qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui MAHDOLLISUUDET HYVÄÄN ELÄMÄÄN opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop Jael-Aleksis Tuominen, 503256 17.5.2014 asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas Asklepios-ohjelman lopputyö, 3 op dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbn mqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2-3 1.1. Tutkimuskysymys ja tutkimusaineiston esittely 2 1.2. Kapitalismin kritiikki kirjallisuudessa 2-3 1.3. Baby Jane lyhyesti 3 2. LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT 3-6 2.1. Terveyserojen erilaiset selitysmallit 4-6 2.2. Uusia näkökulmia terveyserojen syihin 6 3. ELÄMÄNTAVAT, ELINYMPÄRISTÖ JA VÄHEMMISTÖPOSITIO SAIRAUDELLE ALTISTAVINA TEKIJÖINÄ 6-11 3.1. Elämäntavat 7-9 3.2. Elinympäristö 9-10 3.3. Vähemmistöpositio 10 11 4. MIELENTERVEYSONGELMAT JA SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT 11 13 5. YHTEENVETO JA LOPPUSANAT 13 14 LÄHTEET (Sivunumerointi alkaa jo lähdeluettelosta, sillä en osannut laittaa sitä alkamaan vasta johdantosivulta, pahoittelut siitä!) 1
1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuskysymys ja tutkimusaineiston esittely Tarkastelen tutkielmassani eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien ihmisten välisiä sosioekonomisia terveyseroja sekä pitkäaikaissairaiden mahdollisuuksia (tai mahdottomuutta) hyvään elämään. Koska olen kotimaisen kirjallisuuden pääaineopiskelija, käytän apunani myös Sofi Oksasen romaania Baby Jane (2005). Romaanissa kerrottu tarina on fiktiivinen, mutta uskon vastaavia kohtaloita löytyvän tosielämän puoleltakin. Mielestäni on myös selvää, että kirjailija pyrkii teoksellaan kritisoimaan yhteiskunnassamme vallitsevia sosioekonomisia terveyseroja ja korostaa mielenterveyspalveluiden tärkeyttä. Baby Janen lisäksi käytän tutkielmani tukena Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisua Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005 (2007) ja Leena Koivusillan artikkelia Terveyserojen sosioekonomiset taustatekijät (2012). Kaunokirjallista puolta puolestaan pyrin valottamaan Jussi Ojajärven artikkelin Kapitalismista tulee ongelma (2013) avulla. Lähtökohtanani on olettamus siitä, että yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen on väistämätöntä, mikäli on samaan aikaan sekä työkyvytön pitkäaikaissairas että köyhä. Tarkoitukseni on tutkielmani aikana joko vahvistaa tätä väitettä tai vaihtoehtoisesti osoittaa se vääräksi. Keskeisimpänä käsitteenäni käytän Leena Koivusillan tavoin käsitettä sosiaaliryhmä. Tällä tarkoitan ihmisten jakautumista erilaisiin ryhmiin vaikkapa koulutuksen, tuotantovälineiden tai maan omistamisen, pukeutumistyylin tai vaikutusvaltaisten tuttavien lukumäärän kaltaisten tekijöiden pohjalta. Koivusillan mukaan eri sosiaaliryhmillä on erisuuruisia määriä resursseja kuten esimerkiksi valtaa, rahaa, muiden suunnalta tulevaa arvostusta, terveyden kannalta oleellista tietoa jne. rakentaa hyvinvointia ja terveyttä sen osana. Tällaisia resursseja voivat myös olla puhdas asuinalue ja terveelliset ruokailutottumukset, kuten tulen tuonnempana erilaisten esimerkkien kautta esittämään. (Koivusilta 2012, 320.) 1.2. Kapitalismin kritiikki kirjallisuudessa Kirjallisuudessa kapitalismin otteesta elämään ja yhteiskuntaan tuli Jussi Ojajärven mukaan ongelma jo 1990-luvulla. 2000-luvulla uusliberalismin kritiikki on hänen mukaansa jo selvää. 2
Kapitalismi onkin nykykirjallisuutemme laajimpia aihepiirejä sukupuolen ja kansallisen itseymmärryksen kysymysten ohella, Ojajärvi toteaa. (Ojajärvi 2013, 131.) Luokkaeron kärjistyminen tulee kirjallisuudessa näkyviin viimeistään vuoden 2000 tienoilla. Tulo- ja varallisuuserojen suureneminen on tehnyt putoamisesta helpompaa ja noususta vaikeampaa. Luokkaproblematiikan uusi esiinnousu painottuukin vähävaltaisten luokkien kokemukseen. (Ojajärvi 2013, 134 135, 139.) Kriittisen sanataiteen katsannossa kapitalismi ei ole Ojajärven mukaan vain taloutta, vaan se tuottaa kauppatavaroiden ohessa ideologiaa, mielentilaa, törmäyksiä ja ruumiita. Kirjallisuus on ottanut tehtäväkseen nostaa esiin vapauden epätasaista jakautumista ja pohtia, mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat ovat tasa- ja ihmisarvon kannalta vahingollisia. (Ojajärvi 2013, 151, 154.) 