen ylläpitämä Leivonmäen kansallispuiston luontotupa.. Kuva 20 Selänpohjan kurssikeskus, (lähde: Keski-Suomen liitto). Haapalehdon tila sijaitsee Haapasuon kansallispuiston alueella soiden keskellä. Lehtomaisella saarekkeella ja pienen peltoalueen vieressä olevalla pienviljelystilalla on perinteisiä maatilarakennuksia. Haapalehdon tilalla on kaksi huonetta ja keittiön käsittävä asuinrakennus 1900 luvun alusta, samanikäinen hirsinavetta, aittarakennus 1920-1950-luvuilta, sauna, riihi, puimala ja lato. Perinteisesti korjatuissa hirsirakennuksissa eletään luontaistaloudessa ja harjoitetaan pienimuotoista suoluontoon kytkeytynyttä matkailutoimintaa. 2.11 Muinaismuistot Keski-Suomen maakuntakaavan yhteydessä on laadittu selvitys Leivonmäen muinaisjäännösten inventointi, jonka kenttätyöt on tehty kesällä 2004. Selvityksessä löydetyistä ja maakuntakaavaan merkityistä muinaisjäännöksistä kahdeksan sijoittuu kaava-alueelle. Näistä kahdeksan Rutajärven ranta-alueille ja yksi Iso Säynätjärvelle. Lisäksi kulttuuriperintökohteiden inventoinnin yhteydessä vuonna 2010 on löydetty kaksi muinaisjäännöstä (Valkeinen ja Valkeinen 2), jotka sijoittuvat myös kaavaalueelle.
24 8 6 2 5 3 1 7 4 Kuva 21 Muinaisjäännökset (Lähde: Paikkatietoikkuna). Tunnus AlaTyyppi Tyyppi Mj_Id KohdeNimi Ajoitus 1 ei määritelty asuinpaikat 415010001 Harjunlahden uimaranta kivikautinen 2 ei määritelty asuinpaikat 415010002 Selänpohja kivikautinen 3 ei määritelty asuinpaikat 415010003 Muskanlahti kivikautinen 4 ei määritelty asuinpaikat 415010004 Harjunlahti 2 kivikautinen 5 röykkiöt kivirakenteet 415010006 Joutsniemi ajoittamaton 6 hautasaaret hautapaikat 1000004206 Hautasaari historiallinen 7 röykkiöt kivirakenteet 1000004425 Harjuniemi historiallinen 8 röykkiöt kivirakenteet 1000004426 Koukunniemi historiallinen 9 tervahauta työ- ja valmistuspaikka 1000019121 Valkeinen 10 tervahauta työ- ja valmistuspaikka 1000019122 Valkeinen 2
25 10 9 Kuva 22 Valkeisen muinaisjäänökset 2.12 Virkistyskäyttö Tärkein virkistysalue kaava-alueella on Leivonmäen kansallispuisto, joka on perustettu 2003. Kansallispuiston pinta-ala 30 km². Vuosittain siellä vierailee noin 12500 kävijää. Vuonna 2010 kansallispuistossa suoritettiin kävijätutkimus. Tutkimuksen mukaan kävijöistä 77% oli päiväkävijöitä, lähes neljännes yöpyi alueella. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 3,4 tuntia, yöpyjät noin vuorokauden. Kansallispuiston paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 0,2 miljoonaa euroa ja 3 henkilötyövuotta. 2.13 Pohjavesialueet Luokitelluista pohjavesialueista vedenharkintaa varten tärkeät Harjunkangas ja Rutalahti sijoittuvat Rutajärven kautta kulkevalle harjulle, kuten myös vedenhankintaan soveltuva Selänpohja. Selvitysalueen keskiosaan sijoittuvat vedenhankintaan soveltuva Säynätharju ja muuksi pohjavesialueeksi luokiteltu Havumäki. Leivonmäen
26 vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijoittuu taajaman kohdalle moreenimäelle. Leivonmäen pohjavesialueella sijaitsee Kangaslammen vedenottamo, Harjunkankaan pohjavesialueella sijaitsee Harjunlahden vedenottamo. Pohjavesialueet on esitetty kaavakartalla omalla merkinnällään (pv). Kuva 23 Kaava-alueen pohjavesialueet. Lähde: Paikkatietoikkuna 22.5.2013. 2.14 Luonnonympäristö Kaava-alueelle on tehty erillinen luontoselvitys, jossa on kartoitettu alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksestä tehdyssä raportissa on annettu suosituksia luontokohteiden huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa. Raportti on selostuksen liitteenä (Liite 2).
