CPAP-klubilehti www.cpap.fi uni-info kesä 2010 Lihavuus pandemiana Cpap ja lentäminen
Pääkirjoitus Suomalaiset kuuluvat Euroopan lihavimpien joukkoon. Aikuisväestöstä noin 7 % on vaikeasti lihavia ja noin 2 % sairaalloisen lihavia. Lihavuuden fyysiset ja psyykkiset haittavaikutukset ovat huomattavia ja ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tällä vuosikymmenellä terveydenhuolto ja koko yhteiskunta ovat havahtuneet huomaamaan lihavuuden muuttuneen epidemiaksi myös Suomessa. Anu Samuli sairaanhoitaja/asiakastukihenkilö ResMed Finland Oy Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joista monet ovat yleisiä kansantauteja kuten tyyppi 2 diabetes ja uniapnea. Onnistuneella painonhallinnalla voidaan vaikuttaa näiden sairauksien ehkäisyssä. Diabetesta, uniapneaa ja useampia muitakin lihavuuteen liittyviä sairauksia voidaan myös hoitaa tai ainakin lieventää laihduttamalla. Yhteiskunta voi toimenpiteillään vaikuttaa lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja auttaa laihduttamisessa ja painonhallinnassa. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa terveydenhuollon resurssit eivät riitä tilanteen hoitamiseen. Pohjimmiltaan laihduttaminen lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä vastuuta siitä voi siirtää pelkästään muille. Laihduttaminen ja painonhallinta on haastavaa ja onnistumisessa tarvitaan elämäntaparemonttia. Jo pienillä toimen piteillä voi parantaa omaa hyvinvointiaan. Julkaisija: CPAP-klubi/ResMed Finland Oy ResMed Finland Oy Tämän lehden Cpap ja lentäminen -jutussa on uutta tietoa Cpap-laitteen käyttäjille. Cpap-laitetta voi nykyään käyttää lentokoneessa tietyin rajoituksin esimerkiksi pit killä yön yli kestävillä lennoilla. Cpap-laite kannattaa ottaa matkalle mukaan, koska tällöin tehokas hoito tarjoaa mahdollisuuden nauttia matkasta ja sen tuomista elämyksistä virkeämpänä. Taivalmäki 9 02200 Espoo puh. (09) 8676 820 faksi (09) 8676 8222 Päätoimittaja: Anu Samuli, anusa@resmed.fi Oikein virkeää kesää kaikille! toivottaa Anu Samuli asiakastuki/sairaanhoitaja ResMed Finland Oy Postiosoite: CPAP-klubi Tunnus: 5015333 02003 Vastauslähetys S-posti: klubi@cpap.fi Layout: Ad Helena Oy Painosmäärä: 2200 kpl 2
Lihavuus pandemiana Vastoin yleistä uskomusta, lihavuus ei ole ainoastaan hyvinvointivaltioiden ongelma eikä se kosketa pelkästään aikuisia. Ylipainoisuus on globaali ongelma, joka koskettaa sekä aikuisia että lapsia. Vaikka ylipaino on lisääntynyt jo parin vuosikymmenen aikana, se on vasta hiljattain ymmärretty yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tällä vuosi kymmenellä on myös ilmestynyt laajoja tutkimuksia, joissa vakuuttavasti osoitetaan, että lihavuuden aiheuttamat sairaudet uhkaavat kansojen terveyttä. Monien maiden hallitukset ovatkin aloittaneet ja toimeenpanneet yhteiskunnallisia terveystoimenpiteitä tämän ongelman seurauksien ehkäisemiseksi. Lihavuus aiheuttaa yhteiskunnassa taloudellisia seurauksia. Yhdysvalloissa on arvioitu lihavuuden aiheutta - van 5 7 % terveydenhuollon kuluista. Suo messa on laskettu lihavuudesta joh tuvien suorien kokonaiskustannusten olevan 260 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 3 % terveydenhuollon ja 1,8 % sosiaalihuollon kokonaismenoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten lisäksi lihavuus aiheuttaa yhteiskunnalle myös paljon muitakin kustannuksia, jotka koostuvat sairauspoissaoloista, heikentyneestä toimintakyvystä ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Toisaalta viime vuosina on terveyspolitiikassa keskusteltu myös kansalaisten vastuusta omasta terveydestään. Ensisijaisesti laihduttaminen lähtee ihmisestä itsestään. Vastuuta epäter veel lisistä elintavoista ei tule vierittää ainakaan kokonaan yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Miksi väestön paino nousee? Vaikka paljon kirjoitetaan siitä, mikä voisi olla ylipainon lisääntymisen syynä, niin yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että lihavuus johtuu energian saannin ja kulutuksen epätasapainosta. Yksinkertaistettuna ihmiset syövät liikaa keräten kaloreita ja kuluttavat liian vähän, koska eivät liiku tarpeek - si. Kuitenkin on huomioitava, että kehon painon nousuun yhteisvaikuttavat myös geenit, metabolia, käyttäytyminen, ympäristö, kulttuuri ja henkilön sosioekonominen status. Ylipainoisuutta näyttää esiintyvän suvuittain. Vaikka perheillä on sama elämäntyyli ja ruokailutavat, on todettu myös selvää sukurasitetta lihavuuden ilmenemiselle. Vaikka lihavuudelle on geneettinen alttius, ei se yksistään selitä väestön viimeaikaista voimakasta lihomista. Siksi lihavuuden lisääntyminen heijastaakin sitä, että muutosta on tapahtunut muissa kuin geneettisissä tekijöissä. Toisin sanoen yksilön ruokailu- ja aktiivisuuskäyttäytymisellä on iso vaikutus omaan henkilökohtaiseen ja koko väestön lihomiseen. 3
Väestön lihominen ei ole mikään yhden yön ilmiö. Lihomisepidemia on räjäh tänyt nopeasti, erityisesti viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sen tähden herää kysymys, mitä maailmassa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana, joka on johtanut siihen, että ihmiset ovat muuttaneet syömis- ja aktiviteettitapojaan niin dramaattisesti? Maailman terveysjärjestöllä (WHO) on globaali näkemys tästä ongelmasta. Lihomisepidemia on kasvanut sen takia, että ihmisellä on hyvin paikal - laan pysyvä elämäntyyli, energiakylläistä ruokaa on helposti saatavana varsinkin sen jälkeen kun ihmiset ovat muut taneet kaupunkeihin. Ruokailuvaihtoehtoja on enemmän, kun voi valita valmisruokia tai ruokailla pikaruoka ravintoloissa. Yleisissä virvoitusjuomissa on paljon sokeria ja kaloreita. Annosten koko on myös kasvanut ihmiset syövät enemmän aterioillaan ja eivät ole usein tätä edes tiedostaneet. Teknologia kuten tietokoneet, autot, hissit ja rullaportaat lisäävät tehokkuutta, mutta niillä on negatiivinen vaikutus ihmisten aktiivisuuteen. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrä on merkittävästi vähentynyt. 24-tuntisella televisiolla, tietokonepeleillä ja muilla vastaavilla on merkittävä vaikutus lasten fyysiseen aktiivisuuteen, joka on huolestuttavasti vähentynyt. Lihavuuden määritelmä Ihmiset tarvitsevat kehossaan rasvaa energian lähteenä sekä suojatakseen itseään kylmyydeltä. Naisilla on yleisesti enemmän rasvakudosta kuin miehillä. Painoa ja kehon rasvakudoksen määrää voidaan mitata eri tavoilla. Painoindeksi on yleisimmin käytetty mit- 4