1.3. Baby Jane lyhyesti Sofi Oksasen Baby Jane on kertomus kahdesta Helsingin Kalliossa asuvasta naisesta, joista toinen on lesbo ja toinen biseksuaali. Romaanin molemmat päähenkilöt kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista, mutta tarinan edetessä selviää, että Pikin paniikkihäiriöllä ei ole mitään tekemistä kertojan masennuksen kanssa. Pariskunta kohtaa suhteessaan monenlaisia ongelmia: parisuhdeväkivaltaa, ongelmista vaikenemista, uskottomuutta, mustasukkaisuutta ja rahahuolia. Kertojan puukotettua Pikiä pariskunta eroaa. Jotta kertoja pystyisi unohtamaan Pikin ja elämään masennuksen kanssa, hän päättää ryhtyä parisuhteeseen Eirassa asuvan heteromiehen kanssa ja saa huomata, miten erilaista mielenterveysongelmien kanssa on elää, kun on varaa siivota ne piiloon. Piki puolestaan on eron jälkeen edelleen asuntonsa vanki ja riippuvainen parhaasta ystävästään, jonka voimat alkavat olla vähissä. Hän alkaa hautoa itsemurhaa, joka sekään ei mene ihan niin kuin alun perin oli tarkoitus. Lopullinen kuolinsyy on isku päähän, eikä kukaan tiedä, onko iskun takana kertoja vai Pikin paras ystävä Bossa, jolla on avaimet Pikin asuntoon. 2. LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Perusasteen koulutuksen saaneilla 18 29-vuotiailla esiintyy Terveys 2000 tutkimuksen mukaan vakavaa masennusta noin kaksi kertaa enemmän kuin muissa koulutusryhmissä. Alimman koulutusryhmän naisista lähes kolmannes on joskus yrittänyt itsemurhaa, kun kaikkien samanikäisten naisten vastaava osuus on vain noin 4 %. (Palosuo, Koskinen, Lahelma, Prättälä, 3
Sihto, Keskimäki, Ostamo, Martelin, Talala, Hyvönen ja Linnanmäki 2007, 224.) Myös pitkäaikaissairaudet ovat noin 50 % yleisempiä alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 3). Useat tutkimukset osoittavat, että pitkän koulutuksen saaneet, hyvätuloiset tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pitempään ja terveempinä kuin muut (Prättälä, Koskinen, Martel ym. 2007, 15). Terveenä eletyn elinajan odote puolestaan vaihtelee koulutusryhmittäin vielä enemmän kuin elinajanodote (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 3). 35-vuotiaiden ylempien toimihenkilömiesten elinajanodote oli vuosina 2003 2005 6,1 vuotta työntekijämiehiä pidempi, ja naisillakin vastaavaa eroa kertyi 3,3 vuotta (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 221). Vähintään yhden pitkäaikaissairauden sairastaminen puolestaan oli 2000- luvun alun tilastojen mukaan noin 50 % yleisempää alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 222). Sosiaalinen asema itsessään ei kuitenkaan suoraan vaikuta terveyteen, vaan terveyseroja tuottavat elämänkulun eri vaiheissa vaikuttavat elinolot, elintavat ja muut varsinaisen terveyden taustatekijät, jotka kytkeytyvät ensi sijassa käytettävissä olevien voimavarojen epätasaiseen jakautumiseen. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 26). Seuraavaksi esittelen neljä erilaista vuoden 1980 alussa Sir Douglas Blackin johtaman komitean raportin, The Black Reportin (Town-send ja Davidson 1982) kautta tunnetuksi tullutta terveyserojen selitysmallia. Nämä selitysmallit ovat: 1) artefaktiselitys eli erojen muodostaminen keinotekoisesti, 2) luonnollinen tai sosiaalinen valikoituminen, 3) kulttuuriin ja terveyskäyttäytymiseen perustuva selitysmalli sekä 4) aineellisiin ja rakenteellisiin oloihin perustuva selitysmalli. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29.) 2.1. Terveyserojen erilaiset selitysmallit Artefaktiselityksessä havaittujen erojen nähdään johtuvan sosiaalisen aseman ja/tai terveydentilan puutteellisesta kirjaamisesta tai sosiaalisen aseman ja terveyden välisen yhteyden mittaamiseen liittyvistä virheistä. Tärkeänä vääristäjänä on pidetty muun muassa niin sanottua osoittaja/nimittäjävirhettä, joka syntyy esimerkiksi siitä, että tiedot kuolleiden ammateista kootaan kuolintodistusten ammattitiedoista, kun taas väestön ammattitiedot saadaan väestölaskennasta. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29.) Valikoitumismallin mukaan ne, joilla on hyvä terveys, päätyvät todennäköisemmin ylempiin sosiaalisiin asemiin, kun taas ne, joilla on huono terveys, jäävät helpommin lähtöasemiinsa tai vajoavat sosiaalisessa asteikossa alaspäin. Epäsuorassa valikoitumisessa 4
