Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST YLEISOHJEITA SÄHKÖ- JA TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN DOKUMENTOINNISTA LAADITTU 2009-11-15 (Korvaa kortin 71.31 laadittu 1998-11-15) YLEISOHJEITA SÄHKÖ- JA TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN DOKUMENTOINNISTA SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 MÄÄRITELMIÄ 3 STANDARDIT, VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET JA MUUT OHJEET 3.1 Standardit 3.2 Viranomaismääräykset ja -ohjeet 3.3 Tilaajan ja toteuttajan välisen sopimuksen perusteella noudatettavat ohjeet 4 PIIRUSTUSTEN ESITYSTAPAOHJEET 4.1 Piirrosmerkit 4.2 Tekstit 4.3 Värit 4.4 Piirustusten muut merkinnät 4.5 Piirrosmerkkien sijoitustasot 4.6 Muut esitystavat 4.7 3D-suunnitelmat ja tietomallit 5 YLEISET VAATIMUKSET DOKUMENTEILLE 5.1 Viranomaisten vaatimukset dokumenteille 6 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELUN ERI VAIHEISSA 6.1 Hankesuunnittelu 6.2 Ehdotussuunnittelu 6.3 Yleissuunnittelu 6.4 Toteutussuunnittelu 6.5 Vastaan- ja käyttöönotto 7 LÄHDELUETTELO 8 LÄHDEVIITTAUKSET 1 JOHDANTO Tämä ST-kortti on yleisohje rakennusten sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien dokumentointiin. Kortti on tarkoitettu kaikille rakennusten dokumentointia käsitteleville henkilöille, kuten kiinteistöjen haltijoille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, käyttö- ja huoltotehtävistä vastaaville jne. Kortti toimii yleisluonteisena ohjeena dokumenteista rakennushankkeen eri vaiheissa sekä niiden soveltuvuudesta seuraavan työvaiheen dokumenttien pohjaksi aina käyttöja huoltotehtäviin saakka. Piirustusten ja muiden teknisten asiakirjojen tehtävänä on rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa esittää tarvittavat asennustiedot hankkeen valmiiksi saattamiseksi. Samat dokumentit täydennettynä asennusaikaisilla tiedoilla toimivat ylläpidon apuvälineinä rakennuksen käyttöaikana (käyttödokumentit). Kortissa esitetään dokumentteihin kohdistuvat yleiset vaatimukset ja annetaan esimerkkejä kohdekohtaisista vaatimuksista. Erikoislaitteisiin (hissit, nosturit jne.), erikoistiloihin tai ohjelmistoihin liittyvää dokumentointia ei käsitellä. Dokumenttien laatijan määrittelee rakennuttaja, eikä laatijaan oteta kantaa tässä kortissa. Dokumentit on tehtävä ennen käyttöönottoa. Esimerkkipiirustukset on laadittu pääasiassa kansallisia piirrosmerkkejä käyttäen, koska ne kuvaavat paremmin tällä hetkellä käytössä olevia esitystapoja ja käytäntöjä. 2 MÄÄRITELMIÄ YLEISTÄ Dokumentti (document) /1/ Kiinteä ja jäsennelty määrä ihmisen tutkittavaksi tarkoitettua informaatiota, jota voidaan hallita ja vaihtaa yhtenä osana käyttäjien ja järjestelmien välillä. Dokumentti voidaan tunnistaa informaatiolajin ja informaation esitysmuodon mukaan, esim. yleiskaavio, liitäntätaulukko, toimintadiagrammi. Piirustus (drawing) /1/ Esitys, jossa käytetään pääasiassa piirustusmuotoa ja jossa kohteet ja niiden suhteelliset asemat toisiinsa nähden esitetään tavallisesti mittakaavassa. Diagrammi (chart, graph) /1/ Esitys, jossa käytetään pääasiassa piirustusmuotoa ja joka esittää kahden tai useamman suureen, toimintojen tai tilojen väliset riippuvuudet. 70.12
Kaavio (diagram) /1/ Esitystapa, jossa käytetään pääasiassa piirustusmuotoa ja jossa piirrosmerkkejä käytetään osoittamaan kohteita ja niiden riippuvuuksia. Taulukko, luettelo (table, list) /1/ Esitys, jossa informaatio esitetään sarakkeilla ja rivillä. Rakennuksen tietomalli (Building Information Model, BIM) /2/ Rakennushankkeen tietomallipohjainen tiedonhallinta liittää yhteen suunnittelussa, tuotevalmistuksessa, rakentamisessa ja rakennusten käytössä ja ylläpidossa tarvittavat tiedot. Tietomallintaminen muuttaa rakennuksen suunnittelun perinteisestä viivapiirtämisestä 3D-suunnitteluksi. Suunnittelu tapahtuu tuoterakenteiden ja tuoteosien avulla. Tilamalli sisältää tiedon tiloista, niiden sijainnista, pinta-aloista ja muista halutuista tilojen ominaisuuksista. Tuoterakenteet, kuten seinät ja laatat, sisältävät tietoa esimerkiksi materiaali-, mitta-, lämmöneristävyys-, lujuus- ja ympäristöominaisuuksista. Kun aikataulut kytketään tuoterakenteisiin, on kysymys 4D-suunnittelusta. TOIMINTAA KUVAAVAT DOKUMENTIT /1/ Suositeltavat dokumenttilajien nimitykset Yleiskaavio (overview diagram) Kaavio, joka antaa perusteellisen yleiskuvauksen kohteesta sisältäen vähäisesti yksityiskohtia. Toimintakaavio (function diagram) Kaavio, joka antaa informaatiota kohteen toiminnallisesta käyttäytymisestä. Piirikaavio (circuit diagram) Kaavio, joka antaa informaatiota sähköpiirin komponenttien keskinäisestä vaikutuksesta sekä lisäksi informaatiota fyysisistä liitännöistä. Muita käytössä olevia dokumenttilajien nimityksiä Verkkokartta (network map) Yleiskaavio, joka esittää kartalla verkon, esim. voima- ja muuntoasemat ja sähkövoimalinjat, tietoliikennelaitteet ja siirtojohdot. Järjestelmäkaavio (topological diagram of a network) Yleiskaavio, järjestelmän topologinen esitys, jossa informaatiosisältö riippuu erityisvaatimuksista). Sijaispiirikaavio (equivalent-circuit diagram) Toimintakaavio, joka esittää kohteen sähköisen ja/tai magneettisen käyttäytymismallin. Toimintalogiikkakaavio (logic-function diagram) Toimintakaavio, jossa käytetään pääasiassa binäärilogiikan elimien piirrosmerkkejä. SIJOITUSDOKUMENTIT /1/ Suositeltavat dokumenttilajien nimitykset Sijaintipiirustus (arrangement drawing) Piirustus, joka antaa informaatiota kohteiden suhteellisesta tai todellisesta sijainnista. Muita käytössä olevia dokumenttilajien nimityksiä Asemapiirros (site plan) Sijaintipiirustuksen