POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET



Samankaltaiset tiedostot
VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2012

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2015 TARKKAILUTULOKSET

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2014 TARKKAILUTULOKSET

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

KUIVASTENSUO Sijainti

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2016 TARKKAILUTULOKSET

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v M

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Bioenergia ry

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

VAPO OY JA PELSON VANKILA

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Lapin tulvatilannekatsaus

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

OLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

KAINUUN TURVETUOTANTOSOIDEN TARKKAILU 2016

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Transkriptio:

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336 VAPO OY KUOPION ENERGIA YLÄ-SAVON TURVE OY TURVERUUKKI OY JYRKÄN ENERGIATURVE OY HANNU JA JORMA PIIPPO OY HEINÄSUON TURVE OY KONNUN TURVE AY IMUTURVE OY MIKA TAPANINEN KY ASKO KARHUNEN ESKO KÄMÄRÄINEN JUHA REMES ERKKI KÄRKKÄINEN EERO HEIKKINEN T:MI TIMO NIIRANEN ELINKEINOYHTYMÄ TIKKANEN J & R POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA VUODEN 2012 TARKKAILUTULOKSET Vilponsuon pintavalutuskenttä 20.12.12 o KUORMITUSASEMAT o NILSIÄN REITIN JA HAUKIVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN TUOTANTOALUEIDEN VIRTAVESITARKKAILU o JÄRVITARKKAILU Lauri Heitto Minna Ilonen Kukkonen 31.12.2013

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 7 2. SÄÄ 2012... 8 Säätila... 8 Virtaamat ja vesivarat... 10 3. KUORMITUSASEMAT... 11 Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät... 11 Sijainti... 14 AHMONSUO... 15 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 15 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 15 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 15 Virtaama mittapadolla... 16 Veden laatu... 16 Kuormitus... 18 Pintavalutuskentän teho... 19 HIRSISUO... 20 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 20 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 20 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 20 Virtaama mittapadolla... 20 Veden laatu... 21 Kuormitus... 23 KEVATUSSUO... 25 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 25 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 25 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 25 Virtaama mittapadolla... 26 Veden laatu... 26 Kuormitus... 28 Pintavalutuskentän teho... 29 KOIVUSUO... 30 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 30 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 30 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 30 Virtaama mittapadolla... 30 Veden laatu... 31 Kuormitus... 33 Pintavalutuskentän teho... 35 KONNUNSUO... 36 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 36 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 36 Virtaama mittapadolla... 36 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 36 Veden laatu... 37 Kuormitus... 39 Pintavalutuskentän teho... 40 2

KONTTIMÄENALUSSUO... 42 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 42 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 42 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 42 Virtaama mittapadolla... 43 Veden laatu... 43 Kuormitus... 45 KORHOLANSUO... 47 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 47 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 47 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 47 Virtaama mittapadolla... 48 Veden laatu... 48 Kuormitus... 50 Pintavalutuskentän teho... 52 KUIVASTENSUO... 53 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 53 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 53 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 53 Virtaama pintavalutuskentältä lähtevässä mittapadossa... 54 Veden laatu... 55 Kuormitus... 56 Pintavalutuskentän + laskeutusaltaiden teho... 56 KURKISUO... 58 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 58 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 58 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 58 Virtaama... 58 Veden laatu... 60 Kuormitus... 61 Kemiallisen käsittelyn teho... 61 LIITTOSUO... 63 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 63 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 63 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 63 Virtaama mittapadolla... 63 Veden laatu... 64 Kuormitus... 66 Pintavalutuskentän teho... 68 MULTAHARJUNSUO... 69 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 69 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 69 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 69 Virtaama mittapadolla... 70 Veden laatu... 70 Kuormitus... 72 Pintavalutuskentän teho... 74 3

RIKKASUO... 75 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 75 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 75 Virtaama mittapadolla... 75 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 75 Veden laatu... 76 Kuormitus... 78 Pintavalutuskentän teho... 79 RUOKOSUO... 80 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 80 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 80 Virtaama mittapadolla... 80 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 80 Veden laatu... 81 Kuormitus... 83 Pintavalutuskentän teho... 85 TIIRINSUO... 86 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 86 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 86 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 86 Virtaama mittapadolla... 87 Veden laatu... 87 Kuormitus... 89 KIRKKOSUO PVK1... 91 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 91 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 91 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 91 Virtaama mittapadolla... 91 Veden laatu... 92 Kuormitus... 94 Pintavalutuskentän teho... 96 KIRKKOSUO PVK2... 97 Kuormitustarkkailun toimivuus 2012... 97 Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012... 97 Vesienkäsittelyjärjestelmä... 97 Virtaama mittapadolla... 97 Veden laatu... 98 Kuormitus... 100 Pintavalutuskentän teho... 102 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2012... 103 Koko vuoden 2012 tuotantosoilta tuleva bruttokuormitus (kg) eri valuma-alueilla... 107 4. PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU 2012... 108 Aittosuo Vapo PVK... 108 Heinäsuo Vapo PVK... 109 Heikinsuo PVK... 109 Härkäsuo... 110 Isoneva PVK... 110 Iso-Riistasuo PVK... 111 Kaikonsuo 1... 112 Kaikonsuo 2... 112 4

Kaikonsuo 3... 112 Kiertosuo PVK... 113 Oittilansuo PVK... 114 Pihlajasuo /1... 115 Pihlajasuo /2... 115 Pihkasuo... 116 Rahkasuo PVK... 116 Rastunsuo L16 PVK... 116 Rytisuo... 117 Tammasuo... 117 Teerisuo... 118 Vehkasuo... 118 Vilponsuo... 119 5. VIRTAVESITARKKAILU NILSIÄN REITILLÄ JA HAUKIVEDEN-KALLAVEDEN ALUEELLA 2012... 120 KURKISUO... 121 Sijainti... 121 Tuotanto ja pinta-alat... 123 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 123 Veden laatu... 124 Kurkisuon kuormituksen osuus Kutunjoen ainemäärissä... 129 Kurkisuon osuus Kutunjoen valuma-alueelta (4.265) lähtevästä kuormituksesta... 130 KUVANSI... 131 Yleistä... 131 Veden laatu... 132 LAIDINSUO... 140 Sijainti... 140 Tuotanto ja pinta-alat... 142 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 143 Veden laatu... 144 Laidinsuon kuormituksen osuus Kaatronpuron ja Venepuron ainemäärissä... 148 Laidinsuon kuormituksen osuus Pieni-Patajärven ja Patajärven valuma-alueen kokonaiskuormituksessa... 150 PIENI-PATAJÄRVI... 151 Yleistä... 151 Veden laatu... 151 PATAJÄRVI... 155 Yleistä... 155 Veden laatu... 155 KORHOLANSUO... 159 Sijainti... 159 Tuotanto ja pinta-alat... 161 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 161 Veden laatu... 162 Korholansuon kuormituksen osuus Manninpuron ainemäärissä... 165 Korholansuon osuus Liesjoen valuma-alueelta (4.286) lähtevästä kuormituksesta... 167 LIESJÄRVI... 168 Yleistä... 168 Veden laatu... 168 5

