BL10A3000 Sähköturvallisuus

Transkriptio

1 BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset Tero Kaipia 1

2 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset Perustuu CENELECin harmonisointiasiakirjaan HD 637 Soveltamisala: nimellisjännitteeltään yli 1 kv AC sähköasennukset SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus Perustuu EN :2004 ja EN :1996 standardeihin Sovelletaan kaikkeen sähkötyöhön jännitetasosta riippumatta Muut ohjeet Energiateollisuus ry:n / Sener ry:n verkostosuositukset mm. SA 2:92, SA 4:92, SJ 1:94 STUL ry. (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto) ST-kortisto (sähkötyön ohjeet) / VU-kortisto (ohjeet verkostourakoitsijoille) Vanhat sähkötarkastuskeskuksen ohjeet, mm. A4:93 Vahvavirtailmajohtomääräykset nykyisin SFS 6003

3 Suojauksen osa-alueet Suojaus sähköiskulta Perussuojaus (suojaus suoralta koskettamiselta eli kosketussuojaus) Vikasuojaus (suojaus epäsuoralta koskettamiselta eli kosketusjännitesuojaus) Suojaus vian automaattisella poiskytkennällä ja potentiaalintasauksella (rajaamalla kosketusjännitteet turvalliselle tasolle) Noudatetaan standardien SFS ja SFS ohjeita Ylivirtasuojaus Oikosulku- ja ylikuormitussuojaus Noudatetaan standardien SFS ja SFS ohjeita Suojaus jännitehäiriöiltä Yli- ja alijännitesuojaus Suojaus sähkömagneettisilta häiriöiltä Noudatetaan standardien SFS , SFS ja SFS-EN ohjeita Lisäksi Suojaus lämmön vaikutuksilta Suojaus palovaaralta (pääsääntöisesti kiinteistöasennukset, huomioidaan asennusten palonkestävyys) ja valokaaren vaikutuksilta (käytetään standardien mukaan luokiteltuja kotelointeja) Suojaus syötön keskeytyksiltä (koskee lähinnä erikoiskohteita) Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 3

4 Tero Kaipia 4 Suojausmenetelmät Sähköiskuilta suojautumiseen käytettävän suojausmenetelmän pitää koostua sopivasta yhdistelmästä, jossa on perussuojaus ja erillinen vikasuojaus, tai suojausmenetelmästä jolla aikaansaadaan sekä perussuojaus että vikasuojaus (SFS ) Pienjänniteasennuksen jokaisessa osassa on noudatettava yhtä tai useampaa suojausmenetelmää ja lisäksi pitää ottaa huomioon ulkoiset olosuhteet Kun eri suojausmenetelmiä sovelletaan samassa asennuksessa, asennuksen osassa tai laitteessa, suojausmenetelmät eivät saa vaikuttaa toisiinsa siten, että vika yhdessä suojausmenetelmässä voisi huonontaa toisen suojausmenetelmän tehoa Pienjänniteasennukset on varustettava ylikuormitussuojalla, joka katkaisee piirin ylivirran ennen kuin sen lämpötila nousee eristystä, jatkoksia, liitoksia, tai ympäristöä vahingoittavalle tasolle (SFS ) Pienjänniteasennukset on varustettava oikosulkusuojalla, joka katkaisee piirin oikosulkuvirran ennen kuin se aiheuttaa vaaraa, joka johtuu johtimien ja liitosten lämpötilasta ja mekaanisista vaikutuksista (SFS ) Pienjänniteasennukset on suojattava niitä syöttävien suurjännitejärjestelmien aiheuttamilta tilapäisiltä ylijännitteiltä, maasulkujen vaikutuksilta, ilmastollisilta ja kytkentäylijännitteiltä, sähkömagneettisilta vaikutuksilta ja alijännitteiden aiheuttamilta vaurioilta (SFS ) Lähde: SFS 600e-käsikirja