perusdokumentti, joka esittää rakennustöiden, kiinteistön palveluverkkojen ja tieverkoston aloituskohdat sekä informaation maisemasta, pääsytavat rakennuspaikalle ja sen yleisen sijoittelun. Asennuspiirustus (installationplan) Sijaintipiirustus, joka esittää sähköasennuksen komponenttien sijainnin. Asennuskaavio (installation diagram) Sijaintipiirustus, joka esittää sähköasennuksen komponenttien sijainnin yhdessä liitäntöjen kanssa. Kokoonpanopiirustus (assembly drawing) Sijaintipiirustus, joka esittää kokoonpantujen osien asemat ja muodon ulottuvuudet, yleensä mittakaavassa. Maadoituskaavio (earthing diagram) Maadoitusjärjestelmän sijaintipiirustus. Maadoituspiirustus (maadoituksen tasopiirustus) (earting drawing) (earthing plan)) Sijaintipiirustus, joka esittää maadoitusjärjestelmän komponenttien sijainnin. LIITÄNTÄDOKUMENTIT /1/ Suositeltavat dokumenttilajien nimitykset Liitäntäkaavio (connection diagram) Kaavio, joka antaa informaatiota komponenttien ja yksiköiden fyysisistä liitännöistä. Liitäntätaulukko (connection table) Taulukko, joka antaa komponenttien ja yksiköiden välisiä fyysisiä liitäntöjä koskevaa informaatiota. Muita käytössä olevia dokumenttilajien nimityksiä Kaapeliluettelo (kaapelitaulukko) (cable list) (cable table)) Liitäntätaulukko, joka antaa kohteiden välisten kaapeleiden asentamista koskevaa informaatiota. Kaapelikaavio (cable diagram) Liitäntäkaavio, joka antaa informaatiota kohteiden keskinäisistä ja välisistä kaapeleista. 2
YKSIKKÖLUETTELOT Osaluettelo (parts list) Luettelo, joka määrittelee laitteiston tai osalaitteiston muodostavia yksiköitä (osia, komponentteja, ohjelmaa, laitteita jne.) ja tarvittaessa viitedokumentit. Varaosaluettelo (spare parts list) Luettelo, joka määrittelee ehkäisevän ja korjaavan huollon yksiköitä (osia, komponentteja, ohjelmaa, massatavaroita, jne.). Viitetunnus (reference designation) /1/ Tunniste, joka yksilöi tietyn kohteen suhteessa siihen järjestelmään, jonka osa kohde on. Se perustuu tuon järjestelmän yhteen tai useampaan näkökantaan. Tietolehti Selostus laitteen teknisistä tiedoista. 3 STANDARDIT, VIRANOMAIS- MÄÄRÄYKSET JA MUUT OHJEET 3.1 Standardit Sähköalan dokumentointia koskevia standardeja ja niiden julkaisijoita: ISO (kansainvälinen standardisoimisjärjestö) IEC (kansainvälinen sähköalan standardisoimisjärjestö) CENELEC (eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö) ETSI (eurooppalainen telealan standardisoimisjärjestö) SFS (Suomen Standardisoimisliitto SFS ry) EN-standardit (eurooppalainen standardi) SFS-EN, SFS-IEC, SFS-ISO (suomalainen standardi, täysin yhtäpitävä kansainvälisen tai alueellisen standardin kanssa) SFS-käsikirja 174-1: Tekninen dokumentointi. Osa 1: Informaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja dokumenttien hallinta, 2006 SFS-käsikirja 174-2: Tekninen dokumentointi. Osa 2: Signaalien tunnukset, liittimien tunnukset ja viitetunnusjärjestelmä, 2007 (sisältää mm. standardin SFS-EN 61346) SFS-käsikirja 174-3: 2 Tekninen dokumentointi. Osa 3: Piirustusten, kaavioiden, osaluetteloiden ja ohjeiden laatiminen, 2008 (sisältää mm. standardin SFS-EN 61082-1) SFS e-käsikirja 510. Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit, 2004 ja korjaus 2006-08-07 (standardin IEC 60617:2002 suomenkielinen käännös) SFS-käsikirja 70-3: Sähköteknisten tuotteiden dokumentointi, Osa 3: Dokumenttien luokittelu sekä tunnistaminen. Järjestelmät, laitteistot ja ohjausjärjestelmien sovellusohjelmat, 1998 SFS-käsikirja 160: Jäsentelyn periaatteet ja viitetunnukset, 2003 3.2 Viranomaismääräykset ja -ohjeet KTM Päätös nro 517/96 sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä sisältää vaatimukset käyttöönottotarkastuksen dokumentoinnista sekä varmennustarkastuksen ja määräaikaistarkastuksen tarkastustodistuksesta. Päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta 17.12.1999/ 1193, liitteen kohdassa 21 vaaditaan, että sähkölaitteistosta on laadittava sen rakentamista, käyttöä ja hoitoa varten tarvittavat kaaviot ja ohjeet. Viestintäviraston määräykset Määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta, 25 E / 2008 M sekä perustelumuistio MPS 25: Määräyksen 11 sisältää vaatimukset teleurakointityön määräysten mukaisuuden dokumentoinnista ja 12 sisältää vaatimukset asiakirjoista. Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä 21 E / 2007 M sekä perustelumuistio MPS 21: Määräyksen 9 sisältää vaatimukset teleurakointityön määräysten mukaisuuden dokumentoinnista ja 10 sisältää vaatimukset asiakirjoista. Paloilmoitinta koskevat standardit ja ohjeet Sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaisu Paloilmoittimen hankinta, asennus, käyttöönotto, huolto ja tarkastus, sarja A:60 EN 54 -standardisarja ST-ohjeisto 1: Paloilmoittimen suunnittelu, asennus, huolto ja kunnossapito 2009 (Sähkötieto ry) SFS:n julkaisu CEN/TS 54-14:fi, Paloilmoittimet osa 14: Suunnittelu-, mitoitus-, asennus-, käyttöönotto-, käyttöja huolto-ohjeet. CEA 4040:2008, Paloilmoittimen suunnittelu, asentaminen 3.3 Tilaajan ja toteuttajan välisen sopimuksen perusteella noudatettavat ohjeet ST-kortit Dokumentointiin liittyvää ohjeistusta on tämän kortin lisäksi esitetty mm. seuraavissa korteissa: ST 13.30. Sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien käyttödokumentit ST 13.32. Käyttöpiirustusten (loppupiirustusten) laatimisohjeita ST 711.15. Ohjelmistojen dokumentointi ST-esimerkit 4 ja 5 (esimerkkipiirustukset) Tilaaja tai käyttäjä Tilaaja tai käyttäjä voi määrittää piirustuksiensa yleisestä tavasta tai käytännöstä poikkeavat dokumentointiohjeet tai antaa lisävaatimuksia.