PIHKASUO-RYTISUO... 173 Sijainti... 173 Tuotanto ja pinta-alat... 175 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 175 Veden laatu... 176 Rytisuon turvetuotannon kuormituksen osuus Rytipuron ainemäärissä... 179 Pihka-Rytisuon osuus Luomajoen valuma-alueen (4.649) kuormituksesta... 180 RAHKASUO... 181 Sijainti... 181 Tuotanto ja pinta-alat... 183 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 183 Veden laatu... 184 Rahkasuon kuormituksen osuus Rahkasuon laskuojan ja Ahmapuron ainemäärissä... 187 Rahkasuon osuus Keyritynjoen alaosan alueen (4.671) kuormituksesta... 189 VILPONSUO... 190 Sijainti... 190 Tuotanto ja pinta-alat... 192 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 192 Veden laatu... 193 Turvetuotannon kuormituksen osuus Saunapuron ja Keyritynjoen ainemäärissä... 197 Vilponsuon osuus Keyritynjoen keskiosan alueen (4.672) kuormituksesta... 198 JALKALANSUO JA TAMMASUO... 199 Sijainti... 199 Jalkalansuo: Tuotanto ja pinta-alat... 201 Tammasuo: Tuotanto ja pinta-alat... 201 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 202 Veden laatu... 203 Jalkalansuo kuormituksen osuus Heminginpuron ainemäärissä ja sekä Jalkalansuon että Tammasuon kuormituksien osuus Luostanjoen ainemäärissä... 209 Jalkalansuon ja Tammasuon osuus Luostanjoen alueen (4.682) kuormituksesta... 211 ALA-LUOSTA... 212 Yleistä... 212 Veden laatu... 212 PIHLAJASUO (IMUTURVE Oy)... 223 Sijainti... 223 Tuotanto ja pinta-alat... 225 Virtaama ja näytteenoton edustavuus... 225 Veden laatu... 226 Pihlajasuon turvetuotannon kuormituksen osuus Pihlajapuron ainemäärissä... 229 Turvetuotannon osuus Raudanjoen valuma-alueen (4.585) kuormituksesta... 230 6. JÄRVITARKKAILUN LAUSUNNOT RAUTALAMMINREITIN, IISALMEN REITIN, NILSIÄN REITIN JA HAUKUVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN TARKKAILUJÄRVILTÄ 231 6

1. JOHDANTO Vuonna 2003 Vapo Oy:n ja Kuopion Energian Pohjois-Savon turvetuotannon kuormitusja vesistötarkkailut yhdistettiin yhdeksi yhtenäiseksi ohjelmaksi. Vapo Oy:n ja Kuopion Energian lisäksi mukana oli Ylä-Savon Turve Oy. Vuonna 2004 ohjelmaan liittyi Turveruukki Oy, vuonna 2005 Jyrkän Energiaturve Oy ja vuonna 2006 Konnun Turve Ay sekä Hannu ja Jorma Piippo Oy. Lisäksi ohjelmaan liittyi vuoden 2007 aikana pientuottajia Imuturve Oy, Asko Karhunen, Esko Kämäräinen, Juha Remes sekä Mika Tapaninen Ky, vuonna 2008 Eero Heikkinen sekä Erkki Kärkkäinen ja vuonna 2010 Elinkeinoyhtymä Tikkanen J & R. Tarkkailuohjelmien yhdistämisen tavoitteena oli yhtenäistää sisältöjä. Yhteisohjelman avulla on myös mahdollista keskittää tutkimusresursseja siten, että Pohjois-Savon turvetuotannon vesistövaikutuksista saadaan entistä luotettavampi käsitys. Tarkkailuohjelman uudistaminen käsiteltiin osapuolten ja ympäristöviranomaisen yhteisessä palaverissa 21.3.2002 ja alustavaa tarkkailuohjelma hyväksyttiin 22.4.2002 Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa (Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys 6.5.2002) Palavereissa päätettiin, että uusi ohjelma käynnistyy vuonna 2003. Tarkkailuohjelma koostuu kolmesta osasta: kuormitustarkkailu, virtavesitarkkailu ja järvitarkkailu. Ohjelma painottuu eri vuosina eri vesistöalueille (Rautalammin reitti, Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti sekä Haukiveden-Kallaveden alue) kolmen vuoden jaksoina. Vuonna 2010 aloitettiin kolmas kierros Rautalammin reitiltä. Vuosittaisen tarkkailuohjelman sisältö on päätetty mukana olevien tuottajien, Pohjois- Savon ELY-keskuksen, kuntien ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin yhteisessä palaverissa kevättalvella. Vuoden 2012 ohjelman sisällöstä sovittiin 4.4.2012 pidetyssä palaverissa (muistio Ossi Tukiainen/Pohjois-Savon ELY-keskus 8.4.2012). Vuoden 2012 vedenlaatutulokset ovat liitteessä 1 ja järviasemien loppukesän kasviplanktonin suppeat levälausunnot liitteessä 2. 7

2. SÄÄ 2012 Säätila Loppuvuoden 2011 sekä tarkkailuvuoden 2012 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuosi 2012 oli tavanomaista sateisempi: elokuu oli ainoa kuukausi, jolloin sademäärä jäi reilusti alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta 1971-2000). Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2011-2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuopion kuukausittainen sademäärä 2011-2012 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 8

Tammikuu oli lämpötilaltaan ja sademäärältään pitkän ajan keskiarvoon nähden normaali. Maaningan mittausasemalla lumen syvyys nousi pitkän ajan keskiarvon tasalle, noin 30 cm:iin. Helmikuu alkoi kireillä pakkasilla. Paikoin Itä-Suomessa lähenneltiin 40 pakkasastetta. Lumitilanne oli Ilmatieteenlaitoksen Maaningan mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vastaava ja yleisesti Itä-Suomessa noin puolisen metriä. Kuun loppupuolella sää lauheni ja sateli lunta, lumensyvyydet kasvoivat monin paikoin 60 cm:iin. Maaliskuussa alku- ja loppukuusta suojasäät sulattelivat hieman lumia, ja Maaningan Halolassa lumen syvyys oli 50 cm. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 2012 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuussa lumien sulaminen alkoi kunnolla viikolla 15. Kuun alku oli hieman pitkän ajan keskiarvoja kylmempi. Lumien sulaminen ajoittui hieman vuotta 2011 myöhemmäksi. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja vuotovesikausi jatkui vielä kuun loppupuolelle. Sateita saatiin jonkin verran viikoilla 18-20. Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia, koska pohjavedet olivat syksyn jäljiltä korkealla, ja routaakin oli maassa vielä toukokuun lopulle. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 2012. Kesäkuun alku oli viileähkö, kuun puolen välin paikkeilla ilma oli lämpimimmillään. Sateita saatiin reilusti pitkin kesäkuuta. Heinäkuu alkoi viileänä, mutta oli kuitenkin keskiarvoltaan tavanomainen. Itä-Suomessa oli sateista ja paikoin tuli ukkosmyrskyjäkin. Sademäärä Kuopiossa oli pitkän ajan keskiarvoon nähden jopa 1,5- kertainen. Elokuun oli lämpötilaltaan vaihteleva, mutta keskiarvoltaan tavanomainen. Sateita tuli pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan pitkän ajan keskiarvoa vastaava, vain toisella viikolla oli hieman viime vuosia viileämpää. Sateita saatiin tasaisen runsaasti. Lokakuun alkupuoli oli hiukan tavanomaista lämpimämpää, mutta sademäärät olivat selvästi runsaammat. Loppukuusta lämpötila painui jo hieman pakkasen puolelle. Loka-marraskuun vaihteessa Savo-Karjalan alueelle satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin parin päivän sisällä pois. Marraskuun alkupuolella lunta satoi lisää ja lämpötila laski pari astetta normaalia keskilämpöä alemmaksi. Lumi suli kuitenkin pois kolmannen viikon aikana ja lämpötila nousi selvästi plussan puolelle. 9

