VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI

VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan (Nuijamiehen) Jääkärinkadun, Linnamäenkadun, Linnamäenpuiston ulkoreunan, rautatien ja Sammonkadun rajaama alue. (korttelit 24, 26, 28, 29 ja 30) Asemakaavan muutostyö kuuluu vuosien 2009-2010 kaavoitusohjelmaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista alueen rakennusten ja ympäristön suojelun yhtenäistäminen, täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Inventoinnissa tarkastellaan Vanhan kasarmialueen asemakaava-alueen rakennusperintöä. Inventointi kattaa kaikki olemassa olevat kasarmialueeseen liittyneet rakennukset. Lisäksi Vanhasta kasarmialueesta on laadittu erillinen suojelu- ja kehittämissuunnitelma sekä Puisto, jota tämä inventointiaineisto täydentää. Mikkelin vanha kasarmialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Se sijaitsee Mikkelin keskustan lounaispuolella, Nuijamiehen kaupunginosassa. Mikkelin vanha kasarmialue on muodostunut kolmessa rakennusvaiheessa, jotka edustavat aikakautensa tyyppirakentamista ja täydentävät toisiaan. Vanhin osa, 1800-luvun lopun tarkk ampujapataljoonan puukasarmialue on ehjä kokonaisuus, johon rinnastettavia ovat vain Oulun ja Vaasan kasarmialueet. Venäläinen rykmentti tuli Mikkelin kasarmeihin v. 1902 ja alue täydentyi tiilikasarmialueen rakennuksin. Itsenäisyyden aikana alue palautui suomalaisen varuskunnan, viime vaiheessaan Savon prikaatin käyttöön. Tilanpuutteen vuoksi varuskunta kuitenkin siirrettiin Karkialammelle ja vanha kasarmialue onkin 1960-luvulta lähtien muovautunut virasto- ja kampusalueeksi. Puisten kasarmirakennusten alue sekä niitä ympäröivät puistoalueet ovat hyvin säilyneet. Myös osa vanhaa kasarminkenttää on säilynyt, joskin se on kooltaan vain kolmanneksen alkuperäisestä. Kasarminkentän ympärille on tehty useita uudisrakennuksia ja vanhaa rakennuskantaa onkin enää vain kentän koillissivulla olevat vanhat tiilikasarmit. Kasarmialueen koillis- ja lounaisnurkat ovat asuinkäytössä. Vanhalla puukasarmilla toimii Jalkaväkimuseo, osa rakennuksista on toimistokäytössä ja yhdessä toimii päiväkoti. Kasarminkentän pohjois- ja länsipuolella olevat rakennukset ovat pääosin toimistokäytössä. Muu alue on Mikkelin ammattikorkeakoulun kampuksena. Alueen luonteeseen on alusta asti kuulunut tiukka, sotilasmainen järjestys. Rakennukset on sijoitettu selkeisiin ryhmiin ja niiden muodostamat linjat ovat suoria. Tämä saa aikaan sen, että rakennusten väleihin muodostuu näkymäakseleita. Akselien päässä on useinkin, vanhoja kaupunki- ja

puistosuunnittelun oppeja noudattaen, jokin päätepiste. Nämä akselit ovat edelleenkin alueen rakenteessa näkyvissä ja olennainen alueen luonnetta muodostava tekijä. Kulttuuriympäristön suojelutilanne Alun perin kasarmialue rakennettiin kaupungin ulkopuolelle. Mikkelin asukasmäärän kasvaessa kaupunkirakenne levisi kiinni kasarmialueeseen jo 1930-luvulta lähtien ja parikymmentä vuotta myöhemmin se oli jo ympäröinyt koko alueen. Kasarmialueena toimiessaan alueen liikenne oli järjestetty sisäisen tieverkon varaan, joka liittyi ympäröivään verkostoon vain parin portin kautta. Sama luonne alueella on edelleenkin, kun osin kulku tonteille on toisten läpi. Alueen historiaa ja luonnetta on selvitetty laajasti Mikkelin kaupungin laatimassa Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelmassa. Tämä selvitys on tehty täydentämään ko. suunnitelmaa. Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010. Maakuntakaavassa vanha kasarmialue on merkitty merkinnällä: mav, kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Yleiskaava Yleiskaavassa (1990) kasarmialue on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), koillisneliö rakennussuojelualue (SR).

(Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu) Asemakaavat Alueella on korttelin 24 sekä Linnamäenpuiston osalla voimassa 9.6.1980 vahvistettu asemakaava, jossa korttelin 24 rakennuksista pääosa on merkitty merkinnällä sr-1, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Kaavan mukaan koillisneliön rakennukset tulee säilyttää ja niiden ulkoasuun saa tehdä ainoastaan entistämiseen tähtääviä muutoksia. Asuinrakennusten ullakkotiloihin saa kunnostaa asuintiloja. Vanhojen puukasarmien lähiympäristön puisto on merkitty puistomaisena säilytettäväksi, istutettavaksi kortteliosaksi. Linnamäki on kaavassa puistoalue, jonka osalle voidaan rakentaa rakennelmia jalkaväkimuseon tarpeisiin. Kirkkoraunio on muinaismuistoalue. 19.5.1989 vahvistetussa asemakaavassa korttelit 26 ja 28 on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y) ja Jääkärinkadun varteen LPA-alue. Rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa. Korttelin 26 ajantasa-asemakaava on 2.5.1994. Suojeltuna on ainoastaan vanha asuinrakennus (sr-1). Muuhun rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa. 1.12.2003 vahvistetussa kortteleiden 27, 29 ja 30 asemakaavassa korttelin 27 vanhat tallirakennukset ja vanhat tiilikasarmiosat korttelissa 30 on suojeltu. Erityislait Valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella on suojeltu osa entisen Suomen 6. Tarkk ampuja pataljoonan rakennuksista. Asetuksella 480/1985 on 17.6.1993 suojeltu rakennukset 7, 10-14, 16, 18, 19-20, 22 ja 35. Suojeluluokka on S2 (ulkoasu). Samalla varjeltiin venäläisaikaiset kaksi punatiilistä kaksikerroksista kasarmirakennusta (25 ja 26), varjeluluokka V2 (ulkoasu).

