Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Transkriptio

1 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija

2 Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen, veronkierto tai veroparatiisien käyttö eivät kuulu vastuulliseen toimintaan. Veronsaajan kannalta verotuksen keskeinen tavoite on julkisten palvelujen rahoittaminen. Tästä syystä verotulojen määrän tulisi olla vakaa ja ennustettava. Yritysten verosuunnittelu liittyy verotuksen ennustettavuuteen, hallintaan ja minimointiin

3 Käytäntö Verotukseen liittyviä käsitteitä ja termejä Verosuunnittelu on verolainsäädännön ja verolakien tarkoituksen mukaista toimintaa, jolla pyritään hyväksyttävällä tavalla pienentämään maksettavaa veroa. Agressiivinen verosuunnittelu on ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa. Toiminnat tai rakenteet voivat olla keinotekoisia. Verotukselliset seikat saattavat olla toimien ainoa tai pääasiallinen tarkoitus. Veron kiertämisestä on kyse silloin, kun järjestely on verolainsäädännön tarkoituksen vastainen, vaikka rikosoikeudellisesta näkökulmasta lakia ei olekaan rikottu. Verovilpissä tai verorikoksessa on kyse rikoslain vastaisista toimista. Veron välttelyllä tarkoitetaan toimia, joilla verovelvolliset pienentävät maksettavien verojen määrää. Verojen välttely voi olla laillista verosuunnittelua tai laitonta veronkiertoa kuten harmaa talous. Kansainvälisessä liiketoiminnassa yritykset voivat hyödyntää eri maiden sisäisiä lainsäädäntöjä ja verosopimusten eroavaisuuksia valitessaan toimintavaltioita. Yrityksillä ei ole velvollisuutta maksaa veroja enempää kuin verolainsäädännössä määrätään eivätkä näin ollen kansainväliset yritykset toimi laittomasti hyödyntäessään eri maiden verojärjestelmiä. Tähän asti yritykset ovat voineet vapaaehtoisesti kertoa verotustaan koskevista menettelytavoista, tavoitteista ja siitä, mihin valtioihin verot maksetaan. Valtaosa yrityksistä raportoi ainoastaan lain edellyttämät tuloverot

4 Verojalanjälkiselvitykset Verojalanjälkeä koskevan julkisen keskustelun johdosta Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto selvitti toukokuussa 2013 vastuullaan olevien kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden vuonna 2012 eri maissa maksamat ja tilittämät verot verolajeittain. Niiden yhtiöiden, joilla on liiketoimintaa vain Suomessa, ei tarvinnut vastata kyselyyn. Yhtiöitä pyydettiin huhtikuussa 2014 antamaan selvitykset vuodelta 2013 eri maissa maksettavista ja tilitettävistä veroista verolajeittain. Selvityksen piiriin kuuluivat nyt kaikki yhtiöt. Jatkossa kysely toteutetaan vuosittain tilinpäätösten valmistumisen jälkeen

5 Avaintulokset vuonna 2014 Verolajeittain voitiin todeta, että Kaikista veroistaan yhtiöt maksavat ja tilittävät Suomeen noin 5 Mrd eli noin 70 % kokonaisverokertymästä. Verolajeittain voitiin todeta, että varsinaiset tuloverot muodostavat vain pienen osan yhtiöiden maksamista veroista. Tuloverojen osuus jää noin 6 % yhtiöiden yhteenlasketusta verokertymästä. Suurimmat verokertymät syntyvät valmisteveroista ja arvonlisäveroista (netto). Palkkaverot ja työnantajamaksut yhdessä muodostavat seuraavaksi suurimman erän. Verostrategiasta ja tavoitteista sekä verosuunnittelun pääperiaatteista raportoi alle puolet yhtiöistä. Maittain voitiin havaita, että Vastauksien perusteella kaikki yritykset eivät ilmoittaneet koko liikevaihtoaan, veronalaista tulostaan tai kaikkia maksamiaan veroja maakohtaisesti. Selvityksen perusteella yrityksillä on myös liiketoimintaa matalan verotuksen valtioissa. Selvityksen perusteella yhtiöiden raportoidusta liikevaihdosta alle 70 % tulee Suomesta. Verotettavan tulon osalta noin 40 % näytetään Suomessa

6 3000 M Yhteensä Suomi tuloverot työnantajamaksut kiinteistöverot palkkaverot lähdeverot arvonlisäverot, netto valmisteverot muut verot