sairauksia ja kuolemanvaaran kasvua aiheuttavat tekijät ohjaavat ihmisiä lähtökohtaisesti alempaan sosiaaliseen asemaan, kun taas hyvää terveyttä ennakoivat tekijät auttavat ihmisiä kohoamaan sosiaalisessa asteikossa. Suorassa valikoitumisessa puolestaan huono terveys itsessään vaikuttaa alempaan sosiaaliseen asemaan joutumiseen. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29 30.) Terveyden perusteella tapahtuva sosiaaliryhmään valikoituminen ei kuitenkaan aina toimi yllä esitetyllä tavalla. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa henkilö, joka ei kykene heikon terveytensä vuoksi raskaaseen ruumiilliseen työhön, saattaa kouluttautua ja päätyä sitä kautta vanhempiaan ylempään sosiaaliryhmään. (Koivusilta 2012, 339 340.) Lisäksi työ- ja toimintakyvyn rajoitusten ohella tulee ottaa huomioon myös vajaakuntoisten ja pitkäaikaissairaiden kokema syrjintä työmarkkinoilla sekä työntekijöinä että työnhakijoina (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29). Kulttuuri- ja käyttäytymistekijöihin perustuva selitysmalli puolestaan painottaa sosiaalisen aseman vaikutusta terveydentilaan. Sosiaalinen asema itsessään ei ole välitön syytekijä, mutta sosioekonomisille ryhmille tyypilliset kulttuuriset tekijät, kuten esimerkiksi elintapoja ohjaavat perinteet, arvot ja asenteet sekä erilainen terveyskäyttäytyminen voivat toimia mekanismeina, joiden kautta terveyserot syntyvät. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 30.) Aineelliset tekijät ja elinolot taas vaikuttavat sosioekonomisten ryhmien terveyteen terveyseroja tuottavalla tavalla. Tämä malli kattaa suuren joukon erilaisia tekijöitä, kuten esimerkiksi lapsuuden ja aikuisuuden taloudelliset olosuhteet, työolot, aineellisen toimeentulon ja vaurauden sekä asumisen ja kotiympäristön. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 31.) Yllä esiteltyjä malleja voidaan käyttää joko sellaisinaan tai niitä voidaan sekoittaa keskenään. Sally Macintyren (1997) kovassa tutkimusstrategiassa käytetään vain yhtä hypoteesia kerrallaan, kun taas pehmeällä tulkinnalla tarkoitetaan sitä, että terveyserojen syntymiseen voivat vaikuttaa samanaikaisesti useaan eri malliin sisältyvät tekijät (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32). Selitysmalleja vertailtaessa on huomattu, että aineellisilla tekijöillä, työoloilla, terveyskäyttäytymisellä ja psykososiaalisilla tekijöillä on kaikilla oma vaikutuksensa sosioekonomisiin terveyseroihin. Nämä vaikutukset myös kytkeytyvät usein toisiinsa, jolloin ei ole mahdollista nimetä vain yhtä syytä tai edes syiden ryhmää, joka tuottaisi havaitut erot. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että puutteelliset elinolot luovat kasvualustaa huonolle terveydelle ja 5
monille sairauksille. Monet aineellisten olojen ja fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten esimerkiksi köyhyys, pienituloisuus, taloudelliset vaikeudet, työolot, asumistaso ja asuinympäristö ovat yhteydessä terveyteen ja osaltaan tuottavat sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32, 34.) 2.2. Uusia näkökulmia terveyserojen syihin Leena Koivusilta esittelee uutena mallina elämänkulkunäkökulman, joka kattaa useita toistensa kanssa kilpailevia teorioita. Aikuisiän terveyserojen voidaan esimerkiksi nähdä olevan seurausta kasautumisprosessista, jolloin ympäristöön ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät psykologiset ja ekonomiset altistukset aiheuttavat yhdessä vahinkoa elimistölle. Toinen vaihtoehto on tulkita kasautumisen sijaan elämänaikaisten vaikutteiden yhteisvaikutuksia, mikä tarkoittaa sitä, että osa vaikutteista saattaa olla haitallisia vain sellaisille henkilöille, jolla on jokin muu sairastumisen kannalta tärkeä altistava kokemus tai ominaisuus. (Koivusilta 2012, 341 342.) Yhteisvaikutusten ja kasaumien ohella terveyseroja voidaan tarkastella polku-ajattelun näkökulmasta. Tällöin jotakin tekijää, kuten esimerkiksi työttömyyttä, voidaan pitää sairausriskiä lisäävänä, koska se johtaa sairaudelle välittömästi altistavaan tekijään, kuten esimerkiksi univaikeuksiin. (Bartley 2004; Koivusilta 2012, 342.) Eroja selitettäessä voidaan lisäksi vedota myös niin sanottuihin kriittisiin kausiin, joiden aikana ihmiset ovat erityisen herkkiä sellaisille biologisille ja sosiaalisille tekijöille, joiden vaikutus elinten ja kudosten rakenteeseen ja toimintaan tulee näkyviin sairautena vasta vuosien altistumisen jälkeen. (Koivusilta 2012, 342.) Keskityn tässä tutkielmassa tarkastelemaan erityisesti aineellisiin ja rakenteellisiin oloihin sekä kulttuuriin ja terveyskäyttäytymiseen perustuvia tekijöitä. Baby Janessa pitkäaikaissairaus ja työttömyys yhdistyvät sellaiseen köyhyyteen ja riippuvuuteen muista ihmisistä, että edes välttämättömiä lääkkeitä ja ruokaa ei ole aina saatavilla. Pikin tilanteessa edes säästäminen ei ole mahdollista, sillä paniikkihäiriö estää julkisten kulkuneuvojen käyttämisen ja kavereiden luokse yöksi jäämisen. (BJ 26) 3. ELÄMÄNTAVAT, ELINYMPÄRISTÖ JA VÄHEMMISTÖPOSITIO SAIRAUDELLE ALTISTAVINA TEKIJÖINÄ Koivusillan mukaan tärkeimpiä terveyserojen syitä ovat erot sosiaaliryhmien elinoloissa ja elintavoissa, kuten esimerkiksi alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, liikunnassa ja ravitsemuksessa. 6
