Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista kasvatustieteen maistereista Kaisa Kivelä Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014
SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA... 5 2 TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ... 6 3 TYÖURAN ENSIMMÄINEN VUOSI... 8 4 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS... 9 5 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT... 12 6 VINKKEJÄ SIVUAINEVALINTOIHIN... 13
Saatteeksi Työelämä- ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2013 seurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2012 valmistuneille maistereille. Tässä yhteenvetoraportissa on koottu keskeisimmät tulokset kyseisestä seuranta-aineistoista koskien kasvatustieteiden maistereita, jotka ovat opiskelleet kasvatusalan koulutuksessa, pääaineena aikuiskasvatustiede, kasvatustiede tai mediakasvatus. Vuonna 2012 kasvatusalan koulutuksesta valmistui 38 maisteria, joista 20 vastasi kyselyyn (vastausaste 53 %). Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi yhteensä 248 Lapin yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanutta (valmistuneita oli yhteensä 531). Sijoittumisseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä kasvatusalan koulutuksesta valmistuneet maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta sekä miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut vuosi. Seurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen osumatarkkuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista sekä työn laadullisista tekijöistä. Tiedot on tarkoitettu oppiaineen henkilökunnalle hyödynnettäväksi mm. opetuksen kehittämisessä ja opiskelijoiden ohjauksessa. Alumnien palautteet antavat työelämänäkökulmaa opiskelijoille ja ohjaajille. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja sijoittumisseurannasta. Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut satu.peteri(at)ulapland.fi puh. 040 701 3833 4
1 TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA Kasvatustieteiden maisteriksi kasvatusalan koulutuksesta valmistui vuonna 2012 yhteensä 38 opiskelijaa. Kyselyyn vastasi 20 valmistunutta, jolloin vastausprosentti on 53 %. Vastaajien sukupuoli Mies 1 5 % Nainen 19 95 % Yhteensä 20 100 % Vastaajien ikä valmistuessa Alle 25 v. 3 15 % 25 29 v. 11 55 % 30 34 v. - - Väh. 35 v. 6 30 % Yhteensä 20 100 % Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma valmistuessa vaihteli 23 53 vuoden välillä. Keskimäärin ikä valmistuessa oli 31 vuotta (mediaani 27 vuotta). Valmistumiskuukausi tammi-maalis 5 25 % huhti-kesä 6 30 % heinä-syys 3 15 % loka-joulu 6 30 % Yhteensä 20 100 % Asuinpaikka syksyllä 2013 Lappi 13 65 % Pohjois-Pohjanmaa 2 10 % Muu Suomi 5 25 % Yhteensä 20 100 % Kyselyyn vastanneista 65 % oli jäänyt asumaan Lappiin, joista 10 Rovaniemelle. 5
Työskentely opintojen aikana (tutkinnon alaan liittyvä työ/kk) Ei yhtään - - 1 6 kk 7 41 % 7 12 kk 6 35 % 13 24 kk 3 18 % 25 36 kk - - Yli kolme vuotta 1 6 % Yhteensä 17 100 % Kaikki tähän kysymykseen vastanneet (100 %) ovat työskennelleet jo opintojensa aikana omalla alalla (mukaan lukien kesä- ja osa-aikatyöt sekä mahdollinen harjoittelu). Työskentelyn keskiarvo oli 10 kuukautta ja mediaani 8 kuukautta. 2 TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ Kyselyhetkellä syksyllä 2013 vastanneiden maistereiden työllisyys oli 90 %. Suurin osa vastaajista (80 %) oli vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työtön työnhakija tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 10 % Työmarkkinatilanne syksyllä 2013 Perhevapaalla (työstä) 5 % Keikkahommia 5 % Vakituinen kokopäivätyö 35 % Määräaikainen kokopäivätyö 45 % 6