taustapa. Painoindeksi (body mass index, BMI, paino jaettuna metreinä mitatun pituuden neliöllä, kg/m 2 ) on käyttö kelpoinen suhteellisen painon mittari, jolla on vahva yhteys rasvakudoksen määrään. Painoindeksi ei kuitenkaan erota turvotusten ja epätavallisen suuren lihasmassan aiheuttamaa liika painoa, mutta nämä tilat usein huo mioidaan sitten viime kädessä lääkärin tutkimuksessa. Aikuisten normaalipainon ylärajaksi on maailmanlaajuisesti valittu painoindeksi 25 kg/m 2, koska sen ylittyminen lisää monien sairauksien vaaraa. Lihavuus voidaan luokitella painoindeksin mukaan (ks. taulukko). BMI = paino kg/ pituus m 2 18.5 alipaino 18.5-24.9 normaali paino 25.0-29.9 liika paino, lihavuus 30.0-34.9 vaikea lihavuus 35.0 sairaanloinen lihavuus Rasvakudoksen sijainnilla kehossa on suuri merkitys. Rasvakudosta, joka on kertynyt reisiin ja pakaroihin, ei pidetä niin haitallisena kuin vyötärön seudulla olevaa. Vatsaontelon sisään kertynyt liikarasva (viskeraalinen rasva) ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena eli niin sanottuna vyötärölihavuutena (keskivartalolihavuutena). Viskeraalisen rasvan määrän kasvu lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä (insuliiniresistenssi ja diabetes, dyslipide miat, kohonnut verenpaine) ja muiden häiriöiden vaaraa. Vyötärölihavuutta voidaan arvioida mittaamalla vyötärö ympärys. Miehillä ympärysmitan 100 cm ja naisilla 90 cm ylittyminen merkitsee huomattavasti suurentunutta sairauksien vaaraa. Vyötärön mittaaminen täydentää painoindeksin määritystä erityisesti lievässä ja merkittävässä lihavuudessa, kun arvioidaan lihavuuden terveyshaittoja. Vyötärö-lantiosuhteen (vyötärön ja lantion ympärysmittojen suhde) käyttämisestä ei ole lisähyötyä, sillä pelkkä vyötärön ympärys kuvastaa paremmin viskeraalisen rasvan määrää. Erityisesti viskeraalisen rasvankertymän määrä on yhteydessä uniapnean esiintyvyyteen. Lihavuuden yleisyys Suomalaisten painosta on luotettavaa tietoa 1960- ja 1970-lukujen vaihteesta lähtien. Lihavuus yleistyi seuraavina vuosikymmeninä edelleen erityisesti miehillä. Kansaneläkelaitoksen Mini- Suomi-tutkimuksen mukaan vuosina 1978 1980 yli 30-vuotiaista naisista 18 %:lla ja miehistä 12 %:lla painoindeksi oli yli 30 kg/m 2. Tuoreimmat tiedot on vuodelta 2007 Finriski-tutkimuksesta. Sen mukaan 25 74-vuotiaista aikui sista miehistä 70 % ja naisista 56 % on ylipainoisia (painoindeksi 25 kg/m 2 tai enemmän). Nämä lukemat selkeästi kertovat väestömme nopeasta liho misesta parin viimeisen vuosikym menen aikana. Eniten lihavia on keski-ikäisten ja sitä vanhempien joukossa, joten lihavuuden esiintyminen näyttää kasvavan ikääntymisen myötä. Finriski-tutkimuksen mukaan vaikeasti lihavia oli 6,6 % ja sairaalloisen lihavia 2,0 %. Sairaalloisen lihavia naisia on eri ikäryhmissä 2 5 kertainen määrä miehiin verrattuna. Tämän tutkimuksen mukaan työikäisiä vaikeasti ja sairaal loisesti liha - via on Suomessa noin 170 000, joista sairaalloisen lihavia on noin 50 000 henkeä. Yhteiskunnan rakennetta tarkasteltaessa väestön lihavuus jakautuu epätasaisesti. Suomalaisilla aikuisilla lihavuutta esiintyy pelkän peruskoulun käynneillä kaksi kertaa enemmän kuin korkeakoulun käynneillä. Lapsilla vastaavasti isän alhainen koulutustaso ja ammatin vähäinen arvostus on yhteydessä ylipainoon teini-iässä. Unen ja lihavuuden oravanpyörä Lihavuus on yksi uniapnean riskitekijä. Etenkin viskeraalisella rasvakertymällä on yhteys uniapnean esiintyvyyteen. Viime vuosina on kuitenkin myös osoitettu, että lihavuus on myös vahvasti yhteydessä lievempien unihäiriöiden esiintyvyyteen. Lyhyt yöuni on yhteydessä lihavuuteen sekä lapsilla että aikuisilla. Lihavuuden ja unen yhteyden syytä ja seurauksia ei kuitenkaan tunneta täsmäl- 5
