Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa Osallisuus ja vaikuttaminen itseään koskevissa asioissa on jokaisen oikeus pumppu-hanke.blogspot.com
STM:n Kaste-ohjelmaan kuuluvan Ikäkaste II - Äldre-kaste II kokonaisuuden yhtenä tavoitteena on ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, myönteisen vanhuskäsityksen kehittyminen, ikäihmisen osallisuuden vahvistaminen itseään koskevissa palveluissa sekä ikäihmisen kokemuksellisen palautteen hyödyntäminen. Ikäkaste II:een kuuluva Kanta-Hämeen PITSI-hanke (palveluja ja itsenäistä arkea ikäihmisille, 2011 2013) on Kanta-Hämeen kuntien yhteinen kehittämishanke, jossa kehittäminen kohdistuu erityisesti ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen koordinointiin sekä ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen toimijoita ovat Hattula, Janakkala ja Hämeenlinnan seutu sekä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäen seutu. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKR-alueella vuosina 2011 2014. Pumppu-hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina mukana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hankkeessa edistetään ja kehitetään käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppu-hankkeessa edistetään alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta toteutetaan neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Virvelinranta YKS on Kanta-Hämeen osahanke, jota pääsääntöisesti toteutetaan vammaispalveluissa. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on käyttäjälähtöisen palvelutarpeen arvioiminen sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman toteuttaminen YKS-menetelmän keinoin. Tämän perustavoitteen toteutuminen edellyttää uudenlaista ajattelua, rohkeutta, innovaatioita, vuorovaikutusta ja osaamista niin henkilöstöltä, asiakkailta kuin omaisiltakin. 2 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
Sisältö Lukijalle 4 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla 4 2. Mitä YKS on? 5 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet 6 3.1. Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat 6 3.2. Yhden sivun profiili 9 4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa 12 4.1. Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? 13 Lähteet 15 Kirjoittajat Autio Tiina Helminen Hannele Kärki Taina Laaksonen Eeva Laurén Merja Lyytikäinen Aila Mertanen Sonja Pulkki Henna Tuula Autio Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Kanta-Hämeen Pitsi-hanke Voutilakeskus, Hämeenlinna Pumppu-hanke, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Voutilakeskus, Hämeenlinna Piirroskuvat Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 3
Lukijalle Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa -opas on syntynyt kahden hankkeen, Kanta-Hämeen Pitsin (Ikäkaste II) ja Pumppu-hankkeen yhteistyössä. Ajatus hyvien käytäntöjen levittämisestä innosti yhteistyöhön ja totesimme, että Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) tarjoaa toimivan käytännön työvälineen ikäihmisen osallisuuden lisäämiseen. YKS:iin pohjautuvassa työtavassa huomioidaan muun muassa ikäihmisen voimavarat, kiinnostuksen kohteet ja elämäntarina sekä tuodaan ne osaksi arkea ja ikäihmisille tarvittavia palveluita. Menetelmässä nähdään ikäihminen ensisijaisesti ihmisenä, ei niinkään asiakkaana tai potilaana. Toivomme, että YKS leviää kaikkien ikäihmisten