Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Merikarvian kunta Kauppatie 40 29900 Merikarvia Lausunto VAREL Y/163/07.01/2014 28.5.2014 SAAPUNUT.. 3. 06. Z014 Viite: Lausuntopyyntönne 17.2.2014 Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos Hanke Yleiskaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa 12 tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston ja tähän liittyvän sähköaseman ja sähkönsiirto- ja huoltotieverkoston rakentaminen suunnittelualueelle. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a mukaisena yleiskaavana. Suunnittelualue sijoittuu noin 10 km pohjoiseen Merikarvian kunnan keskustaajamasta: pääosin Riispyyntien eteläpuolelle, Valtatien 8 (E8) ja Rantatien (6600) väliselle alueelle. Alueen pinta-ala on noin 780 ha. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 2,4-4,0 MW ja kokonaiskorkeus lavat mukaan luettuna enintään 200 metriä. Tuulivoimalat yhdistetään sähköverkkoon suunnittelualueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla joko Korpi-Matin tuulivoimapuiston sähköasemalle, Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähköasemalle tai rakennettavan Puukosken sähköaseman kautta Leväsjoen sähköasemalle. Ote yleiskaavaehdotuksesta on lausunnon liitteenä 1. Kaavoitustilanne Maakunta kaava Suunnittelualueella on voimassa 30.11.2011 vahvistettu Satakunnan maakuntakaava, joka tuli lainvoimaiseksi 13.3.2013 KHO:n päätöksellä. Suunnittelualueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu aluevarauksia. Suunnittelualueen länsiosa rajautuu luonnonsuojelualueeseen (SL, Mankaneva-Kakkurinneva, Mankanevan Natura-alue) ja myös alueen itäreunassa on suojelualue (S, Korvennevan vanha suolaidun). Alueen ulkopuolella koillisessa ja kaakossa on turpeenottoalueita (E03; Kotoneva ja Kirrineva) ja etelässä muutamia muinaisjäännöskohteita (sm). Lähin maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (kh), Korvenkangas, Riispyy, sijoittuu suunnittelualueen itäpuolelle Riispyyntien varteen. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPARISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 0295 022 500 ki~aamo.varsinais - suomi@ely- keskus.f1 fax (02) 251 1520 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi ltsenäisyydenaukio 2, 20800 TURKU PL 236, 20101 Turku

VARELY/163/07.01/2014 2/10 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Maakuntavaltuuston 13.12.2013 hyväksymässä, ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 suunnittelualueelle ei ole osoitettu tuulivoimaloiden aluetta. Korvennevan viereen suunniteltu Korpi-Matin tuulipuisto on osoitettu vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi. Yleis- ja asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Suunnittelualueen länsipuolelle laadittava Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavoitus on edennyt ehdotusvaiheeseen. Hankkeeseen liittyvät selvitykset Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). YVAohjelma valmistui toukokuussa 2013 ja YVA -selostus tammikuussa 2014. Yhteysviranomaisen lausunto YVA -selostuksesta valmistuu kesäkuussa 2014. YVA- ja osayleiskaavatyötä varten on laadittu luontoselvityksiä (liito-oravaselvitys, pesimälinnustoselvitys, lintujen syys- ja kevätmuuttoselvitys, lepakkoselvitys), muinaisjäännösinventointi, maisemaselvitys, asukaskysely sekä melu- ja vilkkumismallinnukset. EL Y -keskuksen kannanotto Satakunnan vahvistamismenettelyyn edenneessä vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Korvennevan suunnittelualuetta ei ole osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi maakuntakaavassa. Seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät maankäyttökysymykset tulee pääsääntöisesti tutkia ja ratkaista maakuntakaavassa ja yleiskaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan noudattaa maakuntakaavaa ohjeena. EL Y -keskus katsoo näin ollen, että Korvennevan varaaminen tuulivoimatuotantoon yleiskaavaluonnoksen mukaisesti edellyttäisi vaihemaakuntakaavan voimaan tultua maakuntakaavan muuttamista. Yleiskaavan luonnosvaiheen asiakirjojen perusteella EL Y keskus esittää seuraavat kannanotot: Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet edellyttävät, että alueidenkäytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen. Vastaavasti maakunnallisesti merkittävät maakunta-

