TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2008 2011

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2008 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.9.2006 1 Johdanto...2 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio...2 3 TUKESin toiminta-alueet...3 4 Toimintaympäristön muutos...4 5 TUKESin strategia ja kehittämistavoitteet (2015)...5 6 SUUNNITELMAT VUOSILLE 2008-2011...7 6.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus...7 6.1.1 Toiminnan strategiset painopisteet (vaikuttavuus)...8 6.2 Toiminta-alueet...9 6.2.1 Tuotteet...9 6.2.2 Laitteistot...10 6.2.3 Laitokset...11 6.2.4 Säädöstön kehittämistavoitteet ja vaikuttavuutta lisäävät ohjelmat...12 6.3 Toiminnallinen tuloksellisuus...14 6.3.1 Elinkeinopoliittisia linjauksia tukevat toimenpiteet...14 6.3.2 Tuotokset ja palvelukyky...14 6.3.3 Toiminnallinen tehokkuus...16 6.3.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen...17 6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...18 6.5 Resurssisuunnitelmat...18 6.5.1 Henkilöstö...18 6.5.2 Taloudelliset voimavarat...18 7 Liitteet...19

2(23) 1 Johdanto Turvatekniikan keskuksen (TUKES) toiminta- ja taloussuunnitelman 2008 2011 valmistelu ja toimeenpano on kytketty kauppa- ja teollisuusministeriön strategian, hallituksen strategiaasiakirjan sekä TUKESin toimialan neuvottelukuntien, sisäasianministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman ja liikenne- ja viestintäministeriön VAK-strategia-asiakirjan tavoitteisiin. Perustana on myös hallituksen keväällä 2006 antama menokehys. Toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty TUKESin strategiapäivityksen mukaisesti. TUKESin toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään TUKESin päivitetty strategia, toimialan keskeiset toimintaympäristömuutokset, toiminta-alueet sekä tulostavoitteet ja resurssisuunnitelma. Tulostavoitteisiin sisältyvät yhteiskunnallinen vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Resurssisuunnitelmaan sisältyy määrärahan peruslaskelman lisäksi myös muutosehdotus. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kauppa- ja teollisuusministeriön antaman TTS - rakennesuosituksen mukaisesti. 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus Turvatekniikan keskus valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. Arvot Toimintaa ja päätöksiä ohjaavat seuraavat arvot: - yhteistyö - palveluhenkisyys - osaaminen Visio 2015 Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta, jossa toimintaedellytykset markkinoilla ovat tasapuoliset. Strategiakytkennät TUKESin suunnitelman perustana ovat TUKESin visio, strategiat ja toimintaympäristön muutokset. Ne on sovitettu yhteen hallituksen strategia-asiakirjaan (2006), kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan (1/2004) ja sen toimeenpanosuunnitelmaan (6/2006) sekä teknologia- ja innovaatiopolitiikan TUKESin toimintaan liittyviin tavoitteisiin. Lisäksi otetaan huomioon sähköturvallisuuden neuvottelukunnan kehittämislinjaukset (2002), vaatimustenmukaisuuden intiasioita käsittelevän neuvottelukunnan (VANK) strategiset linjaukset (2005) ja metrologian neuvottelukunnan (MNK) strategiaselvitys päivityksineen (2003), turvallisuustekniikan neuvottelukunnan SWOT-analyysi (2003), VAK-strategia 2006 2015, Arjen turvaa - sisäisen turvallisuuden ohjelma 2004 Hallituksen strategia-asiakirjassa (2006) tavoitteeksi on asetettu mm. seuraavaa: - vähentää palokuolemia - edistää teknologia- ja innovaatiopolitiikalla suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. - kehittää yrittäjyyden toimintaympäristöä koskevaa lainsäädäntöä yritystoiminnan edellytysten, ennustettavuuden ja markkinoiden toimivuuden parantamiseksi - kasvattaa julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuutta ja lisätä tuottavuushyötyjä. KTM:n tavoitteita toteutetaan toiminnassa seuraavasti:

3(23) 3 TUKESin toiminta-alueet - edistetään yritysten toimintaedellytyksiä, osaamista ja teknologian kehittämistä - edistetään markkinoiden toimivuutta ja turvallisuutta - edistetään energiahuollon turvaamista TUKESin toiminta-alueita ja asiakaskenttää kuvaavat seuraavat kuvat: Tuote Laitteisto Laitos Asiakkaan toiminta-alueet TUKESin toiminta-alueet Tuote markkinat Tekniset palvelut Sähkölaitteet Painelaitteet ja kemikaalisäiliöt Pelastustoimen laitteet Rakennustuotteet Jalometallituotteet Mittauslaitteet Ilotulitteet ja räjähteet Kaasulaitteet Käyttötoiminta Sähkölaitteistot ja hissit Pelastustoimen laitteistot Painelaitteet ja järjestelmät Kaasu-, öljy- ja kylmälaitteistot Paikallisten viranomaisten valvomat kemikaalikohteet Rakennustuotejärjestelmät Paineelliset järjestelmät Kemikaalilaitokset ja räjähdetehtaat Kemikaali- ja räjähdevarastot Kaivokset Tuote Laitos Asiakkaan toiminta-alueet TUKESin toiminta-alueet Laitteisto Tuote markkinat Suunnittelija Valmistaja Maahantuoja Tukku Myyjä Käyttäjä Tekniset palvelut Huoltoliike Asennusliike Vastuuhenkilö Työntekijä Tarkastaja Tarkastuslaitos Kuluttaja Työntekijä Käyttäjä Käyttötoiminta Kiinteistönhaltija Vastuuhenkilö Teollisuusyritys Vastuuhenkilö Työntekijä Tuotteet, laitteistot ja laitokset toimivat TUKESin strategisina toiminta-alueina (tulosalueina). Asiakaskenttä kuvaa toimijoita, joiden kanssa TUKES toimii. Kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi TUKES tuottaa palveluja myös sisäasiain-, ympäristösekä liikenne- ja viestintäministeriöiden hallinnonaloille. Tuotteet Markkinoilla olevien tuotteiden tulee olla vaatimustenmukaisia ja niitä on voitava käyttää oikein. Tuotteiden valvonta tapahtuu markkinavalvonnalla. Toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin. Valvontaa tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän, kansalaisten ja viranomaisten kanssa. TUKES edistää tuotevaatimusten asianmukaisuutta ja eurooppalaista yhteistyötä markkinavalvonnassa. Asiakaskunnan muodostavat tuotteiden valmistajat, maahantuojat, myyjät sekä tuotteiden käyttäjät, ammattilaiset ja kuluttajat. Laitteistot Toiminta-alue muodostuu teknisistä laitteistoista (järjestelmistä) ja laitteista sekä teknisten palvelujen tuottajista (asennus- ja huoltoliikkeet sekä tarkastajat). Alueeseen kuuluvat mm. sähkölaitteistot ja sähköurakointi, hissit ja nosto-ovet, pelastustoimen laitteistojen asennus- ja huoltoliikkeet, kaasu-, öljy- ja kylmälaitteiden asennusliikkeet sekä em. alueiden tarkastustoiminta. Laitteistot ja laitteet muodostavat usein osan rakennuksen teknisistä järjestelmistä. Tyypillistä alueella on laitteistojen haltijoiden ja käyttäjien suuri määrä ja ei-ammattimaisuus. TUKES valvoo palvelujen tuottajien (asennus- ja huoltoliikkeet) toimintaa. Siihen kuuluu vastuuhenkilön pätevyyden varmistaminen, liikeilmoitusten käsittely sekä toiminnan valvonta reaktiivis-