Dokumenttien laatijan käytäntö Standardit eivät muodosta asioista ainoaa hyväksyttävää esitystapaa. Dokumentin laatija valitsee tilaajan määrittelemistä mahdollisista esitystavoista omiin sovelluksiinsa sopivan tai määrittelyn puuttuessa soveltaa omaa esitystapaansa. 4 PIIRUSTUSTEN ESITYSTAPAOHJEET 4.1 Piirrosmerkit Piirrosmerkkien on oltava standardin SFS 6000 kohdan 514.5.2 mukaisesti standardin SFS-IEC 60617 (julkaistu SFS-käsikirjana e510) mukaisia tai muuten yksiselitteisiä. Käytännössä Suomessa on kuitenkin tällä hetkellä käytössä kansalliset piirrosmerkit, jotka löytyvät julkaistuna korteissa ST 13.50 ST 13.57. Jos jostain laitteesta ei ole valmista standardimerkkiä, silloin piirros tehdään standardimerkkialkioista tai käytetään yleispiirrosmerkkiä (esim. laitteen ääriviivat) sekä viitetietoa. Tasopiirustuksissa piirrosmerkki esittää laitteen ja sen likimääräisen sijainnin. Asennusta tarkentavat tiedot esitetään tekstimuotoisena selityksenä (esim. asennuskorkeudet, kilpitekstit jne.) piirrosmerkin lähellä tai viitetietona muualla. Laitteet voidaan tarvittaessa varustaa piirrosmerkin läheisyyteen sijoitetulla viitetunnuksella. Viitetunnus voi osoittaa laitteen tyypin, mistä ryhmästä laite on ja monesko se on ko. ryhmässä. Viitetunnus muodostetaan standardisarjan SFS-EN 61346 mukaisesti. Laitteiden asennustiedot esitetään luetteloissa tai jollakin muulla selkeällä tavalla. Sähköisissä toiminnoissa tarvittavat muut kuin sähkökomponenttien piirrosmerkit laaditaan ISO-standardien mukaan. 4.2 Tekstit Piirustuksissa tekstit esitetään lyhyesti asiaa ja piirrosmerkkejä tarkentavina tietoina. Muutoin selostukset esitetään erillisissä dokumenteissa. Suoranaiset asennusta tarkentavat tekstit poistetaan loppupiirustuksista. Muiden dokumenttien (sähköselostus, taulukot jne.) tekstit laaditaan niistä annettujen ohjeiden mukaisina (mm. STkortit). 4.3 Värit Värejä käytetään dokumenteissa antamaan lisäinformaatiota esitettävästä asiasta. Samaa asiaa tai asiakokonaisuutta kuvaavat piirrosmerkit ja piirustukset pidetään samanvärisinä. Eri aloilla on valmiita värien käyttösuosituksia. 4.4 Piirustusten muut merkinnät Laitteiden fyysiset mitta- tai tekniset mitoitustiedot eivät selviä piirrosmerkeistä. Mitoitus esitetään tunnuksittain luetteloissa. Valaisimista sekä muista laitteista voidaan tarvittaessa esittää ääriviivat tai laitteiden fyysiset mitat, jotka ovat erityisen tärkeät esimerkiksi tilankäytön, laitteiden sijoituksen tai asennuksen kannalta. Esimerkiksi johtotiet esitetään usein mittakaavaan piirrettyinä rakenteiden ja LVI-asennusten törmäystarkastelujen suorittamista varten ja upotettavien valaisimien ääriviivat mm. alakattopiirustusten laatimista varten. Tietomallipohjainen suunnitelma sisältää laitteiden geometrian sekä tuote- ja mittatiedot. Korjaustöiden yhteydessä säilytettävät asennukset esitetään usein pistekatkoviivoin. Yksittäisten komponenttien tekniset tiedot ilmoitetaan osaluetteloissa ja tietolehdillä. Teknisiä tietoja voidaan esittää myös piirustuksessa piirrosmerkin ja viitetunnuksen lähellä, mutta tällöin on pidettävä huoli, ettei dokumentin ymmärrettävyys kärsi. 4.5 Piirrosmerkkien sijoitustasot Piirtämistyössä tulee noudattaa rakennuttajien ja ohjelmatoimittajien suosituksia piirtotasojen käytöstä. Tavallisesti käytetään järjestelmäkohtaisesti (esimerkiksi S2010) ja asiakokonaisuuksiin (symbolit, johdotukset, tekstit jne.) jaoteltuja piirtotasoja. Tällöin on mahdollista esittää halutut kokonaisuudet yhdistämällä piirtotasoja tulostettaessa. Dokumenteissa esitetään tarvittava informaatio sähköjärjestelmien hankintaa, asentamista sekä käyttöä ja huoltoa varten. Muiden kuin sähköisten asioiden on selvästi erotuttava sähköisistä. 4.6 Muut esitystavat Piirustukset voidaan korvata yksinkertaisissa asennuksissa myös jollain muulla esitystavalla, esim. taulukoilla tai teksteillä, jos niin sovitaan. 4.7 3D-suunnitelmat ja tietomallit Käytettävästä CAD-sovelluksesta riippuen voidaan piirustukset laatia osittain tai kokonaan 3D- mallinnuksena tai tietomallinnuksena. 3D-mallinnuksen tavoitteena on määrittää rakennuksen ja asennusten geometria ja sijoitus rakennuksessa rakenteiden ja eri tekniikka-alojen asennusten yhteensovittamista varten, asentamisen tueksi ja havainnollisuuden lisäämiseksi. Tuotetietomallin käytön tarkoituksena on hallita rakennuksen suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito kokonaisuudessaan paremmin kuin perinteisillä menetelmillä. Sähköjärjestelmien 3D-mallinnus voidaan toteuttaa erilaajuisena tarpeista riippuen. Mallintamalla esimerkiksi johtotiet, valaisimet ja keskukset voidaan suorittaa törmäystarkastelut rakenteiden ja LVIasennusten kanssa. Mallintamalla lisäksi rasiakalusteet, 4
