Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto Sinikka Hieta-Wilkman

Transkriptio

1 Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto Sinikka Hieta-Wilkman

2 Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut tykit ja tykinkuulat teollisen yhteiskunnan eri alojen standardointi sai alkunsa BSI = British Standards Institution Kuva: SFS

3 Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Onnettomuus Mississippi-joella (1865) höyrylaiva Sultanalla, kun höyrykattila räjähti satojen matkustajien lisäksi 2500 sisällissodasta palaavaa sotavankia ei pelastusveneitä eikä pelastusliivejä alkoi paineastioiden standardointi Kuva: SFS

4 Standardit mistä kaikki sai alkunsa? Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan teoreettinen perusta luotiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. 1832: Ensimmäinen sähköalan standardi maailmassa Samuel Morsen sähkölennättimen aakkosjärjestelmä 1879: Sähkövalo Thomas Alva Edisonin hehkulamppu 1881: Kansainvälisen mittajärjestelmän kehittäminen sähköalalle Pariisissa 1906: IEC = International Electrotechnical Commission Lontoossa

5 Standardointiorganisaatiot Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

6 Mitä standardointi on? Standardointi on vapaaehtoista yhteistyötä, jossa kaikki asianosaiset pyrkivät sopimaan yhteisistä säännöistä toistuvien tehtävien ratkaisemiseksi. Standardointi on nykyisin kansainvälist listä.

7 Standardit suosituksia Koska standardointi on vapaaehtoista, ovat standarditkin perusluonteeltaan ei-sitovia suosituksia. Standardien pakollista noudattamista voi vaatia omassa vaikutuspiirissään se, jolla siihen on valta, kuten: tilaaja ostamilleen tuotteille ja palveluille yritysjohto yrityksen valmistamille tuotteille tai tarjoamille palveluille viranomainen esimerkiksi maassa myytäville tuotteille voimassa olevan lainsäädännön nojalla Standardien mukaisilla tuotteilla ja järjestelmillä voi helposti osoittaa, että turvallisuus-, toimivuus- yms. vaatimukset täyttyvät.

8 Standardoinnin tavoitteet tarkoitukseen sopivuus yhteensopivuus vaihdettavuus valikoiman optimointi turvallisuus ympäristönsuojelu tuotteensuunnittelu kilpailukyky

9 Standardit - osana ammattitaitoa Standardien tuntemus on teknisillä aloilla osa perusammattitaitoa.

10 Standardit - osana ammattitaitoa Vastavalmistuneenkin tekniikan ammattilaisen kuuluu hallita oman alansa standardit sen hän huomaa välittömästi tultuaan työelämään.

11 Standardit - osana ammattitaitoa Usein yritykset opettavat ensimmäiseksi palkkaamilleen vastavalmistuneille alan standardien merkityksen ja käytön.

12 Standardit - osana ammattitaitoa Oman alan standardien hallinta auttaa opiskelijaa ja vastavalmistunutta työpaikan saannissa.

13 Standardit - osana ammattitaitoa Standardien mukaan tehdään kaikki valmistus sekä rakentaminen - niin myös asennus-, korjaus- ja huoltotyöt. Järjestelmien ja laitteistojen käyttöönotossa varmistetaan, että ne on tehty standardien mukaan. Järjestelmien, laitteiden ja laitteistojen käytössä tarvitaan standardeja. Prosessien toiminnassa ja ylläpidossa tarvitaan standardeja. Käytöstä poistovaiheessa tarvitaan standardeja.

14 Elinkaarimalli Komponentti, laite, järjestelmä 2) Suunnittelu 3) Valmistus Rakentaminen Asentaminen 4) Käyttöönotto 5) Käyttö Huolto Kunnossapito Korjaus Perusparannus 6) Käytöstä poisto Kierrätys Uusiokäyttö 1) Tuotekehitys Hankkeistaminen A) Millaisissa tehtävissä tekniikan ammattilainen on elinkaaren eri vaiheissa? B) Millaisia standardeja hänen kuuluu hallita voidakseen työskennellä?