4(23) ten ilmoitusten, rekisterien avulla ja oma-aloitteisella valvonnalla. Lisäksi valvotaan tarkastuslaitosten ja tarkastajien toimintaa. Laitokset Toiminta-alueen valvontakohteena on vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia tuotantolaitoksia, varastoalueita, räjähdetehtaita ja varastoja, kaivoksia, kattilalaitoksia, voimalaitoksia ja muita kohteita, joissa on isoja paineellisia järjestelmiä. Näissä toiminnanharjoittajat, laitosten omistajat ja haltijat, ovat ammattilaisia. TUKES valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista em. kohteissa. Pienempien tuotantolaitosten valvonta kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille. TUKESin valvonta kohdistuu toiminnan turvallisuusasioiden organisointiin ja turvallisuutta varmistavan tekniikan ja toimintatapojen oikeaan valintaan. Osa valvontaa on varmistaa, että tuotantolaitokset ovat teettäneet laitteistoille tekniset tarkastukset (pääosin tekijänä tarkastuslaitokset). Merkittävimmät valvontakohteet lääneittäin: TUKESiin rekisteröitävät sähkölaitteistot % Sähköurakoitsijat (toim.yksiköitä) % Painelaitteet % Kemikaalikohteet Ahvenanmaa 0 0,0 0 0,0 99 0,3 0 0,0 Etelä-Suomi 1 851 44,6 4 746 31,8 14 826 39,7 252 39,0 Länsi-Suomi 1 410 33,9 6 196 41,6 13 878 37,1 261 40,4 Itä-Suomi 345 8,3 1 521 10,2 3 010 8,1 59 9,1 Oulu 422 10,2 1 775 11,9 3 872 10,4 53 8,2 Lappi 126 3,0 673 4,5 1 682 4,5 21 3,3 yhteensä 4154 100,0 14 911 100,0 37367 100,0 646 100,0 4 Toimintaympäristön muutos TUKESin toimintaan vaikuttavat keskeisesti seuraavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: Teknologian kehittyminen Informaatio- ja kommunikaatioteknologia kehittyy nopeasti ja kaikenkattavasti ja sen vaikutukset näkyvät tekniikan sovelluksissa laitoksissa, laitteistoissa ja laitteissa, kaupankäynnissä, käytössä, kuluttajien ja ammattilaisten käyttäytymisessä (automaatio, tietoyhteiskuntakehitys). TUKES seuraa ja ennakoi kehitystä ja sen vaikutuksia erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta. Yritysten liiketoimintamallien muutokset Yritystoiminnan rakenteet ja tekninen infrastruktuuri muuttuvat: syntyy uusia liiketoimintamalleja globalisaation ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä teknologisen kehityksen johdosta, mm. keskittyminen, pääomavaltaistuminen, alihankinta- ja verkkomainen toimintamalli, palveluvaltaistuminen ja työvoiman vapaan liikkuvuus. Myös tekninen perusrakenne muuntuu ja toimii yritystoiminnan rakenteiden muuttajana. TUKES seuraa teknologisten riskien muuttumista, osallistuu riskienhallinnan keinojen ja menetelmien kehittämiseen, luo valmiuksia toimia toimintaympäristössä, joka ylittää kansalliset rajat sekä toimii tiedonvälittäjänä kansalaisiin ja kuluttajiin päin. Julkisen hallinnon tuottavuuden lisääminen Julkiselta hallinnolta vaaditaan tuottavuutta: tehtävät kyettävä hoitamaan henkilöstön määrän supistuessa. Viranomaistoimintaan kohdistuu kansalaisten ja yritysten taholta vaatimuksia ja odo- %

5(23) tuksia toiminnan läpinäkyvyyteen, avoimuuteen, vaikuttavuuteen, palvelukykyyn ja vuorovaikutukseen. TUKES osoittaa, että sen toiminta täyttää tuottavuusvaatimukset Ympäristö- ja turvallisuustekijöiden korostuminen Ympäristö- ja turvallisuustekijät korostuvat, mikä näkyy ns. security- riskien kasvuna safety- näkökulman lisäksi. TUKES toimii yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti eri toimijoiden kanssa. Sääntelyn kehitys Sääntely kehittyy globaaliksi - sisämarkkinoilla korostuu harmonisointi ja kansainvälisellä tasolla kaupan esteiden poistaminen ja kestävän kehityksen huomioonottaminen (WTO). TUKES seuraa kehitystä, osallistuu sääntelyn kehittämiseen ja on toimeenpanossa laadukas. EU:n laajeneminen EU laajentuu alueellisesti edelleen ja yhdentymiskehitystä jatketaan (mm. palvelujen vapaa liikkuvuus). TUKES lisää sisämarkkinatason yhteistyötä. Väestörakenteen eriytyminen ja erilaistuminen Yhteiskunnassa tapahtuu sosiaalista ja väestöllistä eriytymistä, erilaiset mahdollisuudet (osaaminen, varallisuus) teknologian hyödyntämiseen, maahanmuuttajien lisääntyminen jne. TUKES suuntaa toimintaansa, erityisesti turvallisuusvalvontaansa ja -viestintäänsä eriytyvien tarpeiden mukaisesti. Energian saatavuus Energian saatavuus ja käyttö on yhä kriittisempi tuotannontekijä. Huomiota kiinnitetään energiatehokkuuteen, uusiin energiamuotoihin ja energian saannin turvaamiseen. TUKES seuraa kehitystä ja osallistuu energiatehokkuuden valvontaan. 5 TUKESin strategia ja kehittämistavoitteet (2015) Visio TUKESin toiminnan vaikuttavuusvisiona tulevaisuuden tahtotilana - on: Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta, jossa toimintaedellytykset markkinoilla ovat tasapuoliset. Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - Tuotteisiin ja teknisiin järjestelmiin liittyvät riskit ovat hallinnassa siten, että riskien hallinnassa Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman kärkeä. - Tuotteet, laitteistot ja laitokset ovat vaatimustenmukaisia ("Tekniikka on kunnossa") - Yritykset ja kansalaiset ovat sitoutuneet turvallisuuden kehittämiseen, mikä näkyy turvallisten ja luotettavien palveluiden menestyksenä ja oikeina käyttötapoina - Säädösten mukaisesti toimiminen tukee yritysten toimintaedellytyksiä - Toimialan säädöstö on ajanmukainen Tuotosten ja palvelukyvyn visiona on, että: TUKESin toiminta tuottaa todennettavaa hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. Toimintamme on vaikuttavuuden kannalta oikein kohdennettua ja oikea-aikaista. Toimintamme on korkealaatuista, julkishallinnon kärkeä Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - Tuotoksemme vastaavat asiakastarpeita ja ne edistävät asiakkaiden omaa turvallisuustyötä - Valvontakohteiden valinta ja valvonnan sisältö on systematisoitu.

