LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

Samankaltaiset tiedostot
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Uusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

DEE Sähkötekniikan perusteet

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Osakäämikoneiden mittausohje

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

EMC Mittajohtimien maadoitus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Petteri Malinen KOMPENSOINTI OUTOKUMMUN ENERGIA OY:N SÄHKÖVERKOSSA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

KAIVOSALUEEN JAKELU- VERKON MAADOITUSMIT- TAUKSET

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Luku Ohmin laki

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted

Sähköasennusten suojaus osa1

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Ukkosjohtimettoman 110 kv:n avojohdon käyttömahdollisuudet Suomessa

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

BL10A3000 Sähköturvallisuus

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Tehoelektroniikan komponentit ELEC-E8421

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010

a P en.pdf KOKEET;

SÄHKÖKÄYTTÖINEN VEDENLÄMMITIN EPO2. Versio 1.0

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Test Report No. 2014hv14 1(38)

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

L-sarjan mittamuuntimet

7. Resistanssi ja Ohmin laki

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE Aurinkosähkön perusteet

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähkötekiikka muistiinpanot

DEE Sähkötekniikan perusteet

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Transkriptio:

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän resistiivisyys on a) ρ=100 Ωm, b) ρ=2300 Ωm. c) Kuinka kauan mies kestää tätä virtaa ennen kuin hän saa sydänkammiovärinän. Tehtävä 2 Mies kiipeää 10 m korkeaan puupylvääseen jonka kokonaisresistanssi on 1 MΩ. Pylvään metallisella orrella on rikkoutunut eristin, minkä vuoksi 20 kv avojohdon vaihe lepää orren päällä. Mies on sitonut vyötärölleen maadoitusköyden jonka toinen pää on maan pinnalla ja sen resistanssi maahan on 10 kω. Kun oletetaan että miehen kehon resistanssi on 1000 Ω ja että hän kestää 20 ma ennen kuin sähkövirta tekee irrottautumisesta mahdottoman, kuinka korkealle mies ehtii kiivetä? (mies menehtyy tällaisessa tilanteessa noin 20 sekunnin kuluessa.) Tehtävä 3 Mies juoksee maan pinnalla jonka resistiivisyys on 2300 Ωm. Lähistöllä sattuu maasulkuvika, jonka virta on 100 A. Kuinka suuri virta miehen jalkojen läpi kulkee, jos kehon resistanssi on 1000 Ω ja oletetaan että toinen jalka on 5m ja toinen 6m etäisyydellä vikapaikasta. Käytetään Thevenin n menetelmää. Tehtävä 4 Jakelumuuntajalla tapahtuu maasulkuvika, joka saa 50 A virran kulkemaan muuntajan 20 ohmin maadoituksessa. Kuinka nopeasti vika on kytkettävä pois, jos kyseessä on a) perustapaus, b) käytetään potentiaalintasausta?.

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän resistiivisyys on a) ρ=100 Ωm, b) ρ=2300 Ωm. c) Kuinka kauan mies kestää tätä virtaa ennen kuin hän saa sydänkammiovärinän. Osatehtävä a) Käytetään yhden jalan maadoitusresistanssille kirjan likiarvokaavaa Rg ~ 3ρ, jolloin arvolla 100 Ωm saadaan yhden jalan maadoitusresistanssiksi 300 Ω ja kahdelle jalalle puolet tästä. Virraksi tulee nyt I = U R = 1000+ 1 2 230 V 300 ohm = 200 ma Osatehtävä b) Käytetään yhden jalan maadoitusresistanssille kirjan likiarvokaavaa Rg ~ 3ρ, jolloin arvolla 2300 Ωm saadaan yhden jalan maadoitusresistanssiksi 6900 Ω ja kahdelle jalalle puolet tästä. Virraksi tulee nyt I = U R = 1000+ 1 2 230 V 6900 ohm = 52 ma Osatehtävä c) Sydänkammiovärinään tarvittava aika saadaan kirjan yhtälöstä: = K t missä K = 157 ma (yli 70 kg) ratkaistaan aika tästä: t = (157mA/I ) 2 Lukuarvoilla: 200 ma 0,6 s 52 ma 9 s

