Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Transkriptio

1 Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2017

2

3 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ TYÖN LAATU TYÖURA * KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET... 12

4 Saatteeksi Työelämä- ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2016 uraseurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2011 valmistuneille maistereille. Uraseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta sekä miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut viisi vuotta. Seurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen osumatarkkuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista ja työn laadullisista tekijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit eli alumnit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa valtakunnallista uraseurantaa, jossa on mukana 15 yliopistoa. Valtakunnallinen raportti: Juha Sainio, Eric Carver & Tuukka Kangas (2017): Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Aarresaari-verkoston uraseuranta 2016 löytyy aarresaaren sivuilta: Yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seuranta-aineistosta. Vuonna 2011 Lapin yliopistosta valmistui 415* maisteria. Osoitteen luovutuskiellon, virheellisen sosiaaliturvatunnuksen ja osoitteen muutoksen johdosta kyselyn sai 405 maisteria**. Kyselyn tavoittaneista 169 vastasi. Vastausaste kyselyn saaneista oli 41,7 %. Uraseurannasta löytyy tietoa myös työelämä- ja rekrytointipalvelujen kotisivuilta: Tiedot on tarkoitettu Lapin yliopiston henkilökunnalle hyödynnettäväksi mm. opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksen kehittämisessä. Alumnien palautteet antavat työelämänäkökulmaa opiskelijoille ja ohjaajille. Uraseurannan tuloksia hyödynnetään työelämätaitoja kehittävissä koulutuksissa ja tapahtumissa. Tavoitteena on, että tutkinnot vastaavat mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja valmistuneet työllistyvät koulutusta vastaavasti. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja uraseurannasta. Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut satu.peteri(at)ulapland.fi puh *Valmistuneiden lukumäärässä ei ole mukana kauppatieteiden maistereita, koska tutkinnot on myöntänyt Oulun yliopisto **Puuttuvia osoitteita tai osoitteen luovutuskielto 10 maisterilla 4

5 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA Kyselyn kohderyhmänä olivat Lapin yliopistossa vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kysely lähetettiin 405* maisterille, joista 169 vastasi. Vastausaste lähteneistä postituksista oli 41,7 % ja vastausaste tutkinnon suorittaneista oli 41 %. Tutkinto Vastasi Valmistui Vastaus% Hallintotieteiden maisteri (HTM) % Kasvatustieteen maisteri (KM) % Oikeustieteen maisteri (OTM) % Taiteen maisteri (TaM) % Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) % LY yhteensä % *Puuttuvia osoitteita oli 10 esimerkiksi osoitteen luovutuskiellon tai virheellisen sosiaaliturvatunnuksen johdosta, joten kysely lähetettiin 405 maisterille. Valmistuneiden lukumäärässä ei ole mukana kauppatieteiden maistereita, koska tutkinnot on myöntänyt Oulun yliopisto. Vastaajien sukupuoli Mies 9 % 21 % 40 % 9 % 20 % 21 % Nainen 91 % 79 % 60 % 91 % 80 % 79 % Lukumäärä Vastaajien ikä valmistuessa Alle 25 v % 14 % - 5 % 7 % v. 14 % 44 % 51 % 39 % 43 % 40 % v. 14 % 21 % 14 % 33 % 20 % 21 % Väh. 35 v. 73 % 26 % 20 % 27 % 33 % 33 % Lukumäärä Keskiarvo/vuotta 42,7 31,9 30,1 32,5 34,2 33,6 Keskimäärin ikä valmistuessa oli 33,6 vuotta. Oikeustieteen maisterit olivat keskimääräisesti nuorimpia (ka=30,1), kun taas hallintotieteiden maisteriksi valmistuneet olivat keskimääräisesti vanhimpia (ka=42,7). Eniten (40 %) oli valmistuessaan vuotiaiden ikäryhmässä. Alle 25-vuotiaana tutkintonsa suorittaneita oli vastaajista vain 7 % ja valmistuessaan vähintään 35-vuotiaita oli vastaajista kolmasosa (33 %). 5