6(23) Strategiavalinnat - Asiointipalvelumme toimivat sähköisesti7/24 periaatteella. Toiminnallisen tehokkuuden visiona on, että: TUKES on teknillisen turvallisuuden valvontamenettelyissä Euroopan kärkeä. Toimintamme perustuu lisäarvoa tuottavaan kumppanuusverkostoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnallinen tehokkuutemme on julkishallinnon kärkeä. Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - Hyödynnämme verkottumisen edut viranomaisprosesseissa, mikä näkyy turvallisuutta edistävinä ratkaisuina sekä julkisten voimavarojen tehokkaana käyttönä - Sähköiset palvelumme kattavat merkittävän osan toiminnastamme - Toimintaprosessimme ovat tehokkaita ja vastaavat asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeita. Henkilöstön ja osaamisen visiona on, että: TUKES on haastava, kilpailukykyinen ja ammattitaitoisesti johdettu työpaikka. TUKESlaiset ovat osaavia, ammattitaitoisia ja yhteistyökykyisiä. TUKES on esimerkillinen työhyvinvoinnissa ja työturvallisuudessa Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - huolehdimme laadukkaalla johtamisella, että TUKESlaisten työkyky ja motivaatio säilyy korkealla - panostamme TUKESlaisten osaamiseen vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksia - hyödynnämme TUKESlaisten moniosaamista uusissa toimintatavoissa ja tehtävissä Vision toteuttamiseksi TUKES on tehnyt seuraavat strategiavalinnat TUKESIN STRATEGIAKARTTA Riskiperusteinen toiminnan priorisointi Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta Aktiivinen ja ennaltaehkäisevä viestintä Tutkimuksen ja valvontahavaintojen pohjalta uudistuva turvallisuustyö Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta Toimiva ja ajanmukainen säädöstö Asiakas ja säädösvaatimusten mukainen asiakaspalvelu Virtaviivaistetut toimintaprosessit Tehokas työnjako ja yhteistyö kumppaneiden kanssa Korkea tuottavuus ja vakaa taloudellinen perusta Tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö Emme tee päällekkäistä työtä Tehokas johtamisjärjestelmä ja johtamisosaaminen Laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen Turvallisuusvaikutusten ja asiakasvaatimusten perusteella viritetty palvelutoiminta Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittäminen Vaikuttavuustavoitteita edistävät valvonta-, viestintä- ja t&k-tuotokset (vaikuttavuusohjelmat) Näkyvä ja suunnitelmallinen valvontatoiminta Sähköiset asiointipalvelut

7(23) 6 SUUNNITELMAT VUOSILLE 2008-2011 6.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Vaikuttavuusvision tavoitteet kuvaavat TUKESin toimintaympäristössä tavoiteltavaa muutosta, joka aikaansaadaan yhdessä muiden toimialueella toimivien tahojen kanssa. Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seurataan turvallisuus- ja luotettavuustason kehittymistä kuvaavien indikaattorien avulla. Indikaattorien tavoitekausi yltää vuoteen 2012. Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät TUKESin toiminta-alueilla Toimialan onnettomuudet 2004 2005 2012 Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien keskiarvo (10 edellisen vuoden keskiarvo) vähenee 10 % vuoteen 2012 vuoden 2004 vertailutasosta Sähköpalokuoleminen lukumäärä vähenee 25 % vuoteen 2012 vuoden 2004 lukumäärästä Vakavien kemikaalivuotojen lukumäärä (tutkintaluokan 2 3 ja 3 4 vuotojen lukumäärä ko. vuotena) TUKE- Sin valvontakohteissa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely) vähenee 10 % vuoteen 2012 vuoden 2004 lukumäärästä Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 5 vuosittainen lukumäärä vähenee selkeästi vuosien 1995 1999 keskimääräisestä tasosta (44) Toimialueen sähköstä aiheutuvat tulipalot (lukumäärä) vähenevät samassa suhteessa kuin muut tulipalot Toimialueen sähköstä aiheutuneiden tulipalojen aiheuttamat välittömät omaisuusvahingot vähenevät vuoteen 2012 samassa suhteessa kuin muiden tulipalojen aiheuttamat vahingot, kuitenkin vähintään 10 % vuoden 2005 kustannuksista 8,3 8,0 <7,5 22* 1 17* <17** 2 19* 12* <17 35* 29* <44 1272* 1017* <1145* 17,5 M ** <15,8 M ** Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat Tekniikan vaatimusten mukaisuus 2004 2005 2012 Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkö- 43 41 <40 1 *= vuosiarvo (yksittäinen) 2 **= tarkistetaan SM:n suunnitelmista 3 Tutkintaluokka 2: toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja 4 Tutkintaluokka 3: toimialalla sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa 5 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa TUKESin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet TUKESin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö TUKESin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa

8(23) tuotteiden (taso 0-1, asteikolla 0-5) 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kpl/v. Mittaamisvälineiden hyvä vaatimustenmukaisuus säilyy ja ongelma-alueiden 6 vaatimusten vastaisten laitteiden määrä vähenee 5 % vuosittain ongelmaalueilla 10 % ja muilla alueilla 0-5 % Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat Toimintatavat 2004 2005 2012 Merkittävästi puutteellisten (tasolla 0-1, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla (vähintään 3, asteikolla 0-5), osuus kasvaa 10 % 10,5 % <10 % 40 % 45,1 % > 40 % Vaikuttavuusindikaattoreiden kehittäminen jatkuu suunnitelmallisesti. Järjestelmä otetaan käyttöön ja laajennetaan vaiheittain suunnittelukauden alkupuolella. Yritysten toiminnan intimalli otetaan käyttöön keskeisillä toimialueilla. 6.1.1 Toiminnan strategiset painopisteet (vaikuttavuus) Vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää seuraavia strategiavalintoja: Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta - Panostamme ennakoivaan, riskiperusteiseen turvallisuuden hallintaan ja toiminnan priorisointiin riskiperusteisen toiminnaninti- ja hallintamallien rakentaminen ja soveltaminen - Hyödynnämme johdonmukaisesti tutkimusta ja valvontahavaintoja turvallisuustyön kohdentamiseksi ja uusien toimintatapojen luomiseksi onnettomuustutkinnan tulosten parempi hyödyntäminen - Teemme aktiivisesti kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa vahvistamme nykyistä yhteistyötä. - identifiointi ja yhteistyön aloittaminen elinkeinotoiminnan kannalta tärkeiden valtioiden kanssa. - Viestimme aktiivisesti ja ennaltaehkäisevästi turvallisuusasioista avainkohderyhmille. Valvontatuloksista viestitään painopisteittäin kattavasti. Onnettomuustutkinnan tulosten viestintää tehostetaan. - Seuraamme ja imme aktiivisesti toimialan säädöstön toimivuutta ja kehittämistarpeita Kerätään tietoa asiakkailta ja valvontahavaintojen perusteella säädöstön toimivuudesta ja tehdään ehdotuksia säädöstön muuttamiseksi tarvittaessa. 6 Ongelma-alueet: voiteluöljyn myynti, anniskeluun liittyvät mittaukset, jalometallituotemyymälöiden vaa'at, vesimittarit, venesatamien polttoainemittarit