VARELY/163/07.01/2014 3/10 kaavan mukaiset kulttuurihistoriallisesti rakennetun ympäristön arvokkaat aluekohteet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualuetta lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ovat Trolssin kylä ja kiviaidat lähimmästä tuulivoimalasta noin 5 km länteen ja Alakylä 9 km lounaaseen. Lisäksi 12-15 km:n etäisyydellä sijaitsevat Lankosken kylä ja kulttuurimaisema, Siipyyn kylä ja kalasatama, Leppijärven kylän kulttuurimaisema, Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta, Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri ja Otamon kylä. Maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 1993) ovat Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema noin 3 km koilliseen, Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema 5,5 km länteen sekä 6-14 km:n etäisyydellä sijaitsevat Lauttijärven kylä, Ylikylä ja Holmankosken kulttuurimaisema, Kasalan kylä ja kulttuurimaisema, Kasalan ka lasatama, Karvianourat ja Siikaisten kirkko ympäristöineen. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat noin 22 km etäisyydellä sijaitsevat Härkmeren kylä Kristiinan kaupungissa ja Ahlainen Porissa. YVA -selostuksessa on esitetty näkemäalueanalyysi, maisema-analyysi ja yhdeksän havainnekuvaa eri suunnista. Näkemäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy ympäröiville soille. "Lähialue" -vyöhykkeen (noin 0-5 km tuulivoimaloilta) arvokohteista ei ole näköyhteyttä voimaloille eikä maisemallisia haittavaikutuksia näin aiheudu. "Välialue" -vyöhykkeellä (noin 5-12 km) eniten tuulivoimaloita näkyy merelle, Storsjöträsketin länsiosiin hankealueen luoteispuolella, Iso Rydistönkeitaalle hankealueen koillispuolella ja Lauttijärvelle hankealueesta kaakkoon. Kohtalaista haittavaikutusta aiheutuu muutamille lähimmille asuinrakennuksille Lauttijärvellä ja vapaa-ajan rakennuksille joillakin saarilla ja merenrannalla."kaukoalue" -vyöhykkeellä (noin 12-25 km) tuulivoimaloita näkyy merelle, Siikaisjärvelle ja ehkä myös Leppijärvelle, Siipyyn viljelyaukeille ja Lankosken pelloille, mutta etäisyyden takia ne erottuisivat melko heikosti ja vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Väli- ja kaukoalueen arvokohteille tuulivoimalat eivät todennäköisesti näy. EL Y-keskus toteaa maisemavaikutusten arvioinnin riittäväksi ja sen tulokset oikeansuuntaisiksi. Koska voimalat sijoittuvat tasaiseen ja peitteiseen maastoon, maisemalliset haittavaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi kun tarkastellaan pelkästään Korvennevan hanketta. Melu- ja välkevaikutukset Kaavaselostuksen mukaan lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista. Tuulivoimaloista alle 2 km:n vyöhykkeelle sijoittuu 13 asuinrakennusta ja 6 lomarakennusta. Me/uvaikutukset Ympäristöministeriön "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" -oppaan (2012) mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason suunnitteluohjearvot on huomioitu kaavaselostukses-

