Lisätietoa Östersundomin yhteisen yleiskaavan verkkosivuilta: http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/

Hallitus 32 20.03.2015 LAUSUNTO ÖSTERSUNDOMIN YHTEISESTÄ YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 947/00.02.022.0220/2015 Hallitus 32 Esittelijä Valmistelijat Määräaika 31.3.2015 Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen Osastonjohtaja Tuomo Heinonen p. 050 542 1360, ympäristöpäällikkö Juha Uuk su lai nen p. 040 504 6353, ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää p. 045 139 3626, projektipäällikkö Pia Tynys p. 050 575 6432, il man suo je lu asian tun ti ja Marjatta Malkki p. 050 351 9492 Östersundom-toimikunta on pyytänyt 22.12.2014 HSY:ltä lausuntoa Ös tersun do min yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta sekä kaavaluonnosvaiheen val mis te lu ai neis tos ta. Lisätietoa Östersundomin yhteisen yleiskaavan verkkosivuilta: http://yhteinenostersundom.fi/yleiskaava/ Östersundomin yhteisen yleiskaavaehdotuksen tausta Sipoon lounaisosa ja Vantaan ns. Västerkullan kiila liitettiin Helsinkiin 1.1.2009 Valtioneuvoston päätöksellä. Helsingin, Vantaan ja Sipoon kesken hyväksyttiin marraskuussa 2010 sopimus kuntien yhteisen yleiskaavan laa ti mi ses ta alueelle, johon kuuluu Helsingin osalta Östersundomin suur piiri, Vantaan osalta Länsisalmen kaupunginosa, osia Länsimäen, Vaaralan ja Ojan gon kaupunginosista sekä Sipoon osalta Majvik ja Granön saari. Kaa va-alue on suuruudeltaan noin 40 km². Östersundomin yhteisen yleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat: - yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - asuntotuotannon mahdollistaminen pääkaupunkiseudulle - raideliikenteeseen perustuva taajamarakenne - riittävä väestömäärä metron kannattavuuden ja paikallisen pal velu ta son varmistamiseksi Kaavan toteuttamisen aikajänne on 2020 2060. Kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen 70 000 uudelle asukkaalle sekä 15 000 30 000 uutta työpaikkaa alueelle. Kaava perustuu te hok kaaseen joukkoliikennejärjestelmään itämetron laajennuksen pohjalta. Alueen suun nit te lul le on muodostunut neljä erityistä teemaa: - pientalokaupunki, jossa yhdistyy kaupunkimainen, toiminnallisesti ja visuaalisesti monipuolinen ympäristö, pientaloasuminen ja hyvä jouk ko lii ken teen ja lähipalveluiden palvelutaso - kestävä liikkumiskulttuuri ja kaupunkimainen liikenneverkko - uusiutuvat energianlähteet, ekotehokkuus ja cleantech-alojen elinkei no toi min ta

- luonnonsuojelu sekä ekologian ja luonnon erityispiirteiden huomioi mi nen kaupunkiympäristön suunnittelussa. Kaava pyrkii säi lyttä mään Sipoonkorven ja Natura 2000-alueiden arvot ja ottamaan huo mi oon ekologiset käytävät kaupunkirakenteessa. Kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa lausuntojen ja muistutusten poh jalta. Kaavaehdotuksesta tehdyssä Natura-arvioinnissa (10.10.2014) mer kittä vän haitan kynnys ylittyi linnuston osalta kolmen lintulajin, pyyn, keh rääjän ja ruisrääkän, kohdalla. Jos suunnittelualueita pienennettäisiin lisää, yleis kaa va ei enää vastaisi suunnittelun pohjaksi hyväksyttyä luon nos vaihto eh toa eikä hankkeelle aiemmin asetettuja tavoitteita. Natura-arviointien lau sun not saadaan 12.6.2015 mennessä, minkä jälkeen voidaan päättää kaa van etenemisestä. Kuntien puollettua kaavaesitystä Ös ter sun dom-toimi kun ta hyväksyy kaavaehdotuksen. Kaavan vahvistaa ym pä ris tö mi nis teriö. Ehdotus (RI) Hallitus päättää antaa Östersundom-toimikunnalle Östersundomin yh teises tä yleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Östersundomin alueen yhteinen yleiskaava avaa seudulla uuden kas vusuun nan itään. Raideliikenteeseen tukeutuva, täydentyvä yh dys kun ta raken ne on pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian maankäytön linjaus ten mukainen. Alueen toteuttamisjärjestyksen osalta tulisi