kanssa työskentelevien käyttöön! Kirjoittajat 1. Toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla Taina Kärki Yksilöllisen elämänsuunnittelun taustalla pitäisi aina olla ajatus ikäihmisen osallisuudesta, toimijuudesta ja voimaantumisesta. Nämä teemat liittyvät elämänhallintaan, elämänlaatuun sekä hyvinvointiin ja hyvään elämään. Vanhetessa erilaiset kyvyt ja taidot voivat heiketä, mutta ihminen voi kuitenkin aina oppia uusia asioita, haluta elämäänsä jotain uutta, jota ei ole ennen halunnut, kohdata uusia rajoja, tavoittaa uusia mahdollisuuksia ja tuntea monenlaisia tunteita. (Jyrkämä, 2008) Toimijuuteen liittyy mahdollisuus ja halu toimia aktiivisesti, kokea ja olla olemassa. Toimijuuteen kuuluu usein vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita omat toimintatapansa sekä osallisuus. Osallisuus omaan elämään on jokaisen ihmisen perustarve ja hyvän elämän edellytys. Tähän kuuluu mm. halu kuulua, olla mukana ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Osallisuus omassa elämässä on vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista sekä mahdollisuus olla rakentavasti mukana yhteisössä. Ikäihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa, kun hän voi toimia, harrastaa, osallistua ja vaikuttaa omien voimiensa mukaisesti. Osallisuus on kokemuksellista ja yksilöllistä. Ikäihminen määrittelee oman osallisuutensa kokemuksensa ja tuntemustensa perusteella. Itsensä kokeminen ei-osalliseksi voi olla lamauttavaa ja passivoivaa. ( Jyrkämä, 2008; Kairala, 2010) 4 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
Voimaantuminen tarkoittaa ihmisen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantunut ihminen kokee olevansa sisäisesti vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä, tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä itsetuntonsa parantuneen. Lisäksi hänen toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan kasvaa. Voimaantuminen on yksilöllistä ja lähtee aina viimekädessä ihmisestä itsestään. Kukaan ei voi antaa sisäistä voimaa toiselle ihmiselle. Jokainen myös voimaantuu omalla tavallaan. Kuitenkin yhteisö ja sosiaalinen ympäristö on voimaantumisen tärkeä taustatekijä: ihminen voimaantuu sellaisessa ympäristössä, jossa hän kokee ilmapiirin turvalliseksi, itsensä hyväksytyksi ja asemansa tasa-arvoiseksi. (Siitonen, 1999) Kun toimijuus, osallisuus ja voimaantuminen sekä yksilöllinen elämänsuunnittelu ikäihmisten palveluissa toteutuvat, ne näkyvät positiivisina vaikutuksina ikäihmiselle itselleen, omaisille, asumisyhteisölle ja henkilökunnalle. 2. Mitä YKS on? Merja Laurén Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu syntyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla ja samaan aikaan asia nousi esiin myös Englannissa ja Kanadassa. YKS-menetelmän avulla haluttiin muutosta diagnoosi- ja organisaatiokeskeiseen järjestelmään, jossa ihmiset nähtiin toimenpiteiden kohteina. Hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät välttämättä ole kytköksissä riittävästi arkielämään. Suunnittelussa alettiin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten tukea tarjotaan, jotta henkilökohtaiset tavoitteet saavutetaan. YKS-menetelmän taustafilosofiana voidaan pitää voimaantumisteoriaa. Tavoitteena on, että henkilö voimaantuu ja ottaa päätösvallan omasta elämästään. YKSiin pohjautuvan suunnittelun avulla etsitään erilaisia keinoja ja