KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.10.2016 COM(2016) 682 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Oikeudenmukaisen, kilpailukykyisen ja vakaan yhteisöverojärjestelmän luomisesta EU:ta varten FI FI

1. JOHDANTO Verotus on keskeinen osa-alue EU:n työssä, jolla rakennetaan vahvempaa, kilpailukykyisempää ja oikeudenmukaisempaa taloutta. Siihen liittyy selkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Eurooppa tarvitsee verojärjestelmän, joka on yhteensopiva sisämarkkinoiden kanssa ja jolla tuetaan taloudellista kasvua ja kilpailukykyä, houkutellaan investointeja, edesautetaan työpaikkojen syntymistä, edistetään innovointia ja ylläpidetään Euroopan sosiaalista mallia. Verotuksesta olisi saatava vakaita verotuloja julkisten investointien tekemistä varten, ja sen olisi tuettava kasvua edistävien politiikkojen kehittymistä. Verotuksessa olisi varmistettava, että kaikilla yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset, ne hyötyvät oikeusvarmuudesta ja ne kohtaavat mahdollisimman vähän esteitä rajatylittävässä toiminnassaan. Olisi toimittava osana laajempaa verojärjestelmää, johon kansalaiset luottavat siksi, että se on oikeudenmukainen ja täyttää yhteiskunnan sosioekonomiset tarpeet. EU panostaakin verotuksessa ensisijaisesti näiden tavoitteiden saavuttamiseen. 2. VÄLITÖN TOIMI VÄLITTÖMIIN TARPEISIIN VASTAAMISEKSI: YHTEISÖVEROTUKSEN UUDISTAMINEN Komissio on laatinut kunnianhimoisen ohjelman, jolla yhteisöverotus muutetaan oikeudenmukaisemmaksi ja tehokkaammaksi, se mukautetaan nykyaikaisen talouden vaatimuksiin ja saadaan reagoimaan nopeammin alan uusiin haasteisiin. Ohjelman toteuttaminen etenee nopeasti, ja monia tärkeitä välitavoitteita on jo saavutettu. Kaikki oikeudenmukaista ja tehokasta verotusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa 1 esitetyt aloitteet on käynnistetty, ja monet uudet ehdotukset on jo hyväksytty jäsenvaltioissa. Komissio haluaa myös laajentaa työnsä kohdealan toimintasuunnitelmaa laajemmalle alalle. Niin kutsuttujen Panama-papereiden julkitulon seurauksena komissio esitti tiedonannon lisätoimenpiteistä avoimuuden lisäämiseksi ja verovilpin ja veron kiertämisen torjumiseksi 2. Kuten kyseisestä tiedonannosta käy ilmi, komissio on valmis kehittämään nopeita ja tehokkaita tapoja reagoida ongelmiin sitä mukaa kun niitä ilmenee. Jotta kaikki yritykset EU:ssa voisivat toimia oikeudenmukaisessa ja kilpailukykyisessä ympäristössä, komissio on lisäksi tehnyt valtiontukitutkimuksia 3 selvittääkseen, ovatko jotkut jäsenvaltiot myöntäneet veroetuuksia tietyille monikansallisille yhtiöille. Komission ensimmäinen teko oli parantaa verotuksen avoimuutta, mikä on olennainen perusta muille uudistuksille. Jäsenvaltiot hyväksyivät 12 kuukauden aikana ehdotuksen veropäätöksiä koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta 4 ja ehdotuksen monikansallisten yritysten verotukseen liittyvien tietojen maakohtaisista raporteista 5. 1 COM (2015) 302 final. 2 COM (2016) 451 final. 3 Ks. valtiontuen käsitteestä annetun tiedonannon kohdat 169 174: http://ec.europa.eu/competition/state_aid/modernisation/notice_of_aid_en.pdf 4 Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376. 5 Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881. 2

