60. Energiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikka, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin varmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Euroopan unioni on yksipuolisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuudelle on asetettu EU:n yhteinen tehostaa 20 prosentilla energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi. Eurooppalainen keskustelu vuoden 2030 tavoitteista on alkanut. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä. Keväällä valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian linjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : 2011 2012 arvio arvio arvio Energiaomavaraisuus (%) 46 50 50 50 50 Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle, sähkö-mpi) 74 75 76 76 76 Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) 34 35 34 34 34 Energian loppukulutus/bruttokansantulo pienenee (TJ/BKT, milj. euroa) 5,8 5,7 < 5,7 < 5,7 < 5,7 01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 994 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Energiaviraston tehtävänä on edistää ja valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Energiaviraston valvontatehtävät ovat laajentuneet, kun se toimii energian tukkumarkkinoiden eheyttä ja läpinäkyvyyttä koskevan REMIT-asetuksen kansallisena sääntelyviranomaisena. Lisääntyneiden tehtävien vaatimat lisäresurssit on otettu huomioon momentin mitoituksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Toiminnallinen tehokkuus Kokonaistuottavuusindeksi 129 92 92 Tuotokset ja laadunhallinta Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan, päästökaupan ja uusiutuvaan energiaan liittyvä valvonta on toimivaa sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämistyö on tuloksekasta (asiakaskysely asteikolla 1 5) 3,7 3,6 3,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 63,6 67 69 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,66 3,7 3,7 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Energian säästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen 3 250 000 Toimintamenot 5 744 000 8 994 000 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 6 847 10 546 10 444 Bruttotulot 1 651 1 674 1 450 Nettomenot 5 196 8 872 8 994 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 524 siirtynyt seuraavalle vuodelle 497 REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentilta 32.01.21) 250 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) 16 Palkkaliukumasäästö -7 Palkkausten tarkistukset 17 Toimintamenojen lisäsäästö -106 Toimintamenojen tuottavuussäästö -45 Vuokramenojen indeksikorotus 9 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -12 122 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
talousarvio 8 994 000 talousarvio 8 872 000 tilinpäätös 5 169 000 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään joulukuussa julkistetun kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään tuotannon materiaalitehokkuutta siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä. talousarvio 500 000 talousarvio 500 000 tilinpäätös 500 000 40. Energiatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 80 908 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa 2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin 3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen. Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna liikenteen biopolttoaineiden käytön edistäminen, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Sähköajoneuvojärjestelmät, mukaan lukien vetyteknologia, luetaan energiatehokkuusteknologiaksi. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategisen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön. Innovaatiorahoituskeskus Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista. Myöntämisvaltuuden arvioitu käyttö (euroa) Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma 3 000 000 Muu energiatuki 32 000 000 35 000 000 Suomi saavuttaa EU:n asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet. Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä. Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 2018 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 77 408 63 298 26 735 21 000 188 441 Vuoden sitoumukset 3 500 14 000 8 750 5 250 31 500 Menot yhteensä 80 908 77 298 35 485 26 250 219 941 Maksatusmäärärahan tarkistus 2 753 Merituulivoiman demonstraatiohanke 10 000 Säästöpäätös -4 750 8 003 talousarvio 80 908 000 I lisätalousarvio -500 000 talousarvio 72 905 000 tilinpäätös 29 282 488 41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 30 750 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. S e l v i t y s o s a : Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa LNG-terminaalien investointitukeen myönnettiin valtuutta 33 000 000 euroa ja vuoden talousarviossa 90 000 000 euroa. Tuet myönnetään nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/) nojalla. Päätökset tehdään ehdollisina, ja tuki voidaan maksaa vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Vuoden alussa voimaan tulevan EU:n rikkidirektiivin johdosta meriliikenteessä siirrytään vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Tämä lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. Nesteytetty maakaasu (LNG) on kustannustehokas ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin laivaliikenteessä. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNG-terminaalien infrastruktuurin rakentamista, jotta LNG-käyttöisiin aluksiin tehdään investointeja. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen edistäisi maakaasun toimitusvarmuutta ja polttoaineen hankinnan monipuolistamista sekä kilpailua maakaasumarkkinoilla tai muutoin polttoainemarkkinoilla. Nesteytetylle maakaasulle saadaan rakennettua jakeluverkosto, joka palvelee myös meriliikennettä. Maakaasun toimitusvarmuus paranee, polttoaineiden hankinta monipuolistuu ja kilpailu polttoainemarkkinoilla lisääntyy. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 30 750 61 500 30 750 123 000 Menot yhteensä 30 750 61 500 30 750 123 000 Maksatusten tarkistus (tukipäätösten viivästyminen) -17 250 Tasomuutos 6 000-11 250 talousarvio 30 750 000 talousarvio 42 000 000 tilinpäätös 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 950 000 euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi tuetaan Enontekiön kunnan alueella toimivan Enontekiön Sähkö Oy:n toimintaa sekä Tunturiverkko Oy:n Utsjoen alueella tehtäviä korvausinvestointeja. Enontekiöllä tuki kohdistetaan Kilpisjärven alueen sähkönsyöttöyhteyden kunnostamiseen. Utsjoella tuella luodaan edellytykset yhdistää Utsjoen sähköosuuskunta ja Inergia Oy suuremmaksi verkkoyhtiöksi (Tunturiverkko Oy). Alueen verkostoihin vaadittavat investoinnit ovat yhtiöiden liikevaihtoon nähden suuria, jolloin tuen avulla alueiden sähkön siirtohinnan korotukset pystytään pitämään kohtuullisina. Vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa em. tarkoituksiin myönnettiin valtuutta 1 000 000 euroa ja vuoden talousarviossa 4 800 000 euroa. Vuonna määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 800 000 euroa Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven verkostoinvestointeihin ja 150 000 euroa Utsjoen alueella tehtäviin korvausinvestointeihin. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 1 950 1 800 175 3 925 Menot yhteensä 1 950 1 800 175 3 925 Avustusta Enontekiön Sähkö Oy:lle myönnettäessä huomioidaan EU:n valtiontukisääntelyn ilmoittamismenettelyä ja sitä koskevia poikkeuksia koskeva sääntely. Tunturiverkon osalta kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja notifiointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävä EU-valtiontuki. Varmistetaan sähkönjakelun toiminta pohjoisimmassa Suomessa ilman, että siirtohinnat nousevat kohtuuttomiksi. Tuetaan syrjäseutujen elinvoimaisuuden säilyttämistä. Kilpisjärven alueen sähköverkon uudistus 450 450 talousarvio 1 950 000 talousarvio 1 500 000 tilinpäätös 135 254 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) Momentille myönnetään 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008 2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2020 2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin 3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen 4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä. Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa. Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua. Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä. Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta. Päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit pienenevät. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 2018 vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 600 350 200 200 1 350 Menot yhteensä 600 350 200 200 1 350 Maksatusmäärärahojen tarkistus -400-400 talousarvio 600 000 talousarvio 1 000 000 tilinpäätös 1 551 193 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 204 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn 1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen 2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen 3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen 4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
S e l v i t y s o s a : Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun hinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle. Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu on 38 %. Tuotantotuki ja hinnat Tuulivoiman hinta, /MWh (korotettu hinta enintään 3 vuotta/voimalaitos) 105,30 Tavoitehinta 1.1.2016 lähtien, /MWh 83,50 Biokaasusähkön hinta, /MWh 83,50 Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, /MWh 50,00 Puupolttoainesähkön hinta, /MWh 83,50 Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, /MWh 20,00 enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos, 750 000 Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään /MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 /t ja turpeen vero 4,90 /MWh 13,1324 Kaasutinta käyttäville metsähakesähkön tuottajille maksettava turpeen veron mukaan muuttuva kaasutinpreemio, /MWh, kun turpeen vero on 4,90 /MWh 5,4716 Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu. Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tuulivoimalat (syöttötariffi) 137 900 000 Biokaasuvoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 3 600 000 Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 60 200 000 Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 2 300 000 204 000 000 Sähkön markkinahinnan muutos 3 600 Tuulivoimakapasiteetin kasvu 56 000 59 600 talousarvio 204 000 000 talousarvio 144 400 000 tilinpäätös 57 532 024 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7