5 Perussuojaus sähkönjakeluverkoissa Menetelmät: Suojaus eristämällä jännitteiset osat (sähköinen eristäminen, mm. kaapelit) Suojaus käyttämällä suojuksia tai kotelointia (suojaus vähintään IP 2X luokan koteloinnilla, mm. jakokaapit, puistomuuntamot) Suojaus esteiden avulla (estetään tahattomasti ylettymästä jännitteisiin osiin mm. aitaamalla sähköasemat) TAI sijoittamalla jännitteiset osat kosketusetäisyyden ulkopuolelle (esim. nostamalla riittävän korkealle, mm. ilmajohtoasennukset, pylväsmuuntamot) Jakeluverkoissa voidaan SFS mukaan käyttää perussuojauksena asentamista kosketusetäisyyden ulkopuolelle ilmajohtoja koskevien standardien (esim. SFS 6003) sekä pylväsmuuntamoita koskevan standardin SFS 2646 mukaisesti Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 5

6 Vikasuojaus jakeluverkoissa (SFS ) Jakeluverkon vikasuojauksessa pitää yleensä noudattaa SFS , kohdan vaatimuksia: syötön automaattisen poiskytkennän aika saa olla enintään 5 s Verkon haltijan harkinnan mukaan voidaan hyväksyä pidemmät poiskytkentäajat Automaattiseen poiskytkentään käytettävän ylivirtasuojan mitoitusvirta voidaan valita taulukon 801A mukaisesti (poiskytkentäaika saattaa ylittää 5 s) Taulukko 801A: Pienin oikosulkuvirta, jonka mukaan jakeluverkon vikasuojaukseen käytetty ylivirtasuoja voidaan mitoittaa Katkaisija voidaan asetella tai sulake valita myös siten, että pienilläkin vikavirroilla sen toiminta-aika on enintään 5 s Jakeluverkon käyttövarmuuden takia suojauksen tulisi olla selektiivinen Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 6

7 Vikasuojaus jakeluverkoissa Jos oikosulkua ei jakeluverkossa kytketä pois taulukon 801A mukaisesti tai enintään 5 s on jännitteelle alttiiden rakenteiden jännite maahan nähden oltava 75 V yksivaiheisen oikosulun aikana. Tämä voidaan saavuttaa joko lisäpotentiaalin tasauksella tai mitoittamalla jakeluverkon PEN-johdin poikkipinnaltaan riittäväksi (ns. nollausehto) Lisäpotentiaalintasausta suositellaan sovellettavaksi ainoastaan muuntamoiden pääkeskuksissa ja vastaavissa jakeluverkon asennuksissa Jakeluverkko ja sen suojaus mitoitettava siten, että liittymän (asiakkaan kiinteistöverkon) sähköasennusten suojaus voidaan mitoittaa normaalien rakennusten sähköasennuksia koskevien sääntöjen mukaan Kiinteistöverkon liittymispisteessä tehtävän pääpotentiaalintasauksen jälkeen voimassa SFS vaatimukset (kosketusjännite enintään 50 V tai poiskytkentäaika taulukon 41.1 mukaan / 5 s. max) Jos olosuhteet sallivat, jakeluverkko rakennetaan niin, että pienin yksivaiheinen oikosulkuvirta liittymän päävarokkeilla on vähintään 250 A Pienemmät oikosulkuvirrat sallitaan, jos muilla toimenpiteillä saavutetaan vastaava liittymän sähköverkon turvallisuustaso Jakeluverkon haltijan on tarvittaessa annettava liittymän sähkölaitteiston suunnittelijalle ja rakentajalle liittymän mitoitusta ja suojauksen suunnittelua varten tarpeelliset tiedot Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 7