tapoja, jotka mahdollistavat henkilön osallisuuden itselleen tärkeisiin asioihin. Tämän prosessin aikana tapahtuu ajattelun ja toiminnan uudelleensuuntaamista eli huomion siirtämistä tavanomaista syvemmälle tasolle. Prosessi tuo mukanaan myös uusia kysymyksiä, kyseenalaistaa ja murtaa itsestäänselvyyksiä. Tämä merkitsee kaikilta sitoutumista uuteen ajattelu- ja toimintatapaan ja myös muutosta, joka parhaimmillaan voi olla rikastuttava ja innostavan uutta luova. Keskiössä on aina henkilön oma käsitys itsestään ja elämästään. Pohjimmiltaan on kyse vallan jakamisesta: valta valita ja tehdä päätöksiä siirtyy asiakkaalle itselleen, pois työntekijöiltä ja järjestelmältä. Tällöin työntekijöiden rooli muuttuu päätöksenteon ja osallistumisen tukemiseksi. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 5
Jokaisella ihmisellä on oikeus ohjata ja suunnitella elämäänsä. Häntä tulee kuulla ja hänen mielipidettään kunnioittaa. Yksilökeskeinen suunnittelu ja ideologia antaa työkaluja elämänlaadun parantamiseen ja henkilön oman äänen kuulumiseen. YKSissä ihmisen koko verkostoa hyödynnetään virallisten palvelujärjestelmien lisäksi. Ikäihminen voi olla mukana omassa arjessaan, vaikka kaikkia taitoja ei enää olisikaan. YKSissä pohditaan, miten ikäihminen voi osallistua arjen toimintoihin ja miten osallistumista voisi helpottaa? YKSissä koetetaan löytää niitä asioita, joita henkilö voi tehdä ja annetaan tarvittaessa apua sekä varmistetaan onnistuminen. Kaikissa arjen toiminnoissa on asioita, joihin voi osallistua jollain tavalla. Tärkeintä on varmistaa riittävä tuki sekä yhteinen kieli ja ymmärrys. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat: osallisuus, itsemääräämisoikeus, kunnioitus, valinnat ja ihmisoikeudet. 3. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työmenetelmät ja -välineet Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua tehdessä voidaan apuna käyttää erilaisia luovia työvälineitä. Tiedon keruu ja dokumentointi tapahtuu joko piirtäen, kuvien avulla tai perinteisesti kirjoittaen, mutta siten, että henkilö itse on läsnä ja vaikuttamassa, kun hänen asioistaan puhutaan. 3.1. Kartat, polku, suhteiden kehä, tärkeät asiat Merja Laurén Kartan avulla voidaan kuvata esimerkiksi elämäntarinaa, vahvuuksia, toiveita ja pelkoja. Kartat auttavat tarkastelemaan ikäihmisen elämää kokonaisuutena ei vain ongelmia tai asioita, joissa tarvitaan muiden apua ja tukea. Kartat ovat yksi tapa kerätä ikäihmiseen liittyvää tietoa. Ne auttavat henkilöä itseään ja hänen läheisiään miettimään henkilön elämänkaarta tavoitteellisesti ja jopa luovasti. Karttoja voidaan tehdä useilta alueilta, esimerkiksi elämäntarinasta, henkilökohtaisista mieltymyksistä ja läheisistä ihmisistä. Kartta työvälineenä on positiivinen tapa kerätä tietoa. Se on myös hyvä tapa oppia ja kuunnella henkilöä. Työskentelyn tuotokset jäävät pääsääntöisesti henkilölle itselleen. 6 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
Polku Polku-työkalu auttaa näkemään henkilön elämässä hyviä asioita, mutta toisaalta myös kehitettäviä asioita ja auttaa näkemään, mikä on tuen tarve. Polun avulla voi tehdä eri asioista esimerkiksi alla olevan kuvan kaltaisen toimintasuunnitelman. Ensimmäiseksi määritellään unelma, jonka saavuttamiseksi tehdään tarvittavat konkreettiset tavoitteet. Sen jälkeen lähetään liikkeelle nykytilasta kohti muutosta ja unelmaa. Polku toimii hyvin, kun henkilön ympärillä on ihmisiä, jotka sitoutuvat tukemaan haluttua muutosta. 3 4 5 6 7 2 1 1. Unelma 2. Konkreettiset, realistiset tavoitteet 3. Nykyinen tilanne 4. Keitä tarvitaan mukaan 5. Kuinka sitoudumme tavoitteen toteutumiseksi 6. Välitavoitteet 7. Ensimmäinen askel Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 7