9(23) 6.2 Toiminta-alueet 6.2.1 Tuotteet Toiminta-alueen kehitys Yleisenä kehityssuuntana on, että tuotanto on siirtymässä halvan hintatason maihin, Valmistajia ja heidän edustajiaan on vaikea tavoittaa, koska EU:n ulkopuolinen valmistaja ei ole aina nimennyt edustajaansa EU:ssa. Markkinavalvonnan on kyettävä vaikuttamaan maahantuojiin koko Euroopassa. Sähköinen kaupankäynti on lisääntymässä ja vastuutahojen tavoittaminen on vaikeaa. Uutena tehtävänä on aloitettu vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EY 2002/95/EY) koskevien tuotteiden valvonta. Tulossa on energiaa käyttävien tuotteiden ekologiseen suunnitteluun liittyvät valvontatehtävät. Energiamerkintöjen valvonta laajenee uusiin tuoteryhmiin, kuten perinteisiin vesivaraajiin ja aurinkoenergiaa hyödyntäviin vesivaraajiin. Mittauslaitedirektiivin toimeenpano laajentanee valvontaa käytössä oleviin vesi-, sähkö-, kaasu- ja kaukolämpömittareihin ja viranomaiskäytössä olevien mittauksiin. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteiden soveltamisesta aiheutuu lisätyötä samoin kuin EU:n vaatimustenvastaisten tuotteiden kaksinkertaisten ilmoitusmenettely-vaatimuksista (Rapex). Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain uudistus jatkuu sekä räjähteiden että kemikaalien osalta. Kemikaalisäiliöille tulee asetustasoisia rakennetta koskevia turvallisuusmääräyksiä. Kansalliset säiliöstandardit korvautuvat eurooppalaisilla standardeilla. EU:n laajeneminen tuonee Suomen markkinoille uusia tuotteita eikä näille tuotteille enää vaadita maahantuontilupaa. Mahdollinen EU:n ilotuliteasetus poistaa kansalliseen menettelyyn perustuvan hyväksynnän ja muuttaa ilotulitteiden valvonnan normaaliksi markkinavalvonnaksi. Pienjännitedirektiivin uudistus saataneen loppuvaiheeseen. Merkittävimmät yhteistyötahot Merkittäviä kumppaneita ovat testaus- ja tarkastuslaitokset sekä markkinavalvontaviranomaiset niin kotimaassa kuin sisämarkkinoillakin. Kotimaassa keskeisiä tahoja ovat muut valvontaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, työsuojeluviranomaiset, viestintävirasto, sekä alueelliset pelastusja rakennustarkastusviranomaiset. Mittaamisvälineiden valvonnassa yhteistyö lääninhallitusten kanssa on tärkeää. Ennaltaehkäisevässä rakennustuotevalvonnassa ovat teollisuuden toimialajärjestöt merkittävä yhteistyötaho. Toiminnan painopisteet (tuotteet) Tuotteita koskevat erityiset tavoitteet ja painopisteet vaikuttavuuden kannalta ovat: Riskiperusteisen toiminnan priorisointi - sähkö-, painelaite-, mittalaitevalvonnassa on riskiperusteinen priorisointijärjestelmä käytössä Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - tuotteiden turvallisuuden parantamiseksi toiminta painotetaan vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen - vaatimusten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta. Varmistetaan valvonnalla, että määräyksiä noudatetaan ja ettei vaarallisia tai muuten vaatimusten vastaisia tuotteita ole markkinoilla. Valvonta kohdennetaan aikaisempien valvontahavaintojen perusteella Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - jatketaan yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten kanssa samoin kuin teollisuuden toimialajärjestöjen kanssa vaatimustenmukaisuuspuutteiden ennaltaehkäisemiseksi. Viranomaisyhteistyössä pyritään siihen, että vaatimustenvastaisiin tuotteisiin puututaan siinä maassa, johon ne ensimmäisenä ETA-alueella tulevat

10(23) 6.2.2 Laitteistot - toimitaan sisämarkkinoiden valvonnan tehostamiseksi ja välitetään muille hyviä käytäntöjä. Osallistutaan muodostuviin valvonnan tietoverkkoihin, jotta voidaan hyödyntää valvonnan tuottamaa tietoa Ennalta ehkäisevä ja aktiivinen viestintä Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - valvonta on ennaltaehkäisevää ja neuvovaa - tuotteita on turvallista käyttää. Yritykset ja kansalaiset osaavat käyttää tuotteita turvallisella tavalla (mm. käyttöohjeiden noudattaminen) ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävästi huomiota Yhteiset painopisteet ja tavoitteet on esitetty jäljempänä kohdassa 6.2.4. Toiminta-alueen kehitys Uutena tehtäväalueena TUKESille tulee energiatehokkuusdirektiiviin (2002/91/EY) liittyvä rakennuksen ilmastointijärjestelmän energiatehokkuuden valvonta (mm. ilmastointijärjestelmien tarkastusliikkeiden hyväksyntä, rekisteröinti, muu valvonta). Pelastustoimen (SM) laitteiden valvonta laajennee koskemaan useita uusia tuoteryhmiä pelastustoimen laitelain valmistuessa. Rakennustuotedirektiivin valvonta-alue kaksinkertaistuu nykyiseen nähden (YM). ADR- ja RIDpuitedirektiivien sekä kuljetettavien painelaitteiden direktiivin yhdistämishanke on etenemässä (LVM). EU:n vaatimustenvastaisten tuotteiden kaksinkertaisten ilmoitusmenettely-vaatimusten (Rapex) lisää resurssitarvetta. Öljylämmityslaitteistoja ja säiliöitä on kotitalouksissa lukumääräisesti paljon, laitekanta vanhenee. Kaasun käyttö ei ole yhtä laajaa; vapaa-ajan käyttö kuitenkin lisääntyy. Kylmälaitteiden asentaminen lisääntyy, esim. ilmalämpöpumput, henkilöautojen ilmastointilaitteet. Asennusliikkeet (1500) kattanevat tarpeen. Käsisammuttimien huoltoliikkeiden määrä on vakiintunut 300:aan. Merkittävimmät yhteistyötahot Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat ministeriöt (KTM, SM, YM), paikallisviranomaiset (pelastustoimi, rakennusvalvonta, työsuojelu), tarkastuslaitokset sekä alan toimialajärjestöt. Toiminnan painopisteet (laitteistot) Laitteistoja koskevat erityiset tavoitteet ja painopisteet vaikuttavuuden kannalta ovat Riskiperusteinen toiminnan priorisointi: Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - Oma-aloitteista kenttä- ja asiakirjavalvontaa kohdennetaan teknologiakohtaisesti riskipainotteisesti ituihin kohteisiin ja vähennetään reaktiivista valvontaa. - Luvat, toimintailmoitukset ja asiakasaloitteiset valvontatoimenpiteet hoidetaan siten, että käsittelyajat vastaavat asiakastarpeita ja valvonnalla varmistetaan laitteistojen, ja asennusliikkeiden säädösten mukainen toiminta

11(23) 6.2.3 Laitokset Sähkölaitteistot ja hissit - Suurimmat riskialueet ovat sähköpalot, oikeudeton sähköurakointi ja hissien kiilautumisvaara. Toimintaa kohdistetaan sähköpalojen vähentämiseen sekä myös sähkölaitteistojen kunnossapidon edistämiseen. Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien vähentämisessä hyödynnetään v. 2006 valmistunutta tutkimusta. Oikeudettoman sähköurakoinnin ehkäisemiseen suunnataan jatkuvasti merkittävä määrä valvontaa ja viestintää. - Hissien merkittävin onnettomuustyyppi on kiilautumisvaara. Niiden estämiseksi kohdennetaan viestintää erityiskohderyhmille sekä myötävaikutetaan ajastaan jälkeen jääneiden hissilaitteistojen korvaamiseen nykytasoisella. Pelastustoimen laitteistot: - Painopisteenä on paloilmoitinlaitteistojen ja -järjestelmien luotettavuuden parantaminen ja myötävaikuttaminen sprinklauksen käyttöön asuintiloissa. - Toiminta painottuu vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen valvonnan, viestinnän ja kehittämisen keinoin. Kaasu- ja öljylämmityslaitteistoasennukset, öljysäiliöt - Kaasu- ja öljylaitteistojen asentajien pätevyys on ensisijaista turvallisuuden kannalta. Sitä edistetään opastuksella ja yhteistyöllä alan järjestöjen ja pelastuslaitosten kanssa on. Pätevyyden toteamisjärjestelmää kehitetään. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa: Toiminta-alueen erityistavoite on: - kehittää alueellisten ja paikallistason viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön järjestelmällisyyttä ja tehdä yhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa vaatimustenmukaisuuspuutteiden ennaltaehkäisemiseksi. Ennalta ehkäisevä ja aktiivinen viestintä: Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat:: - viestimme aktiivisesti ilmajohtotapaturmien vähentämiseksi - Laitteistoja on turvallista käyttää. Yritykset ja kansalaiset osaavat käyttää laitteistoja turvallisella tavalla (käyttöohjeiden noudattaminen)ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävästi huomiota Yhteiset painopisteet ja tavoitteet on esitetty jäljempänä kohdassa 6.2.4. Toiminta-alueen kehitys Keskeisimmät toimialueen muutokset koskevat kemikaaliturvallisuuden säädösmuutoksia, yritysten johtamisjärjestelmien kehitystä, yritystoiminnan verkottumista ja kansainvälistymistä sekä eri hallinnonaloja koskevan viranomaisyhteistyön tehostamistarvetta. Nämä vaativat toiminnan suuntaamista kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin osa-alueisiin. Myös yhteistyön kehittäminen muiden sektoriviranomaisten (ympäristö, työsuojelu, pelastus, liikenne) kanssa korostuu. Tämä koskee sekä lupaprosesseja että erilaisten valvontakohteiden käyttötoiminnan valvontaa. Asiakasyritykset keskittyvät ydintoimintaansa. Se merkitsee verkottunutta toimintamallia, jossa etujen lisäksi on yritysten rajapintoihin liittyviä riskejä. Viranomaisille se merkitsee haastetta osoittaa vaatimukset oikeaan toimijaan. Säädös- ja ohjausjärjestelmää ajanmukaistetaan siten, että se ottaa huomioon yritystoiminnan muutokset. Yrityksille on mahdollistettava erilaisia tapoja osoittaa säädöstenmukaisuus. Tuotannon siirtymistä Euroopan ulkopuolelle voi tapahtua myös perinteisillä teollisuuden aloilla kuten metsäteollisuudessa on jo tapahtunut. Muutokset eivät ole todennäköisesti vielä niin isoja, että se vaikuttaisi TUKESin tehtäviin. Voimaantulleet Seveso-direktiivin muutokset laajentavat