27 Kuva 24 Luontoselvitykseen sisältyneet vesistöt, Rutajärveä lukuun ottamatta. Arvokkaat luontokohteet 1 Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori, Natura-alue 2 Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi, Natura-alue 3 Rokasuo, Natura-alue 4 Leivonmäen kansallispuisto, Luonnonsuojelualue 5 Rouvinmäki-Lehtimäki kallioalue, Valtakunnallisesti erittäin arvokas kallioalue 6 Isovuori-Matkuksenkolu kallioalue 7 Haukkavuoren kallioalue 8 Vällyvuori-Jouhtvuoren kallioalue 9 Huuvuori-Kuivavuori-Kylkisvuoren kallioalueet 10 Haapajoen alueen luonnonsuojelualueet Maakunnallisesti arvokkaat luontokohteet 11 Kivijärven laitumet, Maakunnallisesti merkittävä Paikallisesti merkittävät kohteet 12 ja 13 Naukjärven pohjoisosan suot ja liito-oravaesiintymä 14 Vallaslampi 15 Susilampi 16 ja 17 Säpöslahti ja liito-oravaesiintymä 18 ja 19 Kuivalampi 20 Porkkalammen puro 21, 22 ja 23 Ylä- ja Ala-Kälkäjärven kosket ja liito-oravaesiintymä 25 ja 26 Jukko ja Hyytiä 27, 28, 29, 30 ja 31 Kivijärven ja ympäristön kosteikot ja luoto
32 ja 33 Ylimmäinen Ruuhilampi ja Hakoslampi 34 Hakosjärven rantametsät, purot ja kalliot 35 ja 36 Ison Säynätjärven harju ja puro 37, 38, 39 ja 40 Lehijärven uomat, niitty ja luoto 41 Kaakkolampi 42 ja 43 Kivijärven ruovikko ja rantametsät 44 ja 45 Hyötyjärven eteläranta 46 Vähä-Särkijärven pohjoispää 47 Kaijanlammen pohjoispää 48, 49 ja 50 Siikajärven pienvedet ja saaret 51 Kaakkolampi 52 Riihijärven Lammasniemen liito-oravaesiintymä 53 Iso-Vehmaisen rantametsä 54 Kotasenlammen rantasuot 55 Iso Jouhtjärven pohjoisosa 56 Valkea Kuorejärvi ja Iso Kuorejärvi 57 ja 58 Kolmisoppinen ja Kuorejärvet 59 Sailammet 60 ja 61 Valkeajärven lehto ja suo 62, 63, 64 ja 65 Päijänteen purot, ruovikkoja liito-oravaesiintymä 66 ja 67 Järnätjärven itärannan metsä ja liito-oravaesiintymä 68, 69 ja 70 Haapajoki 71 Yläisetlammet ja Riutanpäällinen 72 Joutsjärvi 73 Vääräjärvet (läntiset) 74, 75 ja 76 Vääräjärven (itäinen) rantametsä ja purot 28 Numero kaavakartan luo merkin yhteydessä. Liito-oravien esiintymisalueiden numero kaavakartan lii merkin yhteydessä. 100 Uhanalaisen kasvilajin suojelukohde Kaavakartalla luo-100 merkintä osoittaa Rutajärven rantaosayleiskaavassa osoitetut sk-merkinnän alueet.
29 Kuva 25 Luontoselvityksen sisältämät luontokohteet. 2.14.1 Kallioperä ja maaperä Joutsan pohjoisosaa luonnehtii pinnanmuodoiltaan vaihteleva kallioinen moreenimaasto, jossa on melko runsaasti soita. Harjumuodostumista huomattavin on Rutajärven kautta pohjois-eteläsuuntaisena kulkeva saumavyöhykkeen harjujakso (Kontturi & Lyytikäinen 1981). Vähäisempi muodostuma kulkee selvitysalueen keskiosan läpi Iso-Säynätjärven ja Kivijärven kautta muodostan niiden väliin kapeahkon Säynätharjun. Sen itäpuolella selvitysalueen itäosassa on lisäksi katkonainen muodostuma, joka sivuaa muutamia pikkulampia. Havujoen pohjoispuolinen Huhtapurun drumliiniparvi kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin (Keski-Suomen liitto 2010), mutta se jää kaavaan sisältyvien vesistöjen ranta-alueiden ulkopuolelle. Kallioperässä ovat vallalla graniitti ja muut happamat kivilajit, mutta paikoin esiintyy myös emäksisyyttä. 2.14.2 Vesistöt Selvitysalueen vesistöt sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella ja jakaantuvat kolmen eri vesistöreitin alueelle (OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011). Itä- ja koillisosien vesistöt kuuluvat Mäntyharjun reittiin ja laskevat Puulaan. Eteläosan muutamat lammet kuuluvat Sysmän reittiin ja laskevat etelään. Rutajärven ja Siikajärven ympäristön vedet lännessä ja luoteessa kuuluvat Suur-Päijänteen alueeseen ja laskevat suoraan Päijänteeseen.
