Verkostoseminaari KOILLINEN 5.5.2015 MUISTIO Venla Bernelius kertoi kaupunkimaantiedon tutkimustuloksistaan. Hän kertoi, että vaikka tutkikin kouluja, tutkimusten esille nostamat alueelliset ilmiöt toistuivat aiempien tutkimusten perusteella samantyylisinä instituutiosta toiseen, ts. tulokset kouluista saattoi yleistää esim. nuorisotoimen ja poliisin toimintaan. Aluepäällikkö ja Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän PJ Leena Lakovaara avasi tilaisuuden ja kertoi LASU:n (eli Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman) johtamisrakenteista. Hyvinvoinnin koordinaatioryhmät keräävät tietoa alueellisista signaaleista ylemmille organisaatiotasoille vietäväksi ja johtavat alueellisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Venla kertoi, että mahdollisuuksien tasa-arvo ei voi toteutua, jos asuinalueen pohjalta voidaan ennustaa koulussa pärjääminen. Karkeat alue- ja sukupuolierot näkyvät selkeinä esim. Pohjois- Suomen tyttöjen ja Itä-Suomen poikien välillä, joka on yli kaksi kouluvuotta. Tyttöjen ja poikien väliset erot ovat Suomessa kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellisen suuria. Paikalla oli noin 70 toimijaa kouluilta (eniten kuraattoreita), nuorisotoimesta (mm. luotsista), 3. sektorista, varhaiskasvatuksesta, seurakunnasta, poliisista, aluetyöstä, sosiaali- ja terveystoimesta ja liikuntapuolelta. Myös vanhempien edustajat olivat paikalla. 1
Venla totesi, että globaali talous nosti kaupunkeja entisestään. Mutta tilalle on tullut uusi jako, eli erot kaupunkien sisällä olevien naapurustojen välillä, jota nimitetään metropolisaatioksi. Eriytymiskehitys on ollut rajua nimenomaan Helsingissä. Oppijoista häntäpää on pudonnut kaikkein eniten. toisiinsa. Kehitys on ollut tasoittavaa sotien jälkeen lamaan asti, jonka jälkeen syntyi selvät alueelliset erot työttömyyden suhteen. 1990-luvulla ei vielä ollut ns. huono-osaisuuden taskuja tai jos niitä oli, ne sijaitsivat toisistaan erillään. Laman ja sitä seuraavan nousukauden jälkeen osan alueista vauraus nousi ja osan puolestaan laski. Etelä- Helsingissä on yhä tänä päivänä alueita, joilla ei ole ollenkaan korkean työttömyyden alueita. Sen sijaan joillakin toisilla alueilla on pysyvää työttömyyttä rypästyvinä suurempina alueina. Kyse ei ole vain Helsinki-ilmiöstä, vaan sama kehitys on havaittavissa jollain tasolla myös muissa kaupungeissa. Kaupunkimaantieteilijöiden tutkimusten perusteella näyttää siltä, että alueelliset tekijät kasautuvat, alueelliset erot syvenevät ja erilaiset alueet ryvästyvät. Ongelmat ovat myös yhä voimakkaammin yhteydessä Huonoosaisuuden kasautumiskehityksen ehkäisemiseksi Helsingissä on käytössä (ainakin Opetusvirastolla) positiivisen diskriminaation rahoitusmalli. Yksikään koulu eteläisellä alueella ei saa positiivisen diskriminaation tukea, sen sijaan Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueilla moni koulu saa tukea (Koillisessa 25 % alakouluista, 45 % yläkouluista). Erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet nimenomaan Espoossa, mutta Helsingissä koulujen välillä on keskimäärin enemmän eroja kuin Espoon ja varsinkin Vantaan koulujen välillä. Koulujen yläasteen 9. luokkalaisista oppilaista 7-50 % kokee asuinalueensa turvalliseksi. Erot ovat yhtä suuria sen suhteen, miten moni koulujen oppilaista uskoo aikuisten puuttuvan asuinalueellaan nuorten alkoholinkäyttöön. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus jää koko kaupungissa alle 10 %, mutta kuitenkin kaikista seudun kouluikäisistä joka kymmenes asuu taloissa, joiden asukkaista yli 20 % on maahanmuuttajataustaisia. Kansainvälisessä tutkimuksessa 20 % on usein pidetty kriittisenä 2