Tehtävä 2 Mies kiipeää 10 m korkeaan puupylvääseen jonka kokonaisresistanssi on 1 MΩ. Pylvään metallisella orrella on rikkoutunut eristin, minkä vuoksi 20 kv avojohdon vaihe lepää orren päällä. Mies on sitonut vyötärölleen maadoitusköyden jonka toinen pää on maan pinnalla ja sen resistanssi maahan on 10 kω. Kun oletetaan että miehen kehon resistanssi on 1000 Ω ja että hän kestää 20 ma ennen kuin sähkövirta tekee irrottautumisesta mahdottoman, kuinka korkealle mies ehtii kiivetä? (mies menehtyy tällaisessa tilanteessa noin 20 sekunnin kuluessa.) Kokonaisresistanssi R = (1 x/10) MΩ + (x/10 MΩ) (1 kω + 10 kω) Kokonaisvirta = vaihejännite / R = 11,5 kv / R (Vaihejännite on Pääjännite 20 kv jaettuna sqrt(3):lla) Kokonaisvirta jakautuu resistanssien (x/10 MΩ) ja (1 kω + 10 kω) käänteisarvojen suhteessa. Kun ratkaistaan x edellä olevista ehdoista saadaan tulokseksi noin 4,3 metriä. (edellä tarkoittaa a.o. resistanssien rinnankytkentää)

Tehtävä 3 Mies juoksee maan pinnalla jonka resistiivisyys on 2300 Ωm. Lähistöllä sattuu maasulkuvika, jonka virta on 100 A. Kuinka suuri virta miehen jalkojen läpi kulkee, jos kehon resistanssi on 1000 Ω ja oletetaan että toinen jalka on 5m ja toinen 6m etäisyydellä vikapaikasta. Käytetään Thevenin n menetelmää. Askelten välinen jännite saadaan: V ab = ρi 2π [ 1 ra 1 rb ] Missä Ra = 5m ja Rb = 6m, ρ on 2300 Ωm ja I on 100 A Vab = 1220 V (tämä on Thevenin n jännite) Seuraavaksi tarvitaan Thevenin n impedanssi joka saadaan kun jalkojen kontaktikohtien välinen resistanssi mitataan: Tämä on 2 kertaa yhden jalan maadoitusresistanssi = 2 * 6900 Ω = 13800 Ω = Rth. Virta saadaan nyt: I = Vab / (Rth + Rmies) = 82 ma (Huom: 1220 V on kuormittamaton piirin tyhjäkäyntijännite. Kun miehen pienehkö 1000 ohmin resistanssi kytketään piiriin kiinni, putoaa jännite miehen muodostaman kuorman ansiosta).

Tehtävä 4 Jakelumuuntajalla tapahtuu maasulkuvika, joka saa 50 A virran kulkemaan muuntajan 20 ohmin maadoituksessa. Kuinka nopeasti vika on kytkettävä pois, jos kyseessä on a) perustapaus, b) käytetään potentiaalintasausta?. Ue = Ie Re = 50 * 20 V = 1000 V a) perustapaus: Maadoitusjännite saa olla 2Utp, jossa Utp on kosketusjännite. Toisin sanoen Utp on puolet maadoitusjännitteestä, eli 500 V. Alla oleva käyrä antaa sallitun vaikutusajan ja kosketusjännitteen riippuvuuden t = 0,2 s b) Potentiaalintasaus: Maadoitusjännite saa olla 4Utp, jossa Utp on kosketusjännite. Toisin sanoen Utp on tässä tapauksessa neljäsosa maadoitusjännitteestä, eli 250 V. Alla oleva käyrä antaa sallitun vaikutusajan ja kosketusjännitteen riippuvuuden t = 0,45 s