Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Maanmittaustieteiden laitos Laitoskäsikirja Versio Laati Selitys 0.1 D. Häggman, H. Aarnio 28.10.2008 0.2 Laaturyhmä 2.3.2009 0.3 Laaturyhmä Käsikirjan 1. koonti 12.3.2009 0.4 Laaturyhmä Auditoinnin korjaukset 14.10.2009
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. Johdanto... 3 2. Maanmittaustieteiden laitos... 3 2.1. Laitoksen toimintasuunnitelma... 3 2.1.1 Laitoksen vahvuudet... 3 2.1.2 Laitoksen kehittämiskohteet... 4 3. JOHTAMINEN... 4 3.1 Johtamiskäytännöt... 4 3.1.1 Laitoksen organisaatio... 5 3.1.2 Toiminnan ohjaus... 6 3.2 Laitoksen laadunvarmistus... 6 3.2.1 Mittarit... 6 3.2.2 Tiedon keruu... 7 3.2.3 Tiedon analysointi... 7 4. VOIMAVARAT... 7 4.1 Henkilöstö... 7 4.2 Rahoitus... 8 4.2.1 Toimintamenorahoitus... 8 4.2.2 Täydentävä rahoitus... 8 4.3 Tilat ja laitteet... 8 4.3.1 Tilat, kiinteistöt... 8 4.3.2 Laitteet... 8 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS... 9 5.1. Opetus... 9 5.2 Tutkimus... 9 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus... 10 5.4 Tukitoiminnot... 10 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN... 11 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit... 11 6.1.1 Opetus... 11 6.1.2 Tutkimus... 11 6.1.3 Tukitoiminnot... 12 6.1.4 Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen... 12 7. MUU TKK:N LAATUAINEISTO... 12 2
1. Johdanto Maanmittaustieteiden laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatutyöryhmä, johon kuuluu laitoksen johtaja Kauko Viitanen, laitoksen varajohtaja Kirsi Virrantaus, laboratorioinsinöörit Dan Häggman ja Hannu Aarnio. 2. Maanmittaustieteiden laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä 1.1.2008. Maanmittaustieteiden laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja (2) opetuksen antaminen, sen mukaisesti mitä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa on sovittu. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tehdään maanmittausalan yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 2.1. Laitoksen toimintasuunnitelma 2.1.1 Laitoksen vahvuudet tuloksellisuus pienillä resursseilla muuntautumiskykyisyys sitoutunut henkilökunta pienellä laitoksella monipuolinen resurssien yhteiskäyttö laitos kansainvälisesti tunnettu ja verkottunut hyvin hyvät yhteydet elinkeinoelämään ja sidosryhmiin lisääntynyt ulkopuolinen rahoitus hyvä tutkijakoulutus vahva traditio ja vaikuttavuus monitieteellinen tutkimus- ja osaamisympäristö monitieteisyys pitkään jatkunut kansainvälinen opiskelija- ja tutkijavaihto englanninkielinen opetus 3
2.1.2 Laitoksen kehittämiskohteet rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen pyrkimällä laajempiin hankkeisiin jatkuva resurssien uudelleenallokointi toiminnan varmistamiseksi tiedon ja kontaktiverkkojen henkilöityminen voi aiheuttaa ongelmia avainhenkilöiden vaihtuessa erityislaitteiden käyttöönsaaminen yhteistyön kautta opintojen sujumisen tukeminen yhteistyön lisääminen tutkimusrahoituksen haussa ja review-artikkeleiden julkaisemissa opiskelijoiden tehokkaampi integrointi tutkimukseen ja opetukseen 3. JOHTAMINEN Maanmittaustieteiden laitos kuuluu insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan istuntokausi on kolme vuotta. Vuosina 2008-2010 Laitoksen johtajana toimii Kauko Viitanen ja varajohtajana Kirsi Virrantaus. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Laitoksen johtaja asettaa laitoksen organisaation TKK:n hallinnon suositusten mukaisesti. Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän muodostavat vakinaiset professorit, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin johtaja ja yksi laboratorioinsinööri. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Tiedekunnan hallintopäällikkö osallistuu tarvittaessa johtoryhmän kokouksiin. Laitoksen hallintoryhmän muodostavat laitoksen johtaja ja varajohtaja sekä laitoksen laboratorioinsinöörit. Ryhmä valmistelee johtoryhmässä käsiteltäviä asioita. Laitoksen tutkimus ja opetus toteutetaan professorien johtamissa tutkimusryhmissä sekä Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa. Vuoden alussa tutkimusryhmien johtajat esittelevät ryhmien hankesalkut johtoryhmässä. Projektien kehittymistä seurataan neljännesvuosittain. 4