30 Pintaveden ekologinen ja kemiallinen tila on luokiteltu Rutajärvessä erinomaiseksi ja osin hyväksi, Siikajärvessä erinomaiseksi ja Rutalahdessa hyväksi (Keski-Suomen ELY-keskus 2010). Vuosien 2000-2003 käyttökelpoisuusluokituksessa luokitellut vesistöt olivat laadultaan erinomaisia, hyviä tai tyydyttäviä (kuva 2) (Keski-Suomen ympäristökeskus 2006). Valuma-alueilla on runsaasti suo- ja metsäojituksia, mikä näkyy vesistöjen rehevöitymisenä ja humuspitoisuutena. Rehevöityneen Ylä- Kälkäjärven kunnostuskeinona käytetään tilapäistä kuivatusta. Järvi tyhjennettiin tilapäisesti kesäksi 2010 ja täytettiin vedellä jälleen keväällä 2011 (Keski-Suomen ELYkeskus 2010). Kuva 26 Pintavesien ekologinen luokka. Lähde: Ymparisto.fi 2013. 2.14.3 Kasvillisuus Joutsa sijaitsee eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen alueella (OIVAympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011). Muista Keski-Suomen kunnista poiketen se kuuluu Etelä-Savon eliömaakuntaan. Rantametsät ovat enimmäkseen talouskäytössä olevia pienipiirteisesti vaihtelevia havu- ja sekametsiä, joissa vallitsevina metsätyyppeinä ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Rehevää lehtokasvillisuutta esiintyy lähinnä purojen ja norojen varsilla ja paikoin kallioiden juurella. Joutsan pohjoisosassa on runsaasti soita, joista osa on turvetuotannossa. Luonnontilaisimmat ja suoluonnoltaan monipuolisimmat suot Haapasuo, Kivijärvensuo ja Rokasuo sisältyvät Natura-verkoston kohteisiin. Tyypilliset rantasuot ovat ojitettuja rämeitä ja korpipainanteita sekä kapeita nevareunuksia ja rantaluhtia. Selvitysalueen rannat ovat enimmäkseen metsäisiä ja peltorantoja on varsin vähän. Huomionarvoisin perinnebiottooppikohde on Kivijärven laitumet Lehijärven pohjoispuolella. Lisäksi muutamissa muissa kohteissa esiintyy vanhojen asuinpaikkojen ympärillä umpeen kasvavia tai piha-alueina hoidettuja niittyalueita. Metsälaitumia ei rannoilla todettu Lehijärven laidunnettua rantaa lukuun ottamatta.
2.14.4 Eläimistö 169WWE0303 Joutsan pohjoisosan järvistä Rutajärvi edustaa tyypiltään karua erämaista järveä, jonka lajistoon kuuluvat mm. kuikka ja laulujoutsen. Pienemmillä järvillä ja lammilla pesii karuille tai lievästi rehevähköille järville tyypillistä vesi- ja rantalinnustoa. Lajistoltaan monipuolisin rehevä lintuvesi alueella on Puulan Säpöslahti. Selvitysalueella esiintyviä huomionarvoisia lintulajeja ovat mm. sääksi, valkoselkätikka ja kaakkuri. Alueen muussa eläimistössä on metsien-, rantojen ja kulttuuriympäristöjen lajeja. Liitooravaesiintymiä löytyi rantametsistä muutamia. Kalastus on alueella lähinnä virkistysja kotitarvekalastusta. Rutajärven järvitaimenkanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Uhanalaisten lajien ja luontodirektiivilajien esiintymistä on selvitetty tarkemmin luontoselvityksessä. 31 2.14.5 Natura 2000 Kaava-alueelle kokonaisuudessaan, osittain tai välittömään läheisyyteen sijoittuu kolme eri Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa on kerrottu alueiden perustiedot. Tarkemmat tiedot alueiden suojelun perusteista on kerrottu luontoselvityksessä, joka on selostuksen liitteenä. 1. Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori Alueen koodi: FI0900107 Pinta-ala: 184 ha Kunta: Joutsa, Toivakka Aluetyyppi: SCI Kohde koostuu toisiinsa liittyvistä Vällyvuoresta ja Huuvuoresta Joutsan ja Toivakan rajalla ja niistä erillisestä Haukkavuoresta Toivakan puolella Päijänteen rannalla. Kallioaluekokonaisuus on monimuotoinen, kasvilajistoltaan erittäin merkittävä ja maisemallisesti arvokas (Keski-Suomen ympäristökeskus 2009). Se sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioalueeseen ja Viisarinmäki-Rutalahti maisemaalueeseen. Suojelun toteutuskeinona on Haukkavuorella ja osassa Vällyvuorta luonnonsuojelulaki ja muualla alueella maa-aineslaki ja metsälaki. Rantaosayleiskaavaan sisältyvät vesistöt Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Kaavaalueeseen sisältyvä Päijänteen Rutalahden rantaosuus rajoittuu Natura-alueen Haukkavuoren osa-alueeseen. Rutalahden kylän pohjoispuoliset lammet sijoittuvat Vällyvuoren-Huuvuoren osa-alueen läheisyyteen, lähimpinä Kapea Sailampi ja Iso Sailampi. 2. Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi Alueen koodi: FI0900074 Pinta-ala: 5063,8 ha Kunta: Joutsa Aluetyyppi: SCI ja SPA Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita (Keski- Suomen ympäristökeskus 2009). Suurin osa alueesta kuuluu Haapasuon-Syysniemen luonnonsuojelualueeseen, joka sisältyy keskeisiltä osin soidensuojelu- ja harjujensuojeluohjelmaan. Sitä täydentävät Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet
32 ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Lisäksi kohteeseen kuuluu Aholan vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, Haapasuon seutu- ja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvat laajennukset sekä aikoinaan lasketusta Kivijärvestä muodostunut Kivisuo. 1. 1. 3. 2 2 Kuva 27 Natura-alueet Joutsan pohjoisosassa. Numerot viittaavat raportin kohdenumerointiin. Alueet 1 ja2 ovat kaksiosaisia. Suojelun toteutuskeinona on pääosassa aluetta luonnonsuojelulaki ja vesialueilla vesilaki sekä osassa aluetta maa-aineslaki, metsälaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki. Valtaosa alueesta sisältyy Leivonmäen kansallispuistoon. Rantaosayleiskaavaan sisältyvät vesistöt Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Pääosa Natura-alueen vesistöistä sisältyy Rutajärven rantaosayleiskaavaan. Sen ulkopuolella ovat eteläosan Vähä-Harjujärvi ja osa Haapajärvestä.