huomioida, että täydennetään en si si jai ses ti seudun keskeisemmillä paikoilla, jo yhdyskuntarakenteen sisäl lä olevia kohteita. Myös raideliikenteen ratkaisun tulee olla päätettynä ja to teu tus vai hees sa, kun asuntorakentaminen aloitetaan. Näin asukkailla on va lit ta vis sa vähäpäästöiset ja tehokkaat joukkoliikenteen ratkaisut alueelle muut taes saan. Liikenteen päästöjen vähentämisen näkökulmasta on hyvä, et tä keskustaan suuntautuvan raideliikenneyhteyden lisäksi myös poi kit taisen joukkoliikenteen seudullisia yhteyksiä vahvistetaan alueen asu kas määrän kasvaessa merkittävästi. Alueen energiaratkaisut ovat edistyksellisiä sähköntuotannon perustuessa au rin ko voi maan. Kaavassa on myös laajat aluevaraukset, jotka mah dol lista vat uusiutuvaan polttoaineeseen perustuvan paikallisen ener gian tuo tannon. Nämä ratkaisut tukevat osaltaan seudun hiilineutraaliuden tavoitetta. Tä män lisäksi on hyvä huomioida jäteveden lämmön tal teen ot ta mis mahdol li suu det. Kaavan toteuttamisen aikajänne on pitkä, aina vuoteen 2060 asti. Maa pallon ilmasto on jo nyt muutoksen tilassa ja mikäli globaalit kas vi huo ne kaasu jen päästöt pysyvät nykyisellä tasolla, ilmasto muuttuu tällä vuosisadalla voi mak kaas ti. Suomen sademäärien arvioidaan lisääntyvän ja me ren pinnan nousevan keskiskenaarion mukaan noin 40 cm vuosisadan loppuun men nes sä, mutta arvioon sisältyy myös suuria epävarmuuksia. Pit kä ai kaisen merenpinnan nousun lisäksi tulee huomioida merenpinnan korkeuden ly hyt ai kai set ääriarvot, jotka ovat lisääntyneet Helsingin rannikolla 1900-luvun alusta noin 30 cm. Helsinki-Espoo rannikkoalueen tulvariskikartat ovat val mis tu neet. Niiden mukaan osa Östersundomin yleiskaavan alueesta si-

jait see jo nyt tulvavaara-alueella. Alueen jatkosuunnittelussa tulee huo mioida tulevaisuudessa merenpinnan noususta sekä myrskyjen aiheuttamista ly hyt ai kai sis ta ääriarvioista aiheutuvat lisääntyvät tulvariskit. HSY pitää hyvänä, että alueen suunnittelussa hulevesien hallinta to teu tetaan hulevesistrategian tavoitteiden mukaisesti. Hulevesien arvioidaan myös lisääntyvän tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos kasvattaa sa demää riä ja lisää rankkasateita. Alueen jatkosuunnittelussa tulee suosia luonnon mu kai sia hulevesien hallinnan toimenpiteitä sekä varata riittävästi tilaa ve del le ja lumelle. Viherrakenteen turvaaminen ja viherkäytävien säi lyt tä minen on tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja myös hillinnän kannal ta. Viheralueet tuottavat ekosysteemipalveluita kuten esimerkiksi metsien, kosteikkojen, peltojen, niittyjen ja virkistysalueiden merkitys hii li nie luina ja tulvaniittyinä, biodiversiteetin turvaamisessa, virkistyskäytössä ja viher käy tä vi nä. Ilmansuojelu Vesihuoltoverkostot Uusi maankäyttö aiheuttaa liikennemäärien huomattavaa kasvua kaava-alu een maanteillä ja pääkaduilla. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu tii vis tä asumista myös pääväylien varteen. Vaikka meluntorjunnan kannalta oli si suotavaa noudattaa annettua suositusta rakentaa väylien varret tiiviisti ja talot yhteen kytkien, muodostuu väylistä ko. ratkaisulla katukuiluja, joissa pa ko kaa su jen laimeneminen ja ilman pudistuminen merkittävästi heik ke nevät. Ajoneuvotekniikka vähentää liikenteen päästöjä pitkällä aikavälillä, mutta bio polt to ai nei ta, sähköä tai maakaasua käyttävät autot lisääntyvät hitaasti Suo mes sa. Teknisistä uudistuksista huolimatta etenkin katupöly- ja pienhiuk kas pi toi suu det säilyvät edelleen ongelmallisina myös pitkällä aikavälillä. Eri tyi ses ti pienhiukkasten terveyshaitat ja vaikutus ennenaikaisiin kuo le man ta pauk siin ovat merkittävät. Pienhiukkasten raja-arvo on ter veys vai ku tus tut ki mus ten mukaan liian korkea, eikä sen alittuminen takaa terveellistä il man laa tua. Mikäli asutusta suunnitellaan