kojeet ja laitteet voidaan lisätä havainnollisuutta ja parantaa määrätietojen tuottamista. Mallintamalla myös kaapelireitit ja kaapeloinnit (ainakin nousu- ja runkokaapeloinnin osalta) mahdollistetaan kattavampien määrätietojen sekä tarkempien lähtötietojen tuottaminen esimerkiksi sähkökaapeleiden mitoituslaskentaa varten. 5 YLEISET VAATIMUKSET DOKUMENTEILLE 5.1 Viranomaisten vaatimukset dokumenteille 5.1.1 SFS 6000 /3/ Standardin SFS 6000:2007 kohdassa 132.13 vaaditaan, että jokaisesta sähköasennuksesta on oltava tarpeelliset dokumentit. Standardin SFS 6000 kohdassa 514, Piirustukset, tarkennetaan asiaa seuraavasti: 514.5.1. Sähköasennusten dokumentointiin on käytettävä kaavioita, piirustuksia ja taulukoita, joista ilmenee erityisesti seuraavat tiedot: virtapiirien laji ja rakenne (kulutuspisteiden sijainti, johtimien lukumäärä ja koko, johtolaji, johtojen tyypit), sekä tiedot, joiden avulla suoja-, kytkin- ja erotuslaitteiden ominaisuudet ja niiden sijainti voidaan tunnistaa. Yksinkertaisista asennuksista voivat edellä mainitut tiedot olla luettelomuodossa. Dokumenttien tulee sisältää seuraavat yksityiskohtaiset tiedot siltä osin kuin ne ovat tarpeen kussakin asennuksessa: johtimien tyypit ja poikkipinnat virtapiirien pituudet, joita tarvitaan suojausta tai jännitteen alenemaa koskevien laskelmien tekemiseen (yleensä riittää mitoituksessa käytetyt maksimipituudet) suojalaitteiden lajit ja tyypit suojalaitteiden mitoitusvirrat tai asettelut prospektiiviset oikosulkuvirrat ja suojalaitteiden katkaisukyvyt. Nämä tiedot pitäisi olla käytettävissä asennuksen jokaisesta piiristä. Tiedot päivitetään asennuksen jokaisen muutoksen jälkeen. 514.5.2. Käytettyjen piirrosmerkkien on oltava standardin SFS-IEC 60617 (julkaistu SFS-käsikirjana e510) mukaisia tai muuten yksiselitteisiä. Käyttöönottotarkastuksen dokumentoinnin vaatimukset on esitetty KTM:n päätöksen 517/96 2. luvun 4 :ssä ja varmennustarkastuksen tarkastustodistuksen sisältö on esitetty saman päätöksen 2. luvun 9 :ssä. /4/ 5.1.2 Viestintävirasto 5.1.2.1 Kiinteistön sisäjohtoverkot /5/ Sisäjohtoverkosta on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sen käytössä ja ylläpidossa tarvittavat asiakirjat. Kiinteistön omistajan on huolehdittava sisäjohtoverkon piirustusten, tarkastusasiakirjojen tai niiden jäljennösten sekä verkon kytkennöistä pidettävien kytkentäluetteloiden säilytyksestä talojakamotilassa tai muussa turvallisessa paikassa, josta ne ovat tarvittaessa viivytyksettä saatavissa. Asiakirjat on säilytettävä niin kauan kuin verkko on käytössä. Pienestä, enintään neljän asunnon asuinkiinteistön sisäjohtoverkosta on laadittava liityntäpisteet, talokaapelin sisääntulo ja kaapelitiet osoittavat piirustukset, jos nämä tiedot eivät käy helposti muuten ilmi. Jollei kiinteistön rakennusten käyttötarkoituksesta tai verkon rakenteesta muuta johdu, muiden kuin edellä tarkoitettujen kiinteistöjen sisäjohtoverkkojen asiakirjoista on käytävä ilmi vähintään seuraavat tiedot: 1) liityntäpisteet yleiseen televerkkoon 2) kaapelityypit 3) kaapelien, johtojen ja kuitujen numerointi 4) ristikytkentöjen kytkentäluettelot 5) kaapelitiet 6) tietoliikennerasiat ja mahdolliset kytkentärasiat 7) huoneistonumerointi 8) jakamoiden sijainti ja rakenne sekä kulkureitit niihin 9) jakotelineiden maadoitus 10) sisäjohtoverkkoon kuuluvien rakennusten välisten kaapeleiden sijainti 11) talokaapelin sisääntulo. Käyttöönottotarkastuksesta on laadittava tarkastusasiakirja, josta ilmenee määräysten vaatimusten täyttyminen. Tarkastusasiakirjassa on oltava mittaustulokset, joiden perusteella vaatimusten täyttyminen voidaan todeta. Tarkastusasiakirjassa on oltava selvitys myös verkkoa koskevien piirustusten tarkastuksesta. 5.1.2.2 Kiinteistön sisäinen yhteisantenniverkko ja -järjestelmä /6/ Kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sen käytössä ja ylläpidossa tarvittavat asiakirjat. Asiakirjat on säilytettävä niin kauan kuin verkko on käytössä. Asiakirjat on päivitettävä aina välittömästi, kun verkkoon on tehty muutoksia. Asiakirjoista tulee käydä ilmi vähintään seuraavat tiedot: 1) antennien lujuuslaskelmat 2) kiinteistön sisäisen yhteisantenniverkon ja -järjestelmän piirustukset (johtokaaviot), joista käy riittävällä tarkkuudella ilmi verkon rakenne 3) käytettyjen rakenneosien tyypit ja sijainti 4) sisäasennuskaapeleiden tyypit ja pituudet sekä niiden jakoverkkokaavioita vastaavat osoitetunnukset 5) ulkoasennuskaapeleiden sijainti ja osoitetunnukset sekä asennustapa ja pituudet 5
6) ryhmäsulakkeen sijainti sekä maadoituksen ja potentiaalintasauksen liitäntä 7) tarkastusasiakirjoissa vaadittavat mittaustulokset. Käyttöönottotarkastuksesta on laadittava tarkastusasiakirja, josta ilmenee määräysten vaatimusten täyttyminen. Tarkastusasiakirjassa on oltava mittaustulokset passiivisen yhteisantenniverkon taajuusvasteista (signaalitasot antennirasioissa) sekä signaalitasoista vahvistimien tuloissa ja lähdöissä. 