Joulukuu alkoi huomattavasti viime vuosia kylmempänä. Lämpötila vaihteli reilusti koko kuukauden nollakelistä lähes -30 asteen pakkasiin. Lunta satoi melko tasaiseen tahtiin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa vuonna 2012 on esitetty kuvassa 4. Virtaamat ja vesivarat Lumen esiintyminen loka-joulukuussa 2012. Lumen paksuus Pohjois-Savossa ylitti talvella 2011-2012 keskimääräiset arvonsa, vaikka lumen kertyminen alkoi hieman keskimääräistä myöhemmin. Paikalliset vaihtelut ovat suuria. Kallaveden pinta oli alkuvuonna noin 10-20 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Toukokuulla Kallaveden vedenpinnat lähtivät nopeaan nousuun ja Konnuksen kanavasta jouduttiin tekemään jopa lisäjuoksutuksia. Sateet nostivat vedenpinnat kesä-elokuussa jopa yli 40 cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Elokuun lopussa vedenpinnan nousu tasaantui, mutta pinnat pysyttelivät keskiarvoa korkeampina koko loppuvuoden. Onki- ja Porovedellä vedenkorkeudet nousivat nopeasti huhti-toukokuun vaihteessa ja Pohjois-Savon ELY-keskus antoi tulvariskivaroituksen. Haukiveden pinnankorkeus oli alkuvuonna lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa, kunnes se heinä-elokuussa nousi ennätyskorkealle. Nilsiän reitillä vedenkorkeudet olivat 20-30 cm viime vuosien keskiarvoa korkeampia. Vedenkorkeudet nousivat keväällä ja pysyivät säännöstelylupien ylärajojen tietämillä koko kesän. Loppuvuosi pysyi säännöstelylupien mukaisena, mutta virtaamat olivat korkeita. Myös Rautalammin reitin järvistä Pielaveden ja Iisveden pinnat pysyttelivät koko vuoden keskimääräistä korkeammalla. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä korkeammalla ja pinnat laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pohjavedet nousivat huhtikuussa voimakkaasti lumien sulamisen myötä. Kesän ja syksyn ajan runsaat sateet pitivät pinnat edelleen korkealla koko loppuvuoden. Pohjois-Savon järvien jäät olivat tammikuussa poikkeuksellisen ohuita. Jäät sulivat monin paikoin huhti- toukokuun vaihteessa. Jäänlähdön ajankohta oli melko tavanomainen. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät marras-joulukuun vaihteessa. 10

3. KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Vuonna 2012 monella tuotantoalueella virtaama oli hyvin vaihteleva ja erityisesti loppukesällä sekä loppusyksyllä oli useita melko lyhytaikaisia virtaamahuippuja. Osan huipuista näytteenotto tavoitti, mutta useat jäivät tavoittamatta. Tämän takia vuoden 2012 kuormituslaskennassa on tulvahuiput huomioitu pääsääntöisesti seuraavasti: Mikäli näytteenotto on ajoittunut tulvahuippuun, on näytteen pitoisuutta käytetty virtaamahuipun päiville. Muille päiville on käytetty edellisen ja/tai seuraavan näytteen keskipitoisuutta, mikäli ne eivät ole ajoittuneet ko. viikkoina tulvahuippuun. Mikäli kahden viikon jaksolle sattunut tulvahuippu ei ole näytteenottoajankohtana, on tulvahuipun päivien kuormitus laskettu erikseen käyttämällä vedenlaatutietona joko vuoden 2012 tulvahuippuihin (lukuun ottamatta kevättulvaa) ajoittuneiden näytteiden keskipitoisuutta tai niiden puuttuessa aiempien tarkkailuvuosien tulvahuippujen keskipitoisuuksia. 11

Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = n Brutto ominaiskuormitus viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= i, missä bruttoominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen n i 1 kokonaislukumäärä. Pohjois-Savon kuormitustarkkailuasemilla tuotannonaikaista tarkkailua tehtiin Hirsisuolla (viikot 17-48), Kevatussuolla (viikot 20-45) ja Konnunsuolla (viikot 20-48). Tässä kuormituslaskennassa on käytetty Pohjois-Savosta lisäksi intensiivisessä kuormitustarkkailussa olleita Ahmonsuota (viikot 18-47) ja Ruokosuota (viikot 18-47). tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. 12

Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta edellä mainituilla tuotannonaikaisen kuormitustarkkailun piirissä olleilla soilla arvioitiin vuonna 2012 Pohjois-Savossa sijaitsevien Konttimäenalussuon, Tiirinsuon ja Koivusuon sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Liittosuon ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. Liittosuon kuivatusvedet laskevat Pohjois-Savon alueella Iisalmen reitillä sijaitsevaan Korpijokeen. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on kuormitustarkkailuviikkojen Brutto ominaiskuormitus j j 1 ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Alue Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Pohjois-Savo Ahmonsuo, Ruokosuo 18-47 72 75 70 69 Hirsisuo 17-48 87 87 83 80 Kevatussuo 20-45 55 58 53 53 Konnunsuo 28-48 57 64 59 57 3. Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks esta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Touko-lokakuun (viikot 18-43) brutto-ominaiskuormitus, touko-lokakuun osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, 183 = viikot 18-43, 365 = koko vuosi. Kaikki jaksot laskettiin vastaavalla tavalla. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus touko lokakuu 183 * touko lokakuun osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja touko-lokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus 13

Sijainti Pohjois-Savo Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä, tuotannonaikaiset kuormitusasemat sinisellä neliöllä sekä pintavalutuskentän tehon tarkkailussa olevat suot ruskealla kolmiolla. 14

AHMONSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Näytteenotto ei tavoittanut loppukesän eikä loppusyksyn virtaamahuippuja Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 4.564 Rikkajoen va (198 km 2 ) Kunta: Pyhäntä Peruskarttalehti: 3324 09 Valmistelu alkoi: 2009 Tuotanto alkoi: 2011 Kuormittava ala: 85 ha Kuormitustarkkailu: 85 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Ahmonsuon kuivatusvedet johdettiin roudattomana kautena pintavalutuskentän kautta ja talvella laskeutusaltaan kautta Rikkajokeen 15

Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 3.5.-23.11.12 keskivirtaama 20,4 l/s keskivaluma 24,0 l/s*km 2 Pumppaus kentälle aloitettiin kevätvalunnan huipun jälkeen. Kuormitusnäytteenotto tavoitti touko-kesäkuun virtaamapiikit, mutta heinä-elokuun sekä lokamarraskuun virtaamapiikit jäivät pääosin tavoittamatta. Mittapato cm Telog cm Havainto Ero cm 3.5.2012 23 101,3 Skyt 78,3 10.5.2012 25 101,7 Skyt 76,7 16.5.2012 18 98,0 Skyt 80,0 23.5.2012 11 93,7 Skyt 82,7 5.6.2012 20 99,8 Skyt 79,8 19.6.2012 20 100,0 Skyt 80,0 5.7.2012 9 50,6 Skyt 41,6 17.7.2012 15,0 56,3 Skyt 41,3 2.8.2012 14,0 54,8 Skyt 40,8 16.8.2012 13,0 54,9 Skyt 41,9 30.8.2012 11,0 52,2 Skyt 41,2 13.9.2012 13,0 54,4 Skyt 41,4 27.9.2012 14,0 56,0 Skyt 42,0 11.10.2012 15,0 56,9 Skyt 41,9 24.10.2012 23,0 64,1 Skyt 41,1 15.11.2012 14,0 55,8 Skyt 41,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 24,0 28,2 Kesäkuu 14,8 17,5 Heinäkuu 20,3 23,9 Elokuu 23,0 27,1 Syyskuu 8,7 10,2 Lokakuu 26,3 30,9 Marraskuu 21,4 25,2 Joulukuu 16 viikot l/s l/s*km 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 35,1 41,3 19 43,8 51,5 20 24,2 28,5 21 8,2 9,6 22 6,2 7,2 23 19,4 22,9 24 10,6 12,4 25 23,8 28,0 26 7,6 9,0 27 7,0 8,3 28 25,2 29,6 29 25,5 30,0 30 16,3 19,2 31 36,9 43,4 32 52,5 61,8 33 12,4 14,6 34 9,0 10,6 35 7,8 9,2 36 6,3 7,5 37 7,4 8,7 38 11,5 13,5 39 10,2 12,0 40 26,5 31,2 41 18,4 21,6 42 46,3 54,5 43 22,4 26,3 44 20,4 24,0 45 18,3 21,5 46 26,8 31,5 47 28,1 33,0 48 49 50 51 52

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 16 16 min 7 2 10 10 2 25 14 3 50/mediaani 24 3 75 36 8 90 52 12 maks 240 14 keskiarvo 39 5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 21 17 10 25 21 25 38 29 50/mediaani 49 34 75 53 43 90 72 54 maks 120 75 keskiarvo 50 37 µg/l tuleva lähtevä min 1700 990 10 2450 1100 25 2800 1575 50/mediaani 3550 2300 75 4400 2825 90 5500 3300 maks 9600 4100 keskiarvo 4013 2249 µg/l tuleva lähtevä min 39 14 10 52 15 25 61 17 50/mediaani 87 23 75 100 26 90 110 32 maks 280 39 keskiarvo 93 23 17