raja-arvona, joka voi käynnistää kumuloituvia huono-osaisuuden kehityskulkuja. Pelätyn sosiaalisen epäjärjestyksen karttelu voivat näkyä koulujen poisvalintana ja alueellisena poismuuttona. Koulut, joiden tulokset ovat lähtökohtaisesti heikkoja, menettävät motivoituneita oppilaita, mikä lisää eroja koulujen välillä. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat huono- ja hyväosaisimpiin alueisiin ja kouluihin. Venla totesi, että verkostoseminaarin osallistujat olivat nimenomaan rikkomassa ns. aluevaikutuksia, eli vaikutuksia, joita asuinalueella on lasten ja nuorten kehitykseen. Aluevaikutus-tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että alueellinen vaikutus kohdistuu erityisesti huono-osaisiin perheisiin, jotka ovat vaankieliasemassa. Perinteisesti Suomi on eronnut muista maista nimenomaan siinä, miten hyvin heikoimmat oppijamme pärjäävät. Suomen heikoimmat oppijat ovat ylittäneet OECD:n heikoimpien oppijoiden tason jopa 80 pisteellä eli kahdella kouluvuodella. Uutena ilmiönä heikoimpien oppilaiden oppimistulokset ovat Suomessakin lähteneet laskuun. Alueellisten muuttujien perusteella voidaan laatia ns. sääennuste siitä, miten hyvin sen oppilaat todennäköisesti oppivat. Ennusteella kyetään 60 % osumatarkkuuteen. Onneksi ennusteita pystytään kuitenkin rikkomaan siten, että tehdään yhdessä työtä huono-osaisuuden ennusteiden kumoamiseksi. Keskustelusta Olisi tärkeää, että oppilashuollon ja kaupungin johtokin tajuaisi, että kuraattoreiden ja koulupsykologien resurssointi vain oppilasmäärien perusteella on täysin väärä trendi peilaten Berneliuksen esille nostamaan eriytymiskehitykseen. Koulujen resurssointitarpeet ovat hyvin erilaiset. Toivoisimme, että tämä huomioitaisiin eikä palveluiden resurssointia muutettaisi ja oppilashuollon työntekijöiden oppilasmääriä kasvatettaisi. Helsingissä autot eivät pala eikä ole mellakoita, koska meillä on ollut lähiöprojekteja ja muita panostuksia sen ehkäisemiseksi, että huonoosaisuus kasautuisi. Jos nuori asuu alueella, jossa aikuisten koulutustaso on korkea, hän menee (riippumatta omien vanhempien koulutustaustasta) todennäköisemmin lukioon, eli alue voi imaista ylöspäin. Erään artikkelin mukaan laadukas S2-opetus on keskeinen tekijä syrjäytymisen ehkäisyssä. 3
Meillä ei ole rähinöinnin perinnettä, kuten esim. Ranskassa, jossa pettyneet ovat heti kaduilla. Bernelius kertoi, että suomalaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäävät koulussa paremmin kuin monissa muissa maissa. Bernelius kertoi, että Suomessa tutkimukset osoittavat, että lähikoulua käyvät lapset liikkuvat enemmän ja heidän sosiaaliset verkostonsa ovat tukevampia. Näkyy, että jo Koillisen sisällä on erilaisuutta alueittain välillä, vaikka monilla alueilla nostettiinkin esille samanlaisia asioita. Tapulikaupunki on maineeltaan liian hurja. Vanhemmuus tuottaa eriytymistä, jos lapset ajetaan ajatukseen, että eletään Puistolan kuplassa. Joskus on hyvä, että resursseja on vähän ja joudutaan hakemaan ratkaisuja kriiseihin. Koulujen yhdistäminen voi olla ratkaiseva hyvä asia. Muistakaa, että vanhempainyhdistyksiä on paljon ja voitte niitä hyödyntää. Monikultuurillisia perheitä on vaikeampi saada vanhempaintoimikuntaan. Lapset viettävät monta vuotta päiväkodissa ennen kouluun tuloa. Mitä voisimme jo siinä vaiheessa tehdä enemmän? Bernelius kertoi, että lasten väliset erot pysyvöityvät tutkimusten mukaan monissa maissa viiteen