6 Valtakunnallisen uraseuranta-aineiston perusteella tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi tekijäksi maisterit kokivat kyvyn kertoa omasta osaamisesta. Taitoa korostivat erityisesti vastaajat, joilla oli ollut työuran alussa useita työnantajia. Sen sijaan paljon työttömänä olleet vastaajat kokivat kontaktit ja suhdeverkoston tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi. (Sainio, Juha & Carver, Eric & Kangas, Tuukka 2017). Asuinpaikka syksyllä 2016 Lappi 41 % 56 % 14 % 24 % 30 % 33 % Pohjois-Pohjanmaa 41 % 8 % 26 % 18 % 28 % 24 % Muu 18 % 36 % 60 % 58 % 43 % 43 % Lukumäärä Kaikista vastanneista yli puolet (57 %) asui Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Hallintotieteiden maistereista peräti 82 % asui Lapissa tai Pohjois- Pohjanmaalla syksyllä Suhteessa eniten Lappiin jäi kasvatustieteen (56 %) ja hallintotieteiden (41 %) maistereita. Muualle Suomeen sijoittuivat erityisesti oikeustieteen (60 %) ja taiteen (58 %) maisterit. 6

7 2. TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ Kyselyhetkellä syksyllä 2016 vastanneista maistereista oli työsuhteessa 91 % (sisältää vakituinen kokopäivätyö, määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö ja perhevapaa työsuhteessa) ja 1 % toimi yrittäjänä. Vain 4 % vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä tai työvoimakoulutuksessa. Kyselyhetken työmarkkinatilanne tutkinnoittain Vakituinen kokopäivätyö 86 % 59 % 74 % 39 % 53 % 60 % Määräaikainen kokopäivätyö 10 % 31 % 23 % 24 % 34 % 26 % Osa-aikatyö - 3 % 3 % 6 % 5 % 4 % Yrittäjä* % - 1 % Useita rinnakkaisia työsuhteita** % - 1 % Työtön työnhakija 5 % 3 % - 9 % - 3 % Työllistetty/työharjoittelu Työvoimakoulutus tai vastaava % - 1 % Perhevapaa työsuhteessa*** % 5 % 2 % Perhevapaa ilman työsuhdetta*** - 5 % - 3 % - 2 % Päätoiminen opiskelu Työskentely apurahalla % 1 % Muu tilanne % - 1 % Lukumäärä *Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer (oma Y-tunnus) ** Työskentely verokortilla *** Äitiys-, isyys-, vanhempain-, hoitovapaa Kyselyhetken päätyönantaja Kunta tai kuntayhtymä 45 % 76 % 6 % 59 % 55 % 48 % Valtio 15 % 3 % 66 % - 5 % 18 % Suuri yritys (vähintään 250 työntekijää) 5 % 3 % 11 % 3 % 3 % 5 % Pieni tai keskisuuri yritys (alle 250 tt.) 10 % 5 % 14 % 28 % 11 % 13 % Oma yritys % % Järjestö, säätiö tai vastaava 10 % 5 % - 3 % 5 % 4 % Yliopisto 10 % 8 % - 3 % 21 % 9 % Ammattikorkeakoulu % - 1 % Muu päätyönantaja 5 % % Lukumäärä

8 Päätyönantajana oli yleisimmin kuntatyönantaja (kunta tai kuntayhtymä), joiden palveluksessa työskenteli 48 % vastaajista. Toiseksi eniten kyselyhetkellä 2016 maistereita työllisti valtio (18 %) ja saman verran oli sijoittunut myös yrityksiin. 3. TYÖN LAATU Pääasiallisin työtehtävien luonne syksyllä 2016 Tutkimus % 18 % 6 % Opetus tai kasvatus 10 % 68 % - 48 % 13 % 29 % Johto- ja esimiestehtävät 25 % 5 % 6 % - 5 % 7 % Konsultointi tai koulutus - 3 % 6 % 3 % 3 % 3 % Asiakastyö/ potilastyö 20 % 5 % - 3 % 32 % 12 % Markkinointi ja myynti % 8 % 3 % Suunnittelu-, kehitys tai hallintotehtävät 35 % 16 % - 10 % 11 % 13 % Viestintä- ja mediatyö % 5 % 3 % Toimistotehtävät % 5 % 2 % Taiteellinen työ % - 1 % Lainopillinen työ % % Kirkollinen työ 5 % % Rahoitus ja taloushallinto Muu työn luonne 5 % 3 % - 3 % - 2 % Lukumäärä Bruttopalkka (sis. kaikki lisät) syyskuussa 2016 kokopäivätyössä olevilla Alle % - 15 % 13 % 7 % % 36 % 3 % 40 % 6 % 19 % % 39 % 3 % 15 % 58 % 29 % % 9 % 22 % 15 % 13 % 15 % % 31 % 10 % 3 % 11 % % - 16 % 5 % - 6 % % - 16 % % yli % 3 % 9 % - 6 % 7 % Lukumäärä Keskiarvo Mediaani