suojavyöhykesuosituksia lä hem mäs väylää, tulee ilmanlaatuvaikutukset ja -ratkaisut selvittää. Herkät koh teet (koulut, päiväkodit, sairaalat, vanhainkodit) tulee sijoittaa riittävän etääl le vilkasliikenteisistä väylistä. Kevyen liikenteen edellytyksiin tulee kiin nit tää huomiota ja kevyen liikenteen väylät sijoittaa siten, että kävelijöiden ja pyöräilijöiden altistuminen ilmansaasteille minimoidaan. Puun pienpolton päästöt aiheuttavat merkittäviä terveyshaittoja. On huo lehdit ta va siitä, että puunpolton päästöt minimoidaan. Kaukolämpö, maalämpö ja aurinkoenergia ovat paikallisen ilmanlaadun kannalta suositeltavia lämmi tys muo to ja. HSY on osallistunut yleiskaavaehdotuksessa esitettyyn vesihuollon yleis järjes te ly jen suunnitteluun. Vesihuollon yleisjärjestelyn suunnitelma perustuu maa-asen tei seen putkiverkkoon. Teknistaloudellisessa selvityksessä on kui ten kin todettu, että "mikäli alueelle rakennetaan yhdyskuntateknisen huol lon tunneli, tullaan siihen sijoittamaan päävesijohto ja kau ko läm pö joh-

dot sekä aluetta palvelevia kaapelointeja. "Jotta päävesijohto sijoitettaisiin yh dys kun ta tek ni sen huollon tunneliin, tulee vaihtoehdon olla vesihuollon kan nal ta kokonaistaloudellisesti edullisin sijoitusvaihtoehto. Mikäli näin ei ole, niin vesijohto voidaan kuitenkin sijoittaa tunneliin, mutta HSY osallistuu kus tan nuk siin ainoastaan maa-asenteisen vesijohdon kustannusosuudella. Kuten selostuksessa on todettu, niin vesihuollon kannalta olisi edullisinta aloit taa rakentaminen yleiskaava-alueen länsiosasta. HSY:n vesihuollon laa jen tu mi sen kustannusjaossa noudatetaan Puitesopimusta kun ta tek niikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken. Vesihuoltoverkostojen ra ken ta mi sen kustannukseksi on selostuksessa arvioitu 190 miljoonaa euroa. Östersundomin vesihuoltosuunni telmat tulee tehdä yhteistyössä Helsin gin kau pun gin, HSY:n ja Sipoon vesilai toksen kanssa. Jatkosuunnittelussa ote taan huomioon Porvoon - Sipoon suunnan kuntien mahdolliset ve si huolto yh tey det HSY:n verkostoon. Porvoon vedenjakelun varmistamiseksi on suun ni tel tu rakennettavaksi runkovesijohto Helsingistä Porvooseen, joka to teu tues saan kulkisi kaava-alueen läpi. Maanalaisen jätevedenpuhdistamon varaus Pääkaupunkiseudun asukasmäärän ennustetaan kasvavan voimakkaasti tu le vien vuosikymmenten aikana ja tämä tulee lisäämään jätevesien määrää. Elintason kasvusta johtuen myös asukaskohtainen ominaiskuormitus kas vaa etenkin typen osalta. Taustalla vaikuttaa myös ilmastonmuutos, jon ka toteutumisen voimakkuus vaikuttaa osaltaan vesimääriin. Edellä maini tut tekijät tulevat edellyttämään jätevedenpuhdistuksen kapasiteetin kasvat ta mis ta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti tulee ennusteen mukaan ylit ty mään 2020 luvulla ja yhtenä kapasiteetin lisäämisvaihtoehtona on uuden itäisen puhdistamon rakentaminen. Laajennustarpeiden osalta on otettu huomioon myös koko itäisen Uudenmaan tuleva kehitys sekä siir to yhteys tar peet nykyisestä viemäröintijärjestelmästä. Itäisellä puhdistamolla varau du taan n. 500 000 asukkaan jätevesien puhdistamiseen. Kaavassa merkinnällä et2 on osoitettu kallioalue, jolle voidaan sijoittaa maan alai nen jätevedenpuhdista mo ja puhdistamon edellyttämät maanpäälliset tilat ja alueet. Merkintä pitää si sällään kaksi vaihtoehtoista si joi tuspaik kaa, toinen Porvoonväylän etelä- ja toi nen pohjoispuolella. Jä te ve denpuh dis ta mon maanalaiset tilat vaativat noin 200x300 metriä kokoisen kallio re surs sin. Lisäksi puhdistamon maanpäällisille toi minnoille tulee olla käytet tä vis sä olevia alueita noin 2 ha. Maanalaisen puhdistamon pystykuilut ja maanpäälliset pelastusreitit ra joitta vat osittain puhdistamon yläpuolista rakentamista ja tämä tulee ottaa huo mi oon puhdistamon yläpuolella olevan et1-merkinnän mukaisella alueel la.

