1 (6) Asianumero 75/10.02.03/2015 Aluenumero 132600 Espoo Kilonkartano Asemakaava Kaupunginosan rajan muutos 54. kaupunginosa, Kilo katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193) 51. kaupunginosa, leppävaara Rautatie-, erityis- ja virkistysalueet Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.1.2015 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6540. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 9.2. 10.3.2015. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 8246897 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Piironen Liikennesuunnittelu Tarja Pennanen etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) 1. 16.2.2015 Fortum Power and Heat Oy Heat - divisiona Muutoksenalainen asemakaava-alue rakentuu Kilonkartanontien itäpuolelle. Fortumin kaukolämpölinjadn300 kulkee Kilonkartanontien länsireunassa. Rakennettavan alueen rakennusoikeus tulee olemaan n.27000 k-m2, mikä vastaa n. 900 kw kaukolämpötehoa. Fortum Power and Heat Oy tulee tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi ko. alueelle rakennettaville uusille kiinteistöille. Merkitään tiedoksi. 2. 23.2.2015 Caruna Espoo Oy Asset Management & Design Nykyinen sähkönjakelu on rakennettu ilmajohtoverkkona alueella, liite 1. Asemakaavan mukaisten katujen rakentamisen yhteydessä sähköverkko maakaapeloidaan Caruna Espoon toimesta. Pyrimme rakentamaan sähköverkkoa ensisijaisesti puistomuuntamoratkaisuja käyttäen. Pyydämme, että asemakaavaan lisätään rakennusala (noin 25m2) kahdelle uudelle puistomuuntamolle liitteen 2 mukaisesti. ALUEVERKKO 110 kv (Anne Mankki) Kaava-alueella kulkee 110 kv voimajohtomme Leppävaara- Nuijala, jolle on voimassa käyttöoikeuksien rajoitukset, jotka on haettu lunastustoimituksella (24931/D73/67). Olemme keskustelleet Espoon kaupungin kanssa voimajohdon muuttamisesta ilmajohdosta maakaapeliksi ja muutoksiin ryhdytään kun Caruna Espoolla ja Espoon kaupungilla on voimassa oleva sopimus voimajohdon siirrosta. Sopimuksen edellytyksenä on, että uudella kaapelireitillä on nykyistä ilmajohtoreittiä vastaava sijoitusoikeus ja siirtoa haluava taho maksaa siirrosta aiheutuvat kustannukset. Ilmajohto ja sen aiheuttamat käyttöoikeuden rajoitukset voidaan purkaa kun korvaava kaapeli on otettu käyttöön. Jotta kaapelireitin sijoitusoikeus vastaisi nykyisen ilmajohtoreitin sijoitusoikeutta toivomme, että uusi kaapelireitti esitettäisiin kaavassa Ympäristöministeriön asemakaavamerkinnät ohjeessa esitetyllä merkinnällä 154- "maanalaista johtoa varten varattu alueen osa", lisätarkenteella z ( = sähkölinja). Kaavamerkintä 154 - maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Näin voidaan turvata, ettei maakaapelille lunastettavalle 6 metrin levyiselle johtoalueelle tulevaisuudessakaan sijoiteta mitään, mikä voisi vaikeuttaa maakaapelin korjausta tai kunnossapitoa. Kaavaan lisätään kaksi muuntamon rakennusalaa kortteliin 54183 autokatosten rakennusalojen jatkeeksi. Kaavaan lisätään kaavamerkintä: Maanalalaista johtoa varten varattu alueen osa, jolla sijaitsee voimalinjan maakaapeli. 3. 24.2.2015 Liikennevirasto Lausunto Kilonkartanon asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta (alue 132600). Liikennevirasto on tutustunut asemakaavaehdotukseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Liikennevirasto on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta 1.4.2011, joka on huomioitu - kaavatyössä. Liikennevirastolla ei ole Iisättävää Iuonnosvaiheessa annettuun lausuntoon.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) Merkitään tiedoksi. 4. 