5.1.3 Paloilmoitus Paloilmoitusjärjestelmän osalta tulee hankkeissa suunnitteluasiakirjojen sekä asennus-, kytkentä- ja konfigurointidokumentaation lisäksi laatia toteutuspöytäkirja, johon määritetään järjestelmään liittyvät asiakirjat. Hankkeissa paloilmoitinliikkeen on tehtävä oman työn tarkastus (asennustodistus), jolla varmistetaan, että paloilmoitin toimii oikein ja on hyvän teknisen käytännön mukaisesti toteutettu. Lisäksi järjestelmälle on tehtävä kolmannen osapuolen suorittama käyttöönottotarkastus (varmennustarkastus) ennen uuden, laajennetun, muutetun tai uusitun paloilmoittimen käyttöönottoa. Paloilmoittimen haltijan tulee huolehtia siitä, että paloilmoittimen toiminta ja sen soveltuvuus kohteeseen tarkastetaan vähintään kolmen vuoden välein hyväksytyltä tarkastuslaitokselta tilatussa määräaikaistarkastuksessa. Näistä tarkastuksista on laadittava tarkastuspöytäkirjat. 5.1.3.1 Paloilmoitusjärjestelmän asiakirjat /7/ Ilmoituskeskuksen yhteydessä tulee olla paikantamiskaavio selvitys liitetyistä toimintailmoituksista ja ohjausvirtapiireistä sekä niiden palauttamisesta päiväkirja kohdekortti hoitajan, huoltajan ja vastuuhenkilön yhteystiedot kyseistä keskustyyppiä koskevat käyttö- ja kokeiluohjeet. Edellisten lisäksi tulee olla saatavilla tieto seuraavien säilytyspaikasta: kunnossapito-ohjelma pelastussuunnitelma huoltoraportit edelliset tarkastuspöytäkirjat varaosat, kuten palopainikkeiden lasit ja varailmaisimet. 5.1.3.2 Paikantamiskaavio /7/ Paikantamiskaavio on asiakirja, jota käyttäen pelastuslaitos tai muu taho paikantaa kiinteistöstä palohälytyksen antaneen laitteen ja selvittää reitin laitteen luo. Asiakirja palvelee myös paloilmoittimen käytöstä vastaavaa henkilöä hänen rajatessaan esimerkiksi töiden vuoksi irtikytkettävää, ilmaisimin valvottua aluetta. Asiakirja voi olla myös paloilmoittimen huollon apuvälineenä. Paikantamiskaavio käsittää vähintään hakemiston, selvityksen paloilmoittimen ohjaustoiminnoista ja niiden käytöstä, asemapiirroksen ja kaaviosivut. Näiden piirustusten sisältö on tarkemmin kuvattu julkaisussa ST-ohjeisto 1, Paloilmoittimen suunnittelu, asennus, huolto ja kunnossapito 2009. 6 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELUN ERI VAIHEISSA Seuraavassa on esitetty yleisesti käytössä oleva käytäntö dokumentoinnin laatimisesta ja sisällöstä rakennuksen suunnittelun eri vaiheissa sekä ylläpidon kannalta. Useimmiten edellisessä suunnitteluvaiheessa laaditut dokumentit ovat perusta seuraavalle vaiheelle ja dokumentit täydennetään kussakin vaiheessa tarvittavalle tasolle. Näin ollen dokumenttien laadinta voi ajoittua hankkeen eri suunnitteluvaiheisiin, mutta kaikissa tapauksissa tulee prosessin lopputuloksena syntyä rakennuksen ylläpidon kannalta tarpeellinen dokumentointi. Myös dokumenttien laatija voi vaihdella, joten esityksessä ei oteta kantaa siihen, kuka dokumentit laatii. Hankkeen erikoispiirteet ja urakkamuoto määrittää, mihin valmiuteen dokumentit eri rakentamisvaiheissa laaditaan. Usein tilaaja asettaa dokumentoinnille kohdekohtaisia vaatimuksia, joiden mukaan on toimittava koko toteutuksen ajan suunnittelusta käyttöönottoon asti dokumentoivasta osapuolesta riippumatta. Tietojen dokumentointimuoto valitaan tilaajan vaatimusten mukaisesti. Samoin valitaan tietojen vaihtotapa eri osapuolien välillä. Ohjelmat ja sovellukset valitaan yleensä suunnittelijan käytännön mukaan, jollei tilaaja aseta niille erityisiä vaatimuksia. Dokumentit laaditaan niin, että ne noudattavat hyvää yleistä käytäntöä ja CAD-suunnittelussa ne tehdään niin, että tietoja voivat muutkin kohteen osapuolet käsitellä. Käyttäjälle dokumentit toimitetaan sovitussa muodossa. Lähetettäessä dokumentteja sähköisessä muodossa varmistutaan, että vastaanottaja pystyy vastaanottamaan ja avaamaan asiakirjan. Lisäksi tulee varmistaa, että esimerkiksi tasopiirustuksien mukana toimitetaan niihin liittyvät arkkitehtipiirustukset. Tilaajan vaatimukset tietojen suojauksesta ja salassapidosta huomioidaan dokumentteja tehtäessä ja käsitellessä. Suojattavaa tietoa ei saa päästää ulkopuolisille. Myös tilaajan esittämät vaatimukset tietojen säilyttämisestä on huomioitava dokumenttien teossa. Dokumenttien käytön rajaus ilmoitetaan selvästi kussakin rajoitetussa dokumentissa. Vastuu tietojensuojauksesta on kullakin tietoja käsittelevällä osapuolella. Seuraavassa suunnitteluvaihekohtaisessa esittelyssä on käytetty uuden suunnittelutehtäväluettelon (TATE 2008) mukaisia vaihenimityksiä. 6.1 Hankesuunnittelu Hankesuunnitteluvaiheessa kerätään sähköjärjestelmien osalta usein pääasiassa tietoja ja suunnittelutavoitteita hankeohjelman pohjaksi. Hankesuunnitelman lähtötietoina ovat käyttäjien ja omistajien asettamat tavoitteet. Ne voivat 6
