Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta että harjoittelupaikkojen työnantajilta kysyttiin heidän kokemuksistaan. Kyselyyn vastasi 100 opiskelijaa ja 94 työnantajaa. Vastausprosentti oli opiskelijoiden osalta 28 ja työnantajien osalta 48. Työnantajakyselyyn vastanneista suurin osa edusti julkista sektoria. Vastaajat työskentelivät melko tasaisesti eri kokoisissa organisaatiossa, lukuun ottamatta kaikkein pienimpiä, alle 10 hengen organisaatioita. Vajaa 30 % opiskelijoista löysi harjoittelupaikan Työelämäpalveluiden nettisivuilta. Sama määrä oli itse ottanut yhteyttä työnantajaan.
Opiskelijat odottavat harjoittelultaan ennen kaikkea uuden oppimista, oman alan mahdollisiin työtehtäviin tutustumista sekä uusien kontaktien luomista. Työtehtävien vähyys ja haasteiden puute olivat yleisimmät syyt sille, että harjoittelujakso ei vastannut odotuksia. 87 % opiskelijoista vastasi harjoittelujakson vastanneen odotuksia paljon vähemmän mitä sain. "Odotin... että tulisin tekemään paljon rutiininomaisia tehtäviä. Sain kuitekin yllättävänkin paljon vastuuta ja usein tuli tunne siitä, että on oikeasti auttanut ja samalla säästänyt asioihin harjaantunempien virkamiesten työtunteja tärkeisiin tehtäviin. monipuolista perehtymistä alaan. Toivoin, että ala osoittautuisi yhtä kiinnostavaksi kuin mitä olin ajatellut. Kontaktien solmimista. käytäntöä, kun on lukenut asioita vain kirjoista oli hienoa saada soveltaa oppimaansa. Odotin saavani tehdä sellaisia töitä, joissa on minulle koko ajan haastetta. että näen millaista työskentely oikeasti on kyseisessä paikassa. Halsin tutustua alan työtehtäviin siltä kannalta, voisinko itse tehdä kyseistä työtä tulevaisuudessa.
Muiden opiskelijoiden kokemukset vaikuttavat vain vähän. Lähes 70 % vastasi, että muiden opiskelijoiden kokemukset vaikuttivat harjoittelupaikan valintaan vähän tai ei lainkaan. Harjoittelupaikan valintaan vaikutti eniten työtehtävien kiinnostavuus. Myös mielenkiinto kyseistä organisaatiota kohtaan oli vahva peruste valinnalle.
Hyvässä ohjauksessa opiskelijoiden mielestä tärkeintä on alun perusteellinen ja yksityiskohtainen perehdytys sekä mahdollisuus kysyä tarvittaessa apua. Kunnollinen perehdytys mahdollistaa myös itsenäisen työskentelyn. 89 % vastaajista koki, että oli saanut riittävää ohjausta harjoitteluunsa Opiskelijoiden ajatuksia hyvästä ohjauksesta: Ohjaajani pohti myös mielellään ääneen työn "pohjavirtoja", tekemisen alla vaikuttavia periaatteita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja, mikä auttoi minua tekemään itsenäisiä päätöksiä sen sijaan, että olisin toistellut jatkuvasti erilaisia versioita pohjimmiltaan samoista kysymyksistä. Harjoittelija otetaan mukaan työyhteisöön täysivertaisena työntekijänä, jolloin työstä saa myös oikeanlaisen kuvan. Paneutuvaa. Ohjaukseen täytyy olla riittävästi aikaa ja ohjaajalla täytyy olla halu ohjata. Tekemällä oppii, joten paras tulos tulee, jos päästää harjoittelijan heti oikeisiin töihin ja tukee ja neuvoo tarvittaessa. Opiskelijat olivat harjoitteluun pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä ja vain 6 % vastaajista ei suosittelisi paikkaa muille. Syiksi tälle mainittiin mm. työpaikan tulehtunut ilmapiiri sekä puutteet ohjauksessa ja työtehtävien laadussa. Toiveeni huomioittiin hyvin, mikä on varmasti aika harvinaistakin. Ohjaaja oli kiinnostunut hyödyntämään juuri minun osaamistani töissä. Työt olivat sopivan vaativia, ja ohjaajani asenne oli, että mitä enemmän opin jotain hyödyllistä, sen parempi. Uskoisin, että tällainen ohjaus on siitä parhaasta päästä.
Työnantajien näkökulmasta onnistunut harjoittelu vaatii ennen kaikkea molemminpuolista motivaatiota. Työnantajien näkemyksiä onnistuneen harjoittelun avaintekijöistä: Usein harjoittelija tulee ensimmäiseen "oikeaan" koulutustaan vastaavaan työpaikkaan. Ohjaajalla on suuri vastuu siitä, millaisen kuvan harjoittelija saa työelämästä. Miten hänet otetaan vastaan ja miten häntä kohdellaan sinä aikana. Myös viimeinen päivä harjoittelupaikassa on tärkeä. Yhteinen kahvihetki, kiitokset tehdystä työstä ja pieni muisto harjoitteluajalta. Selkeät käytännöt yliopiston ja työnantajan yhteistyössä, aktiiviset opiskelijat. Harjoittelun perustana tulisi olla todellinen työ/ projekti, joka hyödyttää molempia osapuolia. Harjoittelijan taustan tietäminen mahdollisimman tarkasti. Tehtävien määrittely tämän kautta. Tehtävien mitoittaminen etukäteen niin, ettei tule tyhjäkäyntiä harjoitteluun.
Valtaosa kyselyyn vastanneista työnantajista oli tyytyväisiä sekä harjoittelijaan että rekrytointiprosessiin yleensä. Ei esiintynyt ongelmia, jollei hyvien hakijoiden suurta määrää ja siitä seuraavaa valinnan vaikeutta haluta lukea ongelmaksi. Turun yliopiston kesäharjoittelijaksi on aina ollut runsaasti hakijoita ja otetut harjoittelijat ovat poikkeuksetta olleet joko hyviä tai erittäin hyviä. Tänä vuonna toistaiseksi on ollut 4 harjoittelijaa. Kaikki sujunut toiveiden mukaisesti. Työtä oppii tekemään tekemällä työtä. Jokainen pystyy kehittämään itseään, mutta kaikki meidän harjoittelijat ovat olleet ahkeria ja miellyttäviä. Jokaisen olisi voinut rekrytoida harjoittelun päätyttyä. Ongelmia oli aiheuttanut lähinnä uusi tukisetelijärjestelmä. Myös liian vähäinen suunnittelu tai epäselvä työnjako organisaation sisällä koettiin ongelmaksi. Rekrytoitaessa opiskelijoita osalle ei ollut selvää olivatko he harjoittelutukikelpoisia vain ei. Liian kiire alussa harjoittelijan hypätä kyytiin, kesän hiljainen aika puolestaan tyhjäkäyntiä osin.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kiitos myös kyselyyn liittyvästä palautteesta; otamme sen huomioon ensi vuoden lomaketta suunniteltaessa. Kysymyksiä, palautetta ja kehitysehdotukisa voi lähettää osoitteeseen: hannele.kaitaranta@utu.fi