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 41,3 179 1108 43 1,0 19 51,5 89 846 76 13 28 1,0 0,11 49 20 28,5 49 788 62 0,62 21 9,6 25 292 15 0,14 22 7,2 19 219 11 0,11 23 22,9 59 513,6 22 2,2 3,8 0,34 0,05 24 24 12,4 32 279 12 1,2 2,0 0,18 0,03 13 25 28,0 48 919 24 0,31 0,06 0,34 0,06 31 26 9,0 16 295 7,7 0,10 0,02 0,11 0,02 10 27 8,3 36 285 7,8 0,10 28 29,6 128 1024 28 0,36 29 30,0 52 1297 47 0,57 10 0,54 0,06 70 30 19,2 33 829 30 0,36 6,5 0,35 0,04 45 31 43,4 487 2061 101 1,3 32 61,8 694 2937 144 1,9 33 14,6 101 654 43 0,29 34 10,6 73 477 31 0,21 35 9,2 80 597 33 0,31 36 7,5 65 484 26 0,25 37 8,7 105 255 20 0,19 38 13,5 164 398 30 0,29 39 12,0 83 239 23 0,23 40 31,2 216 620 59 0,59 41 21,6 56 635 60 0,49 42 54,5 141 1600 151 1,2 43 26,3 68 683 73 11 41 0,61 0,23 52 44 24,0 62 622 66 10,4 37 0,56 0,21 48 45 21,5 56 557 59 9,3 33 0,50 0,19 43 46 31,5 82 463 65 0,44 47 33,0 86 485 68 0,46 48 49 50 51 52 18

Tarkkailukauden viikkojen 18-47 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen 18-47 kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 72 %, COD Mn :n osalta 75 %, kokonaistypen osalta 70 % ja kokonaisfosforin osalta 69 %. Ahmonsuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot 18-447 l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 24,1 113 749 48 4,9 16 0,50 0,10 38 tausta 42 10,4 0,42 netto 71 38 0,08 koko vuosi g/ha*vrk brutto 17,5 169 564 43 0,63 tausta 138 35 0,33 netto 30 7,6 0,30 kg/ha*v brutto 62 206 16 0,23 tausta 11 2,8 0,11 netto 51 13 0,12 Pintavalutuskentän teho Ahmonsuon pintavalutuskenttä vähensi melko tehokkaasti kiintoaineen, nitraattitypen, ammoniumtypen, fosforiyhdisteiden ja raudan pitoisuuksia sekä kohtalaisesti kokonaistypen pitoisuuksia. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 76 20 37 30 61 70 42 63 pit.red 1) 86 24 43 39 62 75 47 63 3.5.2012 50-19 29 28 10.5.2012 71 10 19-50 34 51 58 54 16.5.2012 80 18 26 55 23.5.2012 90 8 36 80 5.6.2012 79 33 61 8 85 72 50 71 19.6.2012 88 22 76 97 100 82 0 70 5.7.2012 98 67 89 95 17.7.2012 92-2 56 90 79 73 77 60 2.8.2012 70 8 46 68 16.8.2012 76 24 32 79 30.8.2012 58-47 -21 60 13.9.2012 30 33 30 73 27.9.2012 76 38 35 78 11.10.2012 95 55 47 74 24.10.2012 94 41 24 4 5 73 23 62 15.11.2012 77 26 14 73 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 19

HIRSISUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Hirsisuon virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 4.586 Talasjoen va (95 km 2 ) Kunta: Sonkajärvi Peruskarttalehti: 3342 06, 3431 04 Valmistelu alkoi: 1993 Tuotanto alkoi: 1993 Kuormittava ala: 61,3 ha, josta tuotannossa 49,4 ha Kuormitustarkkailu: 26,3 ha Ulkopuolisia vesiä kuormitusasemalla:7,1 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kaikki vedet johdetaan kahteen laskeutusaltaaseen, joista toinen laskee laskuojan kautta Ahveroiseen, toinen Hirsipuron kautta Ahveroiseen. 20

Virtaama mittapadolla Hirsisuon mittausjakso oli 26.4.- 2.12.12 keskivirtaama 16,7 l/s keskivaluma 63,7 l/s*km 2 Hirsisuon Telogin ja kenttämittausten ero vaihteli jonkin verran tarkkailujakson aikana. Anturin syvyys muuttui toukokuun lopulla. Mittapato Telog Havainto Ero cm cm cm 26.4.2012 38 50,6 Skyt 12,6 3.5.2012 25,2 38,2 Skyt 13,0 10.5.2012 28 42,4 Skyt 14,4 16.5.2012 2 13,4 Skyt 11,4 30.5.2012 5 0,0 Skyt -5,0 12.6.2012 11 3,5 Skyt -7,5 25.6.2012 11,0 2,2 Skyt -8,8 12.7.2012 11,0 3 Skyt -8,0 24.7.2012 9,0 2 Skyt -7,0 8.8.2012 38,0 36,4 Skyt -1,6 21.8.2012 11,0 3,2 Skyt -7,8 6.9.2012 10,0 2,2 Skyt -7,9 18.9.2012 12,2 4,9 Skyt -7,3 3.10.2012 20,0 14,1 Skyt -5,9 18.10.2012 32,0 24,5 Skyt -7,5 31.10.2012 13,0 4,5 Skyt -8,5 14.11.2012 14,0 6,7 Skyt -7,3 17.12.2012 10,0 1,5 Skyt -8,5 21 viikot l/s l/s*km2 17 140,9 535,7 18 64,2 244,2 19 41,0 156,0 20 5,9 22,3 21 4,5 17,2 22 1,7 6,4 23 18,0 68,4 24 5,9 22,4 25 19,9 75,8 26 7,0 26,7 27 5,2 19,7 28 11,5 43,9 29 7,3 27,9 30 3,4 12,8 31 3,0 11,3 32 22,8 86,8 33 7,1 27,0 34 7,3 27,8 35 5,5 20,9 36 8,0 30,5 37 7,3 27,6 38 12,0 45,7 39 8,5 32,3 40 17,7 67,4 41 11,1 42,0 42 35,6 135,4 43 15,5 58,8 44 16,3 61,9 45 17,9 68,0 46 19,0 72,4 47 28,4 107,8 48 9,5 36,1 l/s l/s*km 2 toukokuu 22,7 86,3 kesäkuu 11,8 45,1 heinäkuu 6,5 24,8 elokuu 9,9 37,6 syyskuu 8,7 33,1 lokakuu 19,1 72,5 marraskuu 19,9 75,7

Veden laatu mg/l lähtevä n 19 min 2 10 4 25 6 50/mediaani 9 75 12 90 18 maks 30 keskiarvo 10 O 2 mg/l lähtevä min 12 10 15 25 18 50/mediaani 22 75 26 90 42 maks 60 keskiarvo 25 µg/l lähtevä min 580 10 660 25 795 50/mediaani 920 75 1150 90 1940 maks 2400 keskiarvo 1083 µg/l lähtevä min 18 10 20 25 23 50/mediaani 27 75 30 90 34 maks 43 keskiarvo 27 22