olla kuvattuina esimerkiksi tarveselvityksessä tai erillisissä päätöksissä ja muistioissa. Dokumentteina laaditaan yleensä tekstimuotoisia selvityksiä ja raportteja esimerkiksi liittymismahdollisuuksista ja nykyisten kiinteistöjen liittymien käytöstä ja laajennettavuudesta. Lisäksi laaditaan selostus hankesuunnitelmaa varten taloteknisistä tavoitteista ja laatutasomäärittelyistä. Hankesuunnittelussa määritellään usein myös alustavasti tekniset päätilat ja niiden sijoitusvaihtoehdot. Tilojen määrittelyssä voi hyödyntää esim. korttia ST 53.05, Sähköteknisten järjestelmien tilantarpeet. 6.2 Ehdotussuunnittelu Ehdotussuunnitteluvaiheessa tarkistetaan hankesuunnitelman tavoitteet, selvitetään liittymävaihtoehdot ja esitetään vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja, jotka liittyvät arkkitehdin vaihtoehtoisiin tila- ja sisustusratkaisuihin. Dokumentteina laaditaan yleensä tavoitteidenhallintaraportti, asemapiirustus ja selvitys liittymistavasta sekä reiteistä, tyyppitilojen valaistus- ja kalustusperiaatteet sekä kuvaukset ja luonnokset eri vaihtoehdoista. Lisäksi voidaan harkinnanvaraisesti laatia investointi- ja elinkaarikustannus- sekä energiankäytön laskelmia ja visualisointikuvia päätöksenteon tueksi. 6.3 Yleissuunnittelu Yleissuunnitteluvaiheessa laaditaan yleisdokumentit vaihtoehdosta, joka on valittu ehdotussuunnitteluvaiheen perusteella. Yleissuunnitteluvaiheessa määritellään tila- ja suojausluokitukset, valaistusratkaisut, ryhmitysalueet, maadoitusjärjestelyt, jakelujärjestelmät, mahdolliset varmennetut käytöt, mittaukset, järjestelmäkaaviot, ohjausjärjestelmät, häiriölähteet ja suojausperiaatteet. Tilavaraukset tarkennetaan ja selvitetään sähköjärjestelmien johtotievaraukset koko projektikohteesta. Lisäksi laaditaan sähkötilojen periaatteelliset sijoituspiirustukset. Dokumentteina laaditaan yleensä tekstimuotoiset järjestelmäkuvaukset, asemapiirros ja selvitys liittymistä, tasopiirustukset, joissa esitetään mallihuone ja/tai tyyppitilapistesijoitukset ja pääjohtoreitit tarvittavine leikkauksineen, jakelukaaviot, järjestelmäkaaviot ja alustavat laiteluettelot. Ehdotussuunnittelun yhteydessä laaditut laskelmat ja visualisointikuvat päivitetään. Esimerkki yleissuunnitteluvaiheen sähkötasopiirustuksesta on esitetty liitteessä 1. 6.4 Toteutussuunnittelu Toteutussuunnitteluvaiheessa dokumentointia täydennetään mm. seuraavasti: Tarkennetaan jakelualueet, maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmät, valaistusratkaisut sekä tila- ja suojausluokitukset. Mitoitetaan jakelureitit ja -järjestelmät. Määritellään ja sijoitetaan johtotiet ja -järjestelmät, jakelujärjestelmät, ohjausratkaisut ja valaisimet. Laaditaan keskusten pääkaaviot ja piirikaaviot. Laaditaan toimintaselostukset piirikaavioihin tarvittaessa (varsinkin logiikkaohjattujen lähtöjen osalta). Suunnitellaan ryhmitykset ja johdotukset. Suoritetaan sähkölaitteiden sijoittelu, teho- ja mitoituslaskelmat sekä suojausten mitoitusarvojen laskelmat. Laaditaan järjestelmäkaaviot kaapeli- ja laite-esimerkkeineen. Laaditaan laiteluettelot teknisine määrittelyineen. Laaditaan kaapelivetoluettelot ja numeroidaan kaapelit. Määritellään asennustavat. Toteutussuunnittelu jakautuu kahteen vaiheeseen, joiden tuloksina ovat hankintoja palvelevat ja toteutusta palvelevat suunnitelmat. Hankintoja palveleva suunnittelukokonaisuus tehdään siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, että kohteen ja rakennusosien laajuus, määrät, työtavat ja laatutaso voidaan määrittää toteutuskustannusten edellyttämällä tarkkuudella. Toteutusta palvelevassa suunnittelukokonaisuudessa hankintoja palvelevat suunnitelmat täydennetään rakentamisen toteutuksen edellyttämiksi mitoitetuiksi suunnitelmiksi ja tuotemäärittelyiksi. Urakkamuoto määrittää, missä rakentamisvaiheessa kukin suunnittelukokonaisuus toteutetaan. Hankintoja palvelevassa suunnittelussa tarkennetaan tasopiirustuksia johtoteineen ja pistesijoitteluineen, laaditaan keskusten pääkaaviot sähköteknisine mitoitustietoineen ja mallipiirikaaviot kaikista erityyppisistä lähdöistä sekä täydennetään työturvallisuusliitettä sähkösuunnittelun osalta. Dokumenteissa esitetään mahdollisimman selvästi tekniset ratkaisut mitoituksien ja asennustapojen osalta niin, että kohteen määrälaskenta ja hinnoittelu olisivat yksiselitteisiä. Harkinnanvaraisesti voidaan laatia purkupiirustuksia, TATEyhteispiirustuksia tai TATE-yhdistelmämalli sekä laskelmaasiakirjoja ja määräluetteloita. Toteutusta palvelevassa suunnittelussa täydennetään mm. asemapiirustukseen ulkoalueille tulevien asennusten sekä tasopiirustuksiin laitteiden, pisteiden ja valaistuksen johdotussuunnitelmat ryhmitys-, mitoitus- ja korkomerkinnät. Laaditaan sähköselostus, pääkaaviot sekä piirikaaviot siten, että dokumentointi on valmis asennusten toteuttamiseksi. Toteutusta varten tehdään tarvittava määrä yksityiskohtaisia piirustuksia, joita kyseessä oleva toteutus tarvitsee hyvän lopputuloksen saamiseksi. Jos hankkeessa on laadittu tietomalli, osa yksityiskohtaisista piirustuksista voidaan korvata toimittamalla tietomalli tai siitä valittuja näkymiä urakoitsijalle. Esimerkki toteutussuunnitteluvaiheen sähköryhmityspiirustuksesta on esitetty liitteessä 2, keskuksen pääkaaviosta liitteessä 3 ja mallipiirikaaviosta liitteessä 4. 6.5 Vastaan- ja käyttöönotto Vastaan- ja käyttöönottovaiheessa varmistetaan urakoitsijan oman työn laadunvarmistuksen toimivuutta, toteutuksen suunnitelmanmukaisuutta ja järjestelmien oikeaa toimintaa. 7