8 Vikasuojaus jakeluverkoissa Nollauksen periaate Nollaus = kojeen kuori yhdistetään nollajohtimeen (PEN) Pyritään estämään vian aikaisia vaarallisia kosketusjännitteitä Keskeinen osa TN-C -järjestelmän vikasuojausta Jakeluverkon näkökulmasta liittyvät kiinteistöverkot on nollattu! Nollajohtimen katkeaminen (ns. nollavika) aiheuttaa pahimmillaan lähes vaihejännitteen suuruisen kosketusjännitteen Jakeluverkon nollavika aiheuttaa myös laitteille haitallisia yli- ja alijännitteitä Kiinteistön PEN-kiskon (siten myös N- ja PE-kiskojen) jännitteet muuttuvat yksivaiheisten kuormitusten mukaan ja poikkeavat syöttävän muuntajan tähtipisteen jännitteestä nollajännite, jonka seurauksena vaihejännitteet epäsymmetrisiä (tyhjäkäyvän vaiheen vaihejännite kasvaa verrattuna kuormitettuun vaiheeseen) Nollavioilta suojautuminen vaikeaa Kosketusjännitettä pienennetään maadoituksilla (riittävän pieni maadoitusresistanssi) ja käyttämällä kiinteistöissä TN-S-järjestelmää AMR-mittareissa yleensä vaihe-epäsymmetrian valvonta, jolla jakeluverkonnollavika voidaan havaita U L1M R E R L R B U L3F U L3M U L1F U 0F U L2F Tero Kaipia 8 U L2M U 0F = kiinteistön PEN-kiskon jännite jakeluverkon nollaviassa U k U L1F = kuormitetun L1-vaiheen jännite nollavian aikana U L1M = L1-vaiheen jännite jakelumuuntamolla U 0F = R B I L1 Jos R E << R L +R B = R B U R k L U L1M + R + R = U B 0F E RB R + R L B U L1M

9 Nollaus Maadoitukset, suojajohtimet ja potentiaalintasaus jännitteelle alttiit osat on kytkettävä suojajohtimeen kunkin maadoitusjärjestelmän ehtojen mukaisesti samanaikaisesti kosketeltavat jännitteelle alttiit osat on yhdistettävä samaan maadoitusjärjestelmään Tavoitteena kosketus-/askeljännitteiden pienentäminen tasaamalla järjestelmän eri osien välinen sekä jännitteelle alttiin osan ja maan välinen potentiaali (eli tehdään potentiaalin tasaus) Kuva: SFS Tero Kaipia 9

10 Nollaus Maadoitukset, suojajohtimet ja potentiaalintasaus Seuraavia osia ei tarvitse yhdistää potentiaalintasaukseen: ilmajohtojen eristimien metallikannakkeet, jotka on sijoitettu kosketusetäisyyden ulkopuolelle ilmajohtojen teräsbetonipylväät, joiden betoniteräkset eivät ole kosketeltavissa sellaiset jännitteelle alttiit osat, joihin ei voi niiden pienen koon (n. 50 mm x 50 mm) tai sijainnin vuoksi tarttua tai jotka eivät merkittävässä määrin voi joutua kosketuksiin ihmiskehon kanssa edellyttäen, että niitä on vaikea yhdistää suojajohtimeen tai yhdistys olisi epäluotettava (esim. pultti, niittit, arvokilvet ja kaapelien kiinnikkeet) metalliputket tai muut metallikotelot, jotka suojaavat kaksoiseristettyjä tai vahvistetulla eristyksellä varustettuja sähkölaitteita Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 10

11 Jakeluverkon vikasuojaus - Nollausehdot 1. nollausehto: jakeluverkon kosketusjännitesuojauksessa syötön automaattisen poiskytkennän aika saa yleensä olla enintään 5 s. Jakeluverkossa verkon haltijan harkinnan mukaan voidaan hyväksyä pidemmät poiskytkentäajat kuitenkin niin, ettei jännite maahan nähden yksivaiheisen oikosulun aikana ole suurempi kuin 75 V. 2. nollausehto: jakeluverkon PEN-johdin on maadoitettava verkon syöttöpisteessä tai korkeintaan 200 m päässä syöttöpisteestä ja jokaisen yli 200 m pituisen johdon tai johtohaaran loppupäässä tai enintään 200 m etäisyydellä loppupäästä PEN-johdin on suositeltavaa maadoittaa lisäksi muualla, missä on käytettävissä sopiva maadoituselektrodi Tero Kaipia 11