Kuormitus Viikottainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Viikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 17 535,7 4629 8332 417 120 116 8,3 2,3 648 18 244,2 844 3587 194 3,8 19 156,0 404 3773 175 34 46 3,6 1,1 20 22,3 96 405 15 0,46 21 17,2 74 311 11 0,36 22 6,4 166 72 3,6 0,20 23 68,4 1773 768 39 2,1 24 22,4 155 503 14 0,41 25 75,8 524 1704 48 1,4 26 26,7 276 415 15 0,53 27 19,7 204 306 11 0,39 28 43,9 493 947 32 1,0 29 27,9 314 603 20 0,65 30 12,8 166 244 9,1 0,34 31 11,3 147 215 8,0 0,30 32 86,8 1324 2492 106 2,7 33 27,0 280 537 28 0,79 34 27,8 289 553 29 0,82 35 20,9 216 415 22 0,61 36 30,5 290 422 15 0,76 37 27,6 262 381 14 0,69 38 45,7 276 908 39 1,0 39 32,3 195 642 27 0,73 40 67,4 407 2386 122 15 58 1,6 0,47 163 41 42,0 254 1489 76 9,1 36 1,0 0,29 102 42 135,4 819 5146 222 33 85 2,8 0,82 199 43 58,8 356 2236 97 14 37 1,2 0,36 86 44 61,9 642 963 44 1,6 45 68,0 705 1057 49 1,8 46 72,4 125 1564 60 1,3 47 107,8 186 2329 89 1,9 48 36,1 62 779 30 0,62 23

Tarkkailukauden viikkojen 17-48 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen 17-48 kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 87 %, COD Mn :n osalta 87 %, kokonaistypen osalta 83 % ja kokonaisfosforin osalta 80 %. Hirsisuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot 17-48 l/s*km2 g/ha*vrk brutto 63,7 530 1453 65 37 63 1,4 0,89 240 tausta 121 30 1,2 netto 409 35 0,22 koko vuosi g/ha*vrk brutto 51,6 373 1030 48 1,1 tausta 85 22 0,93 netto 288 26 0,17 kg/ha*v brutto 136 376 18 0,40 tausta 31 8,2 0,34 netto 105 9,4 0,06 Tarkkailukauden touko-lokakuun brutto-ominaiskuormitukset 2004-2012. Vuoden 2008 osalta mukana ovat vain viikot 33-44 eli elo-lokakuu. Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe toukolokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 2012 63,7 530 1453 65 37 63 1,4 0,89 240 2011 56,5 427 1280 51 6,9 22 1,4 0,57 137 2010 37,8 341 689 36 4,1 13 0,96 0,40 177 2009 35,2 409 809 39 24 27 1,2 0,40 148 2008 42,3 290 721 42 13 48 1,0 0,87 275 2007 45,2 342 1415 63 9,3 30 1,2 0,51 148 2006 24,1 154 341 20 10,2 4,8 0,65 0,34 132 2005 20,9 211 251 14 1,4 3,2 0,52 0,14 82 2004 37,6 301 537 31 2,0 14 0,78 0,24 153 24

KEVATUSSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Näytteenotto ei tavoittanut kesän suurimpia virtaamahuippuja. Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 4.541 Salahmijärven lähialue (54 km 2 ) Kunta: Vieremä Peruskarttalehti: 3324 11 Valmistelu alkoi: 2005 Tuotanto alkoi: 2007 Tuotannossa 2012: 100 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kaikki vedet johdetaan roudattomana kautena pintavalutuskentän kautta laskuojaa pitkin Salahmijärveen. Talvella pintavalutuskenttä ei ole käytössä. 25

Virtaama mittapadolla Mittausjakso oli 16.5.-15.11.12. keskivirtaama 9,6 l/s keskivaluma 9,6 l/s*km 2 Kevatussuon näytteenotto ei tavoittanut kovin hyvin kesän virtaamapiikkejä. Kevatussuon Telog toimi melko vakaasti koko mittausjakson. Mittapato Telog Havainto Ero cm cm cm 16.5.2012 12,5 16,4 Skyt 3,9 23.5.2012 11,1 12,9 Skyt 1,8 3.6.2012 10 6,9 Skyt -3,1 19.6.2012 14 14,8 Skyt 0,8 5.7.2012 3 5,3 Skyt 2,3 17.7.2012 18 18,5 Skyt 0,5 2.8.2012 5 7,3 Skyt 2,3 16.8.2012 10,0 11,6 Skyt 1,6 30.8.2012 4,0 6,1 Skyt 2,1 13.9.2012 8,0 10,3 Skyt 2,3 27.9.2012 8,0 10 Skyt 2,0 11.10.2012 13,0 13,9 Skyt 0,9 24.10.2012 25,0 24,3 Skyt -0,7 15.11.2012 5,0 6,7 Skyt 1,7 viikot l/s l/s*km2 20 18,9 18,8 21 8,1 8,0 22 3,8 3,8 23 9,6 9,5 24 3,6 3,5 25 5,8 5,8 26 1,1 1,1 27 1,3 1,3 28 21,1 21,0 29 16,6 16,5 30 4,7 4,7 31 5,7 5,7 32 47,9 47,7 33 7,2 7,1 34 1,5 1,5 35 0,8 0,8 36 1,6 1,6 37 2,3 2,2 38 3,2 3,2 39 4,0 4,0 40 14,1 14,0 41 13,7 13,6 42 27,2 27,1 43 24,8 24,7 44 6,8 6,8 45 2,9 2,9 45 4,0 4,0 l/s l/s*km 2 toukokuu 5,7 5,6 kesäkuu 5,1 5,1 heinäkuu 10,0 10,0 elokuu 14,0 14,0 syyskuu 2,6 2,6 lokakuu 18,8 18,7 26

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 15 15 min 9 0,5 10 10 1 25 16 2 50/mediaani 19 3 75 38 4 90 43 8 maks 120 11 keskiarvo 30 3,4 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 22 22 10 26 33 25 32 41 50/mediaani 41 54 75 66 64 90 79 67 maks 98 73 keskiarvo 50 51 µg/l tuleva lähtevä min 1400 870 10 1500 1200 25 1650 1400 50/mediaani 2600 1400 75 3100 1650 90 4560 1960 maks 5800 2400 keskiarvo 2747 1525 µg/l tuleva lähtevä min 62 62 10 71 69 25 91 74 50/mediaani 130 78 75 260 85 90 380 110 maks 420 150 keskiarvo 187 85 27

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Viikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe l/s*km2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 20 18,8 33 666 23 1,1 21 8,0 6,9 332 10 0,51 22 3,8 3,3 157 4,6 0,24 23 9,5 16 445,2 12 0,63 24 3,5 6,1 165 4,3 0,24 25 5,8 5,0 363 7,9 0,42 26 1,1 1,0 70 1,5 0,08 27 1,3 5,5 70 1,7 0,08 28 21,0 91 1159 27 1,4 29 16,5 43 983 24 0,33 0,20 1,7 0,60 26 30 4,7 12 278 6,8 0,09 0,06 0,48 0,17 7,2 31 5,7 15 314 9,3 0,74 32 47,7 165 2348 58 3,3 33 7,1 25 351 8,6 0,49 34 1,5 5,1 73 1,8 0,10 35 0,8 2,1 45 1,0 0,07 36 1,6 4,1 88 2,1 0,13 37 2,2 1,0 115 2,7 0,16 38 3,2 1,4 162 3,8 0,23 39 4,0 6,9 161 4,1 0,26 40 14,0 24 570 15 0,91 41 13,6 35 470 14 0,80 42 27,1 70 937 28 1,6 43 24,7 235 854 43 9,2 4,5 1,7 0,43 20 44 6,8 18 234 7,0 0,40 45 2,9 7,6 101 3,0 0,17 28

Tarkkailukauden viikkojen 20-45 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen 20-45 kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 55 %, COD Mn :n osalta 58 %, kokonaistypen osalta 53 % ja kokonaisfosforin osalta 53 %. Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot 20-45 l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 9,9 32 443 12 3,2 1,6 0,69 0,40 18 tausta 9,9 17 4,3 0,17 netto 15 8,2 0,52 koko vuosi g/ha*vrk brutto 10,3 166 384 17 1,00 tausta 148 13 0,82 netto 18 4,5 0,18 kg/ha*v brutto 61 140 6,3 0,36 tausta 6,5 1,6 0,07 netto 54 4,7 0,30 Pintavalutuskentän teho Kevatussuon pintavalutuskentällä pitoisuusreduktio toimi erittäin hyvin kiintoaineen ja hyvin typpiyhdisteiden, kokonaisfosforin sekä raudan osalta.. Fosfaattifosforin pitoisuus kasvoi selvästi pintavalutuskentällä. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 89-15 38 40 85 47-67 53 pit.red 1) 91-3 47 45 84 56-121 56 10.5.2012 89-17 38 95 90-25 -450 56 16.5.2012 88-41 7 15 23.5.2012 93-23 7 11 5.6.2012 89-50 18 41 19.6.2012 97-16 59 50 5.7.2012 76-21 48 55 17.7.2012 83-68 0 53 87 8-68 59 2.8.2012 94-19 37 64 16.8.2012 89 16 53 71 30.8.2012 92 26 70 77 13.9.2012 99 14 56 76 27.9.2012 88-47 54 42 11.10.2012 73-25 25 32 24.10.2012 91 59 66 27 83 68-67 47 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 29

KOIVUSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia 1 Automaattinen virtaamamittaus ei toiminut 26.1.-27.3.. Virtaama tällä jaksolla on laskettu kenttämittausten perusteella. 2 Kevättulva meni suurelta osin mittapadon ohitse, ajanjakson 23.4.-30.4. virtaama perustuu arvioon. 3 Ylivuotoputki asennettu liian alas, koko kesän vettä meni myös sitä kautta suunnilleen yhtä paljon kuin mittapadolta. Mittapadon virtaama on kerrottu tämän takia kahdella. Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 14.734 Sulkavanjoen va (175 km 2 ) Kunta: Pielavesi Peruskarttalehti: 3314 03 Valmistelu alkoi: 2009 Tuotanto alkoi: 2011 Tuotanto: 39,6 ha Kuormittava ala: 46,5 ha Kuormitustarkkailu: 46,5 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä, josta vedet johdetaan Kolunpuron kautta Korpiseen. 30

Virtaama mittapadolla Mittausjakso: 1.1.-31.12.12 keskivirtaama 10,1 l/s keskivaluma 21,7 l/s*km 2 Kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevätvalunnan huipun. Syksyn virtaamahuippuja ei juuri tavoitettu. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm 21.1.2012 5 10,0 Skyt 5,0 11.4.2012 6 8,9 Skyt 2,9 19.4.2012 13,5 17,5 Skyt 4,0 25.4.2012 23 26,0 Skyt 3,0 2.5.2012 19,0 22,7 Skyt 3,7 10.5.2012 15,5 18,6 Skyt 3,1 21.5.2012 5,0 9,6 Skyt 4,6 4.6.2012 7,0 10 Skyt 3,0 20.6.2012 7,0 10,3 Skyt 3,3 2.7.2012 5,0 8,5 Skyt 3,5 16.7.2012 9,0 12,1 Skyt 3,1 30.7.2012 6,0 8,1 Skyt 2,1 14.8.2012 7,0 9,8 Skyt 2,8 27.8.2012 3,0 6,3 Skyt 3,3 12.9.2012 5,0 8,4 Skyt 3,4 24.9.2012 6,0 9,1 Skyt 3,1 8.10.2012 11,0 14 Skyt 3,0 23.10.2012 9,5 12,7 Skyt 3,2 7.11.2012 10,5 13,4 Skyt 2,9 26.11.2012 3,0 6,2 Skyt 3,2 19.12.2012 5,0 4,5 Skyt -0,5 l/s l/s*km 2 Tammikuu 3,3 7,2 Helmikuu 2,1 4,5 Maaliskuu 2,8 6,0 Huhtikuu 55,8 120,1 Toukokuu 9,8 21,0 Kesäkuu 3,4 7,3 Heinäkuu 4,9 10,6 Elokuu 5,2 11,3 Syyskuu 3,7 8,0 Lokakuu 13,9 29,8 Marraskuu 14,8 31,9 Joulukuu 1,9 4,2 31 viikot l/s l/s*km 2 1 4,7 10,2 2 3,5 7,6 3 2,9 6,2 4 2,2 4,8 5 2,1 4,5 6 2,1 4,5 7 2,1 4,5 8 2,2 4,6 9 2,2 4,8 10 2,3 5,0 11 2,4 5,2 12 2,5 5,4 13 4,4 9,5 14 4,1 8,8 15 11,6 25,0 16 19,7 42,4 17 185,0 397,9 18 31,6 68,0 19 18,3 39,3 20 7,0 15,1 21 3,6 7,7 22 3,4 7,3 23 2,9 6,2 24 2,0 4,4 25 5,2 11,1 26 2,5 5,3 27 1,4 3,1 28 5,8 12,5 29 7,8 16,8 30 5,1 10,9 31 3,5 7,6 32 11,3 24,2 33 4,8 10,4 34 2,8 6,0 35 2,7 5,7 36 2,8 6,1 37 2,9 6,2 38 4,3 9,2 39 5,3 11,3 40 4,9 10,6 41 14,5 31,1 42 28,9 62,1 43 10,2 21,9 44 19,0 40,8 45 20,6 44,2 46 12,2 26,2 47 7,6 16,3 48 7,6 16,3 49 1,7 3,6 50 2,6 5,5 51 2,5 5,4 52 1,3 2,7

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 24 24 min 4 1 10 4 2 25 6 2 50/mediaani 9 3 75 17 7 90 20 11 maks 51 18 keskiarvo 12 5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 21 25 10 40 38 25 47 48 50/mediaani 54 58 75 62 74 90 73 80 maks 75 110 keskiarvo 54 59 µg/l tuleva lähtevä min 1100 1200 10 2000 1630 25 2625 1875 50/mediaani 3000 2450 75 3300 3000 90 3470 3170 maks 4900 3900 keskiarvo 2917 2442 µg/l tuleva lähtevä min 42 34 10 65 55 25 75 64 50/mediaani 120 99 75 160 143 90 190 268 maks 230 520 keskiarvo 122 131 32

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 10,2 18 493 24 0,71 2 7,6 13 288 18 0,53 3 6,2 11 235 14 0,43 4 4,8 8,3 221 11 0,46 5 4,5 7,7 204 10 0,42 6 4,5 7,7 204 10 0,42 7 4,5 7,8 225 12 0,50 8 4,6 8,0 233 12 0,52 9 4,8 8,3 242 13 0,54 10 5,0 8,7 251 13 0,56 11 5,2 9,0 261 14 0,59 12 5,4 9,3 271 14 0,61 13 9,5 8,2 412 25 0,91 14 8,8 7,6 379 23 0,83 15 25,0 43 1038 63 10 30 2,6 1,6 67 16 42,4 73 1062 73 21 29 2,1 1,1 51 17 397,9 1031 8595 413 148 131 12 5,5 241 18 68,0 176 2175 100 16 24 2,6 0,82 56 19 39,3 68 1392 51 7,5 13 1,9 0,75 44 20 15,1 26 535 20 2,9 5,0 0,73 0,29 17 21 7,7 13 445 13 0,65 22 7,3 13 421 12 0,62 23 6,2 11 304 8,5 0,50 24 4,4 7,5 214 6,0 0,35 25 11,1 57 814 22 2,7 26 5,3 28 392 11 1,3 27 3,1 21 200 4,8 0,64 28 12,5 87 811 19 2,6 29 16,8 160 1177 32 4,1 30 10,9 104 763 21 2,6 31 7,6 105 725 21 3,4 32 24,2 230 1977 74 6,90 33 10,4 54 711 35 1,3 34 6,0 31 413 20 0,73 35 5,7 50 238 10 0,79 36 6,1 53 252 11 0,84 37 6,2 37 390 10 0,53 38 9,2 55 578 15 0,79 39 11,3 69 578 17 0,81 40 10,6 64 541 16 0,76 41 31,1 484 2045 83 4,0 42 62,1 510 3651 164 5,6 43 21,9 19 1136 57 1,1 44 40,8 35 2116 106 2,1 45 44,2 153 1949 115 25 46 2,1 0,84 65 46 26,2 91 1154 68 15 27 1,2 0,50 38 47 16,3 56 720 42 9,2 17 0,76 0,31 24 48 16,3 28 733 37 0,93 49 3,6 6,2 161 8,0 0,20 50 5,5 10 249 12 0,32 51 5,4 14 300 16 0,41 52 2,7 7,1 151 8,2 0,21 33