Hulevedet Vesihuollon toiminta-alue Selostuksessa todetaan, että yleiskaava-alueelle on laadittu huleve sien hal lin ta suun ni tel ma. Hulevesien hal linta toteutetaan kaupungin hu le ve sistra te gian tavoitteiden mukaisesti. Valuma-alueet tulee huomioida ko ko naisuu te na. Hulevesien hallinnassa varaudutaan käyttämään ekologisia mene tel miä, ku ten pintavalutusta, imeytystä, lammikoi ta ja laskeutusaltaita. Rat kai suil la voidaan parantaa veden laatua, parantaa vesistön vir kis tyskäyt tö ar voa ja ehkäistä hulevesi viemärien tulvimista. Lisäksi kosteikkoympäristöt lisäävät alueiden monimuo toisuutta. Nykyiset lammet, purot ja me renlahdet ovat hulevesisuunnittelun lähtökohtana. Mahdolliset uudet vesiuo mat, kosteikot ja lammikot pyritään sijoittamaan tarkoitukseen sopiville alu eille. Matalakasvustoisille ranta-alueille, joilla on luonnonsuojelullisia arvoja, ei saa rakentaa sellaisia rakenteita tai pen gerryksiä, jotka estävät luontaisen tulva dynamiikan toiminnan. Va luma-alu een pintavesien purkukohdat on säilytettävä nykyisellään tai niin, että tärkeiden luon tokohtien suojelulliset tavoitteet huomi oidaan. Yleiskaavassa todetaan vesihuollon osalta lisäksi, että vesihuollon toi minta-alu eet muuttuvat. Alueen nykyisestä talousveden jakeluverkosta vastaa pää osin Sipoon vesi- ja viemärilaitos. Sipoon vesi- ja viemärilaitoksen toimin ta-alu ee seen kuuluvat Landbon, Itäsalmen keskustan, Karhusaaren ja Kors nä sin kaava-alueet. HSY:n toimialueeseen kuuluvat Vantaan alueet ja ne Helsingin alueet, jotka kuuluivat ennen kuntaliitosta Helsinkiin tai Vantaa seen. Selostuksessa todetaan, että olemassa oleva vesihuoltoverkosto on mi toitet tu palvelemaan lähinnä nykyistä asukasmäärää. Nykyisellä ve den ja ke lujär jes tel mäl lä pystytään vedenjakelu järjestämään enintään 900 uudelle asuk kaal le. Jätevesien runkojohto kestää mitoitustilanteesta riippuen 3200-3800 asukkaan lisäyksen alueella. Kun Östersundom siirtyi osaksi Helsingin kaupunkia, vesihuollon osalta sovit tiin, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueet jäävät liitosalueen liittämisen yh tey des sä ennalleen. Östersundomin nykyisen vesihuoltoinfran omistaa, ve si huol los ta vastaa ja vesihuollon maksut perii siten Sipoon ve si huol to laitos. Östersundom on sovittu liitettäväksi HSY:n toiminta-alueeseen vaiheittain si tä mukaa kun uusia kaava-alueita toteutetaan alueella. HSY osallistuu Ös ter sun do min uusien kaavojen valmisteluun ja vesihuoltojärjestelmien suun nit te luun kuten muillakin uusilla kaava-alueilla Espoon, Helsingin, Kauniais ten ja Vantaan alueilla. Edelleen HSY toteuttaa tarvittavan uuden ve sihuol to jär jes tel män alueelle kustannuksellaan sekä kytkee olemassa olevan ve si huol to-omai suu den uuteen järjestelmään. Olemassaolevan ve si huolto-omai suu den luovuttamisesta Sipoon vesihuoltolaitokselta HSY:lle neuvo tel laan erikseen. Neuvottelussa käsitellään luovuttamiseen liittyvät pe riaat teet. Luovuttaminen toteutuu vaiheittain asemakaavoituksen edetessä, jol loin HSY:n toiminta-alue laajenee ja olemassa oleva vesihuolto-omaisuus siir tyy Sipoon vesihuoltolaitokselta HSY:lle.

Jätehuolto Kaavan teknistaloudellisessa selvityksessä 12.11.2014 jätehuollosta on todet tu seuraavaa: Yleiskaava-alueesta Helsingin ja Vantaan kaupunkien alu eet kuuluvat HSY:n jätehuollon toimialueeseen. Sipoon kunnan vas tuulla olevista jätehuollon palvelutehtävistä vastaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Alueella noudatetaan voimassaolevia jätehuoltomääräyksiä, joiden mukai ses ti jätehuollolle varataan riittävät tilat. Tarkempi jätehuoltosuunnitelma teh dään suunnittelun edetessä. HSY:llä ei ole huomautettavaa teknistaloudellisessa selvityksessä esi tettyyn. HSY korostaa, että jatkosuunnittelun edetessä on hyvä olla yh tey dessä HSY:n jätehuoltoon muun muassa uusien keräystapojen (put ki kul je tusjär jes tel mät, korttelikohtaiset keräykset), pientaloalueiden kier rä tys pis teiden (pakkausjätteet) ja saariston jätehuollon järjestämiseen liittyvien yk sityis koh tais ten suunnitelmien osalta. Yhteenveto Östersundomin yhteinen yleiskaava on seudun maankäytön linjausten mukai nen ja sen raideliikenteeseen tukeutuva, täydentyvä yhdyskuntarakenne to teut taa seudun ilmastostrategian tavoitteita ja mahdollistaa kus tan nus tehok kaan infrastruktuurin toteuttamisen. HSY suosittaa, että rakentaminen aloi te taan