Dokumentointi on käyttäjälle tärkeä kohteen käytössä ja ylläpidossa. Siksi sen tulee olla tarkka ja yksiselitteinen sekä toteutettuja asennuksia vastaava. Toteutuksen aikana sekä vastaan- ja käyttöönottovaiheessa asennuksille suoritetaan asennustapatarkastukset. Tarkastusta varten asennuksen toteuttaja toimittaa dokumentit kyseessä olevista asennuksista. Tarkastuksista tehdään pöytäkirjat, jotka liitetään luovutusdokumentteihin. Toimintakokeita varten toimitetaan niiden suorittajalle kaikki järjestelmä- ja laitetiedot asetusarvoineen. Toimintakokeessa kaikkien laitteiden toiminnot kokeillaan ja koetulokset kirjataan. Nämä liitetään luovutusdokumentteihin. Käyttöönottotarkastusta varten tarkastuksen suorittajalle toimitetaan kohteen huoltokirja liitekansioineen, piirustukset ja muut dokumentit täysin lopullisia asennuksia vastaavina ja mittaustiedot todellisiin mittauksiin perustuvina. Käyttöönottotarkastus suoritetaan kaikille sähkölaitteille asennus- ja luovutusdokumentointiin perustuen. Kaikki tarkastetut kohteet sekä niissä todetut asiat kirjataan ja dokumentoinnin oikeellisuus tarkastetaan. Huoltokirja tehdään yleisesti koko rakennuksesta ja sen eri laitteistoista. Huoltokirjaan liitetään yleensä seuraavia sähköteknisiä dokumentteja (suomenkielisinä): paikantamispiirustukset (laitevalmistajien) käyttöohjeet (laitevalmistajien) huolto-ohjeet huoltosuunnitelma ajoituksineen huollon ja valmistajan tai maahantuojan yhteystiedot osaluettelot, jotka sisältävät varaosahankinnassa tarvittavat tiedot poikkeus- ja häiriötilanteiden ohjeet energiamittareiden luentalomakkeet sähköpiirustusluettelo huoltokirjan liitekansiot (sähkö- ja tietojärjestelmien hoito- ja huolto-ohjeet, esitteet, mittaus- ja virityspöytäkirjat, kytkentäkaaviot sekä varaosaluettelot) muut kansiot urakkasopimuksien mukaisina (luovutuspiirustukset ja työselostukset, takuutodistusten kopiot, erityisjärjestelmien huoltosopimuksien kopiot). Huoltokirjatiedot liitetään usein tilaajan tiedostomuotoiseen ylläpito-ohjelmistoon. Pienissä kohteissa huoltokirja voidaan laatia myös paperimuotoisena. Luovutuspiirustuksista poistetaan ennen luovutusta käyttöä palvelemattomat asiat, kuten esimerkiksi hinnan määrittelyä, muutoksia ja suoranaisesti toteutusvaihetta palvelevat merkinnät. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen asemapiirustuksesta on esitetty liitteessä 5 ja sähköryhmityspiirustuksesta liitteessä 6. Liitteessä 7 on sähköryhmityspiirustuksesta esitetty vaihtoehtoinen esimerkki, joka on laadittu SFS- IEC 60617:n mukaisin piirrosmerkein ja jossa ryhmitys on esitetty viitetunnuksin. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen keskuksen pääkaaviosta on esitetty liitteessä 8 ja mallipiirikaaviosta liitteessä 9. Liitteessä 10 on esitetty esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen nousujohtokaaviosta. Luovutusdokumenttien tallennusmuoto on sovittava tilaajan kanssa. Usein luovutusdokumentit toimitetaan tilaajalle sekä cad-muodossa arkistointia varten että katseluun sopivassa muodossa (esimerkiksi pdf-muotoisina). Jos kyseessä on rakennusosaa kattava hanke, on usein tarkoituksenmukaista liittää hankkeen luovutusdokumentit osaksi rakennuksen muuta dokumentointia, jotta saadaan koko rakennuksen kattava yhtenäinen dokumenttisarja. Tällaisen ajantasasarjan (tai ylläpitosarjan) merkitys kasvaa, jos rakennukseen tehdään toistuvasti muutoksia, jolloin on vaarana, että dokumentointi pirstaloituu. Rakennusten sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien dokumentoinnin vähimmäisvaatimustaso on esitetty kortissa ST 13.30, Sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien käyttödokumentit. 7 LÄHDELUETTELO SFS 5831. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin, 1998 SFS-KK 70-3. Sähköteknisten tuotteiden dokumentointi, osa 3, 1998 SFS-KK 160. Jäsentelyn periaatteet ja viitetunnukset, 2003 SFS-KK 174-1. Tekninen dokumentointi. Osa 1: Informaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja dokumenttien hallinta, 2006 (sisältää mm. standardin SFS-EN 61355) SFS-KK 174-2. Tekninen dokumentointi. Osa 2: Signaalien tunnukset, liittimien tunnukset ja viitetunnusjärjestelmä, 2007 (sisältää mm. standardin SFS-EN 61346) SFS-KK 174-3. 2. Tekninen dokumentointi. Osa 3: Piirustusten, kaavioiden, osaluetteloiden ja ohjeiden laatiminen, 2008 (sisältää mm. standardin SFS-EN 61082-1) SFS e-käsikirja 510. Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit, 2004, ja korjaus 2006-08-07 (standardin IEC 60617:2002 suomenkielinen käännös) SFS-KK 600. Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus, 2007 (sisältää mm. standardisarjan SFS 6000), 2007 CEN/TS 54-14:fi. Paloilmoittimet, osa 14: Suunnittelu-, mitoitus-, asennus-, käyttöönotto-, käyttö- ja huoltoohjeet, 2008 ST-ohjeisto 1. Paloilmoittimen suunnittelu, asennus huolto ja kunnossapito 2009 ST 13.30. Sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien käyttödokumentit ST 13.32. Käyttöpiirustusten (loppupiirustusten) laatimisohjeita ST 13.50 13.57. CAD-piirrosmerkit ST 53.05. Sähköteknisten järjestelmien tilantarpeet Pientalon huoltokirja. Ympäristöministeriö, 2008 Viestintävirasto 21 E/2007 M, Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä, sekä MPS 21, Määräyksen 21 perustelut ja soveltaminen, Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä, 2007 ST 711.15. Ohjelmistojen dokumentointi 8