Aikaisemmat selvitykset Rakennussuojelulailla on suojeltu entinen Välskärien talo (29) Ely -keskuksen 12/7.1.2011 päätöksen mukaisesti. Samassa päätöksessä todetaan, että viereisen aliupseerikerhon (30) suojelu voidaan toteuttaa asemakaavalla. Mamk on valittanut rakennussuojelupäätöksestä ympäristöministeriöön 24.2.2010 päiväämällään valituksella. Valitus on käsittelyssä. Museovirasto on vuonna 2009 päivittänyt luettelonsa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (nk RKY 2009). Asiasta on valtioneuvoston 22.12.2009 antama päätös, jonka mukaan luettelo on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Mikkelin vanha kasarmialue on yksi inventoiduista kohteista. RKY-kohteet Mikkelin keskusta-alueella. Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma on valmistunut 31.8.2009. Rakennusten perustiedoissa on tukeuduttu Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelman tietoihin. Lisäksi rakennusinventoinnin perustietojen pohjana on käytetty Ulla-Riita Kaupin ja Kirsti Kovasen muistiinpanoja rakennusten historiasta. Viheralueista oli käytössä kaksi kasvillisuus selvitystä vuosilta 2003 (Pekka Pohjola) ja 2006 (Enviro, Marko Vauhkonen). Puistoalueiden historiaa on selvitetty kaupungin toimesta vuonna 2010. Lisäksi vuonna 2010 valmistui alueen maisemainventointi (Maisemasuunnittelu Hemgård). Niitä käytettiin apuna viheralueiden arvioinnissa.

Aineistot ja menetelmät Vanhaa kasarmialuetta on dokumentoitu valokuvaamalla kesällä 2009 suoritettujen maastokäyntien yhteydessä. Tietoa rakennuskannan kehityksestä on kerätty vanhoja kanta- ja asemakaavakarttoja kaavoja tutkimalla. Kuva-aineistoa on saatu kaupunginmuseolta, Jalkaväkimuseosta sekä kirjallisuuslähteistä. Lisäksi täydentävänä apuna on käytetty rakennusvalvonnan aineistoja. Aineisto on esitelty ensin kokonaisuuksina ja kunkin rakennuksen tietoja on täydennetty liitteessä. Tekstissä mainitut rakennusten numerot viittaavat liitteessä esitettyyn karttaan.

Kulttuuriympäristön kokonaisuudet Puukasarmit ja Tykkipuisto Kuvaus ja historia Puukasarmit muodostavat rakennustavaltaan yhtenäisen 1800-luvun lopulla rakennettujen puutalojen ryhmän. Alueen keskellä sijaitsee klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto, jossa koivurivien reunustamina risteilee hiekkakäytävien verkosto. 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia alueella on säilynyt 19. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi myöhemmältä ajalta (venäläiskasarmit) tiilinen alun perin asuinrakennus, joka nyt on toimistokäytössä sekä tuolloin rakennettu varasto (19). (Ehkä myös hirsinen osa on tuolloin uudelleen rakennettu.) Kasarmialueen koillisneliö rakennettiin 1879-82 yleisten rakennusten ylihallituksen suunnitelmien mukaan (E.B. Lohrman 1897 ja August Boman 1882) Mikkeliin Suomen 6. tarkk ampujapataljoonan kasarmiksi. Symmetrisesti sijaitsevat puiset kasarmirakennukset ja niiden asemakaava ovat parhaiten säilyneitä maassamme. Tarkk ampujakasarmin rakennukset on suojeltu valtion asetuksella 17.6.1993. Suojelu koski rakennuksia, mutta päätöksessä todetaan kasarmialueeseen kuuluvan hyvin suunniteltu ja hoidettu puisto. Puukasarmien keskellä sijaitseva klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto, on yksi ainutlaatuisista kohteista Etelä-Savon alueella. Se on lähellä alkuperäistä asuaan säilynyt kokonaisuus. Puisto on jo alkujaan istutettu puistoksi. Sitä ympäröivät empiretyyliset yksikerroksiset kasarmirakennukset. Puiston länsisivua rajannut artellirakennus on purettu. Puistossa on kolme erilaista muistomerkkiä. Alue rajautuu pohjoisessa Jääkärinkatuun, idässä Linnamäenkatuun, etelässä Tarkk ampujankujaan sekä lännessä Prikaatinkatuun. Näistä jokaisella on oma luonteensa. Jääkärinkatu on selkeästi kaupunkikatu. Linnamäenkatu on asuinkatu, jonka länsipuolella on jyrkkärinne kasarmialueelta tielle. Tarkk ampujankuja ja Prikaatinkatu ovat olleet kasarmialueen sisäistä liikennettä palvelevia katuja alueen alusta saakka. Tarkk ampujankuja rajoittaa puukasarmialuetta entisestä sairaala-alueesta. Sen luonne on hyvin kujamainen ja sille luonnetta antavat tien eteläpuolen puistikko suurine puineen. Prikaatinkatu taas oli alun perin kasarmialueen ja harjoituskentän välissä ollut kulkuväylä. Nykyään kadun varrella on selkeästi erotettavissa kahden eri aikakauden kasarmirakentamisen erot: itäpuolen tarkk ampujakasarmien puurakennuksen ja itäpuolen tiilikasarmit. Kadun luonne on muuttunut avoimemmaksi sitä reunustaneen puukujanteen kaatamisen jälkeen. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Puistoalue tulee entistää maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

Asuinrakennukset Linnamäeltä nähtynä 1800-luvun lopussa. Asuinrakennus vuonna 2009. Tähtäysharjoitus kasarmin edessä 1900- luvun alussa.

Kasarmialuetta 1970-luvun alussa. Kasarmirakennus vuonna 2009 Venäläiskaudella rakennettu tiilinen asuintalo, nykyisin toimistotalo, puukasarmien alueella..