3. Rokasuo 33 Alueen koodi: FI0900106 Pinta-ala: 99 ha Kunta: Joutsa Aluetyyppi: SCI 2.15 Maisema Rokasuo on luonnonsuojelulailla suojeltu soidensuojelualue. Se on pääasiassa rämeitä käsittävä sisäsuomalainen keidassuo, jonka kasvilajisto on erittäin arvokas. Rantaosayleiskaavaan sisältyvät vesistöt Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Naturaalue rajoittuu eteläreunalla Vallaslampeen noin 100 metrin matkalla. Alueen maisemasta on tehty erillinen maisematarkastelu maastokäyntien ja olemassa olevan tiedon perusteella (Liite 3). Joutsan pohjoisosat kuuluvat Päijänteen seudun, Keski-Suomen järviseudun ja Savon selänteen seudun maisema-alueiden rajavyöhykkeelle. Alueen luoteispuolella on valtakunnallisesti merkittävä Viisarinmäen Rutalahden kulttuurimaisema. Selvitysalue jakautuu topografian, maaperän, kallioperän ja kasvillisuuden perusteella maisemallisesti toisistaan eroaviin alueisiin. Suoalueet ja harjujaksot: Suot ovat muodostuneet suhteellisen tasaiselle moreeniselle maaperälle. Suotyypit ovat pääosin karuja. Vaihtelua maisemakuvaan ja topografiaan tuovat harjut ja drumliinimäet. Havujoen pohjoispuolella on valtakunnallisesti arvokas ryhmä drumliinimäkiä, eli jäätikön suuntaamia moreenimäkiä. Tämä maisematyyppi edustaa Savonselän seudunmaisemaa. Kallio- ja moreeniselänteet: Selännealueiden laet ovat monin paikoin vedenkoskemattomia, jolloin maa-aines ei ole huuhtoutunut jääkauden sulamisvesien mukana kallioiden lakialueilta pois. Tämä heijastuu selänteiden kasvillisuuteen ja viljelymaiden sekä asutuksen sijoittumiseen. Kallioperän murroslinjojen jyrkänteet ovat maisemallisesti merkittäviä. Osa kallioalueista on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi. Vesistöalueet jakautuvat selänteiden erottamina Suur-Päijänteen, Mäntyharjun reitin ja Sysmän reittiin. Kallioperän murros, kulttuurimaisemat ja asutus: Selvitysalueen poikki kulkevan kallioperän murroksen juurella sijaitsee ketjumaisena nauhana järviä ja viljelyalueita. Maisematila rajautuu kapeaksi solamaksi jossa asutus, viljelysmaat ja tiestö muodostavat Joutsan pohjoisosien yhtenäisimmät kulttuurimaisema-alueet. Muutoin asutus on keskittynyt Rutalahden ja Leivonmäen taajamiin. Taajamien ulkopuolella on yksittäisiä maatiloja tai taloryhmiä. Erillinen maisemantarkastelu on selostuksen liitteenä.