Tarkkailukauden touko-lokakuun (viikot 18-43) sekä koko vuoden brutto- ja nettoominaiskuormitukset Koivusuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot 18-43 l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 16,2 97 880 33 8,9 14 1,9 0,62 39 tausta 16,2 28 7,0 0,28 netto 69 26 1,6 koko vuosi g/ha*vrk brutto 21,8 81 866 39 1,6 tausta 38 9,4 0,38 netto 43 30 1,2 kg/ha*v brutto 30 316 14 0,57 tausta 14 3,4 0,14 netto 16 11 0,44 34

Pintavalutuskentän teho Koivusuon pintavalutuskentällä kiintoaineen pitoisuusreduktio oli hyvä, kokonais- ja ammoniumtypen sekä raudan kohtalainen. Fosforiyhdisteiden pitoisuudet ja humuspitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkulutus sen sijaan kasvoivat pintavalutuskentällä. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 55-10 16-236 16-6 -14 19 pit.red 1) 57-10 16-60 27-8 10 24 3.1.2012 71 14 7 52 23.1.2012 82 4 16 52 16.2.2012 71-21 11 32 27.3.2012 80-25 6 21 11.4.2012 67-14 9-991 39 25 21 34 19.4.2012 50 15 0-10 1 12 6 13 25.4.2012 73-19 -9-19 -23 19-33 3 2.5.2012 40 10 15 30 10.5.2012 60 2 17-69 28 14-83 13 21.5.2012 78-8 30 30 4.6.2012 71-14 33 23 20.6.2012 88-15 30-47 2.7.2012 58-25 25-71 16.7.2012 45-14 24-75 30.7.2012 20-55 6-160 14.8.2012 67-5 -3 0 27.8.2012 44 19 34-72 12.9.2012 36-30 37-20 24.9.2012 30-5 37 0 8.10.2012-13 -1 37-25 23.10.2012 75 3 9 21 7.11.2012 33 0 12-91 33 24 19 35 26.11.2012 50 0 4 11 19.12.2012 67-31 -17 20 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 35

KONNUNSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Näytteenotto ei tavoittanut pääosaa loppukesän ja loppusyksyn virtaamahuipuista. Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 4.564 Rikkajoen va (198 km 2 ) Kunta: Pyhäntä Peruskarttalehti: 3324 06 Valmistelu alkoi: 1978 Tuotanto alkoi: 1982 Kuormittava ala: 288,6 ha Tuotannossa: 248,6 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kuivatusvedet johdetaan Lamujärveen laskevaa pohjoisinta lohkoa lukuun ottamatta laskeutusaltaiden ja kahden pumpun kautta kahdelle pintavalutuskentälle. Lamujärveen laskevalla lohkolla vedet kulkevat laskeutusaltaan kautta. Kuormitusnäytteenotossa on mukana pohjoisten osien (keltainen alue) kuivatusvedet lukuun ottamatta Lamujärveen laskevaa lohkoa. 36

Virtaama mittapadolla Mittausjakso oli 16.5.-30.11.2012 keskivirtaama 41,4 l/s keskivaluma 15,3 l/s*km 2 Konnunsuon pintavalutuskentältä lähtevä virtaama oli hyvin vaihteleva vuonna 2012. Näytteenotto kattoi hyvin touko-kesäkuun virtaamapiikit, mutta huonosti heinäelokuun ja loka-marraskuun. Konnunsuon Telogin lukemien ja mittapadolta mitattujen lukemien ero vaihteli jonkin verran tarkkailujaksolla. Mittapato Telog Havainto Ero cm cm cm 16.5.2012 27 29,3 Skyt 2,3 23.5.2012 18 21,3 Skyt 3,3 5.6.2012 20 23,2 Skyt 3,2 19.6.2012 31 38,1 Skyt 7,1 5.7.2012 12 13,5 Skyt 1,5 17.7.2012 24,0 24,6 Skyt 0,6 2.8.2012 23,0 23,3 Skyt 0,3 16.8.2012 26,0 30,7 Skyt 4,7 30.8.2012 11,0 11,4 Skyt 0,4 13.9.2012 11,0 10,9 Skyt -0,1 27.9.2012 16,0 15,6 Skyt -0,4 11.10.2012 20,5 25 Skyt 4,5 24.10.2012 34,0 35,9 Skyt 1,9 15.11.2012 23,0 27,9 Skyt 4,9 viikot l/s l/s*km2 20 73,5 27,2 21 22,5 8,3 22 6,8 2,5 23 25,9 9,6 24 7,1 2,6 25 72,2 26,7 26 14,9 5,5 27 10,7 3,9 28 40,8 15,1 29 52,5 19,4 30 30,8 11,4 31 98,7 36,6 32 109,9 40,7 33 67,2 24,9 34 14,0 5,2 35 7,2 2,7 36 5,5 2,0 37 5,2 1,9 38 21,6 8,0 39 21,6 8,0 40 68,7 25,4 41 46,0 17,0 42 87,5 32,4 43 68,6 25,4 44 36,9 13,7 45 69,0 25,5 46 43,7 16,2 47 54,1 20,0 48 16,0 5,9 l/s l/s*km 2 toukokuu kesäkuu 28,1 10,4 heinäkuu 36,0 13,3 elokuu 61,8 22,9 syyskuu 12,9 4,8 lokakuu 62,9 23,3 37

Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n 19 19 min 4 0,5 10 8 1 25 11 2 50/mediaani 19 3 75 34 4 90 54 26 maks 65 65 keskiarvo 25 9 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 18 18 10 21 19 25 23 22 50/mediaani 27 29 75 36 33 90 41 38 maks 52 44 keskiarvo 30 28 µg/l tuleva lähtevä min 520 460 10 944 488 25 1050 535 50/mediaani 1100 650 75 1500 720 90 1740 1120 maks 2000 2000 keskiarvo 1241 746 µg/l tuleva lähtevä min 55 22 10 66 24 25 74 32 50/mediaani 100 40 75 115 61 90 138 110 maks 180 120 keskiarvo 101 54 38

Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Viikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 20 27,2 12 518 12 0,56 21 8,3 14 231 3,5 0,12 0,06 0,24 0,12 5,0 22 2,5 4,4 70 1,1 0,03 0,02 0,07 0,03 1,5 23 9,6 25 249 4,7 0,11 0,02 0,33 0,16 7,0 24 2,6 6,9 69 1,3 0,03 0,01 0,09 0,04 1,9 25 26,7 46 693 14 0,44 0,06 0,65 0,23 18 26 5,5 10 143 3,0 0,09 0,01 0,13 0,05 3,7 27 3,9 1,7 99 2,3 0,17 28 15,1 6,5 379 8,6 0,64 29 19,4 34 571 11 0,20 0,08 0,67 0,29 15 30 11,4 20 335 6,4 0,12 0,05 0,39 0,17 9,0 31 36,6 95 979 23 0,35 0,35 1,5 0,66 32 32 40,7 106 1091 26 0,39 0,39 1,7 0,74 35 33 24,9 43 904 15 0,22 0,05 0,73 0,30 21 34 5,2 9,0 189 3,1 0,04 0,01 0,15 0,06 4,4 35 2,7 9,3 86 1,6 0,25 36 2,0 7,0 65 1,2 0,19 37 1,9 6,6 59 1,2 0,18 38 8,0 28 249 4,8 0,76 39 8,0 21 187 3,9 0,06 0,09 0,32 0,15 6,6 40 25,4 66 593 13 0,18 0,29 1,0 0,48 21 41 17,0 29 353 7,9 0,44 42 32,4 56 672 15 0,84 43 25,4 22 483 12 0,83 0,05 0,50 0,24 16 44 13,7 12 260 6,3 0,45 0,03 0,27 0,13 8,6 45 25,5 22 485 12 0,84 0,06 0,51 0,24 16 46 16,2 14 266 6,7 0,99 0,15 0,31 0,14 10 47 20,0 17 329 8,3 1,2 0,19 0,38 0,17 12 48 5,9 5,1 97 2,5 0,36 0,06 0,11 0,05 3,6 39