yleiskaava-alueen länsiosasta, mikä olisi vesihuollon kannalta edul li sin ta. HSY suosittaa, että alueen toteuttamisjärjestyksen osalta huomioi daan, että raideliikenteen ratkaisu on päätettynä ja toteutusvaiheessa, kun asuntorakentaminen aloitetaan. HSY suosittaa myös, että alueen jatko suun nit te lus sa otetaan huomioon tulevaisuudessa merenpinnan nou susta sekä myrskyjen aiheuttamista lyhytaikaisista ääriarvioista aiheutuvat lisään ty vät tulvariskit. HSY esittää, että pääväylien varsien rakentaminen vaa tii huolellista suunnittelua, että ilmanlaatuongelmat saadaan ratkaistua. HSY edellyttää, että Östersundomin vesihuoltosuunni telmat tehdään yhteis työs sä Helsin gin kaupungin, HSY:n ja Sipoon vesilai toksen kanssa. Viikin mä en jätevedenpuhdistamon kapasiteetti tulee ennusteen mukaan ylit tymään 2020 luvulla ja yhtenä kapasiteetin lisäämisvaihtoehtona on uuden itäi sen puhdistamon rakentaminen. Östersundom on sovittu liitettäväksi HSY:n toiminta-alueeseen vaiheittain sitä mukaa kun uusia kaava-alueita to teu te taan alueella. HSY osallistuu Östersundomin uusien kaavojen valmis te luun ja vesihuoltojärjestelmien suunnitteluun. Käsittely Hallitus kävi asiasta keskustelun, jonka aikana jäsen Markku J. Jääs ke läinen jäsenten Antti Vuorelan ja Sirpa Kauppisen kannattamana ehdotti lausun toon seuraavia täsmennyksiä: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen -otsikon toisen kappaleen toisen lauseen kuulumaan:"myös raideliikenteen ratkaisun ja siihen kyt key tyvän poikittaisliikenteen tulee olla päätettynä ja toteutusvaiheessa, kun asun to ra ken ta mi nen aloitetaan" ja viimeisen lauseen kuu lu maan:"lii kenteen päästöjen vähentämisen näkökulmasta on hyvä, että Helsingin keskus taan suuntautuvan raideliikenneyhteyden lisäksi myös poikittaisen jouk-

ko lii ken teen seudullisia yhteyksiä vahvistetaan alueen asukasmäärän kasvaes sa merkittävästi". Poistamaan Ilmansuojelu -otsikon toisen kappaleen ensimmäisen virkkeen se kä muuttamaan toisen virkkeen kuulumaan:"ajoneuvotekniikan uu dis tuksis ta huolimatta etenkin katupöly- ja pienhiukkaspitoisuudet säilyvät edelleen ongelmallisina myös pitkällä aikavälillä". Vesihuoltoverkostot -otsikon kolmannen kappaleen ensimmäisen virkkeen kuu lu maan:"ös ter sun do min vesihuoltosuunnitelmat tulee tehdä yh teis työssä Helsingin ja Vantaan kaupunkien, HSY:n ja Sipoon vesilaitoksen kanssa". Hulevedet -otsikon ensimmäisen kappaleen toisen virkkeen kuu lumaan:"hu le vesi en hallinta toteutetaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja Si poon hulevesistrategian tavoitteiden mukaisesti". Yhteenveto -otsikon toisen kappaleen ensimmäisen kappaleen kuu lumaan:"h SY edellyttää, että Östersundomin vesihuoltosuunnitelmat tehdään yh teis työs sä Helsingin ja Vantaan kaupunkien, HSY:n ja Sipoon ve si lai tok sen kanssa". Raimo Inkinen esittelijänä muutti päätösehdotuksen tehtyjen muu tos esi tysten mukaisesti. Päätös Hallitus päätti antaa Östersundom-toimikunnalle Östersundomin yh tei ses tä yleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Östersundomin alueen yhteinen yleiskaava avaa seudulla uuden kas vusuun nan itään. Raideliikenteeseen tukeutuva, täydentyvä yh dys kun ta raken ne on pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian maankäytön linjaus ten mukainen. Alueen toteuttamisjärjestyksen osalta tulisi huomioida, että täydennetään en si si jai ses ti seudun keskeisemmillä paikoilla, jo yhdyskuntarakenteen sisäl lä olevia kohteita. Myös raideliikenteen ratkaisun ja siihen kytkeytyvän poi kit tais lii ken teen tulee olla päätettynä ja to teu tus vai hees sa, kun asun tora ken ta mi nen aloitetaan. Näin asukkailla on va lit ta vis sa vähäpäästöiset ja te hok kaat joukkoliikenteen ratkaisut alueelle muut taes saan. Liikenteen pääs tö jen vähentämisen näkökulmasta on hyvä, et tä Helsingin keskustaan suun tau tu van raideliikenneyhteyden lisäksi myös poi kit tai sen jouk ko lii kenteen seudullisia yhteyksiä vahvistetaan alueen asu kas mää rän kasvaessa mer kit tä väs ti. Alueen energiaratkaisut ovat edistyksellisiä sähköntuotannon perustuessa au rin ko voi maan. Kaavassa on myös laajat aluevaraukset, jotka mah dol lista vat uusiutuvaan polttoaineeseen perustuvan paikallisen ener gian tuo tannon. Nämä ratkaisut tukevat osaltaan seudun hiilineutraaliuden tavoitetta. Tä män lisäksi on hyvä huomioida jäteveden lämmön tal teen ot ta mis mahdol li suu det.