Niiden ansiosta voidaan saavuttaa uusi, ennennäkemättömän korkea läpinäkyvyyden ja veroviranomaisten välisen yhteistyön taso yhteisöverotuksen alalla. Komissio on myös antanut ehdotuksen siitä, että monikansallisten yhtiöiden maakohtaisten raporttien olisi oltava julkisia, jotta kansalaiset saisivat paremman käsityksen yhtiöiden verokäytännöistä. Tästä ehdotuksesta neuvotellaan parhaillaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa, ja sen pitäisi auttaa palauttamaan kansalaisten luottamus yhteisöverotukseen ja varmistaa, ettei yritysten tarvitse luovia julkistamista koskevien kansallisten sääntöjen viidakossa. Veroviranomaisten pääsystä rahanpesun torjuntaa koskeviin kansallisiin tietoihin on tehty ehdotus 6, josta odotetaan päästävän sopimukseen vuoden loppuun mennessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat myös ryhtyneet työstämään kantaansa neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin muutosehdotuksiin, ja kolmikantaneuvottelujen pitäisi alkaa pian vuoden 2017 alkupuolella. Lisäksi komissio on ryhtynyt kartoittamaan lainsäädäntökehystä, joka olisi sopivin tosiasiallisia omistajia koskevien tietojen automaattisen vaihdon toteuttamiseksi EU:n tasolla. Komissio myös tutkii, mikä olisi paras tapaa parantaa niiden tahojen valvontaa, jotka mahdollistavat aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyjen hyödyntämisen ja kannustavat tällaisten järjestelyjen käyttöön. Verotuksen parempi läpinäkyvyys Euroopassa edistää aggressiivista verosuunnittelua harjoittavien tahojen paljastumista, tuo esiin haitallisia verokäytäntöjä ja luo perustan avoimuuteen ja luottamukseen pohjautuvalle yhteisöveroympäristölle. Komissio pyrkii samaan aikaan varmistamaan, että kaikki EU:ssa toimivat yhtiöt maksavat veronsa siellä, missä niiden tuotot syntyvät ja arvonmuodostus tapahtuu. Tämä periaate on olennainen oikeudenmukaisen ja tehokkaan verotuksen kannalta, mutta se voidaan tosiasiallisesti saavuttaa vain yhteisten ja koordinoitujen toimenpiteiden avulla sisämarkkinoilla. Komissio antoikin ehdotuksen uudesta verojen kiertämisen estämistä koskevasta direktiivistä 7. Direktiivissä vahvistetaan laillisesti sitovat veronkierron vastaiset toimenpiteet, jotka koskevat koko EU:ta ja joiden tarkoituksena on veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen (BEPS) yleisimpien muotojen ehkäiseminen. Jäsenvaltiot hyväksyivät kyseisen säädöksen heinäkuussa 2016, ja sen nojalla ne voivat panna täytäntöön OECD:n ja G20-ryhmän BEPS-hankkeen yhteydessä tekemänsä sitoumukset nopealla, koordinoidulla ja yhdenmukaisella tavalla. Myös jäsenvaltioiden veroetuusjärjestelmiä ja siirtohinnoittelusääntöjä tutkitaan parhaillaan, jotta voidaan varmistaa EU:n yhteinen lähestymistapa uusiin kansainvälisiin standardeihin. Tämä on erityisen tärkeää, jotta yrityksille voidaan tarjota varmuutta uudistusten täytäntöönpanon aikana ja estää uusien porsaanreikien syntyminen sisämarkkinoilla. Komissio on myös esittänyt toimenpiteitä verotusalan hyvän hallintotavan maailmanlaajuiseksi edistämiseksi varmistaakseen, että EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden välillä vallitsevat oikeudenmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset. Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet komission tammikuussa 2016 esittämän tehokasta verotusta koskevan ulkoisen strategian 8, jonka tarkoituksena on suojella jäsenvaltioiden veropohjia ulkomailta tulevilta veropohjien rapautumista aiheuttavilta riskeiltä. Kyseisen strategian keskeinen osa-alue on uusi EU-luettelon laatimismenettely, jonka kohteena ovat yhteistyöhaluttomat lainkäyttöalueet ja jolla kannustetaan kaikkia kolmansien maiden lainkäyttöalueita noudattamaan verotusalan hyvän hallintotavan kansainvälisiä standardeja. EU-luettelon laatimismenettelyn 6 COM (2016) 452 final. 7 Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164. 8 COM (2016) 24 final. 3