Tallit leipomorakennuksen edustalla on purettu. Kuva 1900 -luvun alusta.

Puukasarmien sairaala-alue Kuvaus ja historia Puukasarmien sairaala-alue on selkeä osa 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia. Ne sijaitsevat kuitenkin hiukan erillään ja niiden koordinaatisto on poikkeuksellisesti käännetty muuhun kasarmialueeseen nähden. Alueella sijaitsi kasarmin sairaalarakennus piharakennuksineen, Jäljellä on enää asunrakennus ns. Välskärientalo sekä varaston kivijalka. Alueella on myös keisarinnan asunnoksi rakennettu, myöhemmin aliupseerikerhona toiminut rakennus, joka ei ollut varsinaisia sairaala-alueen rakennuksia. Niitä ympäröi kaunis, vanhojen puiden muodostama puisto, Sairaalapuisto. Puiston kaakkoisrajan tuntumassa on nähtävissä vielä muutama puu jäljellä sairaalalle johtanutta tietä reunustaneista koivurivistöistä. Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki säilyneet rakennukset tulee säilyttää. Sairaalapuiston hoidossa ja kehittämisessä tulisi tutkia alkuperäisen korttelirajauksen esiin ottamista. Vanhojen rakennuspaikkojen kohdille voidaan harkita osoitettavaksi rakentamista. Koordinaatiston suunta on alueelle olennaista ja uudisrakentamisen tulisi noudattaa tätä. Uudisrakentamisen tulisi myös olla päämassan ilmeeltään samansuuruista kuin vanhat rakennukset ovat olleet. Purettu sairaalarakennus ja puurivistöt 1900-luvun alun kuvassa. Välskärientalo kesällä 2009.

ja syksyllä 2011. Aliupseerikerhoa on laajennettu 1940- luvulla matalammalla lisäosalla. Puretun talousrakennuksen kivijalka on vielä puistossa.

Tiilikasarmit ja Kasarminkenttä Kuvaus ja historia Venäläisten sotaväen aikana kasarmialuetta laajennettiin vuonna 1901 lähes kahdellakymmenellä rakennuksella. Niistä puolet on säilynyt, joskin aikojen kuluessa muutettuina. Rakennukset keskittyvät Kasarminkentän koillissivulle (kasarmirakennukset) sekä alueen lounaiskulmaan (vanha tiilisairaala, asuinrakennuksia ja vanhat tallit). Vuonna 1918 suomalaiset ottivat kasarmialueen sotilaskäyttöönsä. Venäläisiltä keskenjääneitä rakennustöitä jatkettiin mm. rakentamalla vaatetuskorjaamo venäläisten tekemille perustuksille. Itsenäisyyden aikana vanhoja tiilikasarmeja muutettiin armeijan tarpeiden mukaan. Kasarminkentän laidalla toista kasarmirakennuksista korotettiin yhdellä kerroksella 1950- luvulla. Muutkin rakennukset ovat kokeneet suuria muutoksia vuosien kuluessa, mutta ovat kuitenkin säilyttäneet massoittelussaan ja tiiliarkkitehtuurissaan rakentamisaikansa piirteet. Takk ampujapataljoonan puukasarmialue muodostui alkujaan ruutukaavaan sijoitetusta rakennusryhmästä alueen itäpäässä sekä sen länsipuolella olevasta yhtä suuresta harjoituskentästä, Kasarminkentästä. 1910-luvulla venäläisten toimesta tehdyt täydennysrakentamiset jatkoivat ruutukaavaa, mutta harjoituskenttä supistui. Nykyinen Kasarminkenttä on noin neljäsosa alkuperäisestä. Sen laidalla olleet muotopensasistutukset ovat myös kadonneet. Kenttää rajaavat rakennukset, jotka kolmea tiilirakennusta lukuun ottamatta ovat itsenäisyyden ajan täydennysrakentamista. Kenttää kaakossa rajaa pari vuotta sitten kolmikerroksiseksi korotettu opetusrakennus. Se yhdistää kaksi 1950-luvulla rakennettu kasarmia. Nykyisin kenttä on autojen parkkipaikkana. Reunojen rajaukset ovat epämääräiset ja paikoitus on levinnyt myös kenttäalueen ulkopuolelle. Alueen katuverkosto lienee suhteellisen uusi. Tämä alue on kaikissa vanhoissa kartoissa esitetty hyvin yksinkertaisesti. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat maakunnallisesti merkittäviä. Tiilikasarmilla sekä siihen kuuluvalla kasarminkentällä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Kasarminkenttä tulee säilyttää hiekkakenttänä ja avoimena. Kentän kokoa ei saa pienentää. Reunojen käsittely ja istutukset maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

Ampumaharjoitukset Kasarminkentällä Lapsia urheilemassa nykyisen Sammonkadun kohdalla, takana kasarmin asuinrakennukset. Ravintola Talli sijaitsee nimensä mukaisesti vanhassa tallissa. Kasarminkentän lounais- ja luoteissivut ovat uudistuneet, mutta arkkitehtuuri on sotilaallisen täsmällistä.

Kentän rajaus on epämääräinen ja aukion hahmottaminen on vaikeaa. Kentän eteläpuolen rakennus korotettuna 3- kerroksiseksi.