Vähän koulutetut ja talousvaikeuksista kärsivät ihmiset myös joutuvat usein tyytymään terveysriskejä sisältäviin työtehtäviin, joita ei voida kontrolloida riittävästi tai joihin liittyy jatkuva työttömyyden uhka. (Koivusilta 2012, 322, 325.) Tulot tai varallisuus sosiaaliryhmän mittareina liittyvät Koivusillan mukaan suoraan yksilön mahdollisuuksiin kontrolloida terveyteen vaikuttavia elinoloja. Enemmän ansaitseva henkilö voi asettua muita helpommin esimerkiksi asumaan alueelle, jolla on helppo harrastaa liikuntaa ja työn rasituksesta palauttavia asioita sekä syödä oikean kaltaisia rasvoja, hedelmiä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Tulojen lisäksi myös koulutuksella on merkitystä, sillä koulutuksen tuoma itseluottamus saattaa lisätä rohkeutta osallistua terveyttä edistävään toimintaan ja auttaa terveyttä ja selviytymistä tukevan sosiaalisen verkoston muodostumista. (Koivusilta 2012, 325.) Seuraavaksi tarkastelen, miten elintavat (ruokailutottumukset, alkoholin käyttö ja tupakointi) ja miljöö vaikuttavat Baby Janen henkilöhahmojen elämään. Pohdin mielenterveysongelmia myös vähemmistöjen näkökulmasta ja kysyn, miksi erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvilla henkilöillä on kohonnut riski sairastua mielenterveysongelmiin. 3.1. Elämäntavat Kun ensimmäisen kerran avasin hänen jääkaappinsa sinä yönä, jona olimme tavanneet, sen alaosa oli vuorattu Lapin kullalla ja ylähyllyllä oli voirasian päällä voiveitsi ja juustoa, ei muuta. Ovessa oli Pepsiä ja monta litraa maitoa. Kun seuraavan kerran tulin hänen luokseen niille pelottaville ensimmäisille treffeille, jääkaappi oli täytetty kaikenlaisilla aamiaistarvikkeilla. Minua varten kaikki: mehua, jogurttia, juustoja, paahtoleipää, tomaattia, meetvurstia, hedelmiä. (BJ 18) Romaanissa ei varsinaisesti kerrota, jättääkö Piki ruokailuja väliin taloudellisista syistä vai mistä hänen syömättömyydessään pariskunnan tavatessa on kyse. Selvää on kuitenkin se, että hän haluaa tarjota tyttöystävälleen parasta mahdollista, vaikka se tietäisi sitä, että hän itse joutuisi elämään puutteessa. Myös alkoholintarve voittaa ruoantarpeen, ja Pikin kerrotaankin juovan kerralla tusinan kaljoja ja puoli pulloa viskiä. Aamupalallakin hän juo rommicolaa kertojan juodessa kahvia, eikä hän huoli edes hänelle varta vasten leivottuja pasteijoita. (BJ 98) Alkoholinkäyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi 1980-luvulta tähän päivään, ja alkoholinkäytön koulutusryhmittäiset erot ovat selkeitä. Vaikka miehet juovatkin vielä selvästi enemmän alkoholia kuin naiset, on naisten alkoholinkulutus kasvanut viime vuosikymmeninä suhteellisesti enemmän. Myös alkoholikuolemat ovat lisääntyneet eniten alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Kulutus sinänsä on kuitenkin jakautunut eri sosioekonomisten 7
ryhmien välillä melko tasaisesti, mikäli sitä mitataan vuosi- tai viikkokulutuksen tasolla. Erityisen haitallinen humala- ja suurkulutus ovat sekä miehillä että naisilla siitä huolimatta jonkin verran yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä. Vakavien alkoholinkulutuksen haittavaikutusten, kuten esimerkiksi alkoholiin liittyvien kuolemien ja sairaalahoitojaksojen, puolestaan on havaittu olevan monta kertaa yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä kuin ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä. (Helakorpi, Mäkelä, Helasorja ym. 2007, 145 146.) Pikin kohdalla syöminen muuttuu romaanin loppupuolella entistä ongelmallisemmaksi. Hänen paras ystävänsä Bossa ei enää jaksa käydä säännöllisillä vierailuilla, joten varmuutta ruoan saannista ei enää ole: Syöminenkin on sitä et joskus pari päivää saatan olla ilman ja sit syön kuin eläin, kun se [Bossa] tulee. Koko ajan miettii mitä uskaltaa syödä ja säännöstelee kaikkee. Että riittää jos ei tulekaan. Se on niiiiin vitun nöyryyttävää. (BJ 198) Kertojalla puolestaan on eron jälkeen täysin toisenlainen tilanne. Hän päättää muuttaa uuden miesystävänsä, Joonatanin, luokse Eiraan välttääkseen kaikkea entisestä elämästään ja Pikistä muistuttavaa. Hän luottaa siihen, että Eira on hyvin epätodennäköinen paikka törmätä tuttuihin: Kuka Eiraan nyt tulisi. Tai kellä olisi varaa, hän kirjoittaa. (BJ 65) Kertoja ei kuitenkaan koskaan lakkaa rakastamasta Pikiä tai lopeta sen miettimästä, miten erilaista Pikin elämä olisi voinut olla Eiran kaltaisissa olosuhteissa: Että voi mennä kauppaan ja ostaa sitä juustoa, jota haluaa, ei sitä joka on halvinta, ja voi ostaa vähärasvaista jauhelihaa, koska haluaa vähärasvaista jauhelihaa, eikä sitä rasvaisempaa, koska se on halvempaa. Että voi ostaa kirjan, jonka haluaa, eikä sitä tarvitse lainata ja varata kirjastosta. Että HKL:n lakko ei liikuta, koska voi ottaa taksin tai mies voi viedä. Elämä on helpompaa. Jos ei jaksa siivota, voi hankkia siivoojan. Tässä elämässä minä voin siivotuttaa masennukseni näkymättömiin ja olla varma, ettei sitä ole. Tällaisessa tilanteessa Piki olisi voinut viettää mukavaa elämää, saada oikeat lääkärit ja oikean hoidon ja ajaa taksilla yksin meren rannalle kävelemään vaikka joka yö. (BJ 64) Miellyttävistä olosuhteista huolimatta kertoja ei koskaan koe Eiraa kodikseen tai tunne kuuluvansa Joonatanin kavereiden joukkoon. Hän on Joonatanin kanssa, koska tämä on aivan yhtä hyvä tai huono kuin kuka tahansa, joka ei muistuta Pikiä (BJ 69). Hän on parisuhteessa, koska hän ei jaksa täyttää yhtäkään Kelan lappua tai tavata yhtäkään sosiaalitoimiston virkailijaa (BJ 185). Hän ei halua muuta kuin kylpeä rauhassa, tupakoida, itkeä ja tuijottaa seinää (BJ 56, 70). Teeskentelyllä on 8
kuitenkin hintansa, ja kertoja herää öisin kissan tassujen ääniin, jotka muistuttavat häntä öistä Pikin luona: Silloin oli noustava ylös. Mentävä polttamaan savuke. Ja kaadettava karpalovodka, jotta unen saaminen olisi mahdollista lakanoissa, joissa tuoksuu väärän ihmisen hiki. Ja jotta pystyisi nukahtamaan tietäen, että vieressä oleva ihminen olisi väärä aamullakin. (BJ 60) Suru ja epäterveelliset elämäntavat jättävät jälkensä myös kertojaan, mutta hänellä on mahdollisuus peittää ne kalliin kosmetiikan ja ihonhoitotuotteiden avulla: Siirryin yli kolmekymmentäviisivuotiaiden ihonhoitotuotteisiin yhdessä yössä. Hämmästyin niiden tehoa. Vaikka silmät olisivat kuinka turvonneet, vaikka suupielet valuisivat joka hetki kohti lattiaa, ne laskivat silmänaluset lähes tavalliselle tasolle, ja silmien punaisuuden nyt sai aina piiloon silmätipoilla. Ja se suupielen juonne, joka oli syventynyt, saatiin silitettyä pois vaivatta. (BJ 217) 3.2. Elinympäristö Wacquant Loïc n mukaan yhteiskunta-analyysin varsinainen kohde eivät ole jokapäiväistä horisonttiamme kansoittavat yksilöt tai ryhmät vaan materiaalisten ja symbolisten siteiden verkostot (Wacquant 2013, 97). Vaikka ihmisten terveyteen ja sairauksiin vaikuttavatkin pitkälti yksilöiden geneettinen perimä ja sen ohjelmoimat biologiset prosessit, myös sosiaalisilla ja taloudellisilla tekijöillä on merkitystä. Taloudelliset tekijät mm. vaikuttavat väestöryhmien elinoloihin ja yksilöiden mahdollisuuksiin hyödyntää terveyspotentiaaleja. (Koivusilta 2012, 321.) Baby Janesta löytyy hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia eri asuinympäristöt voivat olla: Tässä talossa kukaan ei ollut koskaan parvekkeella tupakalla. [ ] Täällä ei kukaan oksentanut kenenkään kengille yöllä eikä päivällä. Täällä jokaisen ikkunan takana oli jouluisin koristeltu kuusi, jonka valot näkyivät sälekaihtimien lävitse. Virtsa ei haissut porttikongissa, eikä kadulla tarvinnut varoa kaljapullon sirpaleita. Aamuisin lastenvaunut katosivat käytävältä ja autot parkista. Päivät olivat hiljaisia ja ihmisistä tyhjiä. Illat samaten, ja ovikoodit toimivat läpi yön. (BJ 62 63) Päivittäinen tupakointi on tutkitusti yleisempää alemmissa kuin ylemmissä koulutusryhmissä, joten ei ole ihme, ettei yllä esitetyssä Eiraan sijoittuvassa esimerkissä tupakoida parvekkeilla. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat viime vuosikymmeninä tasaisesti kasvaneet sekä miehillä että naisilla. Naisilla tulotason on nähty liittyvän tupakointiin heikommin kuin koulutuksen tai ammattiaseman, mutta miehillä näiden kaikkien yhteys tupakointiin on pysynyt suunnilleen samansuuruisena. Lisäksi on todettu, että taloudellinen tyytymättömyys ja vuokra-asunnossa asuminen ovat yhteydessä tupakointiin. (Laaksonen, Helakorpi, Karvonen ym. 2007, 134 135.) 9