12(23) jatkossakin TUKESin valvonta-aluetta. Suomeen on suunnitteilla uusia kaivoksia. Kaivostoiminnan volyymin odotetaan säilyvän entisellään. Valvontatoiminnan volyymi kattaa vuosittain vain osan toimialueen yrityksistä, minkä takia tutkimushankkeisiin osallistuminen ja viestintä ovat oleellisia työkaluja. Suunnittelukauden aikana on odotettavissa seuraavia säädösmuutoksia: kansallisiin kemikaali- ja kaivossäädöksiin teknisiin vaatimuksiin sekä kansallisia ja eurooppalaisia standardeja EU:n kemikaaliasetuksen (REACH) ja GHS:n voimaantulo TUKES toimii aktiivisesti ministeriöiden säädöstyön tukena. Merkittävimmät yhteistyötahot Yhteistyötä (viranomaistoiminnan verkottumista) kehitetään eri valvonta-alueiden asiakkuuksista ja niitä koskevista turvallisuuden edistämistarpeista lähtien. Teollisen tuotantotoiminnan alueella keskeiset yhteistyötahot ovat ympäristö-, työturvallisuus-, liikenne- ja pelastusviranomaiset. Pelastuslaitokset ovat keskeisiä kumppaneita erityisesti pienten kemikaalikohteiden valvonnassa. Teknisistä tarkastuksista saatavan tiedon hyödyntämiseksi tehdään yhteistyötä tarkastuslaitosten kanssa. Toiminnan painopisteet (laitokset) Laitoksia koskevat erityiset tavoitteet ja painopisteet vaikuttavuuden kannalta ovat Riskiperusteinen toiminnan priorisointi - valvontakohteiden valintakriteerit ovat määritettyjä ja käytettävissä - valvontakohteiden valinnassa korostuu sekä yksittäisen kohteen säädösmukaisuuden varmistaminen että tiedon kerääminen laajemmin. Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: valvonnalla varmistetaan, että määräyksiä noudatetaan. Toiminta painottuu vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen valvonnalla, viestinnällä ja t&k-toiminnalla vaikutetaan siihen, että tuotantolaitokset ovat oikein sijoittuneet suhteessa muuhun toimintaympäristöönsä, toiminnanharjoittajat ovat tunnistaneet toimintaansa liittyvät vaarat ja hallitsevat toimintaan liittyvät riskit. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa: Toiminta-alueen erityistavoitteet ovat: - jatketaan yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten ja teollisuuden toimialajärjestöjen kanssa - osallistutaan muodostuviin valvonnan tietoverkkoihin Yhteiset painopisteet ja tavoitteet on esitetty jäljempänä kohdassa 6.2.4. 6.2.4 Yhteiset painopisteet Riskiperusteinen toiminnan priorisointi reaktiivisen valvontatoiminnan (yksittäiset tapahtumat) kriteeristö on käytössä Tutkimuksen ja valvontahavaintojen perusteella uudistuva valvontatyö - vaikuttavuusindikaattoristo (jossa vertailutiedot) käytössä ja ohjaa toimintaa

13(23) Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa - yhteistyö kolmansien maiden kanssa on vakiintunut (yhteydet ja tietojenvaihto/ Kiina, Venäjä, muut kaupan ja teollisuuden kannalta tärkeät maat) - strategista päätöksentekoa tukeva (kansallinen ja kansainvälinen) tutkimus on lisääntynyt - valvontatiedon yms. tutkimuksellinen jalostusaste on lisääntynyt - vaikutetaan tarkastuslaitoksiin yhtenevien toimintatapojen aikaansaamiseksi Ennalta ehkäisevä ja aktiivinen viestintä - TUKESin viestintä on näkyvää ja vaikuttavaa: tärkeät turvallisuutta edistävät viestit ovat näkyvästi ja tarkoituksenmukaisesti esillä julkisuudessa; erityiskohteena on säädösuudistusten viestintä siten, että toiminnanharjoittajilla on mahdollisimman hyvät edellytykset täyttää säädösvaatimukset - TUKESin tietopalvelu tyydyttää valvontakohteiden tietotarpeet (erityisesti vaatimustenmukaisuuden varmistamismenettelyt ja säädösuudistukset). TUKESin sähköiset tietopalvelut ovat laajasti sidosryhmien käytössä. TUKESin verkkopalvelu on toimialoillaan teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden asioissa sidosryhmille tärkeä tietolähde - perusturvallisuusasiat on sisällytetty koulutukseen (yhteistyön kautta) erityisesti ammatti- ja korkeakouluissa (prosessi- ja sähköturvallisuus) - kuluttajille ja toiminnanharjoittajille viestitään aktiivisesti turvallisuutta edistävistä toimintatavoista ja ratkaisuista. Viestintää kohdennetaan riskiperusteisesti ja tarkoituksenmukaisesti Toimivan ja ajanmukaisen säädöstön osalta on tavoitteena: säädösten vaikutusten inti systemaattista: menetelmien tuntemus hallinnassa palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutukset otettu huomioon toimialan säädöksissä ja toimeenpanomenettelyissä aktiivinen osallistuminen säädösvalmisteluun toimialalla riskiperusteinen lähestymisnäkökulma systematisoitu ja näkyy säädösvalmistelussa seuraamusjärjestelmän ajanmukaisuus ja ohjaavuus Vaikuttavuusohjelmat Toiminnan tehokkuuden ja paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi toteutetaan perusvalvonnan lisäksi eri toiminta-alueita koskevia, yksikkörajat ylittäviä, merkittävää toimintakokonaisuutta käsittäviä ohjelmia (projektikokonaisuuksia) seuraavista asiakokonaisuuksista: riskienhallinta riskien kokonaisvaltaista hallintaa edistävät tutkimusprojektit (poikkisektoraaliset, kansalliset ja EU-yhteistyöprojektit) riskiajattelun ja osaamisen edistäminen (osapuolina: kuluttajat, valmistajat, maahantuojat), TUKESin opintopiirien ja tutkimusten tulosten viestintä toiminnanharjoittajille) turvallisuusselvityshanke (2006 2008; valvonnan ja viestinnän yhdistäminen) sähköpalojen ehkäiseminen ohjelmakokonaisuus kansallinen yhteistyö ja verkottuneen toiminnan hallinta viranomaisyhteistyön tavoitteet ja toimintatavat kaavoitukseen ja lupiin liittyvät päätösprosessit tekniikkaa, toimintaa ja osaamista koskevien vaatimusten ja riskien hallinta koko toimijaverkossa (kansallinen ja kansainvälinen yritystoiminta) sekä uudistuva palvelutuotanto, joka kehittää ja jalkauttaa parhaita käytäntöjä toimijaverkkoon sisämarkkina- ja muu kansainvälinen yhteistyö EU:n yhteishankkeet markkinavalvonnassa viranomaisyhteistyö EU:n ulkopuolisten kaupallisesti merkittävien valtioiden kanssa