ensimmäiset vaiheet on jo toteutettu, ja yhteinen luettelo on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2017. Jäsenvaltiot saavat siitä tehokkaan välineen sellaisten maiden kanssa toimimiseen, jotka eivät suostu toimimaan reilulla tavalla veroasioissa. EU:n varainhoitoasetusta on myös tarkistettu sen estämiseksi, että EU:n varoja voitaisiin ohjata veroparatiiseihin. Lisäksi pyritään lujittamaan EU:n kolmansien maiden kanssa tekemissä sopimuksissa esiintyviä verotusalan hyvän hallintotavan lausekkeita. 3. TULEVAISUUTEEN TÄHTÄÄVÄ POSITIIVINEN OHJELMA Edellä esitetyt aloitteet ovat erityisen tärkeitä jäsenvaltioiden veropohjien suojaamiseksi, tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi yrityksille ja sen varmistamiseksi, että kaikkien verovelvollisten verotus on oikeudenmukaista ja tehokasta. Niillä puututaan yhteisöverotuksen polttavimpiin ongelmiin. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin syytä mennä pintaa syvemmälle. Lyhyen aikavälin ratkaisut saattavat vanheta nopeasti, sillä liiketoimintamallit ja verosuunnittelutekniikat kehittyvät nopeammin kuin niihin voidaan reagoida. Lisäksi hajanaisten päivitysten tekeminen kansainvälisiin tai kansallisiin taikka EU:n verotussääntöihin luo haasteita sekä veroviranomaisille että yrityksille, joiden on mukauduttava päivityksiin. Kasvun, investointien ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi on tarpeen luoda yrityksille suotuisa verotusympäristö alentamalla vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa ja varmistamalla, että oikeusvarmuus toteutuu verotuksessa. G20-maiden johtajat tunnustivat hiljattain verotuksen oikeusvarmuuden tärkeyden investointien ja kasvun edistämisessä. Siitä onkin tullut uusi globaali painopisteala. Jäsenvaltioiden on löydettävä tasapaino tarvittavien uudistusten toteuttamisen ja yritysten vakaan, selkeän ja ennakoitavissa olevan verotusympäristön ylläpitämisen välillä. EU tarvitsee tulevaisuuteen tähtäävän positiivisen yhteisöverokehyksen, jonka on oltava kasvua edistävä, tehokas ja oikeudenmukainen ja tuettava täysin EU:n laajempia poliittisia painopistealueita niin nykyhetkellä kuin tulevaisuudessa. Tämä on perusteena sille, että komissio haluaa panna uudelleen vireille ehdotuksen yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB). CCCTB mahdollistaa sen, että kestävän kasvun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteet, jotka ovat Euroopan kansalaisten ja yritysten kaksi keskeistä vaatimusta, voidaan saavuttaa ja EU:n laajempaa talous- ja sosiaalipoliittista ohjelmaa voidaan lujittaa. Analyysien mukaan CCCTB voi todella lisätä investointeja EU:ssa jopa 3,4 prosenttia ja kasvua 1,2 prosenttia. 9 Komissio antoi CCCTB:tä koskevan ehdotuksen ensimmäisen kerran vuonna 2011, ja sen tarkoituksena oli luoda sisämarkkinoista parempi toimintaympäristö yrityksille. Ehdotus oli kunnianhimoinen ja vankkaperusteinen, mutta sen laajuus johti siihen, että neuvostossa käydyt neuvottelut olivat tuloksettomia. Tästä huolimatta Euroopan parlamentti, yritykset, sidosryhmät ja useat jäsenvaltiot pysyivät vakaasti CCCTB:n kannalla sen tarjoamien monien etujen vuoksi. Viime vuosina on lisäksi käynyt selväksi, että CCCTB:llä voidaan saavuttaa muutakin kuin pelkästään yritysten kannalta suotuisa verojärjestelmä sisämarkkinoiden lujittamiseksi. Tämän vuoksi komissio ilmoitti vuoden 2015 kesäkuun toimintasuunnitelmassaan, että se panisi uudelleen vireille tämän tärkeän hankkeen turvautumalla helpommin hallittavissa olevaan kahden vaiheen menetelmään. Ensimmäinen vaihe koskee yhteisen veropohjan varmistamista. Kun se on saatu toteutettua, siirrytään monimutkaisempaan yhdistämistä 9 Vaikutustenarviointi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB) [SWD (2016) 341]. 4