12 Tero Kaipia 12 Nollaus - Esimerkki Yksivaiheinen kulutuskoje on kytketty kuvan mukaisesti liitäntäjohdon kautta 230 V jännitteeseen. Kosketusjännitesuojaus yleisen jakeluverkon viassa on toteutettu nollauksella. Mikä on nollajohtimen (PEN) poikkipinnan vähintään oltava, jottei kiinteistössä ylitetä 75 V kosketusjännitettä, kun kiinteistön liittymispisteen maadoitukset eivät ole 2. nollausehdon mukaiset? 20/0,4 kv S1 S2 230 V Sy ö tt ä v ä AMKA Liittymän (pää)keskus ja potentiaalin tasaus Kulutuskoje

13 Tero Kaipia 13 Nollaus - Esimerkki Asennuksissa on käytettävä aina vian nopeaa poiskytkentää. Ensimmäisen nollausehdon mukaan 75 V sääntöä voidaan käyttää mitoitettaessa syöttävän jakeluverkon suojausta (sulake S1) Kun syöttöjohdossa tapahtuu oikosulku, nousee nollajohtimen jännite vikakohdassa. Pahimmillaan sama jännite vaikuttaa myös kulutuskojeen rungossa. Tilanteesta voidaan piirtää sijaiskytkentä: R V R N U N R Kulutuskoje N RN U N 75 V U N = U V = = 0, 33 RN + RV RN + RV U V 230 V U N R N = 0,33 1-0,33 N ( R + R ) 0,33 = 0, 5 N V R R V Eli jos kosketusjännite halutaan aina pitää alle 75 V suuruisena, on nollajohdon resistanssin oltava 50% vaihejohdon resistanssia pienempi. Resistanssi riippuu käänteisesti johdon poikkipinnasta, jolloin voidaan ajatella että tarvitaan 2-kertainen poikkipinta

14 Tero Kaipia 14 Ylivirtasuojaus Pienjännitejärjestelmän jännitteiset johtimet (eli vaihejohtimet) on suojattava ylikuormitukselta ja oikosululta yhdellä tai useammalla syötön automaattisesti pois kytkevällä suojalaitteella Kun nollajohtimen poikkipinta on vähintään yhtä suuri kuin vaihejohtimien, nollajohtimen virtaa ei tarvitse valvoa eikä siinä tarvitse olla poiskytkentälaitetta Kun nollajohtimen poikkipinta on pienempi kuin vaihejohtimien, on nollajohdin suojattava ylivirralta poikkipinnan edellyttämällä tavalla Suojan on kytkettävä pois vaihejohtimet, mutta sen ei tarvitse kytkeä pois nollajohdinta (eli vaihejohtimien ylivirtasuojaus on mitoitettu nollajohtimen poikkipinna mukaan) Nollajohtimen ylikuormitusta ei tarvitse kuitenkaan valvoa, kun seuraavat ehdot täyttyvät samanaikaisesti: Nollajohdin on oikosulkusuojattu vaihejohtimien suojalaitteen avulla Suurin todennäköinen virta, joka normaalissa käytössä kulkee nollajohtimen kautta, on selvästi pienempi kuin nollajohtimen kuormitettavuus