3.1.1 Laitoksen organisaatio Maanmittaustieteiden laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. Laitoksen johtaja varajohtaja Johtoryhmä Tiedekunnan palvelut - hallintopäällikkö - osastosihteeri - suunnittelijat (ope ja kv) - kirjastopalvelut - vahtimestarit Hallintoryhmä Toimikunnat ja työryhmät - markkinointityöryhmä (MaMa) - laatutyöryhmä - TEKMA Tutkimus-ryhmät ja instituutti - Geomatiikka (GMA) - Kiinteistötalous (REG) Opetus - perus -tohtoriohjelma Tukipalvelut - hallinnolliset - tekniset -sihteerit ATK-tiimi kojetiimi markkinointitiimi Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti Tutkijakoulut -KIRSU/ RYM Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli 5
3.1.2 Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus- eli TUSO-prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Alkuvuodesta allekirjoitettavassa tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän laatukokouksessa kerran vuodessa. Sisäisten laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laadulliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan tiedekuntaneuvostossa. 3.2.1 Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat TKK:n toimintakäsikirjan mukaisia. Mittari Opetus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Opintopistekertymä X Opintojaksojen palautekyselyt X Opiskelijoiden työllistyminen X X Tutkintojen lukumäärät X X Referee-julkaisut X Kotimaiset julkaisut ja lausunnot X X Tutkimusrahoituksen volyymi X X Kansainvälisyys X X Henkilöstön ilmapiirikyselyt Muu (johtaminen) X 6
3.2.2 Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Maanmittaustieteiden laitoksella tietojen keruusta vastaavat tutkimusryhmien johtajat tai heidän määräämänsä henkilöt sekä laitostasolla laboratorioinsinöörit. 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö professorit 7 opettavat tutkijat 3 muu opetushenkilöstö 10 laboratorioinsinöörit 3 toimisto- ja hallintohenkilöstö 5 avustava henkilöstö 3 tutkijat n. 25 tutkimusapulaiset n. 5 Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategian toimintasuunnitelmassa mainittuja laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien mukaan. Opetushenkilöstön pedagogista koulutusta ylläpidetään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Myös henkilöstön valmiuksia verkko-opetuksen käyttämiseen lisätään. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Työssä jaksamista pyritään edistämään pitämällä yllä selkeitä toimintatapoja ja järjestämällä TYHY-tilaisuuksia. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämisen vastuu on esimiehillä. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös palautekeskustelu noin kahden viikon kuluttua. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään laitoskokouksia kolme kertaa vuodessa. Yksi henkilöstökokouksista järjestetään laitoksen kesäretken yhteydessä. Henkilökunnan aloitteita käsitellään laitoskokousten lisäk- 7
si tiimeissä, jotka vievät ne laitoksen varajohtajan kautta johtoryhmään. Lisäksi laitoksella on aloitelaatikko. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 4.2.1 Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. 4.2.2 Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU sekä ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot), sekä yritysrahoituksena. Tutkijoita kannustetaan hakemaan stipendejä. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on n. 30 (henkilötyövuosina). Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä (TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat ja laitteet 4.3.1 Tilat, kiinteistöt Maanmittaustieteiden laitos sijoittuu TKK:n päärakennukseen. Vuosina 2010-2015 rakennukseen tehdään peruskorjaus. Peruskorjauksen ajan laitoksen toiminta on sijoitettu TTA:n osoittamiin väistötiloihin. Laboratorioinsinöörit vastaavat laitoksen tilajärjestelyistä. 4.3.2 Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. 8