VAREL Y/163/07.01 /2014 4110 sa. Ne ovat asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla päivällä 40 db ja yöllä 35 db. Tuulivoimaloiden melumallinnus on suoritettu VTI:n "Ehdotus tuulivoimamelun laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan" -raportin mukaisin menetelmin WindPROmelulaskentaohjelmalla. Raportissa esitetty standardiin ja sää- ja ympäristöolosuhdearvoihin ja tuulivoimalan melupäästön takuuarvoon pohjaava melumallinnus katsotaan Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014) - ohjeessa riittäväksi tuulivoimaloiden kaavoitus- ja YVA-menettelyjen melumallinnuksessa. Melumallinnukset tehtiin neljällä voimalatyypillä: Vestas V126, napakorkeus 120 m, Vestas V126 137 m, Vestas V112 137 m ja Nordex N117 141 m. Voimaloiden äänentasot olivat 105, 105,5 ja 107,5 db (LwA). Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4 (asteikolla 0-1, kova -pehmeä). Mallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden melu saattaa ylittää yöajan suunnitteluohjearvon 3-5 lomarakennuksen kohdalla. Asuinrakennusten osalta melutaso ei millään voimalatyypillä ylitä ohjearvoa. Mankanneva-Kakkurinevan soidensuojeluohjelma- ja Natura-alueella päiväajan ohjearvo voi ylittyä. Ulkomelun lisäksi mallinnettiin matalataajuinen melu rakennusten sisällä ja ulkona. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan asuntojen sisätiloissa käytetään tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun osalta asumisterveysohjeen (STM 2003: 1) mukaisia suunnitteluohjearvoja. Matalataajuinen melu jäi mallinnustulosten mukaan selvästi alle ohjearvon kaikissa asuinkiinteistöissä. Rakennusten ulkopuolella matalien äänien tasot olivat pahimmillaan noin 8 db sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuului 200 Hz terssi, vastaten noin 20 db voimakkuutta. Kaava-aineiston liitteenä olevassa YV A -selostuksessa on asianmukaisesti esitetty häiriintyvien kohteiden melumallinnustulokset sisältävä raportti. EL Y-keskus toteaa, että melumallinnusten perusteella tulisi valita hiljaisempi voimalamalli ja silloinkin suunnitteluohjearvot ylittyvät kolmen vapaa-ajan asunnon kohdalla. Osayleiskaava-alueen rajaus seurailee suunnilleen 45 db:n melualuetta. EL Y -keskus katsoo, että kaava-alueen rajauksen tulee ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 db:n melualue. Selostuksessa olisi hyvä esittää kaava-alueen rajaus ja 35 db:n meluvyöhyke samalla kartalla päällekkäin. Selostuksen mukaan tuulivoimalamelua voidaan vähentää tuulivoimaloiden valinnalla ja sijoittelulla ja säätä- ja ohjausjärjestelmän avulla. Rakennuslupavaiheessa voidaan tarvittaessa tehdä tarkemmat melumallinnukset Nord 2000-mallilla. YVAselostuksessa (s. 54) todetaan, että mikäli melun pitäminen suositusarvojen alapuolella ei ole mahdollista, joudutaan haitoista sopimaan kiinteistönomistajien kanssa. EL Y -keskus katsoo, että kaavasuunnittelun keinoin tulee pyrkiä sellaiseen tuulivoimaloiden sijoitteluun tai voimalamalliin liittyviin ratkaisuihin, ettei suunnittelun ohjear-

VAREL Y/163/07.01/2014 5/10 vojen ylityksiä tapahdu asuin- ja lomarakennusten tai luonnonsuojelualueen osalta. EL Y -keskus toteaa myös, että toiminnallisen säätelyn toteuttaminen, seuranta ja valvonta vaatisivat joko erillisiä ympäristönsuojelulain 85 mukaisia määräyksiä tai ympäristölupamenettelyä. Esitettyä sopimusmenettelyä ei voida suositella, koska melusta voi olla myös terveysvaikutuksia. Jatkosuunnittelussa ja seurannassa tulisi huomioida tuulivoimaloiden melun mallintamiseen, tuulivoimaloiden melupäästön todentamiseen mittaamalla ja tuulivoimaloiden melutason mittaamiseen altistuvassa kohteessa liittyvät ympäristöhallinnon ohjeet 2/2014, 3/2014 ja 4/2014 sekä, mikäli se aikataulullisesti on mahdollista, myös tuleva valtioneuvoston asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista. Välke vaikutukset Suomessa ei ole annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän varjostus /välkevaikutuksen määrästä, mutta ympäristöministeriön oppaassa (2012) suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Esimerkiksi Saksassa raja-arvot laskennallisille maksimitilanteille ilman auringonpaisteaikojen huomioonottamista ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä ja ns. todellisessa tilanteessa 8 tuntia vuodessa. Tanskassa sovelletaan todellisen tilanteen rajaarvona 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Välke-/varjostusmallinnus on tehty WindPRO-ohjelman Shadow-moduulilla napakorkeudeltaan 120- ja 137-metrisillä voimaloilla ns. todelliselle tilanteelle eli ottaen huomioon tuulivoimaloiden käyntiaika ja auringonpaistetunnit. Mallinnustulokset välkkymisen kestosta on esitetty neljälle havainnointipisteelle (läheisiä vakituisia ja lomaasuntoja). Suositusarvo 8 tuntia ei ylittynyt missään kohteessa. Vilkunnan kesto vaihteli välillä 3-7 tuntia vuodessa. Alle 8 mutta yli 1 tunnin varjostusvaikutuksia aiheutui 9 asuinrakennukselle ja 5 vapaa-ajan rakennukselle. Mankanevan Natura-alueen itäosaan aiheutuu yli 20 h/v ja keskiosaan 8-20 h/v varjostusvaikutuksia. EL V-keskus toteaa, että välkevaikutukset eivät ylitä suositusarvoja ja välkemallinnus on tehty kattavasti. Li nn ustova i kutu ks et Luonnonsuojelun näkökulmasta hanke on ongelmallinen erityisesti linnuston kohdistuvien yhteisvaikutusten kannalta. Yhdessä Korpi-Matin tuulipuiston kanssa hankkeet muodostavat vähintään 15 kilometriä leveän pohjois-eteläsuuntaisen esteen muuttolinnuille, joka on poikittainen ainakin hanhien luontaista muuttosuuntaa vastaan. Lisäksi alueella muuttaa ja pesii runsaasti petolintuja. Alueen sääksikanta on vielä vahva (10% Satakunnan kannasta pesii alle 5 kilometrin päässä hankealueesta) ja alueella pesii myös Suomessa harvalukuinen haarahaukka. Muita alueen arvokkaita petolintuja ovat merikotka ja mehiläishaukka. Pesimälinnuista myös kaakkuri saattaa kärsiä, ja laji on vaarassa jopa hävitä Mankanevan Natura-alueelta sen jäädessä kolmelta suunnalta tuulivoimaloiden ympäröimäksi.

VARELY/163/07.0'1/2014 6/10 Mikään yksittäinen turbiini ei merkittävästi lisää linnustoon kohdistuvaa riskiä muita enempää, vaan kysymys on turbiinien kokonaismäärästä ja hankalasta sijainnista muihin tuulipuistoihin nähden. Siksi vain luonnonsuojelun kannalta arvioiden hankkeen suunnittelua ei tulisi jatkaa ennen kuin mahdollinen Korpi-Matin tuulivoimapuisto on toiminnassa, jolloin voidaan seurata sen vaikutuksia lintujen lentoreitteihin ja käyttäytymiseen alueella. Korpi-Matin turbiinit saattavat ohjata merkittävästi enemmän lintuja Korvennevan alueella kuin hankkeen selvityksissä on tähän mennessä havaittu. Jatkosuunnittelussa pitää voida luotettavasti arvioida, ettei yhteisvaikutuksien kautta synny tuulivoiman rakentamista estäviä vaikutuksia linnustoon. Kaavamerkinnät ja -määräykset Koko yleiskaava-aluetta koskevissa määräyksissä sanotaan, että "Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyiswden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot." Tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista ollaan valmistelemassa valtioneuvoston asetusta kevään 2014 aikana, EL Y-keskus katsoo, että meluhaittojen ehkäisemistä koskevissa kaavamääräyksissä tulee viitata ainoastaan tuulivoiman suunnittelun ohjearvoihin. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei M-1 alueelle ei sijoiteta lainkaan melulle herkkiä toimintoja. EL Y-keskus katsoo, että kaavamääräys tulee muotoilla siten ettei alueella sallita asuinrakentamista. M-1 aluetta koskevaan määräykseen tulee näin ollen sisällyttää ehdoton rakentamisrajoitus (MRL 43.2 ). Kaavan yleismääräyksissä edellytetään, että "Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. " EL Y-keskus katsoo, että edellytykset kaavan toteuttamiseen tulee selvittää yleiskaavaa laadittaessa. Hyväksymismenettelyn sijaan kaavamääräyksissä on mahdollista edellyttää Puolustusvoimien kuulemista esim. lausunnon muodossa ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaavan pohjoisosassa sijaitseva Korvennevan alue on osoitettu EO -kohteeksi, jonka ulottuvuutta ei ole määritelty lainkaan. Kaavamääräys kuuluu: "TURPEENOTTO KOHDE. Alueen rajaus tarkentuu lupamenettelyssä. Turpeenoton toteuttamisessa on huomioitava lähialueen luontoarvot. Turpeenoton päätyttyä kohdetta voidaan käyttää maa- ja metsätalouteen." Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan "Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä paistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset." Satakunnan maakuntakaavassa Korvennevan aluetta ei ole varattu turvetuotantoalueeksi. Tuul ivoimayleiskaavassa ole tehty turpeenottoon liittyviä selvityksiä, eikä esitetty perusteita maakun-

VARELY/163/07.01/2014 7/10 takaavaan nähden. EL Y- keskus katsoo, ettei EO - merkinnälle näin ollen ole perusteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita koskevaa kaavamääräystä on tarpeen täydentää siten, ettei metsän käsittelyä saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Yhteisvaikutukset EL Y-keskuksen tiedossa olevat muut lähimmät tuulivoimahankkeet ovat suunnittelualueen vieressä länsipuolella Merikarvian Korpi-Matissa ja pohjoispuolella Merikarvian Halssissa. Muut lähimmät hankkeet sijaitsevat Kristiinankaupungin Mikonkeitaalla noin 9 km:n, Kristiinankaupungin Metsälässä noin 9 km:n, Siikaisten Leppijärvellä noin 10 km:n, Kristiinankaupungin Västervikissä noin 11 km:n, Siikaisten Jäneskeitaalla noin 11 km:n, Merikarvian Köörtilässä noin 17 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta. Lisäksi 20-50 km:n säteellä on noin kahdeksan muuta suurta tuulivoimapuistohanketta. Lähikuntien tuulivoimahankkeet on esitetty asianmukaisesti kartalla (kuva 25). Tuulivoimahankkeista voi syntyä erityisesti maisemaa ja linnustoa koskevia yhteisvaikutuksia. Lähimpien hankkeiden kanssa yhteisvaikutukset voivat koskea myös melua ja välkettä. Yhteisvaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa luvussa 5.3. Melun ja välkkeen yhteisvaikutusten tarkastelua varten Korvennevan ja Korpi-Matin voimalat mallinnettiin yhdessä. Yhteisvaikutukset aiheuttavat hieman melualueen laajenemista hankealueiden ympärillä ja varsinkin niiden välissä Timmerheidissä, Mankanevan suoalueella ja Ahvenjärven ja Annalammin alueella ja 35 db:n suunnitteluohjearvo ylittyy kolmen uuden lomarakennuksen osalta. Myös varjostusalue laajenee hieman hankealueiden välisellä alueella ja etenkin Mankanevan eteläosassa, Korvennevan lähialueen asuintai lomarakennuksiin kohdistuva varjostus ei lisäänny. Yhteisvaikutukset valtatien 8 liikenteeseen voivat olla merkittäviä, mikäli tuulivoimaloita rakennetaan samanaikaisesti. Maisemallisesti Korvennevan, Halssin ja Korpi-Matin tuulivoimapuistot näkyisivät lähialueen avoimiin tiloihin, erityisesti merelle ja soille. Ne muodostavat myös vähintään 15 km leveän pohjois-etelä-suuntaisen esteen lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan, mikä lisää muuttolintujen törmäysriskiä. Yhteisvaikutuksia voi aiheutua myös pesimälajeille ja kaakkureihin kohdistuvat vaikutukset voivat olla maakunnallisella tasolla merkittäviä. EL Y-keskus toteaa, että yhteisvaikutukset on pääosin käsitelty kattavasti. Linnustovaikutusten osalta on kuitenkin vielä tarpeen odottaa mahdollisen Korpimatin tuulivoimapuiston seurantatietoja. Näitä osin EL Y -viittaa kohdassa "linnustovaikutukset" yksilöityyn seurantatarpeeseen. Selostuksessa on myös vielä jatkossa tarpeen tarkemmin arvioida, vaikuttaisiko Korvennevan tuulivoimaloiden rakentaminen heikentävästi vaihemaakuntakaavaan merkityn Korpi-Matin toteuttamiskelpoisuuteen.