Tarkkailukauden viikkojen 20-48 sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus laskettiin Konttimäenalussuon, Tiirinsuon, Koivusuon ja Liittosuon ympärivuotisten asemien avulla. Laskennassa käytettiin em. soiden viikkojen 20-48 kuormitusosuutta koko vuoden kuormituksesta, joka oli kiintoaineen osalta 57 %, COD Mn :n osalta 64 %, kokonaistypen osalta 59 % ja kokonaisfosforin osalta 57 %. Konnunsuo Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe viikot 20-48 l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 15,3 26 369 8,0 0,35 0,10 0,49 0,22 12 tausta 15,3 26 6,6 0,26 netto -0,7 1,4 0,22 koko vuosi g/ha*vrk brutto 13,6 133 338 11 0,82 tausta 110 4,7 0,58 netto 23 5,9 0,23 kg/ha*v brutto 49 123 3,9 0,30 tausta 8,6 2,1 0,09 netto 40 1,7 0,21 Pintavalutuskentän teho Konnunsuon pintavalutuskentällä 2 pitoisuusreduktio toimi hyvin kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta.. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo 83 4 45 82 96 56 36 73 pit.red 1) 89 6 49 85 97 53 43 74 10.5.2012 90 17 58 88 94 53 9 62 16.5.2012 98 12 54 63 23.5.2012 89-7 55 88 95 55 24 73 5.6.2012 84-36 -10 90 99 49 5 66 19.6.2012 97 14 48 91 97 71 33 72 5.7.2012 88-7 33 55 17.7.2012 83 6 35 86 97 60 50 76 2.8.2012 80 23 33 84 91 59 45 78 16.8.2012 96 19 59 88 99 69 18 73 30.8.2012 60 3 54 39 13.9.2012 67-24 53 35 27.9.2012 77-13 56 93 97 65 60 82 11.10.2012 75 11 45 63 24.10.2012 98 35 72 89 99 79 52 71 15.11.2012 88 17 40 29 95 67 67 73 10.12.2012 56-10 36 8 + = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 40

Huom. Alla olevassa taulukossa tulokset ovat vuoteen 2006 asti eteläiseltä pintavalutuskentältä 1, vuonna 2007 tarkkailu siirrettiin pohjoiselle pintavalutuskentälle 2. Vuosi Kiintoaine Kok.N Kok.P % % % 2012 83 45 56 2011 80 44 54 2010 71 48 64 2009 61 57 67 2008 88 56 71 2007 89 49 63 2006 57 43 31 2005 59 34 9 2004 55 31 34 2003 33 31 28 2002-42 18-6 2001 59 40 51 2000 56 39 8 41

KONTTIMÄENALUSSUO Kuormitustarkkailun toimivuus 2012 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Padottamisen vuoksi virtaama jouduttu arvioimaan 14.4.- 17.4., 22.4.-30.4., 12.5., 18.6.- 19.6., 8.8.-9.8. ja 18.10. Sijainti ja pinta-alatiedot v. 2012 Vesistöalue: 4.614 Ventojoen va ( 92 km 2 ) Kunta: Nilsiä Peruskarttalehti: 3334 01 Valmistelu alkoi: 1999 Tuotanto alkoi: 2000 Kuormittava ala: 73 ha, josta tuotannossa oli 58 ha Kuormitustarkkailu: 73 ha (100 % koko alasta) Ulkopuolisia vesiä kuormitusasemalla: 0 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vesiensuojelurakenteina on sarkaojaaltaat varustettuna sihtiputkilla, kokoojaojissa virtaaman hidastusrakenteet, laskeutusallas sekä ennen Kotajärveä vesien jako maatumalle Kotajärven rannalla. 42

Virtaama mittapadolla Mittausjakso oli 1.1.-31.12.2012 keskivirtaama 20,7 l/s keskivaluma 28,3 l/s*km 2 Näytteenotto tavoitti hyvin kevätvalunnan sekä kesäheinäkuun valuntahuiput. Elokuun ja loka-marraskuun valuntahuiput jäivät sen sijaan pääosin tavoittamatta. Mittapato cm Telog cm Havainto Ero cm 4.1.2012 11 23,4 Skyt 12,4 6.2.2012 8 19,8 Skyt 11,8 21.3.2012 9 20,0 Skyt 11,0 11.4.2012 9,0 19,8 Skyt 10,8 18.4.2012 34,0 50 Skyt 16,0 26.4.2012 54,0 65,7 Skyt 11,7 2.5.2012 21,0 32,1 Skyt 11,1 8.5.2012 13,0 26,8 Skyt 13,8 24.5.2012 15,0 22,0 Skyt 7,0 7.6.2012 15,0 22,8 Skyt 7,8 18.6.2012 tulvii 102,3 Skyt 3.7.2012 16,0 23,1 Skyt 7,1 19.7.2012 38,0 52,1 Skyt 14,1 1.8.2012 9,0 23,6 Skyt 14,6 15.8.2012 11,0 24,3 Skyt 13,3 28.8.2012 9,0 22,7 Skyt 13,7 10.9.2012 13,0 26 Skyt 13,0 27.9.2012 24,3 38,4 Skyt 14,1 10.10.2012 13,0 27,4 Skyt 14,4 24.10.2012 24,1 39,2 Skyt 15,1 8.11.2012 12,0 25,8 Skyt 13,8 27.11.2012 14,0 28,5 Skyt 14,5 18.12.2012 6,0 19,3 Skyt 13,3 l/s l/s*km 2 Tammikuu 6,2 8,4 Helmikuu 4,1 5,7 Maaliskuu 5,4 7,4 Huhtikuu 69,4 95,1 Toukokuu 24,5 33,6 Kesäkuu 36,0 49,3 Heinäkuu 27,6 37,8 Elokuu 17,5 24,0 Syyskuu 16,0 21,9 Lokakuu 21,7 29,7 Marraskuu 18,5 25,4 Joulukuu 1,2 1,6 43 viikot l/s l/s*km 2 1 7,9 10,8 2 5,9 8,0 3 5,6 7,7 4 4,9 6,8 5 4,1 5,6 6 3,8 5,1 7 4,2 5,7 8 4,5 6,2 9 5,6 7,6 10 4,9 6,6 11 5,0 6,8 12 5,1 7,0 13 6,1 8,4 14 5,3 7,3 15 49,7 68,0 16 82,6 113,1 17 138,4 189,6 18 50,5 69,1 19 41,1 56,3 20 16,4 22,5 21 13,7 18,8 22 14,4 19,7 23 27,8 38,1 24 24,8 34,0 25 74,9 102,6 26 22,6 30,9 27 15,3 20,9 28 36,7 50,3 29 47,6 65,2 30 18,6 25,5 31 12,3 16,9 32 51,6 70,6 33 7,1 9,7 34 5,1 6,9 35 4,1 5,6 36 18,7 25,6 37 12,1 16,5 38 11,1 15,2 39 25,7 35,2 40 25,0 34,3 41 7,5 10,3 42 53,4 73,2 43 8,9 12,3 44 11,9 16,3 45 13,7 18,7 46 26,0 35,6 47 23,5 32,2 48 5,8 7,9 49 0,9 1,2 50 1,3 1,8 51 1,6 2,1 52 1,1 1,5

Veden laatu mg/l lähtevä n 23 min 7 10 9 25 12 50/mediaani 14 75 22 90 42 maks 220 keskiarvo 27 O 2 mg /l lähtevä min 16 10 17 25 23 50/mediaani 34 75 38 90 41 maks 91 keskiarvo 33 µg/l lähtevä min 1700 10 1820 25 1900 50/mediaani 2100 75 2350 90 2780 maks 5100 keskiarvo 2300 µg/l lähtevä min 45 10 47 25 54 50/mediaani 59 75 65 90 87 maks 230 keskiarvo 68 44