3 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 34 3.1 Suunnittelun käynnistäminen, vireilletulo ja sitä koskevat päätökset n laajentaminen kaavoittamattomille ranta-alueille on ollut kaavoitussuunnitelmissa kuntaliitoksen jälkeen. Joutsan kunnanhallitus on tehnyt päätöksen Rutajärven rantaosayleiskaavan muutoksen ja Joutsan rantaosayleiskaavan laajennuksen laatimisesta kokouksessaan 11.1.2010 12. 3.2 Työn kulku VIREILLETULO 11.1.2010 Kaavoituspäätös (Kunnanhallitus) 06-07/2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (nähtävillä) VALMISTELU 2010-2011 Luontoselvitys 2011 Liito-oravaselvitys 8.11.2010 45 Tavoitteet ja mitoitusperusteet (Kunnanhallitus) 17.4.2012 Kehittämistoimikunta 26.4.2012 Kaavaluonnos 24.5.-29.6.2012 Kaavaluonnos nähtävillä 24.4.2014 Kaavaehdotus..-..20 Kaavaehdotus nähtävillä Yleisötilaisuudet: 19.8.2011 Luonnosvaihe (alustava luonnos) Viranomaisneuvottelut: 3.6.2010 Aloitusvaihe (Keski-Suomen ELY-keskus) Muut: 17.4.2012 Kehittämistoimikunta 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitusmenettely tulee niin järjestää, että alueen maanomistajilla ja osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Em. osalliset voidaan ryhmitellä seuraavasti: Maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen maanomistajat, vuokralaiset ja asukkaat kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Viranomaiset Viranomaistahot ovat seuraavat: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo muut viranomaiset harkinnan mukaan
Etujärjestöt ja muut tahot Lisäksi osallisia ovat seuraavat: sähkö- ja teleyhtiöt kyläyhdistykset vesiosuuskunnat 35 Tiedottaminen Rantayleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesällä 2010. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus on pidetty 19.8.2011 Kurkiauran koululla. Alustavan luonnoksen kartat ovat olleet nähtävillä 24.8-23.9.2011 Joutsan kunnanvirastossa. Luonnosaineisto oli virallisesti nähtävillä 24.5.-29.6.2012 välisen ajan. Luonnosvaiheesta tiedotettiin paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Ehdotusvaiheesta tiedotetaan samoin. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaiheen yleisötilaisuus on pidetty 19.8.2011 Kurkiauran koululla. Ensimmäinen mahdollisuus mielipiteen ilmaisemiseen oli kun alustava luonnos oli nähtävillä 24.8.- 23.9.2011 Joutsan kunnanvirastossa ja kunnan internet-sivuilla. Alustavasta luonnoksesta on kerätty kootusti kirjalliset mielipiteet, jotka on käsitelty ja otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan jo luonnosvaiheessa. Lisäksi osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan tekoon antamalla lausumalla mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta (mielipide) ja kaavaehdotuksesta (muistutus) niiden nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. 3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoitusprosessin aikana on oltu yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kunnan hallintokuntien kanssa. Kaavoituksesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 3.6.2010. 3.5 Käsittelyvaiheet 3.6 Kaavaluonnosvaihe Yleiskaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 25.5.-29.6.2012 välisen ajan. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavasta. Määräaikaan mennessä saatiin lausunnot Keski- Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta ja Keski-Suomen liitolta. Yksityisten muistutuksia saatiin 35 kappaletta. Lausuntoon ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Saadun palautteen perusteella kaavaan on tehty muutoksia laadituissa vastineissa esitetyllä tavalla. Muutokset ovat kohdistuneet yksityisten maaomistajien kohdalla
36 lähinnä virheellisten merkintöjen korjaamiseen, käyttötarkoitusten muutoksiin ja rakennusalueiden rajausten muutoksiin. ELY-keksuksen lausunnon pohjalta kaavaan on tehty muutoksia vastineessa esitetyllä tavalla. Muutokset ovat kohdistuneet erityisesti kaava-alueen luonnonsuojeluteemaan. Kansallispuisto, luonnonsuojelualueet, valtion maan suojelualueet, yksityismaan suojelualueet ja luonnonsuojelualueeksi perustettavat alueet on osoitettu kaavassa SLmerkinnällä. Suojelualueiden rajaukset on päivitetty ajantasaisiksi OIVA-palvelusta saatujen tietojen perusteella. Kiinteistörajat on päivitetty vastaamaan kevään 2013 tilannetta. 3.7 Kaavaehdotusvaihe Ehdotusvaiheen kuuleminen ja sen pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Täydennetään myöhemmin. 4 TAVOITTEET JA MITOITUSPERIAATTEET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2 4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat uudistuneet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tavoitteet painottuvat entistä enemmän kaupunkiseutuihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen alueidenkäytön keinoin. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lukujen 4.2 4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Uudet alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009.