Baby Janessa kuvatussa Eirassa ei juuri ole työttömiä tai pitkäaikaissairaita vaan kaikki asunnot tyhjenevät heti aamusta ja ovat myös iltaisin tyhjiä niiden asukkaiden kiirehtiessä harrastuksiinsa. Eirassa ei myöskään ole nuorisojengejä varastelemassa, tappelemassa ja meluamassa öisin. Tämä saattaa johtua siitä, että alueella ei vallitse levottomuuksiin johtavaa tuloeroista lähtöisin olevaa epäluottamusta ja näköalattomuutta (ks. esim. Koivusilta 2012, 344). Uusmaterialistisen tulkinnan mukaan huomiota tuleekin kiinnittää konkreettisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi asumistasoon ja käytettävissä oleviin hyödykkeisiin. Kasvava vauraus on hyödyllistä siinäkin tapauksessa, että perustarpeet on jo tyydytetty. Lisärahalla voidaan ostaa yhä terveellisempää ravintoa ja asua vieläkin turvallisemmalla alueella. (Koivusilta 2012, 345.) Pikin tapauksessa, sillä voitaisiin myös mahdollistaa öiset taksimatkat meren rantaan tai baareihin, kun muita ulospääsymahdollisuuksia ei ole. Ennen kaikkea rahalla voidaan palkata apua vaikeissa elämäntilanteissa ja mahdollistaa esimerkiksi sellaiset terapiamuodot, joita KELA ei tue. 3.3. Vähemmistöpositio Minulla oli paljon ystäviä, joilla oli kaikenlaista määrittelemätöntä ja määriteltyä, mikä johti kummallisiin tilanteisiin. Oli määrittelemättömiä ahdistushäiriöitä ja määriteltyjä ahdistushäiriöitä ja neurooseja ja sen sadannen fobiaa ja paranoiaa ja hypokondriaa ja globus hystericusta ja kleptomaniaa ja ADHD:ta ja manioita. (BJ 106) Baby Jane kertoo pääasiassa helsinkiläisistä homoseksuaaleista ja heidän elämästään vuosina 1995 2002. Lähes kaikki kertojan ystävät sekä kuuluvat seksuaalivähemmistöön että kärsivät jonkinlaisista mielenterveysongelmista. Koivusillan mukaan terveyden suhteen heikoimmassa tilanteessa ovatkin sosiaalista syrjäytyneisyyttä kokevat ryhmät, kuten esimerkiksi maahanmuuttajat tai työelämästä pitkään poissa olleet (Koivusilta 2012, 335). Myös homoseksuaalit ovat oma pieni vähemmistönsä, eikä elämä heteroseksuaalien keskellä aina onnistu. Kuten Baby Janessa nähdään, kertoja kokee uudessa parisuhteessaan, ettei hänellä ole mitään yhteistä miesystävänsä kavereiden kanssa; edes puheenaiheet eivät täsmää. Homoseksuaalit saattavat myös kokea työelämässä tapahtuvaa syrjintää, ja esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain vastustus viestittää heille, ettei heidän oikeutensa ole yhtä tärkeitä kuin heterojen. Baby Janen kertoja kertoo, mihin kaikkeen hän on ystäviensä ongelmien myötä tottunut. Romaanin sateenkaariväestön piirissä on yleistä, ettei kaupungilla käydä muuten kuin baarien merkeissä. Kaupoissa ei käydä sovittelemassa vaatteita, eikä kahvilla istuta ilman että kahviin on lisätty rommia. Mikäli kaupungille asti kuitenkin päädytään, niin kuka tahansa saattaa 10
milloin tahansa kadota kertojan kääntäessä selkänsä tai pistäytyessä sovituskopissa. Baarissakin pöytä saattaa tyhjetä kertojan käydessä tiskillä tai hän saattaa taksijonossa yhtäkkiä huomata seisovansa yksin. Kuka tahansa on saattanut saada jonkin kohtauksen ja häipyä paikalta. (BJ 106 107) On käytettävä polkupyöriä, koska julkisia ei voi käyttää. Monille junamatkat ovat mahdottomia, raitiovaunu hyvänä päivänä mahdollinen, lentokone ei ikipäivänä. Osa ei liiku viikkoihin ovensa ulkopuolella ja heidän tyttöystävänsä hoitavat kaikki kaupassa käynnit. Jotkut käyvät töissä vain rauhoittavien voimalla tai pääsevät terapeuttiensa luokse vain taksilla. Ennen kaikkea kertoja on tottunut siihen, ettei hän kysele liikoja, käyttäytyivät ihmiset sitten miten tahansa. (BJ 107) Mielestäni Baby Janen kertoja tekee merkittävän huomion mainitessaan, ettei mielenterveysongelmista puhuta eikä toisten tekemisiä kommentoida ja ihmetellä, olivatpa ne miten kummallisia hyvänsä. Paremmissa piireissä (Joonatanin ystävien seurassa) aihe on liian kiusallinen ja muualla ehkä liian arka ja omakohtainen. Joonatanin kaltaiset sivistyneet ja varakkaat ihmiset kokevat, ettei aihe kosketa heitä itseään. Näin ollen kaapista ulos tuleminen paniikkihäiriöisenä saattaa olla etuoikeutetussa positiossa oleville vieläkin vaikeampaa kuin kurjat lähtökohdat omaaville. Mielenterveysongelmat ovat kiusallisia, ja kun ne kerran voidaan siivota rahalla piiloon, näin on myös tehtävä. Tulkintani mukaan kertojan ystävien kohdalla kyse on kuitenkin jostakin muusta. Kertoja tuntee erilaiset mielenterveysongelmat niin hyvin, että hän on oppinut elämään niiden kanssa ja osaa varoa sanojaan ja tekojaan. Hän tietää, että tarkkaileminen, kyseleminen ja avun tyrkyttäminen vain lisäävät sairastuneen ahdistuneisuutta, eikä siksi tee sitä. 4. MIELENTERVEYSONGELMAT JA SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Etenkin vakavien mielenterveyden häiriöiden on havaittu jakautuvan väestössä epätasaisesti siten, että ne ovat yleensä sitä yleisempiä mitä alemmasta sosioekonomisesta ryhmästä on kyse. Esimerkiksi skitsofreniaa ja vakavaa masennusta esiintyy monissa maissa tehdyissä tutkimuksissa reilusti enemmän alimmissa sosiaaliluokissa kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä. Terveys 2000 - tutkimuksen mukaan vakava masennus on perusasteen koulutuksen saaneilla noin kaksi kertaa yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä. (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 3, 88 89, 90.) Mini-Suomi-tutkimus korostaa tulotason ja mielenterveysongelmien yhteyttä. Tulotason kerrotaan olleen merkityksellinen molemmilla sukupuolilla ja lisäksi psykoosien kerrotaan olleen alimmissa tuloryhmissä muita tuloryhmiä yleisempiä. Useissa tutkimuksissa on 11