15 Tero Kaipia 15 Ylivirtasuojaus Jakeluverkossa käytettäville johtimille on verkostosuosituksissa esitetty poikkipinnan mukaan taulukoituna suurimmat sallitut ylikuormitus- ja oikosulkusuojien nimellisvirrat Useimmiten vikasuojauksen kriteerit täyttävä vian automaattinen poiskytkentä toteuttaa myös ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen vaatimukset Ylikuormitussuojaus kuitenkin aina tarkastettava Ylikuormitussuojaus mitoitetaan myös julkisissa jakeluverkoissa SFS ohjeiden mukaan Maakaapeleilla ja paljailla tai itsestään sammuvalla johdineristeellä varustetuilla avojohdoilla asennetuista jakeluverkon johdoista voidaan ylikuormitussuojaus jättää pois Johtojen osat, jotka eivät ole asennettu palonkestävästi on asennettava siten, etteivät ne ole lähellä palavaa ainetta Ilmajohtojen sijainnin pitää täyttää ilmajohtoja koskevien standardien tai määräysten etäisyyksiä ja korkeuksia koskevat vaatimukset Liittymisjohdot/-kaapelit eivät ole palonkestäviä asennuksia ja ne täytyy suojata ylikuormitusja oikosulkusuojilla Riippukierrekaapeli (AMKA) pitää aina varustaa ylikuormitussuojalla. Ylikuormitussuoja voi sijaita johdon alku- tai loppupäässä. Oikosulkusuoja sijaitsee aina johdon alkupäässä Ylikuormitussuojana voivat toimia yhden tai useamman liittymän pääsulakkeet, joiden mitoitusvirtojen summa on pienempi tai yhtä suuri kuin johdon kuormitettavuus Jos oikosulkuvirtaa syötetään johdon molemmista päistä (generaattorin liityntäjohto), on johdolle asennettava oikosulkusuojat molempiin päihin.

16 Suojaus järjestelmän jännitehäiriöiltä Pääsääntöisesti suojaudutaan järjestelmässä mahdollisesti esiintyviä ylijännitteitä vastaan Ukkosylijännitteet Kytkentäylijännitteet Viat, joissa syöttävän keskijänniteverkon jännite pääsee pienjänniteverkkoon (jakelumuuntajan vauriot) Kosketusjännitteen (nollajännitteen) nousu syöttävän keskijänniteverkon maasulussa Suojausmenetelminä käytetään Ylijännitesuojaus Maadoitukset ja potentiaalintasaus Pienjänniteasennusten ylijännitekestoisuus (eristykoordinaatio) Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 16

17 Ylijännitesuojaus Pienjänniteasennusten suojaus suurjännitejärjestelmän maasulkujen vaikutuksilta ja jakelumuuntajan vaurioiden aiheuttamilta ylijännitteiltä 20/0,4 kv muuntamoilla 20/1 kv muuntamoilla sekä 1/0,4 kv muuntamoilla samoin Suojaus ilmastollisilta ja kytkentäylijännitteiltä <1000 V järjestelmän suunnittelija valitsee arvot Jakeluverkon ilmastollisen ylijännite- ja kytkentäylijännitesuojauksen toteutustason määrittelee jakeluverkonhaltija Jakeluverkonhaltija antaa liittyjille tietoja ylijännitesuojauksen tarpeesta Transienttiylijännitekestoisuusvaatimukset kojeille esitetty standardissa IEC Linjassa SFS impulssiylijännitevaatimusten kanssa Tero Kaipia 17

18 Tero Kaipia 18 Ylijännitesuojaus Transienttiylijännitteet (syöksyjännite, jännitepiikit) kytkentäylijännitteet ilmastolliset ylijännitteet pienjännitteellä vaadittavat eristystasot jaetaan neljään kategoriaan Luokka IV: Asiakkaan liittymiskohtaan liitettävät laitteet, eli julkinen PJ-verkko Järjestelmän nimellisjännite kolmivaiheiselle AC järjestelmälle [V] AC tai DC vaihejännite max. [V] Mitoituskestojännite (Syöksyjännite) [V] IEC Ylijännitekategoriat I II III IV / / Lähde: SFS IEC Syöksyjännitekestoisuus voidaan saavuttaa suojalaitetta hyväksi käyttäen, joka pystyy vaimentamaan ylijännitepulssin energian komponenttiin integroitu ylijännitesuoja erotusmuuntaja kondensaattori resistanssi IEC koskee PJ-järjestelmiä aina 1000 VAC ja 1500 VDC asti