Itsenäisyyden ajan rakennuskanta Kuvaus ja historia Viimeisimpänä varuskunnan rakennuksena tehtiin kaksi Eero Jokilehdon suunnittelemaa kasarmia 1950-luvulla. Lisäksi venäläisaikaisiin rakennuksiin tehtiin muutoksia ja mm. vaatetuskorjaamo on suomalaisten rakentama, joskin vanhimmilta osiltaan venäläisten tekemille perustuksille rakentunut. Varuskunta siirtyi pois alueelta 1950-luvulta lähtien ja alue siirtyi oppilaitos käyttöön. Kasarmin kentän laidalle nousivat Maanmittauskonttori ja Ympäristötalo, tiilikasarmit yhdistettiin yhdysosalla sekä viimeisenä rakennettuja kasarmeja yhdistävä oppilaitosrakennus Kasarminkentän kaakkoisreunaan. Oppilaitosta vielä täydennettiin päärakennuksella, joka nousi tontin kaakkoisrajalle, radan ja 5-tien varteen. Alueen täydennysrakentamista on jatkettu, viimeisimpänä on Jokilehdon kasarmien väliin tullut uusi lisäsiipi. Alueen uudet rakennukset jatkavat alueelle sopivaa sotilaallisen särmikästä rakennustapaa. Arvot ja merkitys Eero Jokilehdon 1950-luvun kasarmit ovat paikallisesti merkittäviä. Niillä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Eero Jokilehdon suunnittelemat kasarmirakennukset tulee säilyttää osana kasarmialueen historiaa. 1950-luvulla rakennetut kasarmit kesällä 2009, ennen lisärakennusta. Syksyllä 2011 on kasarmirakennusten väliin kohonnut lisärakennus.

Mamkin päärakennus vuodelta 1994.

Linnanmäki Kuvaus ja historia Puukasarmialueeseen liittyi myös läheinen Linnanmäki. Mäelle rakennettiin vuonna 1882 huvimaja ja soittolava, jonne upseerit perheineen kokoontuivat kesäisin. Linnanmäellä sijaitsi myös vesitorni, jonka kautta Kasarmialueelle vedettiin Pitkäjärvestä vesijohto. Venäläisten joukko-osaston asetuttua Mikkeliin, rakennettiin Linnanmäelle vuosin 1906-07 pyhälle Yrjölle pyhitetty kirkko. Muut toiminnat mäeltä hävisivät. Kirkko muutettiin itsenäisyyden aikana varastoksi, jossa käytössä se toimi, kunnes kirkko purettiin vuonna 1958. Piponiuksen kaavassa, vuodelta 1917, on Linnamäenpuisto esitetty sijaitsevaksi Linnamäenkadun ja Braahenkadun päätteenä olevaan kolmioon. Nykyinen puisto on kasarmialuetta. Nykyään mäellä on kirkon paikka juuri ja juuri havaittavissa maastossa sekä alttarin kohdalla muistokivi. Myös vanhaa polkuverkostoa on vielä aistittavissa. Samoin maassa on nähtävillä ilmeisesti kirkon edustalla ollutta kiveystä sekä joitain betonivaluja kirkon takana. Sen sijaan kirkolle johtanut portaikko ja polku on purettu samaan aikaan kirkon kanssa. Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Puiston käytävät tulee säilyttää. Kirkonpaikka on muinaismuistokohde. Kirkko ilmeisesti 2. maailmansodan aikaan, sillä sipulikupolit on jo purettu. (www.mikkeli.fi)

Kirkon purkutyöt käynnissä. (www.mikkeli.fi) Kirkon keskikäytävän paikka nyt. Kirkon muistokivi

Kasarmialueen kartta vuodelta 1943, jossa näkyvissä paikka, josta portaat kirkolle ovat menneet. (Samoin kartasta on raaputettu pois artellirakennus, tallirakennus Prikaatinkadun varrelta sekä käymälärakennuksia kasarmialueen koilliskulmalla. Edellä oleva kartta laitettuna päällekkäin vuoden 2011 kantakartan kanssa. Lähteitä Etelä-Savon rakennusperintö, 1994 Tarkk ampujapataljoonien kasarmialueet, Ulla-Riitta Kauppi Mikkelin vanhan kasarmialueen rakentamisesta ja käytöstä sekä rakennuksia ja niiden käyttäjiä vuosina 1881-1994, Tauno Tuominen 1994 Rakennusperintö Mikkelin vanhalla kasarmialueella, Tauno Tuominen, 2002 Museoviraston ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen rakennusinventointiluonnos, Ulla-Riitta Kauppi ja Kirsti Kovanen Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma, Mikkelin kaupunki 2009

Vanha kasarmialue asemakaavamuutos; Puistojen historiaselvitys, Mikkelin kaupunki 2010 Museoviraston nettisivujen aineistot (www.nba.fi) Savon Prikaati : Porrassalmelta Karkialammelle, Yrjö Peltola, 2006 Porrassalmi -lehden vuosikerrat Mikkeli, Mikkelin kaupunki 1971, 1976, 1982, 1988 ja 1990