lisäksi todettu, että huonokoulumenestys, lyhyt koulutusura, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja koulutuksellinen syrjäytyminen ovat yhteydessä psyykkiseen oireiluun ja ongelmiin. (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 91, 95.) Mielenterveydessä ilmenevien erojen keskeisiä syitä ovat usein varhaiset ja nykyiset sosiaaliset ja taloudelliset elinolot, lapsuuden aikaiset puutteelliset elinolot ja ajankohtaiset taloudelliset ongelmat (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 98). Lisäongelmia muodostuu, kun potilaiden valikoituminen psykoterapiaan liittyy tekijöihin, jotka lienevät yhteydessä myös pärjäämiseen työssä ja sosiaalisessa elämässä. Kelan psykoterapiaa varten myöntämän kuntoutustuen yhtenä perusteena kun on työkyvyn ylläpitäminen tai palauttaminen, ja näin ollen työelämästä syrjäytyneiden päätyminen kuntouttavaan psykoterapiaan on harvinaista. (Manderbacka, Häkkinen, Nguyen, Pirkola, Ostamo ja Keskimäki 2007, 186.) Mielenterveysongelmia tarkasteltaessa on lisäksi hyvä muistaa, että pitkäaikainen psykiatrinen sairastavuus on merkittävä sosiaaliseen laskuun ja syrjäytymiseen vaikuttava tekijä. Pitkään jatkuneet vakavat mielenterveysongelmat johtavat usein mm. työkyvyn ja sosiaalisten taitojen heikentymisen kautta laskevasti sairastuneen sosioekonomiseen asemaan. Lisäksi se, että mielenterveyshäiriöihin sairastutaan yleensä nuorena, saattaa jo itsessään vaikuttaa siihen, minkälaiseen sosiaaliseen asemaan päädytään. (Manderbacka, Häkkinen, Nguyen, Pirkola, Ostamo ja Keskimäki 2007, 186.) Baby Janessa Pikin terapia-aika on loppunut ei koska hän olisi itse niin halunnut tai koska hän ei olisi enää tarvinnut apua, vaan koska Kelan lupaama aika on loppunut (BJ 29). Piki haluaisi kokeilla hypnoosia, mutta hänellä ei ole siihen varaa, eikä hypnoosi kuulu Kelan korvausten piiriin. Akupunktio puolestaan korvataan vain A-klinikan kautta tuleville, ja mielikuvaharjoittelusta Piki ei koe olevan hyötyä. (BJ 115) Kelan korvausten loputtua Pikiä auttavat enää vain hänen ystävänsä, jotka ovat useiden vuosien jälkeen kuoleman väsyneitä auttamiseen: Minä olin väsynyt. Piki oli väsynyt. Bossa oli väsynyt. Me olimme kaikki niin kovin väsyneitä. Niin väsyneitä, että tiesin Bossan voivan jättää Pikin ja kissat ruoatta vaikka kuukaudeksi. Niin väsyneitä, että tiesin, ettei Piki silti liikkuisi kotiovensa ulkopuolelle mennäkseen kauppaan. Ei vaikka vielä juuri ja juuri pystyisi nousemaan sängystään. Ainakin kaataakseen kissoille vettä. (BJ 200) Pikin terapiaan pääseminen on aikoinaan vienyt viisi vuotta, ja hoidon tarkoituksena on ollut selvittää, mikä hänen lapsuudessaan on mennyt vikaan. Kertojan mukaan Piki olisi tarvinnut 12
kognitiivista lyhyt terapiaa heti alkuun ja jonkun, joka olisi kertonut, että Bossa ei olisi saanut mennä kertaakaan Pikin puolesta kauppaan. Ainoa apu, jonka Piki sai, oli kuitenkin sairasloma ja kasa lääkkeitä: Tietenkin benzoja ja Fontexia alkuun, jotka arvauskeskuksen lääkäri kirjoitti Fontex-kynällä pyöritellen Fontex-muistikuutiota Fontex-avaimenperän kilistessä kaulassa. (BJ 202) Teoksen lopussa kertoja yrittää suostutella Pikiä kokeilemaan uusia hoitomuotoja ja tarjoutuu jopa maksamaan hoidot, mutta Piki ei jaksa enää yrittää. Hän alkaa hautoa itsemurhaa, jossa kertoja on luvannut auttavansa, mikäli mikään muu ei enää auta. Ennen kuolemaansa Piki kertoo, ettei hän ole nähnyt aurinkoa kahdeksaan vuoteen muuta kuin ikkunasta (BJ 205). Joka ilta nukkumaan mennessä hän miettii, mikä olisi paras ja varmin keino kuolla, ja lopulta hän päätyy nielemään kourallisen lääkkeitä ja teippaamaan muovipussin päähänsä, jotta hän varmasti tukehtuu omaan oksennukseensa (BJ 206). Pikillä kun ei ole omasta mielestään enää mitään toivoa, vaikka hän sattuisikin parantumaan: Vaikka kaikki olisi muuten ihan kunnossa, mä en näiden kymmenen vuoden jälkeen voi enää palata tähän yhteiskuntaan. Eihän kukaan ota mua töihin minnekään muualle kuin vihannesosastolle. Sä olet aika kaukana vihanneksesta. Niinpä. Mutta tässä maailmassa mulle ei ole enää muuta paikkaa kuin vihanneksen paikka. (BJ 207) 5. YHTEENVETO JA LOPPUSANAT Terveyseroja tuottavat useat yhteen kietoutuvat prosessit, jotka vaikuttavat monimuotoisin tavoin vaihtelevissa elämänvaiheissa ja yhteiskunnissa. Viime vuosina onkin korostettu koko elämänkulun aikaisten tapahtumien ketjuuntuvien ja kasaantuvien vaikutusten merkitystä terveyserojen kehittymiselle. (Koivusilta 2012, 341.) Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että puutteelliset elinolot luovat kasvualustaa huonolle terveydelle ja monille sairauksille. Monet aineellisten olojen ja fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten esimerkiksi köyhyys, pienituloisuus, taloudelliset vaikeudet, työolot, asumistaso ja asuinympäristö ovat yhteydessä terveyteen ja osaltaan tuottavat sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32, 34.) Tutkielmani johdannossa väitin, että syrjäytyminen on väistämätöntä, mikäli sattuu olemaan samaan aikaan sekä merkittävällä tavalla pitkäaikaissairas että köyhä. Merkittävällä tavalla tarkoitin sitä, että sairaus estää sekä työnteon että vaikuttaa sairastuneen mahdollisuuksiin nähdä 13
ystäviään. Pikin tarina vahvisti esittämääni näkemystä, eivätkä työni tukena käyttämäni tutkimuksetkaan asettuneet vastustamaan väitettä. Vaikea sairaus vaatii lähes aina tavallista enemmän resursseja, joita sairaseläkkeellä tai toimeentulotuella elävillä ihmisillä harvoin on. Pikin kohdalla ongelmana oli myös se, että hänen sairautensa oli päällepäin näkymätön. Sama ongelma toistuu monien mielenterveysongelmien kanssa myös tosielämässä. Terveen ihmisen on usein vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi vakavasti masentunut ihminen ei jaksa nousta sängystä tai paniikkihäiriöinen uskalla poistua asunnostaan. Sairaus saatetaan helposti tulkita laiskuudeksi ja pelot liioitelluiksi. Mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin vuosien saatossa kehittyneet ja muutkin kuin terveysalan ammattilaiset ovat alkaneet ymmärtää niitä. Tämän päivän ongelmat liittyvät lähinnä puutteellisiin resursseihin ja siihen, etteivät ongelmista kärsivät tunne oikeuksiaan. Esimerkiksi harva pienituloinen lähtee edes yrittämään psykoterapiaan, kun Kelan tuet ovat epävarmoja ja hoidot kalliita. Lisäksi esimerkiksi vaikean masennuksen ollessa päällä on harvalla edes voimia ryhtyä tappelemaan lomakkeiden ja kieltävien päätösten kanssa. Kun julkisiin hoitoihin ei pääse ja vain rikkailla on varaa yksityisiin mielenterveyspalveluihin, ei ole ihme, että luokkien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat suuria. 14
LÄHTEET Helakorpi, Satu, Mäkelä, Pia, Helasoja, Ville, Karvonen, Sakari, Sulander, Tommi & Uutela, Antti (2007) Alkoholin käyttö. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 145 146. Koivusilta, Leena (2012) Terveyserojen sosioekonomiset taustatekijät. Teoksessa Marja-Liisa Honkasalo & Hannu Salmi (toim.) Terveyttä kulttuurin ehdoilla - Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: K&H Kustannus, 319 357. Laaksonen, Mikko, Helakorpi, Satu, Karvonen, Sakari, Patja Kristiina & Sulander, Tommi (2007) Tupakointi. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 134 135. Lahelma, Eero, Rahkonen Ossi, Koskinen Seppo, Martelin, Tuija & Palosuo Hannele (2007) Sosioekonomisten terveyserojen syyt ja selitysmallit. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 26 34. Manderbacka, Kristiina, Häkkinen, Unto, Nguyen, Lien, Pirkola, Sami, Ostamo, Aini & Keskimäki, Ilmo (2007) Terveyspalvelut. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 186. Ojajärvi, Jussi (2013) Kapitalismista tulee ongelma. Teoksessa Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä & Jussi Ojajärvi (toim.) Suomen nykykirjallisuus 2. Helsinki: SKS, 2013: 131 153. Ostamo, Aini, Huurre, Taina, Talala, Kirsi, Aro, Hillevi & Lönnqvist, Jouko (2007) Mielenterveys. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 88 98. Palosuo, Hannele, Koskinen, Seppo, Lahelma, Eero, Prättälä Ritva, Sihto, Marita, Keskimäki, Ilmo, Ostamo, Aini, Martelin, Tuija, Talala, Kirsi, Hyvönen, Elisa & Linnanmäki, Eila (2007) Yhteenveto ja päätelmät. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 221 222. 15
Rahkonen, Ossi, Talala, Kirsi, Sulander, Tommi, Laaksonen, Mikko, Lahelma, Eero, Uutela, Antti & Prättälä, Ritva (2007) Koettu terveys. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 71 72. Wacquant, Loïc (2013) Symbolinen valta ja ryhmän muodostus. Ajatuksia Pierre Bourdieun uudesta tavasta kehystää yhteiskuntaluokka. Suom. Erkki Vainikkala. Sosiologia 50 (2/2013), 96 112. 16