lisesti. Tutkimuksien mukaan yöunen vähentäminen kolmella tunnilla vuorokaudessa johtaa alle viikossa glukoosinsiedon heikkenemiseen ja ohimenevään insuliiniresistenssiin. Useat univajeeseen liittyvistä elimistön muutoksista näyttäisi lisäävän rasvan varastoitumista ja edistävän lihomista. Kehon suuri rasvamäärä voi myös toisaalta vaikuttaa uneen keuhkojen toiminnan heikentymisen ja öisten hengityskatkosten kautta tai nostamalla elimistön ydinlämpötilaa. Voidaankin puhua lihavuuden ja unihäiriöiden oravanpyörästä, johon liittyvät myös metabolinen oireyhtymä ja heikentynyt elämänlaatu. Riittävää yöunta pitäisikin arvostaa yhtälailla terveellisten ruokailutottumusten ja fyysisen aktiivisuuden rinnalla. Lihavuuden seurauksia Lihavuuden aiheuttamien sairauksien lista on pitkä. Kärjessä on tyypin 2 diabetes, ja joukossa monet muut suuret kansansairaudet kohonneesta verenpaineesta uniapneaan. Sairauksien vaaran suuruus on riippuvainen lihavuuden määrästä. Erityisesti vyötärölihavuus lisää sairauksien vaaraa. Nuorella iällä alkanut lihavuus on sairauksien kannalta vaarallisempi kuin myöhemmällä iällä alkanut. Lihavuuteen liittyviä sairauksia Täh dellä merkittyjä voidaan hoitaa laihduttamalla. Tyypin 2 diabetes* Kohonnut verenpaine* Metabolinen oireyhtymä* Sepelvaltimotauti Aivoinfarkti ja -verenvuoto Obstruktiivinen uniapnea* Sappikivet Kihti* Virtsankarkailu* Rasvamaksa Hedelmättömyys Polven nivelrikko Astma Eräät syövät (mm. rinta-, paksusuolisyöpä) Lihavuus on tyypin 2 diabeteksen tärkein vaaratekijä. On arvioitu, että 60 80 % tyypin 2 diabeteksesta olisi jäänyt ilmaantumatta ilman lihavuutta. Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 250 000 henkeä. Lisäksi on arvioitu, että sitä sairastaa tietämättään 200 000 suomalaista. Liikapainon kertyminen ja lihavuus aikuisiässä ovat sepelvaltimotaudin itsenäisiä riskitekijöitä ja lisäävät sydäninfarktikuoleman riskiä. Lihavuus ja erityisesti vyötärölihavuus on yhteydessä metabolisen oireyhtymän suureen esiintyvyyteen suomalaisilla. Uniapnean esiintyvyyteen on erityisesti yhteys kehon sisäisen eli viskeraalisen rasvakertymän määrällä. Tutkimusten mukaan lihavuus myös heikentää merkittävästi terveyteen liittyvää elämänlaatua kuten fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Laihduttamisen vaikutus Aikuisen laihdutushoidon tavoitteena on 5 10 %:n suuruinen pysyvä painon pieneneminen. Tavoite perustuu siihen, että jo muutaman kilon laihdut tamisen on todettu vaikuttavan edu l lisesti sairauksiin ja niiden riskitekijöihin. Laihduttaminen parantaa merkittä - väs ti tyypin 2 diabeteksen tasapainoa, kohonnutta verenpainetta, kombinoitunutta dyslipidemiaa eli rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, uniapneaa ja pie - nentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta henkilöillä, joiden glukoosin sieto on heikentynyt. Sairauksien lisäksi laihduttaminen parantaa myös elämänlaatua. Fyysisellä aktiivisuudella on mielenkiintoisia vaikutuksia. Liikunnalla