27.2.205 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Asuinrakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastusteiden rakentaminen on mahdollista kaikkiin yli 3 kerroksisiin rakennuksiin tai mikäli varatie (esim. parveke) sijaitsee yli 10 metrin korkeudessa. Asuinrakennusten varateiden suunnittelussa on huomioitava pelastustien rakentamisen mahdollistaminen siten, että lähtökohtaisesti nostopaikoilta on mahdollista tavoittaa kaikki edellä mainittua korkeammalle sijoitettavien asuntojen varatiet. Pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelussa on huomioitava myös mahdolliset istutettavat ja säilytettävät puut. Huom! Kevyenliikenteenväylät eivät lähtökohtaisesti sovellu pelastustiekäyttöön. - Alueelle rakennettavien rakennusten koko/ käyttötapa tulee todennäköisesti edeliyttämään rakennusten varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla, jolla tulee olemaan korkeat vesilähdevaatimukset. Tämä tulisi huomioida kunnallistekniikansuunnittelussa. Kunnallistekniikan yleissuunnittelun yhteydessä tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa pelastustie ja nostopaikat Kilonkartanontien katualueelle. Suunnittelun yhteydessä päädyttiin kuitenkin siihen, että pelastustietä ja nostopaikkoja ei sijoiteta Kilonkartanontien katualueelle. Asemakaavaan on lisätty määräys Pelastusajon tulee ensisijaisesti tapahtua tontin kautta. Kilonkartanontien katualueelle ei saa sijoittaa pelastustietä ja nostopaikkoja. 5. 3.3.2015 Ympäristökeskus Ympäristökeskus on tutustunut Kilonkartanon asemakaavaan ja antaa siitä seuraavan kannanoton: Liito-oravat ja niiden tarvitsemat yhteydet Kaava-alueella on havaittu liito-oravaa ympäristökeskuksen teettämissä karkeammissa selvityksissä. Liito-orava-alueet on kuitenkin asianmukaisesti huomioitu kaavassa eikä liito-orava-alueille ole osoitettu rakentamista. Samoin liitooraville on osoitettu puustoinen yhteys eko-1 alueen länsireunan kerrostalojen itäpuolella. Kaava-alueen eteläreunassa kulkee rantarata ja olemassa olevien raiteiden pohjoispuolelle ollaan rakentamassa uutta raideparia kaupunkiradan käyttöön. Tällä hetkellä on todennäköistä, että liito-orava pääsee ylittämään radan Kilonkartanon kohdalla, mutta kaupunkiradan rakentamisen vuoksi puuton aukko tulee levenemään. Jotta rata-aukon ylittäminen onnistuisi liito-oravalta jatkossakin, tulisi myös Kilonkartanon kaava-alueella säilyttää mahdollisimman paljon korkeaa puustoa mahdollisimman lähellä rataa. Sen vuoksi ympäristökeskus ehdottaa, että eko-1 merkintää jatketaan siten, että se ulottuu kaava-alueen eteläreunaan asti, ja V-4 virkistysalueen määräykseen lisätään kehotus säästää liito-oravien radan ylityksen kannalta välttämättömät korkeat puut. Ympäristöluvallinen laitos Kaava-alueen luoteisosassa tulevan talli- tai maneesirakennuksen kohdalla sijaitsee tällä hetkellä Kilon Talli Oy:n ympäristöluvallinen mullanvalmistuslaitos. Laitos ei sinänsä aiheuta haittaa ympäristölle eikä estä alueen kaavoitusta, mutta ympäristökeskuksen mielestä kaavoittajan on hyvä tietää ko. laitoksen olemassaolo.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) 6. 6.3.2015 Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muilta osin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Eko-1 merkintää ei jatketa radanvarren virkistysalueelle (V-3), koska alue on hyvin kapea ja alalle tulee mahtua pyöräilyn laatureitti. V-3 alueen puusto on nykyisin vähäistä. Virkistysalue (V-4) sekä eko-1 merkintöihin lisätään lause: Alueen puustoa tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys. Lepakoiden III-luokan alue turvataan lisäämällä eko-1 ja s-1 määräyksiin lause: Lepakoiden ruokailualuetta ei saa heikentää. Eko-1 ja s-1 alueet kattavat selvityksessä osoitetun lepakoiden III-luokan alueen. Lisäksi kaavassa on s-2 merkinnällä osoitettu suojeltavaksi alueenosa, jossa sijaitsee puita ja puukujanne. Kyseinen ala sijaitsee IIIluokan alueen ulkopuolella. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että asemakaavan muutos on kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun näkökulmasta hyvin laadittu. Liikenteellisesti asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Turuntiehen (seututie 110), joka on kaavoitettu erillisellä asemakaavalla katualueeksi. Kadunpitopäätös Turuntien osalta on tekemättä. Kaavassa osoitettu rakentaminen täydentää kaupunkirakennetta 500 metrin etäisyydellä Kilon rautatieasemasta. On tärkeää, että alueen rakentamisen yhteydessä toteutetaan liikenteen toimivuuden ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden ja sujuvuuden varmistavat ratkaisut. Kaava-alueen läpi kulkeva pohjois-eteläsuuntainen liito-oravien kulkuyhteys on turvattava myös rakentamisen aikana ja sitä on tarpeen mukaan vahvistettava jo ennen rakentamisen aloittamista. Piha-alueiden isot puut sekä pellon reunan puusto on säilytettävä niin, että kolmosluokan lepakkoalue turvataan. Kävely- ja pyöräily-yhteyksiin on kiinnitetty huomiota suunnittelun yhteydessä. Kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä radan varteen on suunniteltu pyöräilyn laatureitti, joka yhdistyy Kilonkartanontien pääraitin kautta Turuntien seuturaittiin. Myös yhteydet Kilon asemalle ja bussipysäkeille ovat sujuvat ja turvalliset. Ajoneuvoliikenteen toimivuus tarkastettiin kunnallistekniikan yleissuunnittelun yhteydessä. Kilonkartanontien ja Forstmestarinpihan liittymään on esitetty valo-ohjaus ja vasemmalle kääntymiskaistat. Kilonkartanontien ja Multahaankujan liittymän eteläpuoliselle suojatielle on esitetty jalankulkijoille ja pyöräilijöille valoohjaus, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi Turuntien ja Kilonkartanontien katujärjestelyitä on esitetty parannettavaksi. Lisäksi liittymään on suunniteltu kevyen liikenteen alikulut sekä Turuntien että Kilonkartanontien ali. Virkistysalue (V-4) sekä eko-1 merkintöihin lisätään lause: Alueen puustoa tulee hoitaa ja uudistaa siten, että alueen läpi säilyy puustoinen latvusyhteys. Lepakoiden III-luokan alue turvataan lisäämällä eko-1 ja s-1 määräyksiin lause: Lepakoiden ruokailualuetta ei saa heikentää. Eko-1 ja s-1 alueet kattavat selvityksessä osoitetun lepakoiden III-luokan alueen. Lisäksi kaavassa on s-2 merkinnällä osoitettu suojeltavaksi alu-
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) 7. 6.3.2015 Espoon kaupunginmuseo eenosa, jossa sijaitsee puita ja puukujanne. Kyseinen ala sijaitsee IIIluokan alueen ulkopuolella. Kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Kilonkartanon asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta. Suunnittelualue sijaitsee Kilon ja Leppävaaran kaupunginosien alueella. Kaava-alueeseen kuuluvat Kilon kartanoalue ja sitä reunustavat virkistysalueet sekä alueen länsiosaan osoitettu uusi asuinkortteli ja yleisten palvelurakennusten alue. Asuinkorttelin rakennusoikeus on 20 000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on viisi. YPkorttelin rakennusoikeus on 700 k-m2 ja kerrosluku kolme. Kilon kartanon päärakennus, puisto, ympäröivät asuin- ja talousrakennukset sekä peltomaisema muodostavat yhdessä Espoon arvokkaimpiin kuuluvan kulttuurimaisemakokonaisuuden. Suunnittelualue on yleiskaavassa Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue lukuun ottamatta alueen länsiosaa, jonka merkintä on julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Uusi asuinkortteli ja YP-kortteli sijoittuvat yleiskaavan PY-alueelle. Suunnittelualeen länsipuolella on Kilon huvilaalue, joka on yleiskaavassa osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunginmuseo on ottanut osaa hankkeen suunnittelukokouksiin ja Kilon kartanon rakennuskannan kartoitukseen ja antanut lausunnon asemakaavan valmisteluaineistosta vuonna 2011. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta ja lausuu pyydettynä seuraavaa. Kartanoalue Kaupunginmuseo on asemakaavan valmisteluvaiheessa annetussa lausunnossaan esittänyt tarkennuksia kartanoalueen suojelumääräyksiin ja kaavamerkintöihin. Nyt esillä oleva kaavaehdotuksen suojelumerkinnät ovat kaupunginmuseon näkemyksen mukaan hyvät. Uusien tallirakennuksien rakennuspaikoista ja ao-alueesta museolla ei ole huomauttamista. Kaavahankkeen yhteydessä tehty rakennusten kartoitus ei ole erityisen yksityiskohtainen. Rakennusten tulevien korjausten tai muutosten tueksi on syytä laatia tarkemmat rakennushistoriaselvitykset. Asuinkortteli ja yleisten palvelurakennusten kortteli Kaupunginmuseo on valmisteluvaiheen lausunnossaan 30.3.2011 todennut kartanomaiseman ja Kilon huvila-alueen väliin sijoittuvan asuinkerrostalojen korttelin olevan kulttuuriympäristöarvojen kannalta ongelmallinen. Rakennusalojen sijoittelu on ollut kaupunginmuseon näkemyksen mukaan hyvä, mutta kortteliin osoitettu rakennusoikeus (14 600 k-m2) on ympäristön luonteeseen nähden liian korkea. Nyt esillä olevaan kaavaehdotukseen AK-korttelin rakennusoikeutta on kasvatettu yli kolmanneksella ja valmisteluvaiheessa esillä olleen, korttelin itälaitaan sijoittuvan talorivin sijaan kortteliin esitetään kahta taloriviä. Uusi talorivi sijoittuisi aivan Kilonkartanontien varteen, tien länsipuolella olevan Kilon huvila-alueen välittömään läheisyyteen. Kaupunginmuseo pitää ratkaisua kulttuuriympäristön kannalta valitettavana. Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavaehdotuksesta muuta huomautettavaa. Merkitään tiedoksi.
Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) 8. 6.3.2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY 75/10.02.03/2015 LAUSUNTO KOSKIEN ASEMAKAAVAEHDOTUSTA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS- TA, KILONKARTANO, ALUE 132600 Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus, 21.2.2011 päivätty ja 21.1.2015 muutettu, Kilonkartano, joka käsittää katu- ja virkistysalueet (muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193) 54. kaupunginosassa (Kilo), ja rautatie-, erityis- ja virkistysalueet 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 132600. Kaupunginosan raja muuttuu. Suunnittelualue sijaitsee pääosin Turuntien ja rantaradan välissä Kilonkartanontien varrella. Asemakaavaselostuksessa todetaan mm: alueella tavoitteena on kaupunkirakenteen täydennysrakentaminen siten, että taataan historiallisen alueen säilyminen elinvoimaisena ja luodaan edellytyksen hevosurheilun kehittymiseen alueella. Hevosenpidolla on pitkät perinteet alueella ja säilymistä puoltaa alueen sijainti asutuksen keskellä ja hyvä Saavutettavuus joukkoliikenteellä. Alueen länsiosassa kulkevat vesi- ja jätevesiviemäriputket, kaukolämpöjohto sekä 110 kv ja 20 kv sähköjohdot ilmanjohtona. Kilonpuisto asemakaavassa korttelin 54095 pohjoispuolelle on osoitettu muuntamon rakennusala uutta asuinaluetta silmällä pitäen. Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Kaava-alueen Iänsiosaan on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa on tarkasteltu mm. liikennejärjestelyt, Iiikennemelu, vesihuolto ja kaapeliverkko. Kunnallistekniikan yleissuunnitemassa on laskettu katujen ja erillisten vesihuoltolinjojen kustannukset (ei sisällä 110kV kaapelia ja Turuntien liittymän parannuksia). Kustannukset ovat noin 5,6 milj. euroa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä esittää lausuntonaan seuraavaa: Kaavaehdotuksessa asuinkäyttöön osoitetulla alueella sijaitsee pääjäte- vesiviemäri, joka on siirrettävä ennen kuin alueelle voidaan rakentaa. Lisäksi kaavaehdotus edellyttää alueellisen vesihuoltoverkoston lisärakentamista. Sekä viemärin siirto että uudisrakennettavat verkostot on alustavasti tarkasteltu kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Asemakaavaan on varattu alueellista verkostoa varten ns. johtokujat. Maanalaisille johdoille varatun alueen kaavamerkintä kuitenkin puuttuu kaavamerkintöjen ja -määräysten listauksesta. Lisäksi johtokujien leveydeksi suositellaan 8 metriä rakennusten läheisyyden vuoksi. Kaavamääräyksiin lisätään puuttuva merkintä. Johtokujia levennetään siten, että sen leveys vaihtelee 7-8 metrin välillä. Muilta osin merkitään tiedoksi.