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS Kartta alueelta ja rakennusten numerointi 001 ASUINRAKENNUS 5-24-2 Kiinteistötunnus 5-24-2 Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Tontin pinta-ala 5609 Tontti oma Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 365 (298) 300 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä 6 Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-2 sr1 Kerrosala 1150 (rakennukset 1 ja 2 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kuudelle aliupseerille tarkoitettu majoituskasarmi (kaser for sex subalternoffiderare). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. Rakennuksessa on kylmä ullakko. 1903-1917 venäläisen rykmentin kanslia. Peruskorjattu 1983 Arkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnitelmien mukaan. Myös myöhemmin korjauksia. 2 ikkunaa päädyssä pantu umpeen. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa (9.6.1980) A-2 sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 002 ASUINRAKENNUS 5-24-2 003 ASUINRAKENNUS 5-24-3 Kiinteistötunnus 5-24-2 Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Tontin pinta-ala 5609 Tontti oma Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 460 (389) 388 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä 3? Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-2 sr1 Kerrosala 1150 (rakennukset 1 ja 2 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kolmelle upseerille ja avioituneille aliupseereille tarkoitettu asuinrakennus. Hirsirunko valmistu 1881, laudoitus ja maalaus 1882. 1903-1917 venäläisen upseeriston asuinrakennus. Itsenäisyyden ajan edelleen asuinrakennus. Rakennuksessa on kylmä ullakko. Peruskorjattu 1983 Arkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnitelmien mukaan. Suojeltu asemakaavassa (9.6.1980) A-2 sr1. Kiinteistötunnus 5-24-3 Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (572) 571 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 950 Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan komentajan ja nuoremman upseerin asuinrakennus (kaser for kommendören ohc yngre sabsofficern). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. 1903-1917 venäläisen upseeriston asuinrakennus. Peruskorjattu. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa (9.6.1980) A-3 sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 004 ASUINRAKENNUS 5-24-3 005 HALLINTORAKENNUS 5-24-3 Kiinteistötunnus 5-24-3 Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (422) 387 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 1400 (rakennukset 4 ja 8 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kahden komppanianpäällikön majoituskasarmi (kasern for tvenne kompanichefer). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. 1903-1917 venäläisen upseeriston asuinrakennus. Missä käytössä itsenäisyyden aikana? Peruskorjattu. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa (9.6.1980) A-3 sr1. Kiinteistötunnus 5-24-3 Katuosoite Tarkk ampujankj 1 Omistaja MAMK Rakentamisvuosi 1910-luvulla Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite suojeltava Julkisivut punatiili Kate konesaum.pelti Kerrosala 912 Kerrosluku II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak. Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 800 Kerrosluku I 2/3 Venäläisaikaista tiilikasarmia. Tämän rakennuksen paikalla ollut Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan lääkärin virka-asunto. Se on purettu 1910 luvulla ja paikalle venäläiset rakentsivat punatiilisen, puhtaaksi muuratun, neljälle esikuntaupseerille tarkoitetun 2-kerroksisen tyyppipiirustusten mukaisen asuinrakennuksen. Raeknnuksessa on ollut neljä suurta huoneistoa. Sittemmin rakennus on ollut Savon Prikaatin kantahenkilökunnan asuinrakennuksena. Peruskorjattu Mikkelin ammattikoulun asuntolaksi 1980- luvulla, sen jälkeen lyhyen ajan tyhjillään tai tilapäiskäytössä. Mikkelin ammattikorkeakoulu osti rakennuksen Kapiteeli Oy:ltä 2001 ja peruskorjasi sen 2003 MAMK:n hallintorakennukseksi. Myös avoullakko on kunnostettu toimistokäyttöön. Suojeltu asemakaavassa (9.6.1980) A-3 sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 007 PÄÄVARTIO 5-24-3 008 UPSEERIKERHO 5-24-3 Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (216) 216 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 380 Kerrosluku II Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan vartiorakennus (vakthus). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. Myös itsenäisyyden aikana 1960 luvun lopulle saakka päävartiona. Nykyisin Jalkaväkimuseon kahvila. Asetuksella suojeltu 17.6.1993 rakennusnumerolla 005, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus 5-24-3 Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 448 (456) 455 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus kokoontumistila Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1400 (rakennukset 4 ja 8 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan upseerikerho ja kanslia. Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. Venäläisenä upseeriklubina 1903-1917. Itsenäisyyden ajan upseerikerhona kunnes kerhotoiminta 2002 asetettiin konkurssiin ja pesänselitys käynnistyi. Vuodesta 2003 tilausravintolana, yrittäjä on vuokrannut tilat Senaatti-kiinteistöiltä. Korjattu moneen kertaan, viimeksi 1990-luvulla. Suurin osa seinäpinnoista tapetoitu ja maalattu vanhaan tapaan. 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 010 KASARMI 5-24-4 011 KASARMI 5-24-4 Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 10 ja 11 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. Venäläisen sotaväen kasarmina 1903-1917. Itsenäisyyden ajan kasarmina, kunnes korjattiin 1980-luvulla Jalkaväkimuseoksi Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Saneerauksen jälkeen ollut Jalkaväkimuseon päärakennus. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 001, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 10 ja 11 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. Venäläisen sotaväen kasarmina 1903-1917. itsenäisyyden ajan kasarmina. Korjattiin 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Jalkaväkimuseon varastona Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 003, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 012 KASARMI 5-24-4 013 KASARMI 5-24-4 Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 12 ja 13 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. Venäläisen sotaväen kasarmina 1903-1917. itsenäisyyden ajan kasarmina. Jatkosodan aikana 1941-1944 (Länsi-Savo 10.1.2003) Saksan sodanjohdon Yhteisesikunta Nord in käytössä. Peruskorjattu 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon toimistoksi ja näyttelytilaksi. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 002, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 12 ja 13 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus 1882. Venäläisen sotaväen kasarmina 1903-1917. itsenäisyyden ajan kasarmina. Korjattiin 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon tiloiksi. 1989 Mikkelin teknillinen oppilaitos vuokrasi rakennuksen opetustiloiksi, aluksi LVI-osaston luokkia, vuodesta 1994 MAMK tekniikan maanmittaustekniikan opintosuunnan luokkia vuoteen 1998. Sittemmin talon eteläsiivessä on toiminut Yrittäjyyden osaamiskeskus Yos. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 004, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 014 VERSTAS 5-24-4 016 LEIPOMO 5-24-4 Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 452 484 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimisto Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1200 (rakennukset 14 ja 18 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan räätälin- ja suutarinverstaat ja perheellisen alipäällystön asuntoja (verkstad och kasern for obevärade), vuosina 1903-1917 venäläisen sotaväen aseettomana palvelevien käytössä. Itsenäisyyden aikana esikuntarakennuksena. Rakennuksessa on sijainnut toimistotiloja jo ainakin 1930-luvulla (piirustukset päivätty 3.3.1937), jolloin rakennus toimi Savon Prikaatin esikuntarakennuksena. 1980-luvulla muutettu piirirakennustoimistoksi (muutoksia huonejaon suhteen sekä tekemällä suuremmat sosiaalitilat) sekä Posti- ja telelaitoksen, sittemmin Mediviren työterveysasemaksi. Talon maalaus uusittiin kesällä 2002. Nykyisin yrityskäytössä. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 006, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut rappaus Kate konesaum.pelti Kerrosala 452 406 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus leipomo/toimisto Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 450 Kerrosluku I Tarkk ampuja pataljoonan leipomorakennukset tehtiin muista rakennuksista poiketen tiilestä ja harjakattoisina. I-palkein tuettu kappaholvi. Julkisivut rapattu. Rakennuksessa oli leipomo, leipäkonttori ( eli jauho- ja leipävarasto), kaksi pesulaa (erikseen miehistön ja upseerien pyykit), mankelitila ja leipojien asunto. Myös venäläisellä kaudella leipomona. Itsenäisyyden ajan alun käytöstä ei tietoa, mutta perimätiedon mukaan rakennusta on käytetty 1940-luvulla sotavankien majoitustilana ja sen jälkeen upseerien rouvien sikalana. Sen jälkeen varuskunnan autokorjaamona. 1988 Posti- ja telelaitoksen koulutustiloiksi. Tuolloin poistettiin länsisivun räystäiden luukut. 1990-luvulla MAMK:n rehtorinvirastona ja toimistona. Nykyisin tiloissa opiskelijaterveydenhuolto ja oppilaitospappi. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 006, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 017 KELLARI 5-24-4 018 VARUSVARASTO 5-24-4 Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut pietty tiilimuuri Kate huopa Kerrosala 137 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus perunakellari Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 256) Kerrosluku I Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan perunakellari. Venäläisillä kaalikellarina. Maa poistettu ympäriltä, uunit ja ikkunat poistettu. Tiiliset julkisivut kalkittu ja sivelty piellä. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 009, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t. Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 267 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus päiväkoti Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1200 (rakennukset 14 ja 18 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan varushuone. Lautaverhottu hirsirakennus, jota lienee jatkettu eteläpäästä jo 1890-luvulla (1889). Venäläisenä varastona 1903-1917. Lienee ollut varastokäytössä myös itsenäisyyden ajan 1980-luvulle saakka, jolloin saneerattu Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimiston toimesta Valtion työterveysasemaksi. Sittemmin Medivireen toimipaikkana. Nykyisin rakennuksessa toimii Montessorileikkikoulu. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 007, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 019-020 VARASTO 5-24-4 022 VARASTO 5-24-4 Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli/tiili Kate huopa Kerrosala 490 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus varasto Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 192) rakennuksen 19 osalle Kerrosluku I Mahdollisesti vasta venäläisellä kaudella rakennettuja varastoja, joiden paikalla lienee ollut tarkk ampuja pataljoonan varastoja. Runko hirttä, toinen pääty tiiltä. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 010, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t. Kiinteistötunnus 5-24-4 Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi ennen v.1900 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli Kate huopa Kerrosala 180 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus varasto Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 176) Kerrosluku I Tarkk ampuja pataljoonan halkovajan paikalle ennen v. 1900 rakennettu hirsinen varasto. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 011, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 024 VIRASTOTALO 5-29-1 025, 026, 032 POHJOIS- JA ETELÄKASARMI 5-30-1 Kiinteistötunnus 5-29-1 Katuosoite Jääkärinkatu 10 Omistaja Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1974 Peruskorjaus, laajennus 2003, 2011 Suunnittelija Arkittsto Lukander & Vahtera Suojelutavoite - Julkisivut puupaneeli/tiili Kate huopa Kerrosala 3663 Kerrosluku IV Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak. Kaavamerkintä KT Kerrosala 3700 Kerrosluku IV Arkkitehtitoimisto Lukandet & Vahtera Raisiosta suunnitteli uuden Maanmittauskonttorin talon (31.5.1974 kuvat, luvat 2.7.1974)Amos Andersonin säätiön rakennuttamaan taloon muutti v. 1975 Mikkelin läänin maanmittauskonttori ja Mikkelin maanmittaustoimisto sekä Mikkelin maanjakooikeus.. 2003 tasakatto muutettiin aumakatoksi. 2011 käynnissä julkisivu ja sisätilojen muutostyöt. Julkisivuihin tiilimuuraus. Nykyisin talossa virastoja ja toimistoja Asemakaava 1.12.2003. Kiinteistötunnus 5-30-1 Katuosoite Prikaatinkatu 3 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910-luku, 1980-luku Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 3910 (5522) Kerrosluku III Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak Kaavamerkintä KT sr1 Kerrosala 4500 Kerrosluku III Alkujaan kaksi venäläistä 1910-luvun tiilikasarmia (025 ja 026). Ns Pohjoiskasarmi (025) 2- kerroksinen, yhteensä 1680 m2, tiiltä peltikatto. Rakennus lienee jäänyt venäläisiltä kesken 1917. Yhdistetty 1980-luvulla lisärakennuksella Eteläkasarmiin. Ns. Eteläkasarmi (025), 1950 luvulla korotettu 3-kerroksiseksi ns. ratsastavan patterin kasarmiksi ja yhdistetty 1980-luvulla lisärakennuksella Pohjoiskasarmiin. Tiiltä, tiilikatto, 170 miehelle, alkujaan 2 kerroksinen, 3 kerrosta, kerrrosalaa 1955 m2. Yhdistäminen lisärakennuksella (032) ja saneeraus 70-80 lukujen taitteessa arkkitehtitoimisto Jorma Salmenkiven suunnitelmien mukaan Telepiirin konttoriksi. Nykyisin rakennusryhmä Teliasoneran käytössä. Osat 025 ja 026 suojeltu asemakaavassa, 1.12.2003 merkinnällä sr. Varjeltu asetuksella 17.6.1993 rakennusnumerolla 039, suojeluluokka V2 (rakennuksen ulkoasu).