voidaan ehkäistä lihavuutta, mutta sillä voidaan myös vaikuttaa uneen ja univajeeseen liittyviin hormonaalisiin ja aineenvaihdunnallisiin muutoksiin. Tutkimuksissa on todettu, että fyysinen passiivisuus on yhteydessä unihäiriöihin ja toisaalta kohtalainen liikunta (päivittäinen arkiliikunta tai kuntoliikunta) on liittynyt häiriintymättömään uneen. Uniapneapotilailla jo vähäinenkin fyysinen aktiivisuus näyttää vähentävän hengityskatkoksia. Kohtalaisen tehokas liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja glukoosinsietoa, ja tällä voi olla unihäiriöiden yhteydessä huomattava lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän kehittymisen suojaava vaikutus. Lihavuuteen liittyvien unihäiriöiden kierteen katkaiseminen voi olla hankalaa, mutta jo pienetkin muutokset elämäntavoissa auttavat. Esimerkiksi 30 minuuttia tehokasta liikuntaa päivässä, kuten reipasta kävelyä, näyt - tää vähentävän unihäiriöiden määrää muutamassa kuukaudessa. 6
Lihavuuden hoitaminen Lihavuus on niin yleistä, että läheskään kaikkia liikapainoisia ei voida hoitaa terveydenhuollossa. Lihavuuden aktiiviseen hoitoon valitaan erityisesti potilaat, joilla on aikuistyypin diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto, kohonnut verenpaine, dyslipidemia, uniapnea tai sepelvaltimotauti. Muita perusteita, kun valitaan aktiiviseen laihdutushoitoon potilaita, ovat lihavuuden aste ja vyötärölihavuus, koska mitä suurempi ylipaino sitä suurempi on sairauksien vaara. Lihavuuden hoitoon terveydenhuollossa on tarjolla neljä erilaista toimintatapaa: lyhyt interventio, lihavuuden perushoito, lääkehoito yhdessä ohjauksen kanssa ja leikkaushoito. Lyhyt interventio tarkoittaa lihavuuden ottamista puheeksi vastaanotolla ja lyhyttä keskustelua hoitoperiaatteista. Tämän tavoitteena on aktivoida potilas itse tekemään jotain painolleen. Lihavuuden hoito terveydenhuollossa toteutetaan pääasiassa perusterveydenhuollossa (ter veyskeskuksissa ja työterveyshuollossa). Erikoissairaanhoidossa voidaan hoitaa sairaalloista lihavuutta (painoindeksi yli 40 kg/m2) ja vaikeaa lihavuutta (35 40 kg/m2) silloin, kun siihen liittyy sairauksia, joissa laihtumisesta on hyötyä. Lihavuuden leikkaushoito on keskitetty yliopistollisiin keskussairaaloihin tai muihin suuriin sairaaloihin. lään ruokavalion, fyysisen aktiivisuuden ja käyttäytymisen muuttamisen opastuksen. Lihavuuden hoidon tavoitteena on energian saannin vähentäminen ja energiankulutuksen lisääminen. Ohjausta antaa lihavuuden hoitoon koulutettu ravitsemusterapeutti, sairaanhoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Tehokkainta ohjaus on silloin, kun se toteutetaan useampana ohjauskertana joko ryhmä- tai yksilöohjauksena. Lihavuuden perushoito Ohjaus voidaan jakaa laihduttamiseen ja painonhallintaan. Laihdutusvaiheessa päivittäistä energiansaantia vähennetään. Vuorokautisen energiansaannin väheneminen 2,1 4,2 MJ:lla (500 1000 kcal) johtaa alussa 0,5 1,0 kg:n suuruiseen painon vähenemiseen viikossa. Painonhallintavaiheessa painon pitäminen on mahdollista vain siten, että energiansaanti vähe- Terveydenhuollossa elämäntapaohjaus on perustana, kun kannustetaan laihduttamiseen. Ohjaus pitää sisäl- 7