Suhteiden kehä Suhteiden kehä on työväline, jonka kehille kootaan ikäihmisen verkostoon kuuluvat ihmiset. Kehiä on neljä: palvelun kehä, osallistumisen kehä, ystävyyden kehä ja yksityisyyden kehä. Yksityisyyden kehä on sisin, jolle kootaan henkilölle tärkeimmät ihmiset hänen elämässään. Ystävyyden kehä on toiseksi sisin ja siihen nimetään hyvien ystävien nimet. Osallistumisen kehälle kerätään ne ihmiset, jotka ovat esimerkiksi työ- ja tai harrastustoiminnassa mukana ja heitä yhdistää yhteinen tekeminen. Uloimmalle kehälle kootaan kaikki ne ihmiset, jotka ovat toteuttamassa ikäihmiselle hyvää elämää ja he saavat siitä palkkaa esimerkiksi hoitohenkilöstö, vakituinen kampaaja tai tuttu taksinkuljettaja. Palvelu Osallistuminen Ystävyys Yksityisyys Minä Lähipiiri, omaiset, ystävät Työ- ja harrastuskaverit, naapurit Hoitohenkilöstö, kampaaja, taksinkuljettaja... 8 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
Tärkeät asiat omasta ja toisten mielestä Itselle tärkeiden asioiden esille tuominen on tärkeää. Kaikkea, esimerkiksi terveyteen liittyviä asioita, ei aina itse huomaa. Tällöin on hyvä kuulla toisten mielipide ja selvittää, millaisia asioita he pitävät tärkeänä. Tässä työtavassa molemmat näkökulmat nostetaan rinnakkaiseen tarkasteluun. Kun molemmat näkökulmat on pohdittu ja tehty näkyväksi, lähdetään etsimään ratkaisuja niihin asioihin, jotka vaativat erityisesti toimenpiteitä itsemääräämisen ja terveyden ja turvallisuuden välisen tasapainon toteutumiseksi. Minulle on tärkeää: Minulle tärkeää toisten mielestä: 3.2. Yhden sivun profiili Tiina Autio Yhden sivun profiilin tarkoituksena on tuottaa yhteenveto henkilöä koskevasta tiedosta. Profiilia voidaan käyttää mm. tilanteissa, joissa tarvitsee oppia nopeasti tuntemaan henkilö tai kun halutaan varmistaa, että henkilö saa johdonmukaista apua hänen itse toivomallaan tavalla. Yhden sivun profiilista voidaan tehdä seinätaulu tai se voidaan tallentaa hoito- ja palvelusuunnitelman osaksi. Lisätietoja saa: http://www.helensandersonassociates.co.uk/ reading-room/how/person-centred-thinking/one-page-profiles.aspx Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 9
Yhden sivun profiili -malli Valokuva Mikä on henkilölle tärkeää? Ketkä ovat tärkeitä ihmisiä? Kuinka he viettävät aikaa keskenään? Henkilön positiiviset ominaisuudet, vahvuudet ja kyvyt. Kuinka henkilö haluaa itseään tuettavan? Lista siitä, miten henkilöä tuetaan ja mikä auttaa ja mikä ei? Tärkeät harrastukset ja toiminnat. Miten usein niitä toteutetaan ja missä? Tärkeät rutiinit 10 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