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 029 ASUINRAKENNUS / VÄLSKÄRIEN TALO 5-26-2 030 ALIUPSEERIKERHO 5-26-2 Kiinteistötunnus 5-26-2 Katuosoite Prikaatinkatu 4/ Tark ampujankj.2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 263 273 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/3 1880-luvulla rakennettu Mikkelin tark ampujapataljoonan sairaalan henkilökunnan asuinrakennus, josta käytettiin myös nimitystä Välskärintalo. Rakennusryhmään kuulunut sairaala sekä sen varusvarasto ja ulkorakennus on purettu sotien jälkeen, viimeisenä talousrakennus, joka vaurioitui tulipalossa 1990-luvulla. Sittemmin Välskäreiden taloa on nimitetty myös Komendantintaloksi, sillä 1990-luvulla rakennus suunniteltiin kunnostettavaksi Mikkelin sotilasläänin komentajan asunnoksi. Talo tyhjennettiin, mutta hanke raukesi. Siitä lähtien rakennus on ollut tyhjänä ja lämmittämättömänä. Sen omistaa MAMK, joka on 2001 saanut sille purkuluvan. Mikkeli-Seura ry teki v. 2003 rakennussuojeluesityksen Välskärientalon ja Aliupseerikerhon rakennuksen suojelemiseksi ja rakennus asetettiin toimenpidekieltoon Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätöksellä 21.1.2004. ELY antoi rakennussuojelua koskevan päätöksensä 26.1.2010 (ESAELY/12/07.01./2010), jonka mukaan entinen välskärien talo suojellaan rakennussuojelulain nojalla. Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun ja sisätiloihin. Mamk on valittanut päätöksestä 24.2.2010. Asemakaavassa 2.5.1994 ei suojelumerkintää. Kiinteistötunnus 5-26-2 Katuosoite Prikaatinkatu 4/Tarkk ampujankj.2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1894 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 520 503 Kerrosluku I - II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus kokoontumisrak Kaavamerkintä Y Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/3 Aliupseeriklubin toimitalo valmistui tarkk ampujein aikaan v. 1894 sairaalakompleksin kaakkoispuolelle Urpolan tilan ja kasarmialueen rajan varteen uuden Savon rautatien lähelle. Talo vihittiin Nikolai II:n hääjuhlallisuuksien oheistapahtumana marraskuussa 1894. Rakennettiin keisarinnan asunnoksi (ei tullut). Venäläisellä kaudella rakennukseen sijoitettiin vuosiksi 1903-1909 tilapäinen rukoushuone ja katolle kreikkalaiskatollinen risti, kunnes Pyhälle Yrjölle pyhitetty kirkko valmistui Linnamäelle. (Polkupyöräpataljoona 3:n 10-vuotisjuhlajulkaisussa 1931 s. 84). Rakennusta on alettu käyttää aliupseerikerhotalona 1918 tai pian sen jälkeen. 1940-luvun lopulla siihen on tehty parakkimainen 1-kerroksinen juhlasalisiipi. Nimitykset Aliupseeriklubi, Aliupseerikerho, Toimiupseerikerho ja Päällystökerho ovat vaihtuneet puolustushallinnon käytännön mukaisesti. Tunnetaan myös nimellä Puuklubi. Nykyisin MAMKin omistuksessa (17.6.1996), käyttäjänä yksikön oppilasyhdistys, joka 1999 kunnosti talkootyönä rakennukseen kahvilan International Café Labra. MAMK on 2001 saanut sille purkuluvan. Mikkeli-Seura ry teki v. 2003 rakennussuojeluesityksen Välskärientalon ja Aliupseerikerhon rakennuksen suojelemiseksi ja rakennus asetettiin toimenpidekieltoon Etelä- Savon ympäristökeskuksen päätöksellä 21.1.2004. ELY antoi rakennussuojelua koskevan päätöksensä 26.1.2010 (ESAELY/12/07.01./2010), jonka mukaan aliupseerikerhon rakennusta ei suojella rakennussuojelulain nojalla. Asemakaavassa 2.5.1994 ei suojelumerkintää.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 035 VERSTAS / ASUINRAKENNUS 5-26-2 045 RUOKALA 5-26-2 Kiinteistötunnus 5-26-2 Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi noin v.1900 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 238 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y sr Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 448) / e= 0,60 Kerrosluku I 2/3 Tämän rakennuksen paikalla on ollut puisia tarkk ampujapataljoonan talousrakennuksia. Ne on purettu ja tämä rakennettu noin. v. 1900 verstaaksi. 1940-luvulta 1980-luvulle asuinkäytössä. Nykyisin MAMKin omistuksessa ja MAKMin kansainvälisen keskuksen käytössä. Suojeltu asetuksella 17.6.1993 (491:034) rakennusnumerolla 003, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu). 9.6.1980 vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr. Kiinteistötunnus 5-26-2 Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 852 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus sairaala/ruokala Kaavamerkintä Y sr Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/3 Alkujaan venäläiselle sotaväelle rakennettu sairaala. Se korvasi tarkk ampujapataljoonan puisen sairaalarakennuksen, jota venäläiset eivät halunneet käyttää. Tosin ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisiä haavoittuneita hoidettiin Mikkelissä sekä puusairaalassa että punatiilisairaalassa. Suomalaisella kaudella vuodesta 1917 aina 1960-luvulle punatiilisairaalasta käytettiin nimeä Sairastupa. Sen ympärillä oli hoidettu puutarha, mm. tuijia, jasmiini, villiviinejä sekä pihalla villejä akileijoja ym. 1960-luvulla kaupunginarkkitehti Heikki Ravila laati Teknilliselle koululle rakennuspiirustukset sairastuvan muuttamiseksi koulurakennukseksi. 1966-67. Sinne kunnostettiin kaksi luokkaa (á noin 30 oppilasta) ja harjoitusluokka (n. 16 oppilasta varten), opettajanhuone, fotogrammetrian huone, wc-tilat ja LVI-laitetila. Sisätilat rapattiin ja maalattiin valkoisiksi, julkisivut jäivät punatiilisiksi. Rakennuksessa toimi maanmittausopintosuunnan 2. ja 3. luokat vuosina 1967-69 ekä lukuvuonna 1969-1970 kaikki kolme luokkaa; ensimmäiselle luokalle otettiin vain noin 19 oppilasta, koska heidän piti sopia pieneen harjoitusluokkaan. Mikkelin tekninen koulu muutti 1.9.1070 rakennuksiin 072 ja 073 (entinen kranaatinheitinkomppanian talo ja konekiväärikomppanian talo). Maanmittauskoulu peruskorjattiin