koskevaan vaiheeseen. Monet CCCTB:n suurimmista hyödyistä liittyvät tähän toiseen vaiheeseen, minkä vuoksi tätä sitä ei voida jättää huomiotta tai sivuuttaa. Paketti on valmis vasta, kun koko CCCTB on toiminnassa. CCCTB:n pano uudelleen vireille tarjoaa mahdollisuuden saattaa alkuperäinen ehdotus ajan tasalle, myös maailmanlaajuisessa verotusympäristössä ilmeneviin uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Merkittävin muutos on, että CCCTB:stä tulee pakollinen kaikille liikekirjanpidollisille konserneille, joiden konsolidoidut tulot ylittävät 750 miljoonaa euroa. Näin siitä saadaan suurin hyöty veronkierron vastaisena työkaluna. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yritykset tietävät, mitä niiltä odotetaan EU:n veronkierron vastaisten sääntöjen perusteella, eikä niiden tarvitse mukauttaa toimintaansa tarpeettomasti. Se tukee sellaisenaan myös helpommin ennakoitavissa olevan ympäristön luomista EU:ssa toimintaa harjoittaville yrityksille. Komissio on lisännyt ehdotukseen kaksi uutta osa-aluetta, joilla tuetaan suoraan EU:n laajempaa talouspoliittista ohjelmaa. Tutkimus- ja kehityskuluille myönnetään ylimääräinen vähennys, minkä tarkoituksena on kannustaa T&K-toimia ja innovointia, jotka ovat talouskasvun moottoreita. Jotta pieniä ja innovatiivisia yrityksiä voitaisiin tukea, pienille aloitteleville yrityksille, joilla ei ole etuyhteydessä olevia yrityksiä, myönnetään lisätty ylimääräinen vähennys. CCCTB:llä puututaan myös markkinoita vääristävään käytäntöön suosia velanottoa oman pääoman ehtoisen rahoituksen sijasta. Tavoitteena on edistää pääomamarkkinaunionin toimintaa ja rahoitusvakautta. 4. NYKYAIKAINEN, YKSINKERTAINEN JA VARMA VEROTUSYMPÄRISTÖ ON YRITYSTEN KANNALTA PAREMPI JA TEHOKKAAMPI Sisämarkkinoilla toimivat yritykset tarvitsevat menestyäkseen yksinkertaisen, vakaan ja oikeudelliselta näkökannalta varman ympäristön. Niiden pitäisi kohdata vain vähäisiä verotukseen liittyviä esteitä rajatylittävässä toiminnassa, eikä niille pitäisi aiheutua tarpeettomia hallinnollisia rasitteita tai kustannuksia. EU tarvitsee yhteisöverokehyksen, joka on mukautettu 2000-luvun liiketoiminnan realiteetteihin ja joka on yritysten kannalta kannustava, houkuttelee sijoittajia ja edistää niin pienten kuin suurten yritysten toimintaa. 4.1 Yksi ainoa yhteisöverojärjestelmä sisämarkkinoilla CCCTB parantaa merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaa verotuksen näkökulmasta. Rajatylittävää toimintaa harjoittavat yhtiöt hyötyvät yhdestä ainoasta säännöstöstä, jolla lasketaan niiden veronalaiset voitot EU:ssa, sen sijaan, että käytössä olisi useita erilaisia kansallisia järjestelmiä. Nämä yhtiöt voivat tehdä kaikesta EU:ssa tapahtuvasta liiketoiminnastaan yhden ainoan veroilmoituksen yhden luukun järjestelmän välityksellä, jolloin niiden tarvitsee olla yhteydessä vain yhteen jäsenvaltioon useiden veroviranomaisten sijaan. Veropohjien yhdistäminen tarkoittaa myös, että yhdessä jäsenvaltiossa aiheutuneet tappiot tasataan automaattisesti toisessa jäsenvaltiossa syntyneillä voitoilla, eli rajatylittävää toimintaa harjoittavat yhtiöt pääsevät nauttimaan samoista eduista kuin puhtaasti kansalliset yhtiöt. CCCTB:n uudelleen vireille panoa koskevassa direktiiviehdotuksessa komissio on säilyttänyt saman kunnianhimoisen lähestymistavan veropohjien yhdistämiseen kuin alkuperäisessä ehdotuksessa. Kahden vaiheen lähestymistapa kuitenkin viivästyttää tämän edun toteutumista. Korvatakseen viivästyksen komissio on ehdottanut, että siihen 5