19 Ylijännitesuojaus Käyttötaajuiset ylijännitteet KJ-verkon ylijännitteet => laitteiden kestoisuus vikojen aikaiset ylijännitteet (esim. maasulku KJ) Tilapäinen ylijännitekestoisuus laitteen kiinteän eristyksen ylitse (SFS ) U V, kun ylijännitteen vaikutusaika on alle 5 s ja U V, kun ylijännitteen vaikutusaika on yli 5 s, missä U 0 on TNjärjestelmässä vaihejännite ja IT-järjestelmässä pääjännite Käyttötaajuinen rasitusjännite SFS 6000: jännite, joka esiintyy pienjännitelaitteen eristyksen yli sekä pienjännitejärjestelmään kytkettyjen ylijännitesuojien yli IEC : nominal line-to-neutral voltage of the neutral-earthed sypply system Ylijännitesuojat kytketään vaiheen ja suojamaadoituksen (PE, PEN) tai vaiheen, nollan ja maadoituskiskon välille Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 19

20 SFS 6001 Yli 1000 V asennukset Tero Kaipia 20

21 Yli 1000 V asennukset - maadoittaminen Maadoitusresistanssi, -impedanssi. Maadoitusjärjestelmän ja referenssimaan välinen resistanssi/impedanssi. Kuvassa U SS = askeljännite U E = maadoitusjännite, maadoitusjärjestelmän ja referenssimaan välinen jännite U ST = Suurin kosketusjännite U TST ja U TSTE = Suurimmat siirtyvät kosketusjännitteet. Potentiaalin nousu, jonka aiheuttaa johtimen metallisen vaipan tai muiden rakenteiden siirtämä virta maahan, jossa muuten alhainen potentiaali E = Maadoituselektrodi S1,S2,S3 = potentiaalin ohjauselektrodit Lähde: SFS Tero Kaipia 21

22 Tero Kaipia 22 Sallittu kosketusjännite Lähde: SFS 60001

23 Tero Kaipia 23 Yli 1000 V asennukset - kosketusvirta Erilaisten lisäresistanssiehtojen toteutuessa käytetään taulukoita Lähde: SFS 60001

24 Tero Kaipia 24 Yli 1000 V asennukset kosketusjännitesuojaus Menetelmät kosketusjännitesuojaukselle Esimerkkitaulukko voimassa, jos osana laajaa maadoitusjärjestelmää tai maadoitusjännite ei ole käyrästön mukaista yli 2 kertaa suurempi Esimerkki Eräässä 20 kv maakaapeliverkossa 100% maasulkuvirta on 60 A. Verkkoon liitettyjen puisto- ja talomuuntamoiden maadoitusresistanssit vaihtelevat välillä 3,3...8,2 Ohm. Mikä on laukaisevaa suojausta käytettäessä pisin sallittu maasulun laukaisuaika? Ratkaisu Puisto- ja talomuuntamoilla käytetään aina yhteistä maadoituselektrodia. Suurin maadoitusjännite esiintyy siellä, missä on suurin maadoitusresistanssi: U E = 60A * 8,2 = 492V Kosketusjännite saa olla enintään puolet tästä, jos liittymissä on normaalit maadoitukset, eikä muuntamon osalta käytetä erikoistoimenpiteitä. Suurin sallittu kosketusjännite on 492V/2 = 246V Pisin sallittu maasulun laukaisuaika on noin 0,45 s.