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS toisen kerran, nyt 1970 oppilasruokalaksi. Ruokalatoiminta alkoi 1971. Ruokalan pito-oikeus annettiin koulun oppilasyhdistykselle. Kolmas peruskorjaus tapahtui Teknillisen koulun (MiTK) laajennuttua teknilliseksi oppilaitokseksi (MTOL). Ruokala osoittautui pieneksi varsinkin kun ruokailu tuli 1980-luvulla oppilaille ainakin osittain ilmaiseksi. Ruokalan laajennus valmistui 1982 arkkitehti Jorma Salmenkiven suunnitelmien mukaan. Pohjois-eteläsuuntaista rakennuksen länsiosaa jatkettiin pohjoiseen. Näin saatiin lisää keittiötilaa. Osa ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä tehdyistä sisätilojen rappauksista puhdistettiin tiilipintaisiksi. Neljäs peruskorjaus toteutettiin 2003, jolloin mm. sisääntulotasannetta uudistettiin. Asemakaavassa 2.5.1994 ei suojelumerkintää. 052 TALLI 5-26-3 Kiinteistötunnus 5-26-3 Katuosoite Patteristonkatu 2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 607 888 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä YO sr Kerrosala 8500 (koko kortteli) Kerrosluku II Venäläiset käyttivät tallia tykkihallina. Myös 1930-luvulla kasarmissa 026 olleen ratsastavan patterin tykkihallina ja hevostallina. 1998 kunnostettiin MAMKin tekniikan yksikön puutekniikan laboratorioksi. Vuodesta 2005 rakennuksessa toiminut kampuskirjasto. 1.12.2003 Mikpolin kaavamuutoksen yhteydessä merkitty suojeltavaksi sr.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 055 KORJAAMO 5-26-1 056 PESULA JA VAATETUSKORJAAMO 5-26-1 Kiinteistötunnus 5-26-1 Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 340 702 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Alkujaan venäläinen kengityspaja ja kalustokorjaamo, samassa käytössä 1960-luvun lopulle. Oli lähes 30 vuotta tyhjillään, kunnes 2006 kunnostettiin laboratoriotiloiksi. Asemakaavassa 19.5.1989 ei suojelumerkintää. Kiinteistötunnus 5-26-1 Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1929 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 7232 8412 Kerrosluku II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Venäläiset suunnittelivat nykyisen rakennuksen 056 paikalle sairaalan puistoa. Itse sairaala oli tarkoitus rakentaa sen viereen. Perimätiedon mukaan kivijalka ehti valmistua ja suomalaiset rakensivat talon valmiiksi 1920-luvulla. Rakennuksessa on toiminut vuodesta 1931 Mikkelin Vaatetuskorjaamo, joka 2000-luvulla pesee ja korjaa kolmanneksen Suomen puolustusvoimien vaatetuksesta ja varusteista. Rakennuksen ulkopuolella ollut komea tiilipiippu ja sen kolmipisteenä toiminut antenni purettiin 1980-luvulla. Tilalle rakennettiin nykyaikainen metallipiippu. Noin 1949-1974 rakennuksen itäpäässä on ollut varuskunnan ruokala, joka korvasi tulipalossa tuhoutuneen Artellin. Rakennusta on laajennettu 1953 ja tehty muutostöitä 1955. 1970-luvulla rakennus on muutettu Vaatetuskorjaamoksi ja pesulaksi, suunnittelu Arkkitehtitoimisto Pentti Pajarinen ja Martti Kilpiranta. 1973 he suunnittelijvat kaksikerroksisen laajennuksen vanhan rakennuksen länsipäähän ja seuraavana vuonna (1974) eteläpuolen suuren tasakattoisen lisärakennusosan. Vaatetuskorjaamon tiloihin remontoitiin tilat keilahallille vuonna 2010. Tuolloin rakennukseen tehtiin itäsivulle uudet sisäänkäyntikatokset. Asemakaava 19.5.1989, ei suojelumerkintää.

