PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2013

PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2013

2 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Pyhärannassa parhaillaan tekeillä olevista ja lähiaikoina aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Lisäksi kaavoituskatsaukseen on sisällytetty luettelo Pyhärannan vahvistetuista yleis-, asema- ja rantaasemakaavoista sekä maankäytön suunnittelun kannalta merkittävistä suojelu- tms. aluerajauksista. Pyhärannan kunnan maankäyttöä ohjaa myös kunnan strategia Pyhäranta 2020. Kaavoituskatsaus 2013 löytyy kunnan kotisivuilta ja on tutustuttavissa kunnanvirastossa. Maakuntakaavoitus Alueiden suunnittelua varten on kolme kaavatasoa. Ne ovat päällekkäisiä siten, että laajaalaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa tarkemman kaavan suunnittelua. Laaja-alaisin kaavatasoista on maakuntakaava. Maakuntakaavojen laatimista ohjaa koko maassa vuonna 2000 annettu valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaava on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava käsittää useita kuntia ja on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Maakuntakaavoituksessa osallisia ovat kaavan suurpiirteisyydestä johtuen etenkin kunnat ja muut viranomaistahot, mutta myös kaikilla maakunnan asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kaavan valmisteluun. Vahvistettu maakuntakaava Pyhärannan kunnan alueella ovat voimassa Vakka-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 20.3.2013 Kaava-asiakirjat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta. http://www.varsinaissuomi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=185:loima an Vireillä olevat kaavat Maakuntavaltuusto hyväksyi 10.6.2013 Varsinais-Suomen alueen tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kaava-asiakirjat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta. http://www.varsinais-suomi.fi/fi/77-tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/427- tuulivoimavaihemaakuntakaava

3 Yleiskaavoitus Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osaan kunnasta (osayleiskaava). Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Yleiskaava määrittää yleispiirteisesti kunnan maankäyttöä ja toimintojen, kuten esim. asumisen, teollisuuden, tärkeiden liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden sijoittumista. Vahvistetut yleiskaavat Rohdaisten ja Ihoden taajamien maankäytön yleissuunnitelmat perusteluineen ja toteutusehdotuksineen (14.3.1977) Rantayleiskaava (17.10.2005) Koko kunnan aluetta koskeva; voimaantulo 20.2.2006 ja osin 20.7.2008. Reilan osayleiskaava (1.12.1980) Rohdaisten ja Ihoden osayleiskaavat (16.1.1989) Vireillä olevat kaavat Kakonjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava on tullut vireille 10.9.2012. Kunnanhallitus on 26.3.2012 54 hyväksynyt Hyötytuuli Oy:n hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi ja Hyötytuulen kanssa on tehty kaavoitussopimus. Kaavan laatii FCG Finnish Consulting Group Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä ajalla 14.9.- 27.9.2012. Ihoden osayleiskaava on tullut vireille 17.12.2012. Kaavakonsulttina toimii AIR-IX Ympäristö Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on o l l u t nähtävillä ajalla 2.1.- 15.1.2013. Kaavaluonnosta käsitellään 25.11.2013 kunnanhallituksessa. Asemakaavoitus Asemakaava on tarkin kaavamuoto ja se vaaditaan alueiden yksityiskohtaisen käytön järjestämiseen. Se sisältää määräykset alueiden käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta, yleensä myös rakennusten korkeudesta ja sijoituksesta rakennuspaikalla, leikki- ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä ym. Mitä merkittävämmästä alueesta kunnan kannalta on kyse, sitä tarkemmin rakentamistapa on asemakaavassa säädelty. Asemakaavan hyväksyy kunta. Vahvistetut asemakaavat 1. Rohdaisten Laukolan rakennuskaava 18.1.1978 Kaava lakannut. muutos ja laajennus 14.5.1984 2. Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava 13.7.1982