Kaavan toteuttamisen aikajänne on pitkä, aina vuoteen 2060 asti. Maa pallon ilmasto on jo nyt muutoksen tilassa ja mikäli globaalit kas vi huo ne kaasu jen päästöt pysyvät nykyisellä tasolla, ilmasto muuttuu tällä vuosisadalla voi mak kaas ti. Suomen sademäärien arvioidaan lisääntyvän ja me ren pinnan nousevan keskiskenaarion mukaan noin 40 cm vuosisadan loppuun men nes sä, mutta arvioon sisältyy myös suuria epävarmuuksia. Pit kä ai kaisen merenpinnan nousun lisäksi tulee huomioida merenpinnan korkeuden ly hyt ai kai set ääriarvot, jotka ovat lisääntyneet Helsingin rannikolla 1900-luvun alusta noin 30 cm. Helsinki-Espoo rannikkoalueen tulvariskikartat ovat val mis tu neet. Niiden mukaan osa Östersundomin yleiskaavan alueesta sijait see jo nyt tulvavaara-alueella. Alueen jatkosuunnittelussa tulee huo mioida tulevaisuudessa merenpinnan noususta sekä myrskyjen aiheuttamista ly hyt ai kai sis ta ääriarvioista aiheutuvat lisääntyvät tulvariskit. HSY pitää hyvänä, että alueen suunnittelussa hulevesien hallinta to teu tetaan hulevesistrategian tavoitteiden mukaisesti. Hulevesien arvioidaan myös lisääntyvän tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos kasvattaa sa demää riä ja lisää rankkasateita. Alueen jatkosuunnittelussa tulee suosia luonnon mu kai sia hulevesien hallinnan toimenpiteitä sekä varata riittävästi tilaa ve del le ja lumelle. Viherrakenteen turvaaminen ja viherkäytävien säi lyt tä minen on tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja myös hillinnän kannal ta. Viheralueet tuottavat ekosysteemipalveluita kuten esimerkiksi metsien, kosteikkojen, peltojen, niittyjen ja virkistysalueiden merkitys hii li nie luina ja tulvaniittyinä, biodiversiteetin turvaamisessa, virkistyskäytössä ja viher käy tä vi nä. Ilmansuojelu Uusi maankäyttö aiheuttaa liikennemäärien huomattavaa kasvua kaava-alu een maanteillä ja pääkaduilla. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu tii vis tä asumista myös pääväylien varteen. Vaikka meluntorjunnan kannalta oli si suotavaa noudattaa annettua suositusta rakentaa väylien varret tiiviisti ja talot yhteen kytkien, muodostuu väylistä ko. ratkaisulla katukuiluja, joissa pa ko kaa su jen laimeneminen ja ilman pudistuminen merkittävästi heik ke nevät. Ajoneuvotekniikan uudistuksista huolimatta etenkin katupöly- ja pien hiukkas pi toi suu det säilyvät edelleen ongelmallisina myös pitkällä aikavälillä. Eri tyi ses ti pienhiukkasten terveyshaitat ja vaikutus ennenaikaisiin kuo leman ta pauk siin ovat merkittävät. Pienhiukkasten raja-arvo on ter veys vai kutus tut ki mus ten mukaan liian korkea, eikä sen alittuminen takaa terveellistä il man laa tua. Mikäli asutusta suunnitellaan suojavyöhykesuosituksia lä hemmäs väy lää, tulee ilmanlaatuvaikutukset ja -ratkaisut selvittää. Herkät kohteet (kou lut, päiväkodit, sairaalat, vanhainkodit) tulee sijoittaa riittävän etääl le vil kas lii ken tei sis tä väylistä. Kevyen liikenteen edellytyksiin tulee kiinnit tää huo mio ta ja kevyen liikenteen väylät sijoittaa siten, että kävelijöiden ja pyö räi li jöi den altistuminen ilmansaasteille minimoidaan. Puun pienpolton päästöt aiheuttavat merkittäviä terveyshaittoja. On huo lehdit ta va siitä, että puunpolton päästöt minimoidaan. Kaukolämpö, maalämpö ja aurinkoenergia ovat paikallisen ilmanlaadun kannalta suositeltavia lämmi tys muo to ja.