37 Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksista suunnittelualuetta koskevat erityisesti eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. 4.2 Maakunnalliset tavoitteet Aluekehityslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Keski- Suomessa näitä laaditaan Keski-Suomen liiton johdolla. Rantayleiskaavan laadinnassa näistä keskeisin on maakuntakaava. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat toimivat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama ja tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009. 4.3 Yleistavoitteet Suunnittelutehtävän tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittaman oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen Joutsan kunnan pohjoisosien toistaiseksi kaavoittamattomille alueille. Työssä kumotaan kokonaisuudessaan Rutajärven rantaosayleiskaava, johon on sisältynyt laajoja alueita maa- ja metsätalousalueita (M) myös ranta-alueen ulkopuolella. Rutajärven rantaosayleiskaavan ranta-alueille laaditaan uusi rantayleiskaava, jolloin ranta-alueiden mitoitus ja rakennusoikeus saadaan yhdenmukaistettua muiden rantayleiskaavojen kanssa. Rutajärven rantaosayleiskaavan ranta-alueen ulkopuolisten M-alueiden kumoaminen selkeyttää rakennuslupakäytäntöä kun rakennusluvat voidaan myöntää rakennusjärjestyksen perusteella. Yleiskaavaa voidaan hyväksymisen jälkeen käyttää määrätyiltä osin rakennuslupien myöntämisen perusteena ja suunnittelutarveratkaisujen pohjana. Tavoitteena on myös, että tämän työn jälkeen koko kunnan alueella on voimassa yhtenäiset rantarakentamismääräykset ja rakentamisen mitoituskäytännöt. Pääasiassa kaavoituksessa on kyse asumisen, loma-asumisen ja matkailua palvelevien toimintojen suunnittelusta, mutta lisäksi kaavassa varataan alueita mm. suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin Suunnittelutyön yhteydessä pyritään painottamaan avoimuutta, vuorovaikutteisuutta sekä maanomistajien tasapuolista kohtelua. Suunnittelun pohjana ovat alueen nykyinen maankäyttö, aikaisemmat suunnitelmat sekä luonnonolot. Yleiskaavatyölle asetetaan seuraavat yleistavoitteet: Yleiskaavan tulee säilyttää luonto-, maisema- ja virkistysarvoja myös tuleville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Yleiskaavan tulee edustaa eri intressipiirien etuja mahdollisimman tasapuolisesti. Kylätoimintojen, yleisen ympäristönhoidon ja suojelun, asumisen, virkistyskäytön, matkailun, liikenteen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet tulee harkitusti sovittaa yhteen.
38 Maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti ottaen huomioon myös heidän omia ehdotuksiaan alueidensa käytöstä. Asutus ohjataan rakentamiseen soveltuville alueille ottaen erityisesti huomioon luonnonarvot. Yleisiin veneily- ja virkistystarkoituksiin tulee osoittaa riittävästi alueita. Tällä näkökohdalla on myös matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa tukevaa merkitystä. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että se saa tuekseen Joutsan kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Yleiskaavaa käytetään määrätyiltä osin rakennuslupien myöntämisen perusteena ja suunnittelutarveratkaisujen pohjana. Mainituista yleistavoitteista voidaan edelleen johtaa yleistavoitteita yksilöiviä sektorikohtaisia tavoitteita. 4.4 Sektorikohtaiset tavoitteet Ympäristönhoito ja suojelu Turvataan arvokkaiden alueen osien ja kohteiden säilyminen riittävän laajoilla ja määräyksiltään riittävän tiukoilla aluevarauksilla. Ohjataan yleinen virkistyskäyttö sopiville reiteille ja kohteille, pois luonnontilaltaan herkiltä alueilta. Annetaan tarpeelliseksi havaittavia suosituksia ympäristöhoidon edistämiseksi vapaaehtoisin keinoin. Pysyvä asutus Selvitetään alueen täydennysrakennusmahdollisuudet. Varaudutaan ympärivuotisen asumisen sijoittumiseen pääasiassa jo olevan pysyvän asumisen vyöhykkeille, mikäli tontti ympäristöineen muutenkin hyvin täyttää vakituisen asumisen vaatimukset. Otetaan erityisesti huomioon jo olevan pysyvän asutuksen tarpeet osoittamalla riittävästi veneiden pitopaikkoja, uimapaikkoja yms. kohteita aikaisemman perinteen pohjalta. Otetaan huomioon aikaisempi aluetta koskeva perinne- ja kulttuurimaisemaan liittyvä selvitys- ja suunnittelutoimi. Selvitetään alueen täydennysrakennusmahdollisuudet sekä sovitetaan lisärakentaminen kylämiljööseen ja maalaismaisemaan. Otetaan huomioon Rutalahden yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt Joki- Jussilan tilalla sijaitseva vuokra-alue ja sen maankäyttö. Loma-asutus Tutkitaan tasapuolinen maanomistajakohtainen loma-asutuksen määrä käyttäen myös emätilaperiaatetta. Siirretään rakennusoikeutta luonnonsuhteiltaan herkiltä rannanosilta muille saman maanomistajan ranta-alueille. Osoitetaan rantaosakohtaisesti sijoitettavissa olevien ranta-asuntojen määrä.