asti kun veropohjien yhdistämisestä sovitaan, yhtiöillä olisi käytössään yksinkertainen ja vankka väliaikainen järjestelmä, jossa tappiot on mahdollista tasata muissa jäsenvaltioissa syntyneillä voitoilla yhteisen veropohjan puitteissa. CCCTB:stä tehdään selkeä ja vakaa, ja se vahvistetaan EU:n lainsäädännössä. Kun jäsenvaltiot hyväksyvät CCCTB:n yksimielisesti, tuloksena on vakaa järjestelmä, jota ei koko ajan tarvitse olla muuttamassa. Tällä turvataan yrityksille ennennäkemätön oikeusvarmuuden taso. Siirtyessään kansainväliseen toimintaan yhtiöiden ei enää tarvitse tasapainoilla jäsenvaltioiden erilaisten verosääntöjen välillä eikä painiskella jäsenvaltioiden erilaisten tuloverojärjestelmien kanssa. Niille ei enää aiheudu korkeita hallinnollisia ja oikeudellisia kustannuksia siirtohinnoittelun monimutkaisuuden vuoksi. CCCTB:llä poistetaan suurimmat verotukseen liittyvät esteet, joita yritykset kohtaavat sisämarkkinoilla. EU:ssa toimivat pk-yritykset ja suuret yhtiöt hyötyvät CCCTB:stä merkittävästi. CCCTB on pakollinen vain suurimmille yhtiöille, mutta pk-yritykset ja startup-yritykset voivat myös valita noudattavansa sitä, jos ne haluavat hyötyä sen tarjoamista yksinkertaistamisen mukanaan tuomista hyödyistä ja kustannushyödyistä. Nykyisin pkyrityksiltä kuluu vaatimusten noudattamiseen summa, joka vastaa noin 30 prosenttia maksetuista veroista. Luku on suurempi, jos yrityksellä on rajatylittävää toimintaa. CCCTB:n ansiosta nämä kustannukset alenevat merkittävästi. Samoin alenevat kustannukset, joita aiheutuu tytäryhtiön perustamisesta toiseen jäsenvaltioon. Nämä säästöt yhdistettynä virtaviivaistettuihin sääntöihin ja siihen, että veroilmoituksen tekeminen on yksinkertaisempaa, luovat pienille ja uudehkoille yhtiöille enemmän mahdollisuuksia kasvaa ja laajentaa toimintaansa sisämarkkinoilla. 4.2. Paremmat työkalut kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi Yhtiöiden on maksettava oikeudenmukainen osuutensa veroista siellä, missä niiden voitot syntyvät, mutta niiden ei pitäisi joutua maksamaan veroja tätä enempää. Yksi sisämarkkinoiden suurimmista verotukseen liittyvistä esteistä on kaksinkertainen verotus. Jäsenvaltioiden väliset erimielisyydet siitä, kenellä on oikeus verottaa tietynlaisia voittoja, johtavat usein siihen, että samaa tuloa verotetaan kaksi kertaa tai useamminkin. Viimeaikaisimpien lukujen mukaan EU:ssa on käynnissä noin 900 kaksinkertaiseen verotukseen liittyvää riitaa, joissa on kyse yhteensä 10,5 miljardista eurosta. Useimmat jäsenvaltiot ovat tehneet toistensa kanssa kahdenväliset verosopimukset, joiden tarkoituksena on kaksinkertaisen verotuksen huojentaminen. Myös mahdollisten riitojen ratkaisua varten on olemassa menettelyt. Nämä menettelyt ovat kuitenkin pitkällisiä ja kalliita, eivätkä ne aina johda yhteisymmärrykseen. Jäsenvaltioiden välillä tehdystä monenvälisestä välimiesmenettely-yleissopimuksesta on jonkin verran hyötyä. Kyseisen yleissopimuksen soveltamisala rajoittuu kuitenkin siirtohinnoittelua koskeviin riitoihin, eikä sääntöjen tulkintaan voida hakea muutosta. CCCTB:tä soveltavissa yhtiöissä kaksinkertaisen verotuksen pitäisi pian jäädä historiaan. Yksi säännöstö liiketoimintavoittojen laskemiseen yhdessä uuden jakokaavan kanssa, jolla verotusoikeudet jaetaan selkeällä tavalla, selkeyttää sitä, mitä voittoja olisi verotettava ja missä. Kaksinkertaista verotusta voi kuitenkin edelleen esiintyä esimerkiksi, kun ryhmän EU:ssa sijaitsevan ja EU:n ulkopuolisen yksikön välillä on siirtohinnoittelujärjestelyjä tai jos yhtiöt eivät kuulu CCCTB:n piiriin. Näitä tapauksia varten tarvitaan tehokkaampi kaksinkertaisen verotuksen riitojen ratkaisumenetelmä. 6