VARELY/163/07.01 /2014 Seuranta 8/10 Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat monitahoiset. Ne koostuvat luontoon ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista, melusta, varjostuksesta sekä näiden tekijöiden aiheuttamasta asuin- ja elinympäristön viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin kautta pyritään sellaiseen kaavaratkaisuun, ettei ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia syntyisi. Suunnitteluvaiheen arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta ja todelliset vaikutukset ilmenevät vasta kaavan toteutumisen myötä. Kaavan toteutumisesta aiheutuvien vaikutusten seurannan tarvetta ei ole käsitelty kaavaselostuksessa, mutta se on mukana YVA -selostuksessa. Jatkossa myös tuulivoimapuistohankkeen vaikutusten seurannasta tulisi kaavan laatimisen yhteydessä esittää keskeiset vaikutukset kattava seurantaohjelma, joka tu lisi mahdollisuuksien mukaan kytkeä hankkeen edellyttämiin lupiin. _I / - -~~ Ylitarkastajf uu111u r\.11aapi Ylitarkastaja Esa Hoffren TIEDOKSI Satakuntaliitto Satakunnan museo I Liisa Nummelin, liisa.nummelin@pori.fi, Leena Ko ivisto, leena. koivisto@nba.fi EL Y/Anu Lillunen, Ville Vasko

LIITE 1,... VAREL Y/163107.0112014 9110 ll,,\ ~ ll~pll"'f tt.i# \ 1,,. L ' "11n/r11/u~o (r A

VARELY/163/07.01 /2014 KORVENNEVAN TUUUVOIMAPUISTOH OSAYlEISKAAVA MERIKARVIAN KUNTA 10/10... s @ 0 UM.-.iA. MEfSÅTA1.0U$Y"1.T'A&NE"tAt.IA AJ~o.nv 1yrtu~.i-n..-~~Y>iKtqn. H'-*'' sa.,}011;il~ b.l,ll ye.lm~ Nflt t,qflm o.;o1111111-. l hi~.. ttkj 1itta 11at1en ttuo110- teiy:,,. llk!lft~j. Mt11 - jtc ff'~pl~ :f9'i.enmml'*l bjin;~..tnn1tian 2l~mttf.fi r~1~ t 11UU~«rrelorr,1a "'l ~11t~ ~fnlio.t~1ll lmm<i. SUO.Jl\.Uld.l.IE A.Loaboi,,,;y ldl!jmb.11 wbisia loinlft'1)1oa:i ta._,~ ~ voh<.jt d.mllfllioå~.anllil:a.t.~al.jltl:n~umvtll A1~11 1rwo:1nkiyt1100n mlllhd~lllo:i; U ~~~ ~v~~rdbdrtrl tah.lnkkai&&.l llll fmllfl 'ftll l~1itc.:o.r.ll lli1" mt.'1tlml:\vbll~l~~llitlltlrr l')'hf~ llllh hj~ojlllu!i~'f NW.. l t... i. &1 '1ii yn1~~~m1...,...i_a ~~Jit;..<WMIJWMCJ' IO~ turpe~nottc»<c» I OI. /i!ämn rv>a 1o.1 1Mt-ar..1:WllplltNflt~M luipt,tncilotl h.'*utwln'... 0-!I tt..oflllollilvalinalue.-i wr~ct U~ttM m.. jl~ioltlttfl. r~ton P'i\t'itrtal;OhdlilWoi'OIO:a&n EHERJlAHUOUQN)(OttOO M~!lMOfl ot6t6 l!ajl.-"'»p..miol'li:u'1k~ BllMl'rAl~... KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSA YLEISKAAVA Mittakaava 1:10 000 NYKYlr-JEN t JClJ,...OSTETT~VA. TIEYHTEYS.,.,.. _!j> CtUl!Ell... ~ENUUSI TWVHJEY-S vo"'~j.a,f<f)"mteysfaav( l#n<i~r...1111 on... 1&tt1,1 11 011v.,oi.