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 057 TALLI 5-26-3 058 MARSKIN TALLI 5-26-1 Kiinteistötunnus 5-26-3 Katuosoite Patteristonkatu 2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 685 997 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus 8500 (koko kortteli) Kerrosluku III Venäläisaikainen sairastalli ja aliupseerisauna, jota on käytetty myös tukkihallina. Muutostöitä 1951. Mikkelin ratsastajat käyttivät 1970- ja 1980-luvuilla pohjoispäädyssä ollutta lantalaa varastona, hevoset olivat tallissa 058. Tallien 052 ja 057 välissä oli rehukatos, joka paloi 1970- luvulla. Talli peruskorjattiin 1980-90-lukujen taitteessa Engelin varastotiloiksi. Lokakuussa 2003 aloitettiin peruskorjaus, jossa rakennus muutettiin MAMK:n ravitsemus- ja talousalan yksikön opetusravintolaksi, Ravintola Talli. Asemakaavassa 1.12.2003 suojeltu merkinnällä sr. Kiinteistötunnus 5-26-1 Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 578 543 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Muita talleja komeampi ja suurten ikkunoittensa ansiosta valoisampi 1910-luvun venäläinen mahdollisesti alkujaan sairastalli. Muista talleista poiketen tätä voitiin myös lämmittää. Toisen maailmansodan ja Mikkelin Päämajakauden ajan marsalkka Mannerheimin ratsu Käthe oli sijoitettu tähän talliin. Tämän johdosta sitä on alettu nimittää Marskin Talliksi. Mikkelin ratsastajat ovat hankkineet Käthelle muistolaatan, joka on kiinnitetty tallin pääoven pieleen ulkoa päin katsottuna vasemmalle. Ratsastajien siirtyessä Rouhialaan he taltioivat muistolaatan kunnes luovuttivat laatan 1990-luvun lopulla MAM:lle. Nykyisin se on rakennuksen 058 sisätiloissa. 1990-luvun lopussa peruskorjattu MAMK:n ympäristötekniikan laboratorioksi ja Kuopion Yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käyttöön. Harjannostajaiset 9.4.1999. Ullakolle kunnostettiin tutkijakammioita ja kahvihuone. Asemakaavassa 19.5.1989 ei suojelumerkintää.