nee tai ener gian kulutus suurenee riittävästi laih duttamista edeltäneeseen aikaan verrat tuna. Tämä on mahdollista vain, jos elämän tapoja muutetaan pysyvästi. Fyysisen aktiivisuuden vaikutus painoon on vähäisempää laihduttamisen aikana, mutta se on tärkeää painonhallinnassa. Fyysinen aktiivisuus vähentää suhteessa enemmän vatsaontelon sisäistä rasvakudosta kuin ruokavalio, vaikka painonpudotus olisi vähäinen. Laihduttavan liikunnan energiankulutustavoitteena on 1,3 kj (300 kcal) verran lisää fyysistä aktiivisuutta päivittäin. Tämä tarkoittaa 45 60 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivittäin. Jo vähäisemmällä liikunta määrällä eli niin sanotulla terveysliikunnalla (useampana päivänä viikossa vähintään 30 minuuttia, mikä vastaa noin 150 200 kcal/vrk) on paljon hyödyl - li siä vaikutuksia terveyteen vaikkei liikapainoisella laihtumista tapahtuisi. Näitä vaikutuksia ovat sepelvaltimotaudin, kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen ja eräiden syöpämuotojen ehkäisy sekä mielialaa kohentava vaikutus. Terveysliikuntaa voi toteuttaa myös alle 30 minuutin kestoisina liikuntatuokioina, jolloin voi hyödyntää kaikenlaista erilaista arkiliikuntaa. Lihavuuden lääkehoito Lihavuuden lääkehoito olisi hyvä toteuttaa aina yhdessä elämäntapaohjauksen kanssa. Lääkehoito sopiikin vain sellaisille, joilla on motivaatio laihduttaa ja muuttaa elämäntapojaan. Suomessa lääkehoitoa lihavuuden hoitamiseen voidaan käyttää silloin, kun painoindeksi on terveillä 30 kg/m 2 tai 28 kg/m 2, jos potilaalla on laihduttamista edellyttävä sairaus. Suomessa on myynnissä kaksi lihavuuden hoitoon tarkoitettua lääkettä, sibutramiini ja orlistaatti. Sibustramiini vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin serotoniiniin ja noradrenaliiniin, mikä vä- Pehmeä ja mukava heti ensi hetkestä lähtien Mirage SoftGel on uusi uniapnean hoitoon tarkoitettu nenämaski. Maskin ainutlaatuinen kaksikerroksinen geelityyny mukautuu pehmeästi kasvoille ja istuu hyvin. Maskin käyttöön on helppo tottua ja sen joustava rakenne mahdollistaa eri nukkumisasennot. Hyvin nukuttu yö ja uniapnean tehokas hoito antavat hyvän startin uuteen päivään! Hyvin nukuttu yö ja uniapnean tehokas hoito antavat hyvän startin uuteen päivään! ResMed Finland Oy Taivalmäki 9 02200 ESPOO Puh: (09) 8676 820 S-posti: info@resmed.fi www.resmed.fi 8
hentää ruokahalua. Orlistaatti on suoliston lipaasin estäjä, joka vähentää rasvan imeytymistä elimistöön. Lisäksi keväällä 2009 myyntiin tuli myös orlistaatin itsehoitovalmiste Alli, jossa lääkeainetta on puolta vähemmän kuin reseptilääkkeessä. Lihavuuden leikkaushoito Lihavuuden leikkaushoitoon voidaan päätyä silloin, kun lihavuuden asiallinen perushoito ei ole tuottanut tulosta kuten käytössä olleet erittäin niukkaenerginen ruokavalio tai lääkehoito. Leikkaus voidaan tehdä, jos painoindeksi on vähintään 35 kg/m 2 ja potilaalla on diabetes tai muita lihavuussairauksia. Ilman sairauksia painoindeksin raja on 40 kg/m 2. Yleensä leikkauksia tehdään 20 60- vuotiaille, mutta vanhemmillekin se on mahdollista tehdä. Potilaan on kuitenkin pystyttävä kurinalaiseen syömiseen leikkauksen jälkeen eli syömistottumuksia tulee pystyä muuttamaan leikkauksen edellyttämällä tavalla. Potilaalla ei saa olla vaikea syömishäiriö, epävakaa psyykkinen häiriö tai alkoholismi. Suomessa käytetään tällä hetkellä kolmea leikkausmenetelmää, jotka