- ria n ~fkt\tf'qr' 41P.. ~ ja lftiinllimn.-...ohe~ 'l'!.. IJ T'UlA.fYOIMALOCH:.U AUJ(. M!lfiUJ'.ni1ll;a~anfM: "'MM, ).l Qri ~ Sop&l a.tw'-'fol~t~ Vo.,..aloltl woman -.p -:C,.. 11.lito~.i11.-.9W'IQ~ fo!l0 "'4f\.Jt)t nof11mlt$11ml p ~ "191'1"i i\ Vot~ r~l~in-t'ip6tl)~puilhl... 1911 tqcja~uwq.tlolanil'..,..!t ~lt tw Twhciil'nllddiln <IOtH- M! b.jm ir,..t.11 i~wl \OltJflil-Wli6MMl:J ~elol1 in8lll1't 1'u..fäoh\1.IOidM l'l6c>tfu:wt9!il... ennia n t~o M. Tw~..O 'NI04lr1 kom>m t~w:wn-..wm! Ula,,_.,,~i~ ttf!uwnbo~ C#tlller'l ntllt;..ai~ Tuu~~Wi~ n O'ldl.'J Y '/l'ltt:iru!ij'\~ Mlttbl Yoi harj:j~:t PNa,,. m~*9b,l lln YlEISKMVA-AVJEEloi RA.lfl. ALUEENRA.lo\ - - -- MERI OHJEal lfen IAJ.SI MAAKAAPE1.l M..-.-,..n tumli tt»~ ttwh aoitliw~en roumwl ~Wt'*ttten,...,...1\- UJöNNCIN MC»O... OToeJUDt.'N~Nl\.l, TA ERJNISENAA\l(:)KAtAL~ ;.W4 rt ma~j'fll>l., lt t:;'t~ llft. ~h.'f' el11--'~~qt\!l1,> &.ÅMU 08'\ft nl.lmtro '-t& Jil ll,r()l"(jqmt~l\m n ll~~j;mtn.. LtJOMNON MONIMUOTOISt.IL<>EN i<anwj.ta PAJKALLl~ESHNtV'OkMAl.UE. Ai»~n~on py!sl\':11 ~ "'ct11ns;myml lietn. ~lil tl..'lllf\uma'q A&11 lllcnioatt...'l'jl\mrt ~km!aa. KOKO A.YlEt:IW'{M\U1f!rA fsqske;\iaj MJ.AM'fKSEJ 1 Mll(ili'1Jl._,. onl18'.jmj~~ ilt~~:n T7eot "-.ukollt.1r.n n9 0~1.>C... ""'9 )'!ri!ilaavt,., ow,lti1wi,.;1 "t'o!dlfln ktyl1m,-.kt..,sn 1'11Jb~llt.,_ lj\imll,...,._,dlf'i fl!im!nfl..._b 'f.!n myönu!rnmn PC!~ tciul~!oi3en ~lo fw...s11eilb~ ~--~OSOl!l!nul IUJJ.-.d~ al ~~bo~d.un s,p'iba )llåienu. a"u"m h- 12 ~wiimal.m ~ 1 l'lidwl wutim r.i\ rn..i110t!ail.. ti.dycwn~~ n1n..ahl<~mdon~ ~JH!tctn ;a.~'fuki 1.-5'lfp~ s;~ tti~... Etnell W Wll'ftiilfdjift tilli"ltl.itklwln ~t}'mllltmtt on latili'li h~~"""" P11d\ltM'fQin-Jtn PMe~na. WOHNON MOtrollfAJOTotSUl.CIEN ~r.na.lta Ul.JU AR'IJOKAS M UE M.eftl"!Wm~ o:i mi:f.tdol~«niw~~~ytltltn hll0ma~ ah1cmi ~~ Misw ditbtk.lrml"oll'll'u'-iucf'fto~mtyt\s«n l. ~tsol'toln. N la.ivoimai.alloks'111 OHJeeu.. INEN SIJAIHfl ~1omwD..,m11:a~~~Jt'111;1 r.ill1 1tc1"'1 U)'Mrtyyn ~mllfti:l«ln~n T~m~"~YGIPtali!'OIJen"'a~61lneto:sotcn;ut0tl.'s'1111in#lnol' n1lcorira.js~ncnuil!jllflmli!lr.tamål:t~jhun~ ~ ~lt~and1 1:.:1Mmir.llim.' ~ ymp.arincn"1~l'f''1rtölrlöll'n~ ol!uoan ~u~,. ' ~ml.. G1ötiWtotllttliiifal'l li~.,.il~mimti:l*» m tcjtmq11natijer~~ ~~l'mlt-'cnuth'4,...~min 1!4ie~ 1Akom&U~n :i.u11nltst luof"'9ntit