25 Tero Kaipia 25 Yli 1000 V asennukset kosketusjännitesuojaus, esimerkki Lähde: SFS 60001

26 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Etäisyyksien määrittely johtojen osalta standardissa SFS 6001 standardi ylimalkainen voidaan seurata vahvavirtailmajohdot A4-93 -mukaisia määräyksiä Jännitelujuuden ja eristystilan vastattava käyttöolosuhteissa esiintyviä jännitteitä Eristysvastus > 1000 Ω/V Jännitteisten osien minimietäisyydet määritelty, esimerkiksi: Järjestelmän Vaiheen ja maan välinen etäisyys (mm) nimellisjännite (kv) Sisäasennukset Ulkoasennukset Suuremmat jännitteet Vaiheen ja maan välinen etäisyys (mm) Vaiheiden välinen etäisyys (mm) johtoristikko 3400 tankorakenne tankojohdin i.v. Myös etäisyydet aidoista suojuksista rakennuksista jne. on määritetty. Tero Kaipia 26

27 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Sellainen jännitteelle altis osa, jonka maadoittaminen lisää turvallisuutta on suojamaadoitettava. Osa jännitteelle altis, kun Suoran ylilyönnin mahdollisuus taulukko Tero Kaipia 27

28 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Jatkoylilyönnin mahdollisuus jännitteelle alttiista osasta, joka edellisen kohdan mukainen Jännitteisen osan putoamisen mahdollisuus Yli 1000 V eristämättömällä johtimella ja pienjännitejohtimella yhteinen pylväs, jolloin jälkimmäisen harukset metalliset vaipat yms. voivat siirtää suurjännitteen pienjänniteasennusten maadoituksiin mekaanisen vaurion yhteydessä vaarallinen kosketusjännite Tai pienjännitejärjestelmä voi hetkellisesti muuttua suurjännitteiseksi johdinten koskettaessa toisiaan ylijännitettä seuraava läpilyöntiriski Maadoitusjännite ei saa aiheuttaa vaarallista kosketusjännitettä siellä missä oleilee ihmisiä sallitun kosketusjännitteen käyrästö + asennusten rakenteesta riippuva maadoitusjännitteen kerroin (yleensä 2) Tero Kaipia 28

29 Tero Kaipia 29 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Ylijännitesuojaus kytkentäylijännitteitä ja ilmastollisia ylijännitteitä vastaan. Laitteistojen ja laitteiden rakenne, eristykset, ukkosköydet, kipinävälit, venttiilisuojat yms. Ukkosjohtimet ja suojamastot maadoitettava. Teräsrakenteet toimivat maadoitusjohtimena myös Erottaminen SFS6001 : Käytettävä erottimia. Kosketusuojaus: Sähkötilojen ulkopuolella: Koteloinnit, sijoittamalla kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Sähkötiloissa: Koteloinnit, suojukset, sijoittamalla kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Annettu tarkat ohjeet esim. muuntajien vapaista etäisyyksistä ja rakennuksiin sijoitettavien muuntajien aiheuttamista palosuojaustarpeista.

30 Yli 1000 V asennukset maadoitustapa ja oikosulkusuojaus Maadoitustapa maasta erotettu, sammutettu tai impedanssin kautta maadoitettu (20 kv IT, 110 kv osittain maadoitettu, kv TN) Yli 1000 V järjestelmä on varustettava oikosulun katkaisevalla laitteella ja vaarallisen maasulun katkaisevalla laitteella. Oikosulun referenssi kestoaika on 1 s, ilmoitetaan kojeistojen spekseissä Yleensä kaapeleiden ja kojeistojen oikosulkukestoisuus edellyttää lyhyempiä poiskytkentäaikoja Asennusten kestettävä oikosulkujen lämpö- ja dynaamiset vaikutukset Jokainen maasta erotettu järj. on varustettava maasulusta varoittavalla tai laukaisevalla laitteella. Vanha ohje on hyvä: Maasulkusuojan toimittava jos vikaresistanssi enintään 500 ohm. Tietyin edellytyksin pelkästään hälytys riittää: maasta erotettu tai sammutettu verkko, jompikumpi toteutettu Maasulkuvirta pieni esim. 20 kv maasta erotetussa ilmajohtoverkossa helposti <5 A, kun kipinävälit ylijännitesuojauksessa. Käytetään pikajälleenkytkentää Tero Kaipia 30

31