14(23) 6.3 Toiminnallinen tuloksellisuus 6.3.1 Elinkeinopoliittisia linjauksia tukevat toimenpiteet Innovaatioprosessista, toimintaympäristöstä ja perusrakenteista koostuvassa elinkeinopolitiikan kehikossa TUKESin toiminta kytkeytyy erityisesti kahteen viimeksi mainittuun. Kilpailukykyä ja innovaatioita edistävistä toimintaympäristötekijöistä keskeisiä ovat markkinoiden toimivuus, sääntely ja tutkimus. Keskeinen TUKESin toimintaan liittyviä perusrakennetekijä on turvallisuus ja tämän ohella lähinnä energia-huolto. Elinkeinopoliittisia linjauksia TUKES toteuttaa toiminnassaan seuraavasti: - osallistuu aktiivisesti toimialan sääntelyn kehittämiseen. Seuraa ja i aktiivisesti toimialan säädöstön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kerää tietoa asiakkailta ja valvontahavaintojen perusteella säädöstön toimivuudesta ja tekee muutosehdotuksia. - osallistuu EU:n sisämarkkinasääntelyn kehittämiseen ja toimeenpanoviranomaisten yhteistyöhön sekä yleisen teknisen harmonisoinnin alueella että toimialansa erityisdirektiivien alueilla. - panostaa säädösten vaikutusten intia koskevaan osaamiseen - vaikuttaa palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutusten huomioonottamiseen toimialan säädöksissä ja toimeenpanomenettelyissä - toteuttaa turvallisuutta ja markkinoiden tasapuolisuutta edistävää markkina- ja muuta valvontaa toimialueillaan - vahvistaa yritysten kansainvälistä liiketoimintaa tukevia viranomaisyhteyksiä Kiinan ja Venäjän sekä muiden kaupallisesti tärkeiden maiden kanssa - tekee toimialansa perusrakenteita ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavaa tutkimusta. 6.3.2 Tuotokset ja palvelukyky Tuotosten ja palvelukyvyn kannalta keskeiset tavoitteet ja painopisteet ovat seuraavia: Turvallisuusvaikutusten ja asiakasvaatimusten perusteella viritetty palvelutoiminta - Asiakas- ja säädösvaatimusten mukainen asiakaspalvelu - Vaikuttavuustavoitteita edistävät valvonta-. viestintä- ja t&k-tuotokset - Näkyvä ja suunnitelmallinen valvontatoiminta - Sähköiset asiointipalvelut Perustehtävien tavoitteet (tuotteet, laitteistot ja laitokset) Vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi tehdään valvonta- ja viestintätoimenpiteitä kohdennetusti havaintojen ja asiakastarpeiden perusteella sekä selvitetään tutkimuksin TUKESin toiminnan kohdentumista ja onnistumista. Käytännön toimenpiteitä ovat valvontakäynnit, turvallisuusselvitysten ja lupien käsittely, valvontatarkastukset, ilmoitusten yms. asiakirjojen käsittely ja rekisterien ylläpito. Viestintää tehdään valvonnan yhteydessä neuvontana ja opastuksena ja oppain, julkaisuin, tiedottein sekä internet-palveluin. Tuotteet Tuotteiden valvonta tapahtuu pääosin markkinavalvonnalla. Voimavarat ja toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin. Sähkötuotteiden valvontakäyntien lukumäärää joudutaan vähentämään resurssien vähenemisen vuoksi. Tuotokset 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 tot Valvontakäynnit 4 300 4 300 4 100 4 000 4 000 4 000 4 000 Uusien tehtävien määrää ei ole otettu huomioon.

15(23) Laitteistot Laitteistovalvonnassa varmistetaan vastuuhenkilöiden pätevyys, käsitellään liikeilmoitukset ja valvotaan toimintaa mm. reaktiivisten ilmoitusten, rekisterien ja oma-aloitteisen valvonnan keinoin. Perustyönä hoidetaan luvat, toimintailmoitukset ja asiakasaloitteiset valvontatoimenpiteet siten, että käsittelyajat vastaavat asiakastarpeita ja valvontatyöllä varmistetaan laitteistojen, ja asennusliikkeiden säädösten mukainen toiminta ja toimintaedellytykset. Kenttävalvontamääriä vähennetään ja varaudutaan lisääntyneeseen asiakasaloitteisten valvontatoimenpiteiden määrään sekä resurssien vähenemiseen. Tuotokset 2005 tot 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Valvontakäynnit 510 485 465 465 465 375 375 Muut sähkön valvontatoimenpiteet 726 890 890 890 890 890 890 Luvat ja ilmoitukset 3064 3050 3050 3050 3050 3050 3050 Kyselyt 508 300 300 300 300 300 300 Laitokset TUKES valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista vaarallisia kemikaaleja käyttävissä tuotantolaitoksissa ja varastoissa, kaivoksissa, räjähdetehtaissa ja painelaitekohteissa. Pienempien tuotantolaitosten valvonta kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille. Valvontakäyntejä voidaan vähentää, mikäli tulokset ja yritysten vapaaehtoiset järjestelmät sen sallivat. Pätevyysintien määrä voi vähentyä, jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että innit tekee TUKESin valtuuttama elin. Selvitystyön tulokset ja mahdolliset säädösmuutokset vaikuttavat TTS-kauden lopulla. Suunnittelukaudella valvontamäärissä ei tapahdu muutoksia. Tuotokset 2005 tot 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Luvat ja ilmoitukset 950 950 950 950 950 950 950 Rekisteröinnit 11000 13000 13000 13000 13000 13000 13000 Turvallisuusselvitykset 80 1) 30 Tutkintotilaisuudet 221 220 220 220 220 220 220 Pätevyyskokeisiin osallistuvat 1200 1200 1200 1200 1200 1200 1200 Valvontakäynnit (yht) 370 370 340 320 310 290 290 1) saapuneista, 2008 2010 satunnaisia Perustehtäviin liittyvä palvelukyky Käsittelyaikatavoitteet: Käsittelyaikatavoitteet Enimmäisaikatavoite vv.2005 2011 max. (pv) 2005 tot 2006 2007 2008 2009 2010 2011 tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) 150 83 90 92 93 95 95 95 Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset Muut luvat ja ilmoitukset 80 96 90 92 93 95 95 95 Pätevyysinnit 20 97 95 95 95 95 95 95 Siirtotodistukset 7 94 95 95 95 95 95 95 Sähkölaitteistojen käytönvalvojailmoitukset 20 93 90 92 93 95 95 95 Urakointi-ilmoitukset 20 97 90 92 93 95 95 95 Ilotulitteiden yleiseen kauppaan 14 80 81 82 82 83 83 83 hyväksyminen Räjähteiden varallisuusluokitus 60 100 95 95 95 95 95 95