Ympäristönhoito ja suojelu 169WWE0303 Turvataan arvokkaiden alueen osien ja kohteiden säilyminen riittävän laajoilla ja määräyksiltään asiaan kuuluvilla aluevarauksilla. Ohjataan rakentaminen ja yleinen virkistyskäyttö sopiville reiteille ja kohteille, pois luonnontilaltaan herkiltä alueilta. Annetaan tarpeelliseksi havaittavia suosituksia ympäristönhoidon edistämiseksi vapaaehtoisin keinoin. Yleinen virkistys, matkailu ja veneily Varaudutaan matkailutarpeiden huomioimiseen mahdollisimman hyvin. Osoitetaan matkailutoiminnalle, retkeilylle, ulkoilulle sekä veneilyharrastukselle riittävästi eritasoisia kohdealueita. Jätetään riittävästi metsätalousrantoja, jotka ovat samalla perinteisiä jokamiehen oikeuden rantoja. Elinkeinot Palvelut Pyritään yleisesti edistämään alueen peruselinkeinojen lisäksi myös muiden elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Nojataan metsänkäsittely- ja uudistamistoimenpiteissä metsälain vaatimuksiin. Tuetaan palveluiden kehittymistä asianmukaisilla aluevarauksilla. Tuetaan haja-asutusalueiden palvelujen säilymistä keskittämällä matkailu-, asutus- ja virkistysalueita olevien palvelujen ja tieyhteyksien läheisyyteen. Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Tukeudutaan olemassa olevaan tieverkostoon mahdollisimman tehokkaasti. Huomioidaan alueen liikenneolojen kehittämistarpeet. Kaavoituksessa kiinnitetään huomiota jätevesienkäsittelyyn ja pyritään ohjaamaan jätehuoltoa kaavamääräyksin. Vesi- ja jätehuollon ohjaamisella pyritään ennaltaehkäisemään päästöt ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti. 4.5 Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä Rakennusoikeus lasketaan ja tutkitaan kiinteistöyksiköittäin. Lisäksi mitoitusta voidaan tutkia maanomistusyksiköittäin. Maanomistusyksiköittäin tapahtuvassa tarkastelussa samalle maaomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jolloin rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Mitoituslaskelmilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen rakennusten peruskorjaamiseen eikä uudelleen rakentamiseen. Vahvistetut rantakaavat otetaan sellaisenaan huomioon. Yleiskaava toimii pohjana rantaasemakaavojen mahdollisille muutoksille. 39
40 Jos rakentaminen sijoittuu etäämmälle rantaviivasta, voidaan tapauskohtaisesti sallia tavanomaista korkeampi rakentamistehokkuus. Tällöin erityisesti esimerkiksi lomakylätyyppistä rakentamista tai merkittäviä matkailupalvelujen alueita varten tulee vaatia yksityiskohtaisempaa suunnittelua esimerkiksi ranta-asemakaavan muodossa. Rantaviivan pituus Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Rantaviivan mittaus tapahtuu maanmittauslaitoksen ylläpitämältä numeeriselta kiinteistörajakartalta. Muunnettu rantaviiva Rantaviivan mitoitusperusteena käytetään yleisesti käytössä olevaa muunnettua rantaviivaa. Laskentamalli huomioi saarten, niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla lähirannan aiheuttamia rajoituksia. Kuva 28 Ohje rantaviivan muuntamiseen. Rakennusoikeus rantaviiva km:ä kohti saattaa vaihdella. Perusteina vaihteluille ovat luontosuhteet, vesistön/saaren kokoluokka, tavoitekannanotot, maanomistajien hyväksyttävät esitykset tai muut yleispätevät seikat. Muunnettu rantaviiva saadaan muuntamalla mitattua rantaviivaa seuraavan taulukon mukaisesti:
41 VESISTÖN OSA Alle 50 m leveät niemet, kannakset, saaret MUUNTOKERROIN rantaviivaan lasketaan vain niemen kanta 50 100 m leveät niemet, kannakset, saaret 0,5 100 150 m leveät niemet, kannakset, saaret 0,75 Alle 100 m leveät lahdet ja salmet 0,25 100-200 leveät lahdet ja salmet 0,5 200-300 leveät lahdet ja salmet 0,75 Kuva 29 Tilarajat vesistöillä. Emätilaperiaate Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. emätilaperiaatteesta. Emätilan (kantatila) määrittelyn perusajankohtana käytetään päivämäärää 15.10.1969, jolloin rakennuslain rantakaavaa koskevat säännökset tulivat voimaan. Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat
42 tuona ajankohtana. Emätilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusnormituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Emätilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä sellaiset rakennusluvan saaneet rakennuspaikat, joilla lupa on voimassa kaavaa laadittaessa. Vuonna 1994 vahvistetun Rutajärven rantaosayleiskaavan emätilaselvityksessä leikkausajankohtana on käytetty rakennuslain voimaantulon ajankohtaa 1.7.1959. Nyt laadittavan kaavan myötä Rutajärven ranta-alueiden tilojen kohdalla emätilaselvityksen leikkausajankohta muuttuu 15.10.1969 tilanteen mukaiseksi. Muutoksen myötä Rutajärven mitoitusperiaatteet yhtenäistyvät muiden kunnan rantayleiskaavojen kanssa. Emätilan leikkausajankohdan muutoksella ei ole juurikaan merkitystä