7 45000 M Liikevaihto 2500 M Tulos ennen veroja Osuus yhteenlasketusta liikevaihdosta 23 % Osuus yhteenlasketusta verotettavasta tuloksesta 36 % Yhteensä Suomi Muut maat 0 Yhteensä Suomi Muut maat Kaikkien yhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta 23 % syntyy maissa, joita ei raportoida erikseen. Vastaavasti näissä maissa syntyy 36 % yhteenlasketusta verotettavasta tuloksesta ja maksetaan 7 % yhteenlasketuista tuloveroista Henkilöstö 450 M 400 Tuloverot Osuus yhteenlasketusta henkilöstömäärästä 3 % Osuus yhteenlasketuista tuloveroista 7 % 0 Yhteensä Suomi Muut maat 0 Yhteensä Suomi Muut maat

8 Omistajan kanta Valtioneuvosto kannattaa maakohtaista veroraportointia ja avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä yritysten raportoinnissa. Hallitusohjelman mukaan Suomen intressissä on toimia eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa ja edistää ylikansallisten yritysten maakohtaisten olennaisten tietojen julkistamista. Omistajaohjauksen kanta: Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu, että verot maksetaan siihen valtioon, jonne ne liiketoiminnan perusteella kuuluu maksaa eikä sinne missä verotus on alhaisempi. Omistajaohjaus pitää hyvänä, että: Yhtiöt raportoivat osana yritysvastuuraporttiaan kaikille sidosryhmilleen verojalanjäljestään Yhtiöt kertovat samalla verosuunnittelunsa tavoitteista ja verostrategiasta. Verotus on osa omistajaohjauksen ja yritysten välistä yritysvastuukeskustelua. Merkittävät verokysymykset nostetaan yhtiön hallituksen agendalle. Hallitusten ottaa verostrategiassa huomioon myös maineen, eettisyyden ja riskien hallinnan näkökulmat

9 Tulevaisuus Hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma toimitettiin eduskunnalle Ohjelman tarkoituksena on koota yhteen keskeisiä toimenpiteitä, joiden avulla kansainväliseen verojen välttämiseen ja veronkiertoon voidaan puuttua sekä veroparatiisit saada hallintaan. Keskeistä on kansainvälinen yhteistyö ja kansallisen lainsäädännön kehittäminen. Komissio ottaa kantaa maakohtaisen veroraportoinnin käyttöönottoon viimeistään heinäkuussa Tuolloin komissio raportoi uuteen tilinpäätösdirektiiviin sisältyvästä kaivannais- ja metsäteollisuusalojen maakohtaisen raportoinnin täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta. On todennäköisestä, että komissio aloittaa maakohtaisen veroraportoinnin valmistelun. Samalla tulee arvioida, mitä veroja raportoidaan. Suomessa on jo kansallista verolainsäädäntöä, jolla pyritään vaikuttamaan kansainväliseen verovälttelyyn kuten siirtohinnoittelusäännökset, siirtohinnoitteluhanke, säännös korkovähennysoikeuden rajoittamiseksi sekä kansainvälisten verotustietojen vaihtosopimukset. Suomen tavoitteena on varmistaa verotettavan tulon näyttäminen oikeassa valtiossa. Suomi kannattaa maakohtaisen raportoinnin edistämistä myös EU:ssa. Toimenpiteenä velvoitetaan valtion enemmistöomisteiset yhtiöt raportoimaan veroista maakohtaisesti

10 Haasteet Miten verojalanjälki määritellään? Nyt yritykset voivat tehdä sen itse! Kertoako kaikki verot vai riittävätkö pelkät tuloverot? Mikä on olennaista - liiketoiminnan kannalta / vastuullisuuden kannalta? Kuinka ison hallinnollisen taakan tiedonkeruu aiheuttaa? Tulkintaongelmia Kertooko maksettujen verojen määrä vastuullisuuden / Mitä alhaiset maksetut verot tai nollaverot kertovat? Kertooko liikevoitto maittain parhaiten, missä liiketoiminnan tulos syntyy ja siten sen, mihin verotettavan tuloksen ja tuloverojen tulisi kertyä? Tuleeko muiden verojen määrää tarkastella suhteessa liikevaihtoon? Riskit Paljastaako maakohtainen raportointi liikesalaisuuksia? Hankaloittaako raportointi yrityksen kilpailuasemaa?

11