9 Noin kolmasosalla vastaajista bruttokuukausiansio (sisältää säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvon ja ylityökorvaukset) sijoittui välille. Keskiarvopalkka kaikilla maisterin tutkinnon suorittaneilla oli ja mediaani Korkeimmat keskiarvopalkat olivat oikeustieteen ja hallintotieteiden maistereilla, alhaisimmat taiteen ja kasvatustieteen maistereilla. Ero korkeimman ja alhaisimman mediaanipalkan välillä oli noin Naisten ja miesten palkkojen mediaanin ero oli Bruttopalkka syyskuussa 2016 sukupuolittain Miehet Naiset Keskiarvo Mediaani 9

10 4. TYÖURA * Viiden vuoden aikana vastaajat olivat työskennelleet keskimäärin 2,5 työnantajan palveluksessa. Vastaajista 37 % oli työskennellyt yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien. Eniten saman työnantajan palveluksessa olleita oli kasvatustieteiden ja hallintotieteiden maistereiden joukossa. Vastaajista 30 % ilmoitti olleensa perhevapailla valmistumisen jälkeen. Työuran viisi ensimmäistä vuotta, työssäoloaika ja työsuhteiden lukumäärä* Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen Valmistumisen jälkeen perhevapailla olleiden osuus % keskiarvo/lkm % HTM 50 % 1,8 6 % KM 51 % 2,1 35 % OTM 37 % 2,8 32 % TaM 21 % 3,3 35 % YTM 28 % 2,3 33 % Yhteensä 37 % 2,5 30 % * Tutkinnon suoritusajankohta: vuonna Kyselyajankohta: syksy Vastanneista 44 % oli ollut työttömyyskokemuksia valmistumisensa jälkeen. Keskimääräinen työttömyysaika työttömänä olleilla oli vuoden. Hakuaika ensimmäiseen työhön oli kestänyt keskimäärin vähän yli 7 kuukautta, työnhakuaika vaihteli tutkintojen kesken 2,4 kuukaudesta 10,8 kuukauteen. Työuran viisi ensimmäistä vuotta, työnhaku ja työttömyys* Hakuaika ensimmäiseen työhön** Työttömyysjaksojen lukumäärä Työttömänä valmistumisen jälkeen*** Työttömyysaika keskiarvo/v keskiarvo/lkm % keskiarvo/v HTM 0,2 1,0 12 2,6 KM 0,4 3,2 44 0,9 OTM 0,9 2,0 28 0,7 TaM 0,6 2,2 71 1,2 YTM 0,6 1,6 51 0,7 Yhteensä 0,6 2,2 44 1,0 * Tutkinnon suoritusajankohta: vuonna Kyselyajankohta: syksy ** Jos et valmistumishetkellä ollut töissä, kuinka pitkä aika valmistumishetken jälkeen kului siihen, kun aloitit ensimmäisessä työssä? *** Niiden osuus, joilla on ollut työttömyyskokemuksia valmistumisen jälkeen. 10

11 Viiden vuoden aikana kyselyyn vastanneiden työllisyysaste nousi keskimäärin 22 prosenttiyksikköä ollen kyselyajankohtana keskimäärin 93 %. Syksyllä 2016 oikeustieteen maistereista kaikki olivat työsuhteessa. Yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden ja kasvatustieteen maistereiden työllisyysasteet olivat myös erinomaisia. Alhaisin työllisyysaste oli taiteiden maistereilla, mutta heillä työllisyysaste nousi viiden vuoden aikana 24 prosenttiyksikön verran. On huomioitava, että taiteiden maistereiden joukossa oli verokortilla työskennelleitä (valmistumishetkellä 9 % ja syksyllä 2016 heitä oli 6 % ja heidän osuutensa sisältyy kohtaan muu tilanne). Valmistumishetkellä vastanneiden työttömyysaste oli keskimäärin 19 %, mutta viiden vuoden jälkeen keskimäärin enää 4 %. Tilanne valmistumishetkellä vuonna 2011 ja kyselyajankohtana vuonna 2016 Työtön Työssä* Muu tilanne*** työnhakija** HTM 91 % 96 % 10 % 5 % - - KM 67 % 93 % 26 % 3 % 8 % 5 % OTM 80 % 100 % 14 % - 6 % - TaM 51 % 75 % 30 % 12 % 18 % 12 % YTM 72 % 97 % 13 % - 16 % 3 % Yhteensä 71 % 93 % 19 % 4 % 10 % 4 % Henkilöä * Sisältää vakituinen kokopäivätyö, määräaikainen kokopäivätyö, osa-aikatyö ja perhevapaa työsuhteessa sekä yrittäjänä toimineet (molempina ajankohtina yrittäjänä toimi vain 1 % vastanneista) ** Sisältää työvoimakoulutuksessa olleen *** Sisältää mm. päätoimisen opiskelun, perhevapaan ilman työsuhdetta, työllistetty/työharjoittelu, työskentelyn apurahalla ja työskentelyn verokortilla 11