16(23) Tuotevalvonnassa tavoitteena on reagoida vakaviin puutteisiin nopeasti. Lievempien osalta on tärkeää, että päätökset ovat perusteltuja ja oikein tehtyjä. Seuranta tapahtuu muutoksenhakumäärien avulla (nykytila < 10 kpl/v). Viestintä Viestintä on osa vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista. Keskeisiä tuotoksia ovat kirjallinen ja sähköinen informaatio eri asiakasryhmille. TUKES-lähtöiset artikkelit, informaatio ja strategiset viestit ovat selvästi näkyvissä viestintävälineissä (yleis- ja ammattimedia) - TUKESin verkkopalvelut ovat ajanmukaiset ja hyvin palvelevat, sähköinen asiointi on mahdollista 24/7 periaatteen mukaisesti - viestintä merkittävistä valvontatoimenpiteistä, onnettomuustutkinnasta ja projekteista on systemaattista ja kattavaa Vuosittain julkaistujen tiedotteiden määrä pysyy noin 50:ssä. Painettujen esitteiden ja oppaiden määrä laskee 15:sta vuosittaisesta noin kymmeneen. Verkkopalvelun (etusivulla www.tukes.fi) käyttömäärä kasvaa noin 700:sta noin 1000:een päivittäiseen kävijään. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sähköiset asiointipalvelut Valvonnan toteuttamista ja uudistamista tuetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. - Onnettomuustutkintaa, riskiperusteista valvontaa ja valvontamenetelmiä kehitetään järjestelmällisesti. Kehittämis- ja uudistustyö perustuu näillä painopistealueilla kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan tutkimustuloksiin, kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin sekä kansalliseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon ja yhteistyöhön osallistumiseen. - Valvonnan tutkimuksellista otetta vahvistetaan valvontatietojen keruussa, analysoinnissa ja tulosten esittämisessä. Tuloksia käytetään turvallisuuden ja luotettavuuden edistämisessä, toiminnan riskiperusteisessa kohdentamisessa ja itaessa turvallisuustilanteessa tapahtuvia muutoksia. - Yksittäisten tutkimus- ja kehittämisprojektien vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisätään kasvattamalla projektikokoa ja toteuttamalla tai osallistumalla kansallisiin tai kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Sähköisiä palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on, että asiointipalvelut toimivat 24/7 periaatteella ja että sähköiset palvelut kattavat merkittävän osan toiminnastamme. Nykyisestä tietojärjestelmästä rakennetaan sähköistä työskentely-ympäristöä, joka mahdollistaa prosessimaisen ja käyttäjäystävällisen työskentelyn. Tässä ympäristössä toimii myös yhteydenpito asiakkaisiin ja muihin viranomaisiin. 6.3.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tehokkuuden toteuttamisstrategiaksi on valittu tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö. Ne edellyttävät: - virtaviivaistettuja toimintaprosesseja - tehokas työnjakoa ja yhteistyötä kumppaneiden kesken - korkeaa tuottavuutta ja vakaata taloudellista perustaa Tavoitteina toiminnallisen tehokkuuden kannalta ovat - TUKESin operatiivisia toimintaprosesseja yhtenäistäminen ja yhdistäminen yli toimintaalueiden.

17(23) Suunnittelukauden alussa valmistuu asiakkuus- ja prosessit -kehittämisohjelma (TAHKO). Rekistereiden yhteiskäyttöä ja yhtenäisyyttä lisätään (teknologiakohtaiset rekisterit korvataan pääosin prosessi- ja asiakkuusrekistereillä). Ulkopuolisten palvelujen hyödyntämistä valvontatoiminnassa optimoidaan. Toimintaa ohjataan ja seurataan prosessien suorituskykymittariston avulla. Itseinnin tulos prosesseissa mahdollistaa kokonaisuudessaan 550 pisteen saavuttamisen - Projektimaista toimintaa lisätään Tehokas työnjako näkyy - sidosryhmäyhteistyö priorisoitu ja ohjaa toimintaa - yhteistyöpainotukset näkyvissä ja ulkoisesti itavissa - toimiva yhteistyö kolmansien maiden kanssa aloitettu (kaupallisesti merkittävät maat) Korkea tuottavuus näkyy - tuottavuus on vähintään hallinnonalan keskitasoa - yhteisrahoitettavien projektien määrä kasvaa vähitellen - bruttomäärärahan riittävä kasvu, erityisesti t&k- toiminta turvattu - henkilöstömenojen osuus toimintamenomäärärahasta alle 50 % (henkilöstöä vähentämättä) - toiminnan kustannukset katetaan bruttorahoituksella - jokainen hallinnonala kattaa toiminta-alueensa kustannukset 6.3.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennys vv. 2007 2011 on 13 henkilöä. Vähennys koskee KTM:n hallinnonalan toimintoja (SM:n, YM:n ja LVM:n toimintoihin ei vähennyksiä). TUKESissa on vain ydintoimintojen edellyttämä osaaminen ja henkilöstö. Muut asiantuntijatoiminnot ja palvelut hankitaan markkinoilta. TUKESin toimialue kattaa useita teknistä erityisasiantuntemusta edellyttäviä tehtäväalueita, joilla tehtävien hoito on järjestetty henkilöstömäärältään niin vähäiseksi kuin mahdollista (myös yhden henkilön erityisalueita). Merkittävä osa alan lainsäädäntöä perustuu EU:n normeihin (direktiiveihin). Näiden kansallinen täytäntöönpano Suomessa teknillisen turvallisuuden ja luotettavuuden alueella (osana sisämarkkinoiden tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta) on ollut käytännönläheistä ja perustason täyttävää. Tähänastinen kehityssuunta EU:ssa on ollut alan säätelyn lisääminen. TTSkaudella viranomaistehtäviä ei voida juuri supistaa toimialakohtaisesti säädöksiä muuttaen. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi TUKES - vähentää valvonnan (mukaan lukien viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnot) määrää ja muuttaa sen painopisteitä niin, että käytössä oleva kapasiteetti kohdennetaan vain riskialtteimpiin toimintoihin. - vähentää valvontaa myös aloilla, joilla valvonta perustuu jo reaktiivisuuteen (tavoitteena alusta alkaen ollut valvontaresurssien minimoiminen) - keskittyy valvonnassa entistä enemmän muutosvaiheessa olevien teknologioiden valvontaan ja muut toiminta-alueet minimivalvonnan varaan - vähentää tuotteiden markkinavalvontaa ja tiedotusta, mm. kuluttajille ja yrityksille suunnattua tiedottamista. Kenttävalvontaa supistetaan ja sen johdosta myös tuoteturvallisuustestaukset vähenevät - vähentää ns. perinteistä asiantuntijaneuvontaa. Em. toiminnan kohdentamisen kielteisiä vaikutuksia pyritään vähentämään verkkoviestinnällä, sähköisellä asioinnilla, omien toimintoprosessien kehittämisellä ja IT:n hyödyntämisellä.

18(23) 6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön ja osaamisen toteuttamisstrategiaksi on valittu laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen. Ne edellyttävät Tehokas johtamisjärjestelmää ja johtamisosaamista Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittämistä Tavoitteena on säilyttää tukeslaisten työkyky ja motivaatio korkealla, varmistaa, että osaaminen vastaa toimintaympäristön vaatimuksia ja että moniosaamista hyödynnetään uusissa toimintatavoissa ja tehtävissä. EFQM-mittariston johtamisosion (osat 1 ja 2) pisteet ovat nousseet henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulos nousee 3,4:stä 3,8:aan asteikolla (1-5) projekti- ja prosessien johtamisosaamisen määrä lisääntyy ydinosaaminen ja perusosaaminen ovat korkealla tasolla. Ydinosaamisalueita ovat: a) riskienhallintaosaaminen, b) asiakas- ja toimintaympäristöosaaminen ja c) valvontamenettelyosaaminen. Osaamisen kehittäminen kytketään työhön ja toiminnan kehittämiseen 6.5 Resurssisuunnitelmat 6.5.1 Henkilöstö Kehyspäätöksen (tuottavuusohjelman) mukainen TUKESin henkilöstön vähentämissuunnitelma supistaa ajanjaksolla 2006 2011 nykyistä henkilöstövahvuutta 13 henkilöllä (vähennys kohdistuu KTM:n hallinnonalan toimintoihin). Vuoden 2004 lopussa henkilöstön määrä oli 122 ja vähennyksen jälkeen vuonna 2011 109 henkilöä. Vähennys tapahtuu jättämällä täyttämättä eläköitymisen seurauksena vapautuvia virkoja sekä hyödyntämällä tukipalvelujen tuottamisessa mahdollisuuksien mukaan palvelukeskuksen palveluja. Vähennys vastaa noin 2 %:n henkilövähenemää vuosittain. Nähtävissä olevat keskuksen uudet tehtävät vaativat kuitenkin noin 10 lisähenkilötyövuotta. TUKESin henkilömäärän ja henkilötyövuosien kehitystä suunnittelukaudella kuvaa seuraava taulukko: Henkilömäärä vuoden lopussa 2004 2005 2006 2007 2011 tuottavuusohjelma 2011 uudet tehtävät 122 119 124 124 109 119 Henkilötyövuodet 120 117 124 124 109 119 josta KTM:n hallinnonala 115 112 118 117 102 108 SM:n YM:n ja LVM:n hallinnonala 5 5 6 7 7 11 6.5.2 Taloudelliset voimavarat TUKESin peruslaskelman mukaiset rahoitusluvut vuosille 2008 2011 on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuoden 2007 määrärahaesityksessä (Toimintamääräraha KTM)(9 250 t ) on vuoden 2006 talouson (9 738 t ) verrattuna otettu huomioon lisäyksenä 19,8 t VEL-maksun hoitoku-