Vesihuoltoverkostot HSY on osallistunut yleiskaavaehdotuksessa esitettyyn vesihuollon yleis järjes te ly jen suunnitteluun. Vesihuollon yleisjärjestelyn suunnitelma perustuu maa-asen tei seen putkiverkkoon. Teknistaloudellisessa selvityksessä on kui ten kin todettu, että "mikäli alueelle rakennetaan yhdyskuntateknisen huol lon tunneli, tullaan siihen sijoittamaan päävesijohto ja kau ko läm pö johdot sekä aluetta palvelevia kaapelointeja. "Jotta päävesijohto sijoitettaisiin yh dys kun ta tek ni sen huollon tunneliin, tulee vaihtoehdon olla vesihuollon kan nal ta kokonaistaloudellisesti edullisin sijoitusvaihtoehto. Mikäli näin ei ole, niin vesijohto voidaan kuitenkin sijoittaa tunneliin, mutta HSY osallistuu kus tan nuk siin ainoastaan maa-asenteisen vesijohdon kustannusosuudella. Kuten selostuksessa on todettu, niin vesihuollon kannalta olisi edullisinta aloit taa rakentaminen yleiskaava-alueen länsiosasta. HSY:n vesihuollon laa jen tu mi sen kustannusjaossa noudatetaan Puitesopimusta kun ta tek niikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken. Vesihuoltoverkostojen ra ken ta mi sen kustannukseksi on selostuksessa arvioitu 190 miljoonaa euroa. Östersundomin vesihuoltosuunni telmat tulee tehdä yhteistyössä Helsin gin ja Vantaan kau pun kien, HSY:n ja Sipoon vesilai toksen kanssa. Jat ko suunnit te lus sa ote taan huomioon Porvoon - Sipoon suunnan kuntien mah dol liset ve si huol to yh tey det HSY:n verkostoon. Porvoon vedenjakelun var mis tami sek si on suun ni tel tu rakennettavaksi runkovesijohto Helsingistä Por vooseen, joka to teu tues saan kulkisi kaava-alueen läpi. Maanalaisen jätevedenpuhdistamon varaus Pääkaupunkiseudun asukasmäärän ennustetaan kasvavan voimakkaasti tu le vien vuosikymmenten aikana ja tämä tulee lisäämään jätevesien määrää. Elintason kasvusta johtuen myös asukaskohtainen ominaiskuormitus kas vaa etenkin typen osalta. Taustalla vaikuttaa myös ilmastonmuutos, jon ka toteutumisen voimakkuus vaikuttaa osaltaan vesimääriin. Edellä maini tut tekijät tulevat edellyttämään jätevedenpuhdistuksen kapasiteetin kasvat ta mis ta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti tulee ennusteen mukaan ylit ty mään 2020 luvulla ja yhtenä kapasiteetin lisäämisvaihtoehtona on uuden itäisen puhdistamon rakentaminen. Laajennustarpeiden osalta on otettu huomioon myös koko itäisen Uudenmaan tuleva kehitys sekä siir to yhteys tar peet nykyisestä viemäröintijärjestelmästä. Itäisellä puhdistamolla varau du taan n. 500 000 asukkaan jätevesien puhdistamiseen. Kaavassa merkinnällä et2 on osoitettu kallioalue, jolle voidaan sijoittaa maan alai nen jätevedenpuhdista mo ja puhdistamon edellyttämät maanpäälliset tilat ja alueet. Merkintä pitää si sällään kaksi vaihtoehtoista si joi tuspaik kaa, toinen Porvoonväylän etelä- ja toi nen pohjoispuolella. Jä te ve denpuh dis ta mon maanalaiset tilat vaativat noin 200x300 metriä kokoisen kallio re surs sin. Lisäksi puhdistamon maanpäällisille toi minnoille tulee olla käytet tä vis sä olevia alueita noin 2 ha.

Maanalaisen puhdistamon pystykuilut ja maanpäälliset pelastusreitit ra joitta vat osittain puhdistamon yläpuolista rakentamista ja tämä tulee ottaa huo mi oon puhdistamon yläpuolella olevan et1-merkinnän mukaisella alueel la. Hulevedet Vesihuollon toiminta-alue Selostuksessa todetaan, että yleiskaava-alueelle on laadittu huleve sien hal lin ta suun ni tel ma. Hulevesien hal linta toteutetaan Helsingin ja Vantaan kau pun kien ja Sipoon hu le ve si stra te gian tavoitteiden mukaisesti. Va luma-alu eet tulee huomioida ko ko nai suu te na. Hulevesien hallinnassa va raudu taan käyttämään ekologisia me ne tel miä, ku ten pintavalutusta, imeytystä, lam mi koi ta ja laskeutusaltaita. Rat kai suil la voidaan parantaa veden laatua, pa ran taa vesistön vir kis tys käyt tö ar voa ja ehkäistä hulevesi viemärien tul vimis ta. Lisäksi kosteikko ympäristöt lisäävät alueiden monimuo toisuutta. Nykyiset lammet, purot ja me renlahdet ovat hulevesisuunnittelun lähtökohtana. Mahdolliset uudet vesiuo mat, kosteikot ja lammikot pyritään sijoittamaan tarkoitukseen sopiville alu eille. Matalakasvustoisille ranta-alueille, joilla on luonnonsuojelullisia arvoja, ei saa rakentaa sellaisia rakenteita tai pen gerryksiä, jotka estävät luontaisen tulva dynamiikan toiminnan. Va luma-alu een pintavesien purkukohdat on säilytettävä nykyisellään tai niin, että tärkeiden luon tokohtien suojelulliset tavoitteet huomi