Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Samankaltaiset tiedostot
Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Miten ja mistä metsäenergiaa. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Turvetuotannon tarve 2020

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Liikenteen biopolttoaineet

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Keski-Suomen energiatase 2016

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy

Odotukset ja mahdollisuudet

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Tuontipuu energiantuotannossa

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Bioenergia ry

Energiapuun korjuutuet

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Wood- ja LogForcen tuomat muutokset urakoinnin toimintaympäristöön

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Riittääkö puuta kaikille?

Puun energiakäyttö 2012

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Energiaa ja elinvoimaa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Energian tuotanto ja käyttö

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Transkriptio:

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius

Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833 ha energiaturvetta 489 TWh Turvetuotannossa n. 5 300 ha, tuotanto n.2,5 milj. m3/v Soita suojelussa noin 12 800 ha Energiapuu Vuotuinen metsän kasvu 8,3 milj. k-m3 Teknis-ekologisesti energiapuuta kerättävissä 2,9 TWh - jopa 3,3 3,8 TWh vuodessa Energiapuun korjuu 2008-2009 n. 1,5 1,6 TWh/v

Lisäksi... Puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet Sahojen sivutuotteet Peltoenergia Ruokohelpin viljelyala n. 1 600 ha Energiakäyttö turpeen ja/tai hakkeen kanssa Käyttö haasteellista, vaatii kehitystä ja panoksia Puu- ja turvepelletit

Biomassapolttoaineiden käyttö Keski-Suomessa Biomassapolttoaineiden käyttäjiä kaupunkien ja teollisuuden voimalaitoksista kunnalliset lämpölaitokset maatilat ja muut vähittäisasiakkaat Suurimpia käyttäjiä Jyväskylän Energia Oy UPM Jämsänjokilaakson laitokset Äänevoima Oy Ympäristöturveasiakkaat maatalouden kuivike- ja imeytyskäyttö maanparannus

Miksi biomassapolttoaineita? Paikallisuus Huoltovarmuus Ympäristöystävällisyys Työllistävyys Hintavakaisuus Turve-puuseoksen kilpailukykyisyys Soiden suojelu on tärkeää. Energiakäyttö ei ole uhka suojelulle: turvetuotannossa suoalasta alle 1 prosentti.

Turpeen ja puupolttoaineiden tuotannon ja käytön työllistävyys Keski-Suomessa Turvetuotanto ja sen käyttö työllistää maakunnassa suoraan noin 300 350 htv Turpeen tuotantotyöt, kunnostus ja kuljetukset urakoitu yrittäjille Välillisen työllistävyyden vaikutus lisäksi 160 200 htv Puupolttoaineiden tuotannon ja käytön työllistävä vaikutus samaa suuruusluokkaa kuin turpeella

Turpeen ja puun seospoltto Turve ja puupolttoaineet eivät ole kilpailevia polttoaineita, vaan täydentävät toisiaan poltossa Turve tasaa ja parantaa polttoaineseoksen laatua sekä parantaa kattilan toimivuutta ja laitoksen käytettävyyttä Kosteusvaihtelut tasoittuvat Täyden tehon tuotannon varmistaminen Kattila pysyy puhtaampana Petihiekan vaihtotarve vähenee Toimitusten varmistaminen Lähteet: VTT, FINE/HIUKE, VTT ja Vapo

Biomassapolttoaineiden mahdollisuudet ja haasteet Turvetuotannon ja metsäenergian käytön työllistävä vaikutus Kohdentuu merkittäviltä osin kaupunkikeskusten ulkopuolelle Yleensä vaikean työllisyyden alueita Valtakunnallisena tavoitteena energiapuun käytön voimakas lisääminen Käytön lisäys vaatii lisää työvoimaa ja investointeja Tulevaisuudessa työllistämismahdollisuuksien lisäksi osaavan työvoiman löytäminen myös haaste Onko paikallisten polttoaineiden tuotantoala riittävän kiinnostavaa ja tuottavaa?

Biomassapolttoaineiden mahdollisuudet ja haasteet Kilpailukyvyn paraneminen avainasia Tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen metsäpolttoaineiden hankinnassa Kaluston nykyistä tehokkaampi käyttö Pidemmät ja laajemmat ketjut urakoinnissa Eri urakointiketjujen yhdistäminen Kausiluonteisuuden väheneminen Suoritteen kasvaminen ja kannattavuuden paraneminen

Tuotannon ja toimitusten sijoittuminen maakunnassa Merkittävimmät suoalat - eniten turvetuotantoalueita Puupolttoainetta eripuolilta Biomassapolttoaineet liikkuvat yli maakuntarajojen Kuljetusten suuntautuminen isoihin keskuksiin ja keskittyminen lähellä käyttöpaikkaa

Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii myös panostuksia Polttoainetoimitukset Puun ympärivuotinen toimitus terminaalitoiminnan lisäys toimitusvarmuus ja tasaisempi laatu Energian tarve ympärivuotista, talviaikana huippu Isojen käyttäjien toimitusmäärät edellyttävät sujuvia kuljetuksi Teiden kunnossapidon merkitys korostuu Talviaika ja kelirikko haasteellisia toimituksille Rautatiekuljetusten kehittäminen Osaavat tekijät Raaka-aineresurssien varmistaminen Puupolttoaineen saatavuus Turveraaka-aine ja luvallistaminen Tuotannosta poistuvien alueiden korvaaminen uusilla alueilla Maakuntaan tullut uusi iso käyttäjä Vesiensuojelu ja soidensuojelukysymykset

Saarijärven reitti ja turvetuotanto Saarijärven vesistöreitin 2 800 km 2 valuma-alueen maankäytöstä 1,3 % eli 3600 ha* on turvetuotannossa *Lähde: Keski-Suomen ympäristökeskus (2008) Ehdotus Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaksi 2015

Turvetuotanto ja Saarijärven reitin vesistökuormitus Reitin kokonaisvesistökuormituksesta 3 % syntyy turvetuotannosta (Lähde: Suomen ympäristökeskus)

Kotimaisten polttoaineiden käyttö kannattaa Korvaa tuontipolttoaineita Lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta Raha kiertää maakunnassa Lisää työllisyyttä suorien ja välillisten työpaikkojen kautta Lisää yrittäjyyttä Tuo verotuloja

Kiitos!