Tutkimusryhmät vastaavat omalla tutkimusalalla käytettävistä laitteista. Laitos vastaa perus-ict-infrastruktuurista ja opetukseen käytettävistä laitteista ja ohjelmistoista. Ensisijaisesti opetukseen käytetään TKK:n yhteisiä luokkia ja niissä tuettuja ohjelmia. Tietoverkko on IT-palvelukeskuksen ylläpitämä. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Opetus Laitos tuottaa opetusta geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmien pääaineopiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduuliopiskelijoille. Laitos tuottaa opetuksen kahdessa tutkinto-ohjelmassa ja järjestää pääsykokeen kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmaan. Laitoksen ylläpitämät tutkinto-ohjelmat antavat kiinteistönmuodostamislain 5 vaatiman pätevyyden. Laitos kehittää opetusta sisäisten työryhmien ja opetuspalavereiden avulla sekä osallistumalla Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan koulutuksen kehitystyöhön. Opetuksen substanssi tulee tutkimusryhmiltä, perusopintojen osalta lähinnä yhteiskunnan tarpeista (esim. TEKMA) ja jatko-opintojen osalta tutkimuksesta. Opetus rahoitetaan laitoksen toimintamenomäärärahasta. Professoreiden vastuulla olevien opetusalojen lisäksi opetusta tarjotaan opettavien tutkijoiden ja lehtoreiden vastuulla olevilla opetusaloilla. Tutkijakoulut KIRSU - Kiinteistö, rakentaminen ja suunnittelu -tutkijakoulu http://kirsu.tkk.fi 5.2 Tutkimus Laitoksen perustehtäviä toteuttavat professorien johtamat tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien professorit ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Tutkimus rahoitetaan täydentävällä rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Laitoksessa on kaksi tutkimusryhmää ja instituutti. Geomatiikan tutkimusryhmä GMA (Kirsi Virrantaus, Henrik Haggrén, Martin Vermeer) 9
Kiinteistötalouden tutkimusryhmä REG (Kauko Viitanen, Seppo Junnila, Erja Werdi, Arvo Vitikainen) Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti RYMM (Hannu Hyyppä) Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippuopettajia ja tutkijoita (myös ulkomailta), postdoc-järjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin. Maanmittaustieteiden laitoksella toimii yksi tutkijakoulu, KIRSU/RYM, joka on kuvattu laitoskäsikirjan kohdassa 5.1. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella kannustetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Pyritään luomaan kansainvälisiä verkostoja myös ulkomaisten vierailevien professorien avulla. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi laitoksen henkilökunta toimii erilaisissa luottamustehtävissä ja asiantuntijoina ministeriöiden alaisissa hankkeissa. Laitoksella toimii neuvottelukunta, TEKMA, jossa on työnantajien, ministeriöiden, teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Neuvottelukuntaa informoidaan ja kuullaan opetuksen muutoksiin liittyvissä asioissa. 5.4 Tukitoiminnot Laitoksen tukipalvelut toimivat laitoksen johdon tukena ja avustavat tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja tuottaen teknisiä palveluja. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Tila-asiat IT-palvelut Taloushallinto Laitteiden ylläpito Henkilöstöhallinto Hankinnat Sihteeripalvelut Matka-asiat Kalibrointipalvelut Pajapalvelut Valokuvauslaboratorio 10
Työturvallisuus Päärakennuksessa on nimetty suojeluorganisaatiot ja laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. Lisäksi laitteille ja menetelmille tehdään riskinarviot TKK:n ohjeistuksen mukaisesti. 6. LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTA- MINEN 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 6.1.1 Opetus Laitos varmistaa opetuksen laatua palautejärjestelmän (lomakkeet, keskustelut) avulla. Laitos kehittää suunnitelmallisesti ja säännöllisesti tuottamaansa opetustarjontaa. Laitoksen tavoitteena on, että 2/3 opettajista on osallistunut pedagogisiin koulutuksiin (YOOP tai vastaava). Toteuma vuoden 2009 alussa on 8/14 varsinaista luentotasoista opetusta antavista opettajista. 6.1.2 Tutkimus Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimuksen palautejärjestelmään kuuluu tutkimushankkeen valmisteluun liittyvää arviointia, itse tutkimuksen aikainen palaute ja tutkimuksen lopputulokset ja niiden vaikuttavuuden arviointi sekä palaute kokonaisuudesta. Laitoksella on käytössä muun muassa 11