Yhden sivun profiili Heikistä Heikki Mistä ne, jotka tuntevat Heikin, pitävät hänessä? Esimerkillinen ihminen Todellinen persoona Täynnä huumoria Hurmaava todellinen herrasmies Kuinka Heikkiä tuetaan parhaiten? Heikki on huolissaan terveydestään ja pelkää, että häneltä salataan tietoja - vakuuta hänelle, että hän on vain iältään vanha - se saa hänet nauramaan Selitä aina hyvin selvästi tulevat tapahtumat, erityisesti sairaalakäynnit - älä kerro asioista hänelle viime minuuteilla. Heikillä on huono kuulo ja näkö. Kun tulet hänen asuntoonsa kerro aina kuuluvasti, että olet tulossa. Heikki pelkää, että hänet viedään laitokseen - kerro hänelle, että teette parhaanne, jotta hän saa asua kotonaan. Kerro hänelle, että olette huolissanne, mikäli hän lähtee kertomatta yksin ulos yöllä. Mikä on Heikille tärkeää? Kävelykeppi on aina saatavilla. Ihmiset istuvat ja juttelevat hänen kanssaan ja kuuntelevat häntä - hän rakastaa seuraa ja on loistava tarinankertoja. Ihmiset ruokailevat hänen kanssaan - hän ei halua syödä yksin. Hän haluaa ruoat erittäin kuumina. Heikki haluaa nähdä Maisan ja Mikon joka toinen päivä Että kuuntelet hänen tarinoitaan, erityisesti sodasta, mutta hän puhuu siitä vain silloin, kun itse haluaa Puhut hänen kanssaan vanhoista nyrkkeilijöistä Hän saa tiedon, jos jotain tavallisuudesta poikkeavaa tapahtuu. Taskussa on aina vähintään 10 euroa. Haluaa pitää villaista baskeriaan eikä halua, että häntä vaaditaan ottamaan se pois. Lähde: http://www.helensandersonassociates.co.uk/ media/13744/one%20page%20about%20arthur.pdf Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 11
4. YKSin toteuttaminen ikäihmisten palveluissa Merja Laurén ja Hannele Helminen Kun lähdetään tekemään asioita uudella tavalla, sekä organisaation että henkilökohtaisten arvopohjien ja asenteiden tutkiminen nousee keskeiseen asemaan. Esimiehen tuki on tärkeää uusien työskentelytapojen käyttöönotolle ja jatkuvuudelle, mutta vastuu yksilökeskeisestä työskentelymallista on kaikilla työyhteisön jäsenillä. Työntekijöiden työssä on keskeistä, että he 1. havaitsevat tukemansa henkilön lahjakkuudet ja kiinnostuksen kohteet 2. rakentavat yhteyksiä ihmisten ja toimijoiden välille 3. avustavat henkilöä aina tarvittaessa 4. luovat mahdollisuuksia 5. huomioivat ja varmistavat henkilön turvallisuuden Aito ja vilpitön kiinnostus työyhteisön sisällä sekä toisten näkökulmien ja yhteistyön arvostaminen näkyy sovituista asioista kiinnipitämisenä. Tämä luo pohjan ikäihmisen todellisille osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksille. Hyvin toimiessaan YKS-työskentelymalli antaa aidon osallistumis- ja päätöksentekovallan ikäihmiselle itselleen. Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa ikäihmisten hoivayksikössä Uppsalankaaressa on kokeiltu YKS-työskentelymallia keväästä 2013 alkaen. YKS-työskentely on luontainen jatkumo jo aiemmin aloitetulle elämänkulku- ja elämäntarina-ajattelulle, jonka pohjalta on laadittu ikäihmisen hoito- ja palvelusuunnitelma. Kokemuksemme on, että YKS-työskentelyllä saadaan kuitenkin ikäihmisen ja omaisen tai läheisen kanssa luotua hoivayksikön elämästä vielä enemmän ihmisen itsensä näköistä elämää. YKS-työskentely myös lähentää ikäihmisen, hänen läheisensä ja hoitajan kokemusmaailmaa. YKS-työskentelyn avulla voidaan saavuttaa ikäihmiselle kokemus omasta kodista. Erään ikäihmisen sanoja lainatakseni: Nyt tämä on minun kotini, kun hän katseli YKS-tauluaan huoneensa seinällä. Seuraavassa on kuvattu ensimmäisiä kokemuksia YKS-työskentelystä ikäihmisten ja heidän omaistensa tai läheistensä kanssa. 12 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