Siihen saakka kun CCCTB:stä päästään sopimukseen, tarvitaan laajemmin tehokas järjestelmä, jolla voidaan ratkaista kaksinkertaiseen verotukseen liittyvät riidat. Komissio antoi tänään ehdotuksen direktiiviksi, jolla parannetaan kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeja EU:ssa ja tuetaan oikeudenmukaisen, varman ja vakaan verotusympäristön kehittämistä. Uusilla säännöillä varmistetaan, että jäsenvaltioiden väliset kaksinkertaisen verotuksen tapaukset tulevat ratkaistuksi nopeammin ja päättäväisemmin. Jos jäsenvaltiot eivät pääse sopimukseen jonkin tapauksen ratkaisusta, verovelvollinen voi pyytää kansallista tuomioistuintaan perustamaan välimieslautakunnan, jonka tehtävänä on antaa sitova lopullinen päätös asiasta tietyssä määräajassa. Näin voidaan välttää se, että asianomaiset yritykset joutuisivat toimimaan epävarmassa tilanteessa. Tänään annettuun ehdotukseen sisältyvistä riitojenratkaisumekanismeista voi olla hyötyä myös monissa muissa tapauksissa. Näiden riitojenratkaisumekanismien parannusten ansiosta niin yritykset kuin veroviranomaiset säästävät merkittävästi aikaa, rahaa ja resursseja. EU:ssa toimivien yhtiöiden oikeusvarmuus myös lisääntyy. 5. LÄPINÄKYVYYS, TEHOKKUUS JA YHTENÄISYYS: KAIKKIEN KANNALTA OIKEUDENMUKAISEMPI VEROTUS Oikeudenmukaisuudesta on tullut keskeinen vaatimus yhteisöveropolitiikassa, niin Euroopassa kuin kansainvälisellä tasolla. Sisämarkkinoista hyötyvien yhtiöiden olisi maksettava veroa siellä, missä niiden voitot syntyvät, ja kaikkia yhtiöitä olisi kohdeltava puolueettomasti veroasioissa. EU tarvitsee yhteisöverojärjestelmän, joka toimii vahvana puolustusmuurina järjestelmän väärinkäytöksiä vastaan ja tarjoaa tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille ja jonka avulla voidaan varmistaa, että verorasite jakautuu oikeudenmukaisesti kaikkien verovelvollisten kesken. 5.1 Oikeudenmukaisempi yhteisöverojärjestelmä CCCTB ilmentää oikeudenmukaista yhteisöverojärjestelmää. Sillä puututaan nykyisen verotuskehyksen pahimpiin heikkouksiin, jotka mahdollistavat aggressiivisen verosuunnittelun. Kaikki jäsenvaltiot soveltavat samoja sääntöjä yhtiöiden verotettavien voittojen laskemiseen, minkä ansiosta CCCTB:llä poistetaan kansallisten verojärjestelmien välisiä eroavuuksia ja porsaanreikiä, joita veronkiertoon syyllistyvät tahot hyödyntävät. Siirtohinnoittelu, joka muodostaa noin 70 prosenttia kaikista voitonsiirroista, poistuu. CCCTB:n veronkierron vastaisen vaikutuksen vahvistamiseksi järjestelmästä tulee pakollinen EU:ssa toimiville suurimmille yhtiöille. Jäsenvaltioiden kannustimet haitalliseen verokilpailuun poistetaan. Jäsenvaltioiden ei enää tarvitse käyttää huomattavia resursseja liikkuvien veropohjien löytämiseen, koska CCCTB:ssä voittoihin sovelletaan jakokaavaa sen varmistamiseksi, että verot maksetaan siellä, missä taloudellinen toiminta tosiasiassa tapahtuu. Näin jäsenvaltiot voivat kohdentaa resurssinsa kasvua edistävään verotukseen, millä kannustetaan tekemään investointeja ja luomaan työpaikkoja ja tuetaan laajempia sosioekonomisia tarpeita. CCCTB:n seurauksena kaikkien jäsenvaltioiden järjestelmistä ja efektiivisistä verokannoista tulee täysin läpinäkyviä. Jäsenvaltioilla on yksinvalta päättää omista verokannoistaan, eikä CCCTB vaikuta tähän päätösvaltaan millään lailla. CCCTB:llä kuitenkin varmistetaan, että kun jäsenvaltio tekee päätöksen verokannastaan, kyseistä verokantaa tosiasiallisesti sovelletaan kaikkiin yhtiöihin. Piilotetut veroetuusjärjestelmät ja haitallisesti vaikuttavat verotuspäätökset eivät enää ole mahdollisia. Tämän pitäisi 7