Rutajärven rantojen mitoitukseen koska rannat ovat jo paikoin erittäin tiiviisti rakentuneet. Joidenkin emätilojen kohdalla muutos näkyy mitoituksessa rakennusoikeuden ylityksenä, joka johtuu vanhasta rakennuskannasta. Suuri osa Rutajärven rakennuspaikoista on rakennettu jo ennen vuonna 1994 vahvistetun rantaosayleiskaavan laatimista. Rakennusoikeuden laskentaohjeet Käytännön rantaosakohtaista rakennusoikeuden määrittämistä varten luokitellaan suunnittelualueen rannat mitoitusvyöhykkeisiin. RYHMÄ A mitoitus 3,5 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km Ympäristö- ja luontoarvoiltaan valtakunnallisesti arvokkaat tai muutoin luontoarvoiltaan erityisen arvokkaat alueet (geoekologinen suositusluokka III) Mitoitus normaalisti 3,5 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 3,0 4,0 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km RYHMÄ B mitoitus 5,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km Normaalisti keskitason rannat, jotka edustavat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan alueen keskitasoa ajatellen lomarakentamista (geoekologinen suositusluokka II ja I). Mitoitus on normaalisti 5,0 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 4,5-5,5 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km. RYHMÄ C mitoitus 6,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan erityisen hyvin lomarakentamiseen sopivia (geoekologinen suositusluokka I). Mitoitus on normaalisti 6,0 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 5,5-6,5 loma-asuntoja / muunnettu ranta-km. RYHMÄ D mitoitus saaren pinta-alan mukaan Saarirannat alle 20 ha:n saarissa ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä saaren pinta-alaan perustuvana. Saaren koko Rakennusoikeus alle 1,0 ha Ei rakennusoikeutta 1-2 ha Yksi rakennuspaikka
RYHMÄ E mitoitus vesistön pinta-alan mukaan 169WWE0303 43 2-20 ha Rakennusoikeus 1 rakennuspaikka alkavaa kolmea ha:a kohti yli 20 ha Rakennusoikeus kuten mantereella Pienvesistöt lammet alle 10 ha sekä alle 50 m levyisten jokien rannat ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä erityisperustein. Alle 1 ha lammilla ei ole rakennusoikeutta Mitoitus lampien osalta 1 rakennuspaikka / 2,5 vesi-ha sekä pienten jokien osalta 2 rakennuspaikkaa / todellinen joki-km. Mitoitettavina jokina tarkasteltavia vesistöjä ovat vain Rutajoki ja Kälkäjoki, muut joet ja purot rajataan rantaosayleiskaavan ulkopuolelle. Rantasaunat Asuinrakennuksiin tai maatiloihin liittyvät uudet ja olevat rantasaunat osoitetaan erillisellä symbolilla kaavakartalle ja ne eivät vaikuta mitoitukseen. 4.6 Rakennusoikeuden sijoitusperiaatteet Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan hyvän kaavoitustavan mukaisesti useamman rakennuspaikan ryhmiin aina kun se on mahdollista, maanomistusolot, luonnonympäristö ja maasto-olosuhteet huomioon ottaen. Uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan maanomistajien toiveet mahdollisuuksien mukaan kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa. Rakennusoikeuden siirrot Omistaja- tai emätilakohtaisesti pyritään rakennusoikeuksien siirtoon aina, kun siihen on mahdollisuus, seuraavien periaatteiden mukaisesti: Saarista mantereelle Virkistysalueilta rakennettavaksi suunnitelluille alueille Maisemallisesti tai kulutuskestävyydeltään herkiltä alueilta rakentamiseen hyvin soveltuville alueille Erityisiä luonnonarvoja omaavilta alueilta rakentamiseen hyvin soveltuville alueille Vesistön sietokyvyn kannalta heikoilta alueilta selkävesille Suurten yhtenäisten maisema-, virkistys- ja suojelualueiden muodostamilta yhtenäisiltä rakentamattomilta alueilta jo rakennetuille alueille. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeuksia voidaan tarpeen mukaan siirtää alueelta toiselle.
44 Kuva 30 Ote vanhasta Rutajärven yleiskaavasta. Yksi RA rakennuspaikka siirretty maanomistajan omistamalle toiselle tilalle Rutajärven itäpuolelle. Kuva alla. Kuva 31 Ote yleiskaavasta, siirretyn RA rakennuspaikan uusi sijainti. Rakentamattomat tilat Rakentamattomat tilat, joilla rakennus- tai poikkeuslupa on rauennut mutta joilla ei olisi rakennusoikeutta jäljellä mitoitusnormien perusteella, voidaan myöntää rakennusoikeus, mikäli se ei kohtuuttomasti vaikeuta kaavoitusta eikä maanomistajien tasapuolista kohtelua. Rakentamattomat tilat, joilla ei ole lainkaan myönnetty rakennus- tai poikkeuslupaa ja joilla ei olisi rakennusoikeutta jäljellä yleisten mitoitusnormien perusteella, voidaan myöntää rakennusoikeus, jos kaikki seuraavat neljä edellytystä ovat voimassa: tila on muodostettu rakennuspaikaksi ja kunta on hyväksynyt lohkomisen rakennuspaikaksi ja ei kohtuuttomasti vaikeuta kaavoitusta ja ei kohtuuttomasti vaikeuta maanomistajien tasapuolista kohtelua