4 muutos 19.10.1987 3. Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava 2 3.9.1982 muutos 7.11.1991 4. Ihoden kylän Saaristolan rakennuskaava 1.12.1982 muutos 25.4.1985 muutos 5.8.1993 muutos 27.2.1998 5. Reilan rakennuskaava 13.5.1983 laajennus 4.5.1987 muutos 17.12.2012 6. Kirikallion teollisuusalueen rakennuskaava 17.9.1990 muutos 29.8.2011 7. Ihoden rakennuskaava 27.5.1992 muutos 25.6.2007 8. Rohdaisten rakennuskaava 15.6.1992 muutos 18.9.1996 muutos 11.6.2012 Vireillä olevat kaavat Ihoden alueella sijaitseva Kylä-Salvin asemakaava on tullut vireille 19.8.2013. Kaavakonsulttina toimii AIR-IX Ympäristö Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on o l l u t nähtävillä ajalla 26.8.- 9.9.2013. Suunniteltu kaavoitus Vuosina 2015-2016 on varauduttu Ihoden asemakaavojen tarkistamiseen. Ranta-asemakaavoitus Ranta-asemakaava ohjaa vapaa-ajan asutuksen sijoittumista. Ranta-asemakaavojen laati- joita ovat yksityiset konsultit ja työn tilaajia maanomistajat. Kunta hyväksyy rantaasemakaavan samojen vaiheiden kautta kuin asemakaavankin. Vahvistetut ranta-asemakaavat 1. Kaljasjärven Valpolanluodon rantakaava 18.5.1973 laajennus 9.5.1978 2. Nihtiön kylän Luolankarin rantakaava 11.1.1974 3. Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 ja Vihitynmaan Rinki RN:o 1:95 rantakaavan muutos 17.5.1974 4. Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 rantakaava 10.7.1979 5. Luodonmaan rantakaava 15.11.1985 muutos ja laajennus 26.7.1999 6. Rihtniemennokan rantakaava 1.3.1989 7. Iso-Liikken rantakaava 23.5.1991

5 8. Iso-Liikken eteläosan rantakaava 15.5.1992 muutos 7.10.2002 9. Vehastenluodon rantakaava 25.2.1993 10. Kaljasjärven länsirannan rantakaava 3.11.1993 11. Laaja-Kairanpään rantakaava 19.9.1994 12. Sannajärven rantakaava 22.2.1996 13. Salmelan, Mäki-Tanilan, Rantperkon ym. tilojen rantakaava 21.5.1996 muutos (Mäki-Tanila) 7.10.2002 muutos (Verkniemennok) 8.1.2006 14. Pöllän yhteisalueen rantakaava 28.6.1996 15. Lahdenrannan rantakaava 1.9.1999

6 Kaavoituksen kulku Tavoitteena ja myös maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattuna velvoitteena on vuorovaikutteinen kaavoitus. Osalliset pystyvät parhaiten vaikuttamaan kaavan tulevaan sisältöön olemalla aktiivisesti yhteydessä kaavoittajaan heti kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistuttua sekä kaavaluonnosta valmisteltaessa. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, asukkaat, naapurit sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös rekisteröidyt yhteisöt (asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset ym.) sekä yritykset. Samoin osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaan kaavalla on vaikutusta.

7 Kaavoituksen kannalta tärkeitä tietoja Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Otajärvi (koodi FI0200031, pinta-ala 581 ha). Kohde jakautuu Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen alueille. Se on suuri, hyvin matala järvi ja lajidiversiteetiltään sekä parimäärältään Suomen parhaita lintujärviä. Järvi on linnustoltaan myös kansainvälisesti arvokas. Kulju (koodi FI0200041, pinta-ala 472 ha). Kohde sijaitsee pääosin Uudenkaupungin alueella, pieni osa kuuluu Pyhärantaan. Kulju on salmimainen, matala kaksiosainen sisälahti, joka on linnustoltaan edustava. Uudenkaupungin saaristo (koodi FI0200072, pinta-ala 56992 ha). Laajasta kohteesta suurin osa on Uudenkaupungin alueella. Saaristovyöhyke on Selkämeren laajimpia ja se on kasvistoltaan ja eläimistöltään edustava. Alue on myös merkittävä saaristolinnuston pesimäalue ja muutonaikainen levähdysalue. Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet Valtioneuvosto on hyväksynyt lintuvesiensuojeluohjelman 3.6.1982. Pyhärannan lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva alue (Otajärvi, 548 ha) sisältyy myös kokonaisuudessaan Natura 2000 -verkostoon. Pohjavesialueet Pyhärannan pohjavesialueet liittyvät kunnan halki luoteesta kaakkoon kulkevaan harjujaksoon. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on huomioitava, että alueille suunnitellut toiminnot eivät saa heikentää pohjaveden laatua tai saatavuutta. Pyhärannan pohjavesialueet on huomioitu seutukaavassa pv-rajauksella (suojeltava pohjavesialue.)

Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet on merkitty sinisellä rasterilla. 1:125000. 8

Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet on merkitty lilalla rasterilla. 1:125000. 9

10 Pohjavesialueet on merkitty vaaleansinisellä. 1:125000.

11 PYHÄRANNAN KUNNAN KAAVALUETTELO Vahvistetut yleiskaavat 1. Rantayleiskaava 17.10.2005 Kaavatunnus 631-171005 42 Vahvistetut asemakaavat Kaavatunnus 1. Rohdaisten Laukolan rakennuskaava 18.1.1978 631-18011978X muutos ja laajennus 14.5.1984 631-14051984 2. Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava 13.7.1982 631-13071982 muutos19.10.1987 631-19101987 3. Ihoden kyläkeskuksen rakennuskaava 2 3.9.1982 631-03091982 muutos 7.11.1991 631-07111991 4. Ihoden kylän Saaristolan rakennuskaava 1.12.1982 631-01121982 muutos 25.4.1985 631-25041985 muutos 5.8.1993 631-05081993 muutos 27.2.1998 631-27021998 5. Reilan rakennuskaava 13.5.1983 631-13051983 laajennus 4.5.1987 631-04051987 muutos 17.12.2012 631-17122012 6. Kirikallion teollisuusalueen rakennuskaava 17.9.1990 631-17091990 muutos 29.8.2011 631-29082011 7. Ihoden rakennuskaava 27.5.1992 631-27051992 muutos 25.6.2007 631-25062007 8. Rohdaisten rakennuskaava 15.6.1992 631-15061992 muutos 18.9.1996 631-18091996 muutos 11.6.2012 631-11062012 Vahvistetut ranta-asemakaavat Kaavatunnus 1. Kaljasjärven Valpolanluodon rantakaava 18.5.1973 631-18051973 laajennus 9.5.1978 631-09051978 2. Nihtiön kylän Luolankarin rantakaava 11.1.1974 631-11011974 3. Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon 631-17051974 RN:o 1:135 ja Vihitynmaan Rinki RN:o 1:95 rantakaavan muutos 17.5.1974 4. Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon 631-10071979 RN:o 1:135 rantakaava 10.7.1979 5. Luodonmaan rantakaava 15.11.1985 631-15111985 muutos ja laajennus 26.7.1999 631-26071999 6. Rihtniemennokan rantakaava 1.3.1989 631-01031989 7. Iso-Liikken rantakaava 23.5.1991 631-23051991 8. Iso-Liikken eteläosan rantakaava 15.5.1992 muutos 7.10.2002 631-15051992 631-071002 42 9. Vehastenluodon rantakaava 25.2.1993 631-25021993 10. Kaljasjärven länsirannan rantakaava 3.11.1993 631-03111993 11. Laaja-Kairanpään rantakaava 19.9.1994 631-19091994 12. Sannajärven rantakaava 22.2.1996 631-22021996

13. Salmelan, Mäki-Tanilan, Rantperkon 631-21051996 ym. tilojen rantakaava 21.5.1996 muutos (Mäki-Tanila) 7.10.2002 631-071002 43 muutos (Verkniemennok) 8.11.2004 631-081104 39 14. Pöllän yhteisalueen rantakaava 14.3.1995 631-14031995 15. Lahdenrannan rantakaava 8.6.1998 631-08061998 16. Rihtniemen rantakaava 6.3.1972 631-06031972X X = kaava lakannut 12