Viestintävirasto 25 E/2008 M, Määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta, sekä MPS 25, Määräyksen 25 perustelut ja soveltaminen, Kiinteistöjen sisäjohtoverkosta, 2009 SFS-käsikirjat perustuvat SFS-EN-standardeihin. Internet-osoitteista saa viimeiset tiedot voimassa olevista julkaisuista: EDITA: http://www.edita.fi Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys SES- KO ry: http://www.sesko.fi Suomen Standardoimisliitto SFS ry: http://www.sfs.fi Viestintävirasto: http://www.ficora.fi Turvatekniikan keskus: http://www.tukes.fi 8 LÄHDEVIITTAUKSET 1. SFS-EN61082-1. Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen, osa 1: Yleiset vaatimukset 2. BuildingSMART Finland 3. Standardisarja SFS 6000, 2007 4. KTMn päätös nro 517/96 sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä, 2. luku 4 ja 9, 1996 5. Viestintävirasto 25 E/2008 M. Määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta 11 ja 12 6. Viestintävirasto 21 E/2007 M. Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä, 9 ja 10 7. ST-ohjeisto 1. Paloilmoittimen suunnittelu, asennus, huolto ja kunnossapito 2009 Käsikirjoitus: Ralf Lindström, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy 9
Liite 1. Esimerkki yleissuunnitteluvaiheen sähkötasopiirustuksesta Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita: johtoreitit periaatteelliset valaistusratkaisut mallitilojen sähkö- ja telepisteet tila- ja suojausluokitukset ryhmitysalueet. 10
Liite 2. Esimerkki toteutussuunnitteluvaiheen sähköryhmityspiirustuksesta (hankintaa palveleva suunnittelukokonaisuus) Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita (yleissuunnitteluvaiheessa määritettyjen lisäksi): valaistus ja sähköpisteet kattavasti sähkö- ja telepisteiden kaapelointi (toteutusta palvelevassa suunnitelmassa) asennuskorkeudet muita hankintaa tai asennusta palvelevia tarkentavia määrityksiä. 11
Liite 3. Esimerkki toteutussuunnitteluvaiheen keskuksen pääkaaviosta Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita: käytettävät komponentit ja niiden mitoitus ryhmien käyttötarkoitus kaapelointitiedot muita hankintaa/asennusta palvelevia tarkentavia määrityksiä. 12
Liite 4. Esimerkki toteutussuunnitteluvaiheen keskuksen mallipiirikaaviosta Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita: käytettävät komponentit malliriviliitinnumeroinnit ja -kytkentäviitteet toimintaselostukset tarvittaessa (erityisesti logiikkaohjattujen lähtöjen osalta) muita hankintaa/asennusta palvelevia tarkentavia määrityksiä. 13
Liite 5. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen asemapiirustuksesta (luovutuspiirustus) Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita: liittymät ja liityntäpisteet rakennusten väliset kaapeloinnit ja reitit ulkovalaistus kaapelointeineen ulkolämmitykset kaapelointeineen autolämmitys- ja ulkopistorasiat kaapelointeineen. 14
Liite 6. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen sähköryhmityspiirustuksesta (luovutuspiirustus) Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita (toteutussuunnitteluvaiheessa määritettyjen lisäksi): urakoitsijan työmaalla tekemät tarkennukset sisältäen ryhmätunnukset käyttöä palvelemattomat asiat kuten hinnan määrittelyä ja asennusta palvelevat merkinnät poistetaan. 15
Liite 7. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen sähköryhmityspiirustuksesta (luovutuspiirustus), standardin SFS-IEC 60617 mukaiset piirrosmerkit, ryhmitys esitetty viitetunnuksilla Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita (toteutussuunnitteluvaiheessa määritettyjen lisäksi): urakoitsijan työmaalla tekemät tarkennukset sisältäen ryhmätunnukset käyttöä palvelemattomat asiat kuten hinnan määrittelyä ja asennusta palvelevat merkinnät poistetaan. 16
Liite 8. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen keskuksen pääkaaviosta (luovutuspiirustus) Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita (toteutussuunnitteluvaiheessa määritettyjen lisäksi): urakoitsijan työmaalla tekemät tarkennukset sisältäen ryhmätunnukset. 17
Liite 9. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen keskuksen piirikaaviosta (luovutuspiirustus) Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita (toteutussuunnitteluvaiheessa määritettyjen lisäksi): urakoitsijan työmaalla tekemät tarkennukset sisältäen ryhmätunnukset riviliitinnumeroinnit ja kytkentäviitteet kaapelointitiedot. 18
Liite 10. Esimerkki vastaan- ja käyttöönottovaiheen nousujohtokaaviosta (luovutuspiirustus) Piirustuksessa tulisi esittää mm. seuraavia asioita (toteutussuunnitteluvaiheessa määritettyjen lisäksi): urakoitsijan työmaalla tekemät tarkennukset sisältäen ryhmätunnukset, tarkat kaapelointitiedot jne. käyttöä palvelemattomat asiat kuten hinnan määrittelyä ja asennusta palvelevat merkinnät poistetaan. 19