lisätä kansalaisten luottamusta siihen, miten yhtiöitä verotetaan, ja varmistaa tasapuolisemmat toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yhtiöille. 5.2 Veronkierron vastaiset lisätoimenpiteet CCCTB sisältää veronkierron vastaisia säännöksiä, joiden tarkoituksena on suojata jäsenvaltioita veropohjien rapautumiselta ja voitonsiirroilta niin EU:ssa kuin kolmansiin maihin nähden. Tämä vahvistaa CCCTB:n vaikutusta veronkierron torjunnan välineenä. CCCTB:hen sisältyvät veronkierron vastaiset toimenpiteet vastaavat verojen kiertämisen estämistä koskevassa direktiivissä esitettyjä toimenpiteitä, jotka jäsenvaltiot hyväksyivät vuoden 2016 heinäkuussa. Tällä varmistetaan, että kaikkiin yhtiöihin sovelletaan samoja veronkierron vastaisia sääntöjä riippumatta siitä, kuuluvatko ne CCCTB-järjestelmän piiriin vai eivät. Komissio antoi tänään myös ehdotuksen, jolla puututaan verokohtelun eroavuuksiin, joihin liittyy kolmansia maita. Ehdotuksen tavoitteena on lujittaa veronkierron vastaisia EU:n säännöksiä entisestään ja puuttua ulkoisiin riskeihin. Verojen kiertämisen estämistä koskevassa direktiivissä käsitellään verokohtelun eroavuuksia EU:ssa. Direktiivillä on ollut erittäin suuri vaikutus veropohjien rapautumisen ja voitonsiirtojen estämiseen. Verokohtelun eroavuudet eivät kuitenkaan koske pelkästään sisämarkkinoita, ja ulkoisiin riskeihin puuttumiseksi tarvitaan ratkaisu. Verojen kiertämisen estämistä koskevasta direktiivistä käytyjen neuvottelujen yhteydessä jäsenvaltiot pyysivät komissiota tekemään uuden ehdotuksen kyseisen ongelman ratkaisemiseksi tehokkaalla tavalla. Näin ollen komissio on antanut ehdotuksen uusista toimenpiteistä, joilla puututaan eroavuuksien laajaan kirjoon, kuten hybrideinä pidettävien kiinteiden toimipaikkojen verokohtelun eroavuuksiin, tuotuihin verokohtelun eroavuuksiin, hybridisiirtoihin ja kahteen kotipaikkaan liittyviin verokohtelun eroavuuksiin niin EU:ssa kuin kolmansiin maihin nähden. Verojen kiertämisen estämistä koskevassa direktiivissä vahvistettujen toimenpiteiden tapaan kyseisessä uudessa ehdotuksessa esitetyissä säännöissä noudatetaan OECD:n BEPS-hankkeen lähestymistapaa. 6. VAKAA, KANNUSTAVA JA PUOLUEETON NYKYAIKAINEN VEROJÄRJESTELMÄ TERVEEN TALOUDEN MOOTTORINA EU tarvitsee yhteisöverojärjestelmän, joka tukee kilpailukykyisemmän, innovoivan ja talouden kannalta vakaan EU:n kehittymistä. Kasvu ja investoinnit perustuvat ympäristöön, joka tukee liiketoimintaa, kannustaa tuottavaan rahoitukseen ja palkitsee kasvua edistävää toimintaa, kuten tutkimusta ja innovointia. CCCTB tekee EU:sta erittäin houkuttelevan kohteen investoinneille tarjoamalla yhtiöille vakaat ja ennakoitavissa olevat säännöt ja tasapuoliset toimintaedellytykset, alentamalla kustannuksia ja vähentämällä byrokratiaa. Komissio on lisäksi lujittanut CCCTB:stä annettua ehdotusta lisäämällä siihen uusia säännöksiä, joissa keskitytään nimenomaan kasvua edistäviin toimiin. 6.1 Parempia kannustimia innovointiin CCCTB:llä tuetaan tutkimusta ja kehitystä, jotka ovat kasvun ja kilpailukyvyn moottoreita. Tällä hetkellä EU on jäämässä jälkeen muista kehittyneistä talouksista tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investoinnin alalla. Vaikka lähes kaikissa jäsenvaltioissa on jonkinlaisia tutkimuksen ja kehityksen verokannustimia, kaikki kannustimet eivät kuitenkaan ole tehokkaita ja joitakin niistä jopa hyödynnetään 8