kohdistuvat mahalaukkuun, mahalaukun ohitus, mahalaukun kavennus ja pantaleikkaus. Näistä pantaleikkaus on vähiten kajoava. Nämä kaikki leikkaukset rajoittavat syömismääriä ja -nopeutta, jolloin ravinnosta saatava energiamäärä pienenee. Suomessa leikkaushoitoja tehdään suhteellisen vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Se on kuitenkin lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Tutkimustulosten mukaan leikkaushoidosta on hyviä tuloksia varsinkin sairaalloisten lihavien hoidossa. Mm. mahalaukun ohitusleikkauksella on hämmästyttävän parantava vaikutus aikuistyypin, tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi muihinkin lihavuuden liitännäissairauksien hoitoon sillä on ollut hyvät vaikutukset. Tutkimustuloksia siitä, miten leikkaus vaikuttaa uniapneaan on vähän, mutta niihin osallistuneilla uniapnea parani 86 %:lla. LÄHTEET: Fogerholm M, Härmä M. Lihavuuden ja unihäiriöiden oravanpyörä. Duodecim 2004; 120:2153-5. Härmä M, Sallinen M. Uni, terveys ja toimintakyky. Duodecim 2006;122:1705-6. Uusitupa M. Liikunta ja ruokavalio ovat metabolisen oireyhtymän täsmähoitoa. Duodecim 2001;177:621-30. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Aikuisten lihavuus, päivitetty käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118(10):1070-88. 1. päivitys 10.3.2006, s.1-16. Mustajoki P, Koivukangas V, Gylling H, Malmivaara A, Ikonen T, Victorzon M. Lihavuuden asema terveydenhuollossa kaikki vaihtoehdot käyttöön. Duodecim 2009;125:2249-55. Näkymiä tulevaisuuteen Vaikka monia ylipainoisia voidaan auttaa terveydenhuollon toimenpiteillä, eivät ne millään riitä lihavuusepide mian torjumiseksi. Karun tosiasian kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä raportti. Sen mukaan Suomessa on vuonna 2013 yli 2 000 000 ylipainoista, näistä 500 000 hoidetaan asiantuntevalla perushoidolla terveyskeskuksissa ja työterveys huollossa, 30 000 saavat perushoidon lisäksi lääkehoidon ja lihavuuden leikkaushoitoa tehdään 2 000 potilaalle vuosittain. Tarvitaan todella yhteiskunnallisia ja poliittisia toimenpiteitä, joiden avulla ihmisiä, etenkin lapsia ja nuoria, voidaan suojella nykyisen lihottavan elinympäristömme vaikutuksilta. Koivukangas V, Heikkinen T, Saarnio J, Savolainen M. Sairaalloisen lihavuuden kirurginen hoito. Duodecim 2008;124:393-400. Savolainen M. Lihavuuden lääkehoito milloin ja miten? Duodecim 2006;122:1247-54. Saaresranta T. Unihäiriöt ja metabolinen oireyhtymä. Diabetes ja lääkäri; helmikuu 2006:6-10. Mustajoki P, Kaukua J. Kysymyksiä lihavuuden hoidosta. Duodecim 2006;122:1207-8. 9
Cpap ja lentäminen Uutena tietona käyttäjälle on se, että Cpapja Vpap-kaksoispaine hoitolait teita voi käyttää lennoilla tietyin rajoituksin. Mukavampaahan on herätä virkeänä pitkän lennon jälkeen määränpäässä, jos vain nukkuminen muuten onnistuu lentokoneessa. Sähköturvallisuussääntöjä lennon aikana on lievennetty siten, että Cpaptai Vpap-laitteitamme on mahdollista käyttää tietyin rajoituksin myös len - non aikana, eikä niiden käyttö häiritse lentoturvallisuutta. ResMedin Cpapja Vpap-laitteiden käyttö on hyväksyt - ty Finnairin len tokoneissa. ResMedin uudempien sekä vanhempien laitemallien tekniset tiedot ovat tiedossa myös Finnairilla. Tärkeitä vinkkejä Cpap-laitteen kanssa lentäessä: Selvitä lentoyhtiöltäsi sallitaanko Cpap- tai Vpap-laitteen käytön lennon aikana. Ota lentoyhtiöön yhteyttä hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen lentoa. Jos lentoyhtiö hyväksyy laitteen käytön, saa Cpap- ja Vpap-laitetta käyttää vain tasaisen lennon aikana (ei nousun ja laskun aikana). Lääkärintodistus kannattaa pitää matkalla mukana ja se on esitettävä kysyttäessä turvatarkastuksessa tai lennon henkilökunnalle. Verkkovirtaa ei ole mahdollista saada kaikille lennoille tai järjestelmään voi tulla vika. Tällöin matka on pystyttävä suorittamaan myös ilman laitetta. Lentokone saattaa vaihtua viime hetkellä, joten asiakkaan toivomaa sähköä ei välttämättä ole tarjolla, vaikka se olisi etukäteen tilattukin. Saatat tarvita tietynlaista adapteria, jotta saat virran laitteeseen lentokoneessa varmista se lentoyhtiöltäsi. Kostutinta ei saa käyttää lennon aikana. Lentohenkilökunnan ohjeita on noudatettava ja henkilökunta voi turvallisuussyistä kieltää minkä tahansa elektronisen laitteen käytön. Turvatarkastusten henkilökunta on lähes joka maassa tietoinen Cpap-laitteista, joten harvoin mitään ongelmaa matkustettaessa laitteen kanssa ilmenee. Englanninkielinen todistus laitteesta ja sen käyttötarkoituksesta helpottaa asian selvittämi sessä. Tällaisen todistuksen saat hoitavasta yksiköstäsi tai itse laitteen hankkinut saa sen maahantuojalta. Cpap- ja Vpap-laitteet voi läpivalaista, sillä ne eivät vioitu siitä kuten eivät muutkaan sähkölaitteet. Reittilennoilla sekä tilaus- eli charterlennoilla matkustaja voi viedä matkustamoon yhden laukun, jonka mitat ovat 55 x 40 x 20 ja paino enintään 8 kg. Bisnesluokan matkatavaroiden koko- ja painorajoitukset voivat vaihdella lentoyhtiöittäin. Cpap- ja Vpap-laitteen voi myös vaihtoehtoisesti pakata ruumaan. Laite kestää ruuman 20 asteen lämpötilan. Hyvää matkaa! 10
Luotettavaa happisaturaation ja pulssin monitorointia kaikissa tilanteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Go 2 on Noninin valmistama laadukas pulssioksimetri. Go 2 :den avulla veren happikylläisuuden ja sykeen mittaa minen käy nopeasti ja vaivattomasti, asetat Go 2 vain sormenpäähän. Go 2 -pulssioksimetria voi käyttää esimer kiksi urheiltaessa mittaamaan veren happikylläisyyttä ja sykettä. Enemmän mukavuutta Uusi S9 Autoset on tehokas, hiljainen ja miellyttävä hoitolaite obstruktiivisen uniapnean hoitoon. S9 Autoset on automaattisesti säätyvä ylipainehoitolaite (APAP), jonka pidemmälle kehitetyn teknologian ansiosta hoito on miellyttävämpää ja hiljaisempaa. Tämä merkitsee rauhallisempaa yöunta sinulle ja vieressäsi nukkuvalle. Hyvin nukuttu yö ja uniapnean tehokas hoito antavat hyvän startin uuteen päivään! ResMed Finland Oy Taivalmäki 9 02200 ESPOO Puh: (09) 8676 820 S-posti: info@resmed.fi www.resmed.fi 11
Economy PP Finlande 133073 Suomen Posti Oyj TARJOUSTUOTTEET KESÄKUU S8 Escape II 350,- (norm. 430,-) sis. alv. HEINÄKUU Go 2 -pulssioksimetri 130,- (norm. 143,-) sis. alv. ELOKUU UUTUUSMASKI SoftGel SYYSKUU S9 Autoset 580,- (norm. 630,-) sis. alv. 135,- (norm. 148,-) sis. alv. KLUBI-INFO Liity CPAP-klubiin, se kannattaa! Jäsenenä saat: Pysyvän 10 % alennuksen uniapnean hoitolaitteista ja -tarvikkeista. Tietoa sekä vinkkejä uniapneasta ja sen hoidosta. Kerholehden. Liittymislahjan. www.cpap.fi