19(23) luosuutena ja vähennyksenä 500 t valtiontalouden yleisenä säästötoimenpiteenä sekä 55 t tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Vuosien 2008 2011 määräraha on kehyspäätöksen mukainen ja siinä on huomioitu tuottavuustoimenpiteistä johtuvat vähennykset. TP 2003 TP 2004 TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS 2010 TTS 2011 Kokonaismenot Kokonaisrahoitustarve Palkat 5 373 5 773 5 751 6 250 6 195 6 085 5 975 5 755 5 535 Muut kulutusm. 4 624 4 300 3 756 5 155 4 057 3 600 3 710 4 215 4 215 Investoinnit 210 86 215 200 200 200 200 200 200 Yhteensä 10 207 10 159 9 722 11 605 10 452 9 885 9 885 10 170 9 950 Rahoitus: Toimintamääräraha (KTM) 9 451 9 623 9 777 9 738 9 250 9 140 9 030 9 310 9 090 Käytetty ed. vuoden smr. 236 20-618 1 266 467 0 0 0 0 SM, YM ja LVM -rahoitus 474 505 625 601 735 745 855 860 860 Nettoutus ja muu 46 88 47 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 10 207 10 236 9 831 11 605 10 452 9 885 9 885 10 170 9 950 Siirtyvä määräraha (KTM) 1 135 1 115 1 733 467 0 0 0 0 0 Tulot 1 433 1 627 1 595 1 413 1 377 1 350 1 350 1 350 1 350 Toimintamäärärahaan (KTM) sisältyy vuodesta 2000 lähtien sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvan pelastustoimen laitteiden valvonnan perusrahoitus, joka korotettuna vuoden 2006 tasoon on 200 t. Toimintamäärärahaan (KTM) sisältyy myös vuodesta 2003 lähtien ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvan kylmälaitteiden huollon valvonnan perusrahoitus, joka korotettuna 2006 tasoon on 75 t. Erillisrahoituksella (SM, YM, ja LVM-rahoitus) tarkoitetaan sisäasianministeriö myöntämää rahoitusta pelastustoimen laitteiden tuotevalvontaan, ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta CE-merkittyjen rakennustuotteiden ja vuodesta 2007 lähtien myös vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkatuotteissa koskevaan valvontaan sekä liikenne- ja viestintäministeriön rahoitusta vaarallisten aineiden kuljetuspakkausten valvontaan. Suunnittelukauden aikana CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaan osoitetun määrärahan idaan kasvavan. 7 Liitteet Liite 1 TTS 2008 2011 määrärahan lisäysehdotus

20(23) TURVATEKNIIKAN KESKUS 13.9.2006 TTS 2008 2011 Määrärahanlisäysehdotus Kauppa- ja teollisuusministeriö on tekemässään alustavasa kehyspäätöksessään (24.3.2006 Määrärahakehykset vuosille 2007 2011) supistanut TUKESin toimintamenojen määrää 0,5 miljoonaa euroa. Turvatekniikan keskus (TUKES) esittää menokehystä tarkistettavaksi Tuottavuusohjelman vaikutus ja kehyspäätöksen mukainen rahoitus merkitsevät TUKESin toimintaan seuraavaa: 1. Tuottavuusohjelman henkilöstön vähentämisen vaikutukset Aikavälille 2007 2011 kohdistuu KTM:n hallinnonalan toimintoihin 13 henkilön vähentämistarve eli 117 henkilötyövuodesta 102 henkilötyövuoteen (SM:n, YM:n ja LVM:n toimintoihin ei vähennyksiä; näillä alueilla v 2007 yhteensä 7 htv). TUKESissa on ydintoimintojen edellyttämä osaaminen ja henkilöstö. Sen tueksi on rakennettu toimintamalli, joka perustuu erityisesti palvelujen (tarkastus-, testaus-, viestintä-, IT-, tutkimusjne. palvelut) hankkimiseen markkinoilta. TUKESin toimialue kattaa useita teknistä erityisasiantuntemusta edellyttäviä tehtäväalueita, joilla tehtävien hoito on järjestetty henkilöstömäärältään niin vähäiseksi kuin mahdollista (myös yhden henkilön erityisalueita). Merkittävä osa toimialan lainsäädäntöä perustuu EU:n normeihin (direktiiveihin), joiden kansallinen täytäntöönpano on ollut käytännönläheistä ja perustasoltaan asianmukaista. Tähänastinen kehityssuunta EU:ssa on ollut alan sääntelyn lisääminen. Säädöksiä muuttaen ei keskuksen viranomaistehtäviä voida TTS-kaudella juurikaan supistaa. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi TUKES - vähentää valvonnan (myös viestintä sekä t&k-toiminnot) määrää. Käytössä oleva kapasiteetti kohdennetaan vain riskialtteimpiin toimintoihin. Valvontaa vähennetään myös alueilla, joilla se perustuu jo tällä hetkellä reaktiivisuuteen. - vähentää tuotteiden markkinavalvontaa ja viestintää, mm. kuluttajille ja yrityksille suunnattua tiedottamista. Perinteistä asiantuntijaneuvontaa joudutaan vähentämään. Kenttävalvontaa supistetaan ja sen johdosta myös tuoteturvallisuustestaukset vähenevät. - keskittyy valvonnassa entistä enemmän muutosvaiheessa olevien teknologioiden valvontaan ja muut toiminta-alueet jätetään minimivalvonnan varaan. Toiminnan luonne muuttuu ohjelman edetessä ennaltaehkäisevästä reaktiivisempaan suuntaan. Valvonta-alueen laajuuden johdosta osa tuotealueista jää systemaattisen valvonnan ulkopuolelle. Markkinoille tullee entistä enemmän vaatimustenvastaisia, onnettomuuksia ja taloudellista vahinkoa aiheuttavia tuotteita. Tiedottamisen vähentäminen lisää käyttövirhe- ja onnettomuusriskejä (mm. pk-yritysten valmiudet, liedet, ilotulitteet,). Em. vaikutuksia pyritään vähentämään verkkoviestinnällä, sähköisellä asioinnilla, IT- ratkaisuilla ja omien toimintoprosessien kehittämisellä. 2. Rahoituksen supistamisen vaikutukset Tuottavuusohjelma ja kehyspäätös leikkaavat yhdessä merkittävästi TUKESin rahoitusta. Leikkaukset heijastuvat välittömästi TUKESin toimintamallille olennaisen tärkeiden asiantuntijaym. palveluiden hankintamahdollisuuksiin.