suuremmissa yrityksissä verojen kiertämiseen. Erilaisista kansallisista kannustimista aiheutuu myös monimutkainen verotusympäristö tutkimukseen ja kehitykseen investoiville yrityksille. CCCTB tarjoaa EU:n laajuisen verovähennyksen yhtiöille, jotka investoivat todelliseen tutkimustoimintaan. Tämä vähennys on startup-yritysten kannalta vieläkin suotuisampi, onhan näillä yrityksillä merkittävä asema työpaikkojen luomisessa, terveen kilpailun edistämisessä ja tehokkaampien liiketoimintamallien kehittämisessä. T&Kkannustimilla parannetaan merkittävästi pienemmän budjetin yhtiöiden kasvukykyä ja kannustetaan uusien innovatiivisten yritysten perustamista ja laajentamista. Vähennyksen suunnittelu perustuu myös parhaiden käytäntöjen malliin, jottei vähennystä voitaisi hyödyntää verojen kiertämisessä. 6.2 Investoinneille suotuisa verotusympäristö CCCTB:llä puututaan myös nykyisten verojärjestelmien vääristymiin, jotka voivat horjuttaa taloutta. Useimpien jäsenvaltioiden yhteisöverojärjestelmissä suositaan velkarahoitusta korkomenojen vähennyskelpoisuuden myötä. Vastaavaa kohtelua ei kuitenkaan myönnetä oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle. Tällainen etuuskohtelu kannustaa yhtiöitä ottamaan lisää velkaa, mikä tekee yhtiöistä haavoittuvaisempia ja taloudesta kriisialttiimman. Tämä estää vahvemman pääomapohjan luomista eurooppalaisissa yhtiöissä. Tällainen etuuskohtelu kallistaa rahoitusmarkkinoiden rakennetta velkainstrumenttien suuntaan ja voi estää tehokkaan pääomamarkkinarahoituksen, mikä on ristiriidassa pääomamarkkinaunionin perustavoitteiden ja pankkiunionissa sovellettujen pääomapohjaa koskevien vaatimusten kanssa. CCCTB:llä poistetaan velan suosimisesta aiheutuva vääristymä tarjoamalla kasvuja investointivähennys (AGI). Tällä vähennyksellä varmistetaan oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle samantasoiset veroetuudet kuin velkarahoitukselle, mikä luo neutraalimman ja kasvua edistävämmän verotusympäristön. AGI:llä palkitaan yhtiöitä, jotka vahvistavat rahoitusrakenteitaan ja turvautuvat oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. 10 Tästä uudesta säännöksestä hyötyvät erityisesti pk-yritykset, joiden on usein vaikea saada lainaa. Koska AGI:llä on myönteisiä vaikutuksia niin yrityksiin kuin talouteen laajemmin, komissio kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan sen soveltamista myös CCCTB:n ulkopuolisiin yhtiöihin. 7. PÄÄTELMÄT Komissio ehdottaa kattavaa ratkaisua yhteisöverotuksen nykyisiin ja uusiin haasteisiin sekä positiivista uutta lähestymistapaa siihen, miten yhtiöitä verotetaan tulevaisuudessa. CCCTB:llä parannetaan merkittävästi EU:n yhteisöverokehystä yksinkertaistamalla sitä, tekemällä siitä oikeudenmukaisempi ja lisäämällä verotuksen oikeusvarmuutta. CCCTB:llä varmistetaan, että yhteisöverotus on mukautettu vastaamaan nykyaikaista taloutta ja että sillä tuetaan tavoitetta vahvempien ja kilpailukykyisempien sisämarkkinoiden saavuttamisesta. Komissio on tänään esittänyt myös ehdotuksen 10 Koska oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen liittyy suurempia riskejä kuin velkarahoitukseen, vähennyksen suuruuden määrittämiseksi tuottoon lisätään riskipreemio. Pääomapohjan lisäykset voivat ulottua 10 vuoden taakse, joten vähennyksen viitetuottona on euroalueen 10-vuotinen valtion viitelaina. 9

kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista ja ehdotuksen verokohtelun eroavuuksista, joihin liittyy kolmansia maita. Myös näillä ehdotuksilla edistetään oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman yhteisöverotuksen kehittämistä EU:ssa. Komissio kehottaakin jäsenvaltioita hyväksymään kaikki tänään esitetyt ehdotukset nopeasti, jotta yritykset, veroviranomaiset, kansalaiset ja Euroopan talous pääsisivät hyötymään mainitun oikeudenmukaisen, kilpailukykyisen ja vakaan yhteisöveroympäristön kaikista eduista. 10