ikävuoteen mennessä. Päiväkoti unohtuu puheistamme usein. Koulumme alkaa laadukkaalla varhaiskasvatuksella noin 3- vuotiaana. Varhaiskasvatuksen rooli on aivan huikean iso. Yhteisöjen voimaannuttaminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää. Lukemani perusteella haitallisinta on, jos kukin hallinnon ala yrittää ratkaista ongelmiaan yksin. Ongelmat alkavat olla yhä monimuotoisempia. Ongelmat ovat nyt erilaisia kuin silloin, kun suurin osa vanhemmista kävi töissä. Nyt on kolmannen sukupolven työttömiä ja opettajat kertovat, että kouluissa pitää opettaa ihan perussosiaalisia taitoja. Hyviä kokemuksia on saatu mm. siitä, että tuodaan muiden alojen työntekijöitä enemmän kouluihin. Lähestymme ammattimme puolesta kehitystä kielteisestä näkökulmasta. Malmilla on aivan ainutlaatuista rikkautta liittyen siihen kaikkeen, mitä järjestöt tuottavat lapsille ja nuorille. Jos voisi vaihtaa, viettäisin mielellään nuoruuteni tässä ajassa ja Malmilla. Vanhempien aktiivisuutta olisi tärkeä lisätä jo päiväkotivaiheessa. Silloin maahanmuuttajataustaisiakin on helpompi saada mukaan päiväkodin vanhempainyhdistystoimintaan, sillä he joka tapauksessa tuovat lapsensa päiväkotiin. Murrosikäisten vanhempia voi usein saada mukaan vapaaehtoistoimintaan. Pitäisi pystyä pääsemään ns. sisältä päin mukaan, eli nuoret ja vanhemmat tekemään. 4
Nuorten pitäisi tehdä tämä harjoitus (Koillisen kartta lattialla -harjoitus). Heillä olisi varmasti paljon annettavaa. Joillain kouluilla on havaittu vanhemmilla sellaista asennetta, että sanotaan lapselle: jos se kiusaa tai ei ole muuten mukava, älä leiki sen kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että kontaktia lähdetään hakemaan muualta, esim. netistä. Vanhempien edustaja toi esille, miten tärkeää olisi, että työntekijät olisivat pysyvämpiä, esim. opettajat ja nuorisotalon työntekijät. TÄMÄ ASIA TIEDOKSI VIRASTOPÄÄLLIKKÖTASOLLE, KIITOS! Luottamus tehdään asiakkaan/vanhemman ja työntekijän välillä. Loppukeskustelu Olen onnellinen, että meidän alueellamme on sellaiset toimijat, jotka innostuvat heti ja lähtevät toteuttamaan yhteisiä ideoita. Kasvatuskeskusteluissa on meillä joskus törmätty siihen, että vanhemmat haluavat kirjattavan papereihin olemme rasisteja, emme halua lapsemme olevan maahanmuuttajataustaisten kanssa. Mitä tällaisesta pitäisi ajatella? Monikulttuurillisten perheiden näkyminen asiakaskunnassamme ei kerro itsessään mitään. He muodostavat laajan erilaisten ihmisten joukon. Tehtävä: Keksikää ryhmässä pieni konkreettinen kokeilu, jolla estätte eriytymiskehitystä tai pidätte yllä hyvää työtä, jota alueella jo tehdään. - Koko Helsingin ryhmällä oli loistava ajatus: kouluista hyvinvointikeskuksiksi. Siitä lähtee jo heti sellainen positiivinen kerä purkautumaan, pienellä vaivalla. - Oliko siinä lastensuojelu mukana? - Kyllä. Fyysiset puitteet. - Lastensuojelu ei saa olla erillisenä saarekkeena. - Ei enää samalla tavalla tarvita lastensuojelua, kun tarpeeksi varhain tuetaan. - Väki on jo valmiina. Asiantuntevin väki. Työssä pitää nähdä myönteiset asiat. Tutkijan esityksestä nousi mieleeni huoli. 5
Ryhmätöiden tuotokset: Poliisina täytyy sanoa, että me näemme asiakkaat vasta sitten, kun on vaikeuksia. Kiva kuulla myös tällaisia positiivisia asioita! On paljon toimijoita, jotka tekevät jo varhaisemmassa vaiheessa jotakin. Aika harva on lähtenyt karkuun täältä seminaarista kesken päivän. Olemme siis sitoutuneita! 6
7
8
Muistio: Markus Salonen. Kuvat: Aino Sutinen Lisätietoa LASU:sta ja palveluista: www.hyvinvoinninpalveluopas.fi 9