Päätyönantaja Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 29% Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen 36% Valtio, valtion liikelaitos 6% Järjestö, seurakunta, säätiö 29% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Pääasiallisin työtehtävien luonne Sosiaali- ja terveysalan työ 11 % Muu* 6 % Asiakaspalvelu- ja myyntityö 6 % Hallinnolliset tehtävät ja suunnittelutehtävät 27 % Opetus tai kasvatus 50 % *Valmennus/coaching Vastaajista 36 % päätyönantaja oli kunta, kuntayhtymä tai kunnallinen liikelaitos. Puolet vastaajista (50 %) kertoi pääasiallisimmaksi työtehtävien luonteeksi opetuksen tai kasvatuksen. Ammattinimikkeitä olivat kouluttaja, koulutusassistentti, projektiassistentti, lehtori, lastentarhanopettaja, muskariopettaja, ohjaaja, tuntiopettaja, työvalmentaja, pääsihteeri, rekrytointikonsultti, risteilyisäntä, suunnittelija, toimipisteohjaaja, toimistotyöntekijä sekä uravalmentaja. Bruttopalkan keskiarvo oli 2 788 /kk ja mediaani 2 700 /kk. Bruttopalkka syyskuussa 2013 (sis. kaikki lisät) Alle 2 000 2 11 % 2 000 2 499 6 33 % 2 500 2 999 4 22 % 3 000 3 499 2 11 % 3 500 3 999 3 17 % 4 000 1 6 % Yhteensä 18 100 % 7
3 TYÖURAN ENSIMMÄINEN VUOSI Milloin sai ensimmäisen tutkintoa/koulutustasoa vastaavan työpaikan? Ennen opintojen aloittamista 5 26 % Ennen valmistumista 6 32 % Valmistumisen jälkeen 4 21 % Ei ole ollut tutkintoa vastaavassa työssä 4 21 % Yhteensä 19 100 % Työttömyys valmistumisen jälkeen 53% 47% On ollut työttömänä Ei ole ollut työttömänä Vastanneista 47 % on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen. Työttömyysaika vaihteli yhdestä kuukaudesta 12 kuukauteen. Hakuaika ensimmäiseen koulutusta vastaavaan työhön kesti keskimäärin 3 kuukautta niillä vastaajilla, jotka saivat ensimmäisen koulutustasoa vastaavan työpaikan valmistumisen jälkeen. Erillisten työ- tai virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen 0 2 11 % 1 3 11 58 % 4 6 4 21 % 7 9 2 11 % Yhteensä 19 100 % Onko toiminut valmistumisen jälkeen esimiestehtävissä? Kyllä, tällä hetkellä 1 6 % Kyllä, mutta ei tällä hetkellä 2 12 % Ei 14 82 % Yhteensä 17 100 % 8
4 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS 100% Työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus syksyllä 2013 80% 60% 61% 40% 28 % 20% 0% 0% Työ on koulutustasoani nähden vaativampaa Työ vastaa hyvin koulutustasoani 11% Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Yliopistossa opittujen taitojen hyödyntäminen nykyisessä työssä 100% 80% 60% 40% 44% 50% 20% 0% Hyödyntää jatkuvasti Jonkin verran/osittain Ei voi hyödyntää juuri lainkaan 6% Vastanneista 61 % kertoi, että heidän työnsä vastaa hyvin heidän koulutustasoansa. 39 % vastaajista koki, että heidän työnsä on koulutustasoa nähden osittain tai selvästi alhaisempi. Suurin osa (94 %) hyödynsi yliopistossa opittuja taitoja nykyisessä työssä jatkuvasti tai osittain. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon työllistymisen kannalta Erittäin tyytymätön 1 5 % Tyytymätön 2 10 % Hieman tyytymätön 2 10 % Melko tyytyväinen 7 35 % Tyytyväinen 7 35 % Erittäin tyytyväinen 1 5 % Yhteensä 20 100 % 9
Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto-taitoarviot)/km yht. Oman alan tehtävien käytännön taidot -2,0 Neuvottelutaidot -1,7 Organisointi- ja koordinointitaidot -1,6 Esiintymistaidot -1,6 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,5 Luovan ajattelun taidot -1,5 Lainsäädännön tuntemus -1,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -1,3 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -1,2 Ongelmanratkaisutaidot -1,2 Monikulttuurisissa ympäristöissä toimiminen -1,1 Tieto- ja viestintätekniikan taidot -1,1 Suomen kielen viestintätaidot -1,0 Oppimiskyky -0,9 Taloussuunnittelu ja budjetointi -0,9 Projektinhallintataidot -0,9 Esimiestaidot -0,8 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -0,5 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,5 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot -0,3 Tiedonhankintataidot -0,3 Oman alan teoreettinen osaaminen Muiden kielten viestintätaidot Englannin kielen viestintätaidot Ruotsin kielen viestintätaidot 3,5 3,6 5,3 3,9 3,9 4,1 5,6 3,6 5,1 3,1 5,7 4,6 5,8 4,1 5,3 3,3 4,0 5,1 4,7 5,7 4,5 5,4 1,9 2,8 3,1 4,0 2,6 3,4 1,7 2,2 5,2 5,7 4,2 4,5 4,7 5,0 0,2 4,6 0,4 1,7 1,3 0,4 3,9 3,5 1,0 3,1 2,1-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Tällä osiolla kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. *Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti *Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 10
Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto-taitoarviot)/kasvatusala Neuvottelutaidot -2,2 Oman alan tehtävien käytännön taidot -2,2 Esiintymistaidot -2,1 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot -2,1 Taloussuunnittelu ja budjetointi -1,9 Lainsäädännön tuntemus -1,6 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus -1,5 Organisointi- ja koordinaatiotaidot -1,5 Luovan ajattelun taidot -1,4 Toimiminen monikulttuurisissa ympäristöissä -1,4 Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot -1,3 Projektinhallintataidot -1,3 Joustavuus ja sopeutumiskyky -1,2 Ongelmaratkaisutaidot -1,2 Suomen kielen viestintätaidot -0,9 Esimiestaidot -0,9 Tieto- ja viestintätekniikan taidot -0,8 3,1 5,3 2,9 5,1 3,4 3,5 5,6 1,9 3,8 2,8 2,0 3,5 4,0 3,4 4,8 2,6 4,0 4,1 5,4 3,0 4,3 4,3 4,1 5,3 4,8 5,7 2,7 3,6 4,5 5,3 Oppimiskyky -0,5 4,8 5,3 Kyky itsenäiseen työskentelyyn -0,2 5,7 Tiedonhankintataidot -0,2 5,0 5,2 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 0,0 Englannin kielen viestintätaidot 0,1 3,7 3,6 0,3 Oman alan teoreettinen osaaminen 4,6 4,3 0,3 Muiden kielten viestintätaidot 1,8 1,5 0,8 Ruotsin kielen viestintätaidot 3,2 2,4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 Erotus Opinnot kehitti Merkitys työssä Tällä osiolla kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. *Miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti *Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 11
Kasvatusalan koulutuksesta valmistuneet kokivat yliopisto-opiskelun kehittäneen kaikkein vahvimmin muun muassa kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiedonhankintataitoja, suomen kielen viestintätaitoja sekä oppimiskykyä. Samoin nykyisessä työssä vastaajat pitivät tärkeimpinä tietoina ja taitoina kykyä itsenäiseen työskentelyyn, suomen kielen viestintätaitoja sekä ryhmätyötaitoja ja sosiaalisia taitoja. Suurin kuilu yliopistossa opittujen ja nykyisessä työssä vaadittavien tietojen ja taitojen osalta oli neuvottelutaidoissa, oman alan tehtävien käytännön taidoissa, esiintymistaidoissa sekä ryhmätyö- ja sosiaalisissa taidoissa. 5 TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Kysyttäessä seuraavan viiden vuoden uratavoitteita 20 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen nykyiseen tehtävätasoon ja työn sisältöön. Vastaajista 30 % oli sitä mieltä, että he tulevat todennäköisesti etenemään nykyisellä alalla. Pieni osa (15 %) vastaajista aikoo ryhtyä yrittäjäksi. Sen sijaan 30 % vastaajista suunnittelee vaihtavansa alaa kokonaan. Uratavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana Muu uratavoite 5 % Tyytyväinen nykyisiin tehtäviin 20 % Suunnittelee alan vaihtoa 30 % Aikoo ryhtyä yrittäjäksi 15 % Todennäköisesti etenee nykyisellä alalla 30 % Tutkintotavoite, mikäli opiskelee/aikoo opiskella Tohtorin tai lisensiaatin tutkinto 3 13 % Maisterin tutkinto 3 13 % Alempi korkeakoulututkinto 1 4 % Toisen asteen tutkinto - - Muu pätevöittävä koulutus (esim. pedagogiset opinnot) 8 35 % Erikoistumisopinnot 1 4 % Muu opiskelusuunnitelma 4 17 % Ei aio opiskella lähitulevaisuudessa lisää 3 13 % Lukumäärä 23* 100 % *Osa vastaajista valinnut useampia vaihtoehtoja 12
6 VINKKEJÄ SIVUAINEVALINTOIHIN Vastaajilta kysyttiin sivuaineita, jotka sisältyivät tutkintoon sekä mitä sivuaineita vastaaja valitsisi, jos hän aloittaisi nyt yliopisto-opinnot. Suosituimpia tutkintoon sisältyneitä sivuaineita olivat kasvatuspsykologia erityispedagogiikka ja hallintotiede. Tämän lisäksi muita sivuaineita olivat: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa (TVT) sosiologia politiikkatieteet sukupuolentutkimus englanti soveltava psykologia international communication mediakasvatus kulttuurihistoria kuntoutustiede opettajan pedagogiset opinnot rehtori- ja oppilaitosjohtamisen opinnot terveystieto Kysyttäessä mitä sivuaineita vastaaja valitsisi, mikäli aloittaisi nyt yliopisto-opinnot, 20 % vastaajista kertoi, että valitsisi samat sivuaineet, joita oli opiskellutkin. Sen sijaan 80 % vastaajista valitsisi ainakin osittain eri sivuaineita, joista suosituimpia olivat hallintotiede soveltava psykologia ja johtaminen. Tämän lisäksi valittaisiin seuraavia sivuaineita: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa (TVT) laskentatoimi sukupuolentutkimus markkinointi terveystieto erityispedagogiikka yhteiskuntatiede sosiaalityö mediakasvatus julkisoikeus ravitsemustiede opettajan pedagogiset opinnot yrittäjyysopinnot kasvatuspsykologia 13