15 SESKO SESKOn toiminta-ajatus: Toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja järjestelmien tuottamista.

16 SESKOn tehtävät 1) Osallistuminen sähköalan kansainväliseen standardointityöhön 2) Kansainvälisten standardien saattaminen SFSstandardeiksi 3) Sähkö- ja elektroniikka-alan SFS-standardien laatiminen 4) Sähköalan sertifiointityön koordinointi kansallisesti 5) Kansainvälisten standardien välittäminen käyttäjille 6) Tiedottaminen standardisoinnista ja standardeista

17 SESKOn organisaatio YHDISTYSKOKOUS Jäseniä 21 HALLITUS Jäseniä 10 TOIMISTO Henkilöstöä 10 STANDARDOIMISKOMITEAT (SK) SEURANTARYHMÄT 44 komiteaa, n. 80 seurantaryhmää yli 460 asiantuntijaa

18 SESKOn standardoimiskomiteat SESKOn komiteat Standardointityö tehdään komiteoissa ja niiden työryhmissä SESKOn komiteoita 44 kpl Seurantaryhmiä yli 80 Asiantuntijoita seurantaryhmissä ja komiteoissa yli 460.

19 SESKOn toimisto Komiteoita ja seurantaryhmiä palvelee SESKOn toimisto, joka luo edellytyksiä standardointityölle SESKOn toimistossa työskentelee 10 henkilöä Tekninen johtaja ja 5 ryhmäpäällikköä toimivat komiteoiden ja seurantaryhmien yhteyshenkilöinä ja tarvittaessa myös sihteereinä Toimisto huolehtii neuvonnasta standardointiasioissa sekä IEC-standardien välittämisestä niitä tarvitseville

20 SESKOn toiminnan rahoitus 2006 SESKOn rahoituksen jakauma Muut toimintatuotot (STEK ym.) 16 % Muut tuotot 1 % KTM:n avustus 14 % Standardien laadinta 43 % Osallistumismaksut 26 %

21 Keskeisiä komiteoita SK 2 Sähkökoneet SK 3 Sähkötekniikan dokumentointi SK 17 Kytkinlaitteet, jakokeskukset SK 23A Johtotiet SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet, SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet SK 34 Valaisimet SK 44 Koneturvallisuuden sähkötekniset näkökohdat SK 56 Luotettavuus SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus SK 64 Pienjännitesähköasennukset SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus SK 77 Järjestelmien sähköinen yhteensopivuus EMC SK 79 Hälytysjärjestelmät SK 99 Suurjännitesähköasennukset SK 100 Yhteisantennilaitteet SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille SK 108 Tietotekniikan ja viihdeelektroniikan laitteiden turvallisuus SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat SK 215 Tietoliikennelaitteiden sähkötekniset näkökohdat

22 Sähköalan standardoimiskomiteat Viimeksi perustettuja komiteoita: SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat (2004) SK 61 Z Sähkökiukaat ja saunatilojen asennukset (2005) SK 22 Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet (2006) Kuvat: STLL

23 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 3 Sähkötekniikan dokumentointi ja kuvatunnukset Uudet kansainvälisten standardien mukaiset piirrosmerkit ja dokumentointijärjestelmät SFS-e-käsikirja 510 Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit

24 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 78 Jännitetyöt sähkötyöturvallisuus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuusstandardi Jokaisen asentajan on hallittava sähkötyöturvallisuusstandardin olennaiset asiat oman työturvallisuutensa vuoksi Standardin pohjalta annetaan jo opiskeluvaiheessa koulutusta sähkötyöturvallisuudesta Standardin ensimmäistä painosta hankittiin käyttöön yli kpl

25 Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002

26 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 64 Pj-sähköasennukset valmistelee SFS 6000 standardisarjaa IEC ja CENELECin standardien pohjalta Pienjänniteasennusten ohjeistus Säännöksissä olennaiset turvallisuusvaatimukset tässä standardisarjassa esitetty tapoja niiden täyttämiseksi Uusi käsikirja SFS 600 tulossa lokakuussa 2007.

27 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus valmistelee automaatioalan standardit

28 Esimerkkejä komiteoista ja standardeista SK 79 Hälytysjärjestelmät Standardeja kaikille alan toimijoille: laitevalmistajat, suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat, vartiointiliikkeet, jne. Tuotestandardisarjoissa sama perusrakenne: 1. Järjestelmävaatimukset 2. Laitestandardit 3. Soveltamisohjeet

29 Standardien rooli tarkastuspalveluissa Sähköalan standardeja on julkaistu suomeksi kaikkiaan yli sivua Julkaistut sivumäärät

30 Yhteystietoja