4.1. Voutilakeskuksen kokemuksia: Miten YKS soveltuu käytännön työvälineeksi ikäihmisten hoidossa? Sonja Mertanen, Eeva Laaksonen, Aila Lyytikäinen ja Henna Pulkki. Hoitotyötä ohjaavat arvot: kunnioitus, tasa-arvo, itsemääräämisoikeus ja perhekeskeisyys. Voutilakeskuksen Uppsalankaaren osastolla nämä arvot näkyvät hoitajan ja asukkaan yhteistyössä. Arvoihin pohjaten yksilöllinen elämänsuunnittelu sopii osastollamme oivaksi työvälineeksi turvaamaan asukkaidemme mahdollisimman hyvää elämää. YKS on keino saada tietoa asukkaan elämästä ja tavoista konkreettisella tasolla. Ihminen koostuu elämänsä erilaisista tapahtumista ja YKSin avulla ihmisen yksilöllistä elämänkaarta saadaan näkyvämmäksi. Samalla arvokkuus syvenee. Jokainen ihminen kaipaa kunnioitusta jokaisessa elämän eri vaiheessa. Kaikille meistä on oikeus kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi. Kaikkien asiat ansaitsevat tulla kuulluiksi. Hoitajat pääsevät lähemmäs asukkaita ja kohtaaminen helpottuu, kun saamme asukkaista enemmän yksilöllistä tietoa. Tärkeää on myös voimavaralähtöisyys, koska hoitokulttuuri on perinteisesti hyvin sairauskeskeinen. YKSin avulla voimme nostaa esiin asukkaiden voimavaroja ja entistä paremmin ylläpitää ja tukea olemassa olevaa toimintakykyä. Samalla asukkaan omanarvontunne saa vahvistusta, mikä on erityisesti muistisairaille asukkaille tärkeää. Myös yhteistyö omaisten kanssa syvenee, kun heidätkin otetaan mukaan asukkaan YKSin luomiseen. Vanhojen ja uusien työntekijöiden sekä sijaisten on helpompaa kohdata asukas tutustuttuaan hänen huoneessaan näkyvään YKSiin. Huoneeseen sijoitettu YKS tarjoaa kaikille nopeasti ja helposti konkreettista tietoa asukkaan elämästä ja mieltymyksistä, voimavaroista sekä päivittäisistä toiminnoista ja toimintakyvystä. Hoitotoimet helpottuvat ja puheenaiheitakin löytyy helposti. YKSistä on apua hoitosuunnitelmien teossa; ne tukevat toinen toisiaan. YKSin avulla hoitosuunnitelmasta saadaan vielä yksilöllisempi ja erityisesti voimavaralähtöisempi. Hoitosuunnitelma on aina kirjallinen, mutta YKSin ei aina tarvitse olla taulu. YKSin voi koota esimerkiksi asukkaalle tärkeä pehmolelun tai käsityön ympärille. Unelmanamme on, että jokainen ikäihminen nähdään yksilöllisenä ja arvokkaana ihmisenä omien voimavarojensa kautta. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 13
Voutilakeskuksen asukkaan, Sirkka Liisan kanssa yhdessä tehty kartta hänelle mieleisistä ja tärkeistä asioista. 14 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa
Lähteet Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship, Paradigm Consultancy & Development Agency. Jyrkämä, J. (2008) Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/ 2008. Kairala, M. (2010) Osallisuus ikäihmisten näkökulmasta. PowerPointdiat, löydettävissä sähköisesti http://phehkaisevatyo.pbworks.com/f/ Osallisuus+ik%C3%A4ihmisten+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta.pdf Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden: Person-centered active support O Brien Connie Lyle & Brien John. 2000. The Origins of Person Centred Planning. A Community of Practice Perspective. http://delawareebse.pbworks.com/f/the%20 Origin%20of%20Person%20Centered%20Planning.pdf Siitonen, J. (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun opettajankoulutuslaitos. Akateeminen väitöskirja. Siitonen, J. (2007) Voimaantumisen viitekehys. Artikkeli löydettävissä sähköisesti http:// www.tyhjoverkosto.fi/materiaalit/seminaarit/siitonen.pdf www.helensandersonassociates.co.uk www.verneri.net www.kvps.fi Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (YKS) ikäihmisten palveluissa 15