oidaan. Yleiskaavassa todetaan vesihuollon osalta lisäksi, että vesihuollon toi minta-alu eet muuttuvat. Alueen nykyisestä talousveden jakeluverkosta vastaa pää osin Sipoon vesi- ja viemärilaitos. Sipoon vesi- ja viemärilaitoksen toimin ta-alu ee seen kuuluvat Landbon, Itäsalmen keskustan, Karhusaaren ja Kors nä sin kaava-alueet. HSY:n toimialueeseen kuuluvat Vantaan alueet ja ne Helsingin alueet, jotka kuuluivat ennen kuntaliitosta Helsinkiin tai Vantaa seen. Selostuksessa todetaan, että olemassa oleva vesihuoltoverkosto on mi toitet tu palvelemaan lähinnä nykyistä asukasmäärää. Nykyisellä ve den ja ke lujär jes tel mäl lä pystytään vedenjakelu järjestämään enintään 900 uudelle asuk kaal le. Jätevesien runkojohto kestää mitoitustilanteesta riippuen 3200-3800 asukkaan lisäyksen alueella. Kun Östersundom siirtyi osaksi Helsingin kaupunkia, vesihuollon osalta sovit tiin, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueet jäävät liitosalueen liittämisen yh tey des sä ennalleen. Östersundomin nykyisen vesihuoltoinfran omistaa, ve si huol los ta vastaa ja vesihuollon maksut perii siten Sipoon ve si huol to laitos. Östersundom on sovittu liitettäväksi HSY:n toiminta-alueeseen vaiheittain si tä mukaa kun uusia kaava-alueita toteutetaan alueella. HSY osallistuu Ös ter sun do min uusien kaavojen valmisteluun ja vesihuoltojärjestelmien suun nit te luun kuten muillakin uusilla kaava-alueilla Espoon, Helsingin, Kauniais ten ja Vantaan alueilla. Edelleen HSY toteuttaa tarvittavan uuden ve sihuol to jär jes tel män alueelle kustannuksellaan sekä kytkee olemassa olevan ve si huol to-omai suu den uuteen järjestelmään. Olemassaolevan ve si huol-

to-omai suu den luovuttamisesta Sipoon vesihuoltolaitokselta HSY:lle neuvo tel laan erikseen. Neuvottelussa käsitellään luovuttamiseen liittyvät pe riaat teet. Luovuttaminen toteutuu vaiheittain asemakaavoituksen edetessä, jol loin HSY:n toiminta-alue laajenee ja olemassa oleva vesihuolto-omaisuus siir tyy Sipoon vesihuoltolaitokselta HSY:lle. Jätehuolto Kaavan teknistaloudellisessa selvityksessä 12.11.2014 jätehuollosta on todet tu seuraavaa: Yleiskaava-alueesta Helsingin ja Vantaan kaupunkien alu eet kuuluvat HSY:n jätehuollon toimialueeseen. Sipoon kunnan vas tuulla olevista jätehuollon palvelutehtävistä vastaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Alueella noudatetaan voimassaolevia jätehuoltomääräyksiä, joiden mukai ses ti jätehuollolle varataan riittävät tilat. Tarkempi jätehuoltosuunnitelma teh dään suunnittelun edetessä. HSY:llä ei ole huomautettavaa teknistaloudellisessa selvityksessä esi tettyyn. HSY korostaa, että jatkosuunnittelun edetessä on hyvä olla yh tey dessä HSY:n jätehuoltoon muun muassa uusien keräystapojen (put ki kul je tusjär jes tel mät, korttelikohtaiset keräykset), pientaloalueiden kier rä tys pis teiden (pakkausjätteet) ja saariston jätehuollon järjestämiseen liittyvien yk sityis koh tais ten suunnitelmien osalta. Yhteenveto Östersundomin yhteinen yleiskaava on seudun maankäytön linjausten mukai nen ja sen raideliikenteeseen tukeutuva, täydentyvä yhdyskuntarakenne to teut taa seudun ilmastostrategian tavoitteita ja mahdollistaa kus tan nus tehok kaan infrastruktuurin toteuttamisen. HSY suosittaa, että rakentaminen aloi te taan yleiskaava-alueen länsiosasta, mikä olisi vesihuollon kannalta edul li sin ta. HSY suosittaa, että alueen toteuttamisjärjestyksen osalta huomioi daan, että raideliikenteen ratkaisu on päätettynä ja toteutusvaiheessa, kun asuntorakentaminen aloitetaan. HSY suosittaa myös, että alueen jatko suun nit te lus sa otetaan huomioon tulevaisuudessa merenpinnan nou susta sekä myrskyjen aiheuttamista lyhytaikaisista ääriarvioista aiheutuvat lisään ty vät tulvariskit. HSY esittää, että pääväylien varsien rakentaminen vaa tii huolellista suunnittelua, että ilmanlaatuongelmat saadaan ratkaistua. HSY edellyttää, että Östersundomin vesihuoltosuunni telmat tehdään yhteis työs sä Helsin gin ja Vantaan kaupunkien, HSY:n ja Sipoon vesilai toksen kans sa. Vii kin mä en jätevedenpuhdistamon kapasiteetti tulee ennusteen mu kaan ylit ty mään 2020 luvulla ja yhtenä kapasiteetin li sää mis vaih to eh tona on uuden itäi sen puhdistamon rakentaminen. Östersundom on sovittu lii tet tä väk si HSY:n toiminta-alueeseen vaiheittain sitä mukaa kun uusia kaa va-aluei ta to teu te taan alueella. HSY osallistuu Östersundomin uusien kaavojen val mis te luun ja vesihuoltojärjestelmien suunnitteluun.