12 Valtaosa vastaajista (71 %) koki, että heidän työnsä vastasi hyvin heidän koulutustasoansa. Vastanneista etenkin kasvatustieteen (75 %) ja oikeustieteen maisterit (76 %) kokivat työtehtäviensä vastaavan hyvin koulutustasoaan. Hallintotieteiden maistereista 35 % oli työtehtävissä, joissa vaatimustaso koulutustasoon nähden oli osittain tai selvästi alhaisempi. Työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus syksyllä 2016 Hallintotieteiden maisteri (N=20) Kasvatustieteen maisteri (N=36) Oikeustieteen maisteri (N=34) Taiteen maisteri (N=28) Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=38) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutustasoani nähden vaativampaa Työn vaativuustaso on koulutustasoa osittain alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi 5. KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET Vastanneista valtaosa (92 %) koki voivansa hyödyntää yliopistossa opittuja taitoja jatkuvasti tai ainakin osittain omassa työssään. Vastaajista 57 % oli pystynyt hyödyntämään korkeakoulussa opittua jatkuvasti. Tästä ryhmästä erottui selkeimmin oikeustieteen maisterit, joista 80 % koki voivansa nykyisessä työssä hyödyntää jatkuvasti yliopistossa opittuja asioita. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä Hallintotieteiden maisteri (N=20) Kasvatustieteen maisteri (N=36) Oikeustieteen maisteri (N=35) Taiteen maisteri (N=29) Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=38) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hyödyntää jatkuvasti Jonkin verran/osittain Ei voi hyödyntää juuri lainkaan 12

13 Valtaosa vastaajista (86 %) oli vähintään melko tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työllistymisensä kannalta arvioitaessa. Reilusti yli puolet (64 %) kertoi olevansa tutkintoonsa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen oman työuran näkökulmasta. Keskimäärin tyytyväisimpiä olivat oikeustieteen maisterit. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon työuran kannalta Erittäin tyytymätön 5 % % 3 % 2 % Tyytymätön 18 % % Hieman tyytymätön - 8 % 6 % 24 % 13 % 11 % Melko tyytyväinen 14 % 21 % 18 % 33 % 21 % 22 % Tyytyväinen 32 % 63 % 38 % 24 % 31 % 39 % Erittäin tyytyväinen 32 % 8 % 38 % 15 % 33 % 25 % Lukumäärä Keskiarvo* 4,5 4,7 5,1 4,2 4,8 4,7 *Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 2011 suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? 1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = hieman tyytymätön, 4 = melko tyytyväinen, 5 = tyytyväinen, 6 = erittäin tyytyväinen 13

14 Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto-taitoarviot) Tällä kysymysosiolla kartoitettiin vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto-opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. Vastaajat nostivat itseohjautuvuuden/oma-aloitteisuuden nykyisessä työssään yhdeksi tärkeimmistä taidoista (ka 5,7). Työn kannalta merkityksellisiksi koettiin tämän lisäksi stressinsietokyky (ka 5,6), kyky oppia ja omaksua uutta (5,6) sekä suomen kielen viestintätaidot (5,4) ja yhteistyötaidot (5,4). Suurin kuilu yliopistossa opittujen taitojen ja nykyisessä työssä vaadittavien taitojen osalta oli selkeästi stressinsietokyvyssä (-2,0) ja neuvottelutaidoissa (-1,8). Myös organisointi- ja koordinointitaitoja ja verkostoitumistaitoja olisi työssä tarvittu enemmän, kuin mitä opinnot olivat kehittäneet. Opinnot olivat kehittäneet suhteessa työssä tarvittaviin taitoihin parhaiten ruotsin kielen viestintätaitoja, teoreettista osaamista, muiden kielten viestintätaitoja sekä analyyttisten, systemaattisten ajattelun taitoja. 14