seuraavia mekanismeja sekä ulkopuoliseen että sisäiseen palautteen antoon: tutkijakoulujen johtoryhmät, tutkimushankkeiden rahoituksen hakuprosessi, yhteishankkeiden määrä ja laatu kokonaisuutena sekä ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi hankkeiden päätyttyä. Tutkimusprojektien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. 6.1.3 Tukitoiminnot Tukitoimintojen laatumittarit kehitetään tukitoimintojen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön 1.8.2009. 6.1.4 Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Ks. kohta 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 7. MUUTA TKK:N LAATUAINEISTOA Ydinprosessien implementointi: http://laatu.tkk.fi/fi/lvj-kehitys/ Yksiköiden käsikirjat: http://laatu.tkk.fi/fi/toimintakasikirja/yksikoiden_kasikirjat/ Liitteet 1. Perehdyttäminen 12
Liite 1 Perehdyttäminen Tässä liitteessä on kuvattu maanmittaustieteiden laitoksen käytännön toimenpiteet uuden työntekijän perehdyttämisessä. Liite toimii myös perehdyttäjän ohjeena. Perehdyttäjä merkitsee toisen sivun yhteystietoihin työntekijän tutkimusryhmää parhaiten tuntevat henkilöt. Työpiste ja kulku Työhuoneen avain haetaan vahtimestarilta. Avainhallintaa varten täytetään avainkortti, ja työntekijä sitoutuu palauttamaan avaimen vahtimestarille työsuhteen päättyessä tai huoneen tai avaimenvaihtotilanteessa. Ulko ovia sekä mahdollista työajanseurantaa varten anotaan kulkulupakortti Tila ja turvallisuusasiain toimistosta (TTA). Korttia varten täytetään TKK:n lomake 48. Lomakkeen allekirjoittaa työntekijän esimies ja se palautettaan TTA:han Tanie Lehtoselle, PL 1500. Kortin valmistuttua TTA ilmoittaa siitä työntekijälle tai esimiehelle sähköpostitse. Työntekijä noutaa kortin TTA:sta henkilökohtaisesti, jolloin hänen henkilöllisyys tarkastetaan. ATK luvat ja tietokone IT palvelukeskuksen järjestelmiä varten hankitaan tunnus sitä varten tarkoitetulla lomakkeella, joka löytyy IT palvelukeskuksen sivuilta http://www.tkk.fi/atk/luvat/. Lomakkeen allekirjoittaa myös työntekijän esimies. Työntekijä noutaa itse tunnuksen IT palvelukeskuksen Service Deskistä (päärakennus, huone Y199), jolloin hänen henkilöllisyys tarkastetaan. Työpisteessä olevan tietokoneen käyttö edellyttää käyttäjätunnuksen ja salasanan. Maanmittaustieteiden laitoksen tietokoneet eivät pääsääntöisesti ole IT palvelukeskuksen ylläpitämiä, joten tunnus on erillinen. Tunnuksen saa perehdyttäjältä tai ATK tiimiltä. Kopiointi ja tulostus Perehdyttäjä esittelee lähimmän käytettävissä olevan tulostimen sekä kopiokoneen (huone M236). Myös kopiokoneen toiminta esitellään lyhyesti. Kopioimiseen ja kopiokoneelle tulostamiseen tarvitaan osastokoodi, jonka saa perehdyttäjältä tai ATK tiimiltä. Toimistotarvikkeet Toimistotarvikkeita saa sihteereiltä.
Liite 1 Yhteystietoja Kaikki M alkuiset huoneet sijaitsevat maanmittaustieteiden laitoksen siivessä. Ensimmäinen numero osoittaa huoneen kerroksen. Puhelinnumeroista esitettään vain loppuosa, joka toimii sisäisessä puhelinliikenteessä. Täydelliset puhelinnumerot ovat muotoa +358 9 451 ####, jossa neljä viimeistä numeroa muodostavat sisäisen numeron. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tkk.fi, ellei muuta ilmoiteta. Skandinaaviset merkit korvataan kuitenkin seuraavasti: Å A, Ä A ja Ö O. Vahtimestari Kari Pekka Lasanen, M112, 3869 Sihteerit Marika Ahlavuo, M222, 3901 Marjatta Huuhtanen, M110, 3871 Ritva Laitikas, M211, 3911 Suvi Tuomi, M117, 3861 ATK Tiimi Hannu Aarnio, M104, 3873 Dan Häggman, M204, 3913 Juho Kolari, M315, 3879 Suvi Tuomi, M117, 3861 Marjatta Huuhtanen*, M110, 3871 Ritva Laitikas*, M211, 3911 * Auttavat TKK:n hallinnon järjestelmien (Halli, Travel, HR) käytössä. Muut tiimiläiset hoitavat laitoksen omiin järjestelmiin ja työasemiin liittyvät tehtävät. Ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä oman tutkimusryhmän asioita hoitavaan henkilöön, joka tuntee tutkimusryhmän asioita parhaiten. Linkkejä: Palvelussuhdetta koskevat tiedot kuten lomat ja työajat: http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/palvelussuhdeasiat/ Työajan seuranta ja kohdentaminen: http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/palvelussuhdeasiat/tyoaika/ohjeet_liukuva_tyoaika.pdf https://halli.tkk.fi
TKK:n perehdytysaineisto: http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/palvelussuhdeasiat/perehdyttaminen_ja_mentorointi/ Liite 1