KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ KAAVOITUS Joensuun viherkaavan tavoitteet Viherkaavan selostuksen liite 3 18.2.2015
Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 1 Viherkaavan tavoitteet Kaavahankkeessa tavoitteet esitetään sanallisesti työn alkuvaiheessa. Tavoitteet hyväksytään kaupunginhallituksessa, jolloin myös päättäjät sitoutuvat niihin. Ne ohjaavat jatkosuunnittelua ja niiden avulla voidaan arvioida päätöksentekoon tuotavaa kaavaehdotusta: onko kaavatyössä onnistuttu, täyttyvätkö tavoitteet? Viherkaavan tavoitteet on määritelty toisaalta kaavaa varten tehtyjen perusselvitysten pohjalta, toisaalta asukkailta tulleen palautteen ja joulukuussa järjestetyn asukastyöpajan tulosten pohjalta. Tavoitteita on työstetty viherkaavan ohjausryhmässä joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013. Joensuulainen viherympäristö on lähellä asukasta, paikalleen luontainen ja tarjoaa yhteydet ympäristöön Jokaisella joensuulaisella tulee olla asuinympäristössään helposti tavoitettava viheralue. Viherympäristö ilmentää alueen luonnetta ja sitä hoidetaan luonteensa mukaisesti. Viheralueiden kautta tarjoutuvat katkeamattomat ja turvalliset yhteydet ympäristöön, muille viher- ja virkistysalueille. Ne turvaavat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistavat luonnontekijöiden vuorovaikutusta kaupunki-ympäristössä.
Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 2 Viheralueet mahdollistavat monipuolisen liikunnan ja luonnon kokemisen Viheralueiden tehtävänä on tarjota asukkaille mahdollisuus harrastaa erilaisia liikuntamuotoja luonnon helmassa ja kokea luontoelämyksiä niin lähiluonnossa kuin erämaissakin. Joensuulainen viheralueiden verkko tukee asukkaiden omatoimista liikkumisharrastusta. Virkistysreitit muodostavat riittävän laajan, yhtenäisen verkoston Tärkeimpien virkistysyhteyksien tulee kulkea katkeamatta ja turvallisesti niin kesällä kuin talvellakin. Virkistysyhteyksiä kesällä ovat kevyen liikenteen väylät, kuntopolut ja muut vakiintuneet polut. Talvella virkistykseen käytetään talvikunnossapidettäviä kesäreittejä sekä latuja. Merkittäville seudullisille virkistysalueille johtavat hyvät yhteydet Viherkaavan tavoitteena on taata asuinalueilta näille virkistysalueille hyvät yhteydet niin jalan, hiihtäen kuin pyörälläkin. Merkittäviä seudullisia virkistysalueita ovat esim. Mehtimäen alue, Lykynlampi, Repokallio ja Kuhasalo. Lähiliikuntapalvelut ovat kävelyetäisyydellä Tavoitteena on turvata lähiliikuntapalvelut 300 metrin etäisyydellä asukkaasta. Lähimetsä on kävelyetäisyydellä Tärkeimpiä lähiliikuntapalveluita ovat kevyen liikenteen väylät ja kuntopolut sekä talvisin ladut. Näitä täydentävät erilaiset kuntoiluvälineet ja asuinalueiden sisällä olevat pelikentät ja rakennetut liikuntapaikat. Tavoitteena on taata tarpeeksi laajojen metsäisten viheralueiden säilyminen kävelyetäisyydellä asutuksesta. Metsäinen viheralue on Joensuulle ominainen viheraluetyyppi, jonka tärkeys asukkaille nousee esille kyselyissä ja työpajoissa. Luonnon virkistyskäyttö 2010 tutkimuksessa todettiin jopa 90% lähiulkoilukerroista suuntautuvan metsään. Lähimetsää käytetään ulkoiluun ja marjastamiseen ja se on tärkeä elpymisen paikka, josta etsitään luonnonrauhaa ja tilaa hengittää.
Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 3 Rannat ovat kaikilla Tunnistetaan kaupungin alueelle muodostuneet erilaiset rantojen käytön tavat ja kehitetään rantoja niiden omista lähtökohdista, kunkin oman luonteen mukaisesti. Turvataan riittävästi vapaita rantoja kävelyetäisyydellä. Kehitetään rantareittejä Pielisjoen etelä- ja pohjoisrannoilla. Viherkaavan alueella on useita erilaisia vesistöjä, joista Pyhäselkä ja Pielisjoki ovat tärkeimpiä. Rannat ovat eriluonteisia riippuen mm. vesistön koosta ja alueen rakennetusta ympäristöstä. Rakentamisesta vapaat ranta-alueet ovat tärkeitä virkistysalueita niin kesällä kuin talvellakin. Rantojen saavutettavuus ja vapaiden rantojen sijainti tarpeeksi lähellä asutusta ovat tärkeitä tavoitteita. Eriluonteiset viheralueet muodostavat yhdessä katkeamattoman verkoston Verkosto on ehyt, yhtenäinen ja riittävän kokoinen Eri käyttötarkoituksiin ja tarpeisiin tarkoitetut viheralueen ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne yhdistyvät muiden viheralueiden ja reittien avulla yhtenäiseksi ja katkeamattomaksi verkostoksi, joka palvelee niin ihmisen virkistystä kuin luonnontekijöiden kiertokulkua. Verkoston on muodostettava ehyt ja yhtenäinen, katkeamaton kokonaisuus. Viheralueita on oltava asukasta kohden keskimäärin vähintään 200 m 2 /asukas ja etäisyyden lähivirkistysalueelle on oltava korkeintaan 300 metriä. Viheralueilla kulkevat kevyen liikenteen pääreitit ovat turvallisia ja jatkuvia yhteyksiä viheralueilta ja asuinaluilta toiselle. Viheralueet ovat moninaisia ja luonteeltaan vahvoja Viheralueiden tyyppejä on paljon, ehkä jopa kymmeniä. Viheralueen luonnetta määrittävät mm. sen laajuus, sijainti, alkuperäinen luontotyyppi ja käyttötarkoitus. Viheralueet luovat osaltaan asuinalueen identiteettiä. Rakennettujen puistojen kehittämisellä on mahdollista luoda jokaiselle alueelle oma identiteetti. Luonnonmukaisten virkistysalueiden hoito palautuu luontotyyppeihin ja kasvupaikan olosuhteisiin. Pyritään viheralueiden moninaisuuteen. Määritellään tärkeimmät viheralueiden perustyypit ja jaetaan viheralueet näihin tyyppeihin. Sallitaan merkittäväkin paikallinen vaihtelu viheralueiden
Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 4 käyttötarkoituksen puitteissa. Viherkaavan tavoitteena on määritellä kunkin viheralueen tavoiteltava luonne ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeiset ja kaupunkikuvallisesti merkittävät viheralueet hoidetaan laadukkaasti Viherkaavan tavoitteena on määritellä keskeiset viheralueet ja niiden ylläpidon tavoitetaso. Kaupunkikuvallisesti tai viheralueiden tarjoamien palveluiden kannalta keskeisten viheralueiden ylläpitoon panostetaan enemmän kuin vähempiarvoisten alueiden ylläpitoon. Ymmärretään viheralueiden merkitys kaupunkiekosysteemissä Tunnistetaan ja turvataan kaupunkiekosysteemin kannalta merkittävimmät viheralueet sekä tunnistetaan muuttuvan maankäytön vaikutus kaupunkiekosysteemiin. Viheralueilla on suuri merkitys kaupunkiympäristössä tapahtuville luonnon vuorovaikutusprosesseille, jotka vaikuttavat myös ihmisen elämän laatuun. Tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja turvataan niiden säilyminen Turvataan ekologisten yhteyksien jatkuvuus Tunnistetaan viherkaavan alueelta luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät kohteet. Turvataan niiden säilymismahdollisuudet. Ekologisten yhteyksien jatkuvuus turvataan. Ekologinen verkosto turvaa ekologiset yhteydet alueelta toiselle. Se on yhtenäinen viheralueiden, -saarekkeiden ja käytävien muodostama reitistö. Turvataan viheralueiden elinvoimaisuuden säilyminen maankäytön muutostilanteissa Maankäytön muutostilanteissa uuden asemakaava-alueen viheralueet kokevat voimakkaan muutoksen elinolosuhteissaan. Jotta viheralueet pysyvät elinvoimaisina myös uudessa tilanteessa, on niitä valmennettava suunnitelmallisesti useita vuosia ennen käyttöönottoa. Onnistunut valmentava suunnittelu ja käsittely edellyttävät myös pitkäjänteistä maankäytön ohjelmointia ja maanhankintaa. Turvataan veden luonnollinen kiertokulku kaupunkiympäristössä
Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 5 Varaudutaan hulevesien käsittelyyn viheralueilla riittävän suurilla aluevarauksilla. Selvitetään pintavesien reitit ja turvataan niiden säilyminen katkoitta viheralueilla. Vältetään pintavesien turhaa putkitusta. Yleisillä alueilla varaudutaan riittävillä lumitiloilla. Selvitetään hulevesien ongelmapaikat. Tavoitteena on parantaa hulevesien laatua ennen niiden purkamista vesistöön edistämällä niiden viivästyttämistä tai imeyttämistä. Ilmastonmuutoksen johdosta on odotettavissa, että sadanta äärevöityy: toisaalta on hyvin kuivia vuosia, toisaalta saattaa sataa erittäin paljon. Tämä tuottaa haasteita kaupungille kuivuuden ja tulvien myötä. Huomioidaan viheralueiden vaikutus pienilmastoon Vältetään avohakkuita alueilla, joista voi muodostua tuulensolia. Huomioidaan ilmastollisesti suotuisat alueet oleskelun virkistystoiminnan sijoittelussa viheralueilla, vältetään kyseisten toimintojen sijoittamista ilmastollisesti epäsuotuisille alueille. Huomioidaan viheralueiden varjostava vaikutus varsinkin asutuksen eteläpuolisen reunametsän hoidossa. Viheralueet vähentävät ilmaston äärevyyttä: ne tasaavat lämpötiloja ja suojaavat tuulelta. Turvataan Ilmanlaatua parantavien suojavyöhykkeiden säilyminen Turvataan tarpeeksi laajojen suojavyöhykkeiden säilyminen liikennealueiden ja muiden ilmanlaatua heikentävien lähteiden lähistöllä. Tiivis, monikerroksinen kasvillisuus vähentää pienhiukkasten leviämistä ja sitoo pölyä sekä ilman muita epäpuhtauksia. Kasvillisuudella on myös merkittävä vaikutus hiilen kiertokulussa ja hapen tuotannossa. Turvataan viheralueilla olevan kulttuuriympäristön säilyminen tuleville sukupolville Viheralueille sijoittuvia kulttuuriympäristön kohteita ovat esimerkiksi historialliset puistot ja erilaiset muinaismuistot. Niiden säilyminen tuleville sukupolville turvataan oikeilla hoitotoimenpiteillä. Tunnistetaan Joensuun kulttuurihistoriallisesti merkittävät viheralueet ja turvataan niiden säilyminen Joensuun ruutukaava-alueen rantapuistot, rautatieaseman ympäristö sekä Kirkkokadun akseli ovat valtakunnallisesti
Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 6 merkittäviä kulttuuriympäristöjä (RKY-alue). Selvitetään ja arvotetaan seudullisesti ja paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset viheralueet. Selvitetään Joensuun kulttuurihistoriallisesti merkittävien viheralueiden historia pääpiirteissään. Turvataan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen kyseisten viheralueiden ylläpidossa. Määritellään historiallisten puistojen peruskorjauksen tavoitetaso. Turvataan viheralueille sijoittuvien muinaisjäännösten säilyminen Viheralueille sijoittuvia esihistoriallisia ja historiallisia muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi kivikautiset asuinpaikat tai lasiruukin jäännökset. Ne on automaattisesti suojeltu muinaismuistolain nojalla. Toisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia kohteita ei toistaiseksi ole suojeltu, mutta ne on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Selvitetään museovirastolta saatavissa olevan tiedon perusteella viheralueilla olevat muinaismuistot ja turvataan niiden säilyminen. Viheralueiden hoitotoimenpiteitä ohjataan muinaismuistojen säilymisen ehdoilla. Turvataan viheralueiden merkitys maisemakuvassa Tunnistetaan kaupunkikuvallisesti merkittävät viheralueet ja turvataan niiden säilyminen. Viheralueet muodostavat Joensuun kaupunkimaiseman rungon. Ne joko kehystävät kaupunkikuvaa tai toimivat muun kaupunkirakenteen taustalla. Tunnistetaan identiteettiä luovat ja sitä vahvistavat viheralueet Maisemakuvan ja alueen identiteetin kannalta erityisen tärkeät viheralueet tunnistetaan ja määritellään niiden maisemakuvallinen tavoite. Viheralueilla luodaan tunnistettavuutta koko kaupungille, kaupunginosille ja pienalueille.
Liite 3 - Joensuun viherkaavan tavoitteet 7 Turvataan lakialueiden, kallioiden ja rantojen säilyminen maisemakuvassa Vähennetään maisemavaurioita Määritellään maisemakuvan kannalta tärkeät lakialueet, kalliot ja rannat. Määritellään niiden maisemakuvallinen tavoitetaso ja toimenpiteet, joilla tähän pyritään. Viherkaavan tavoitteena on kartoittaa tiedossa olevat nykyiset ja tulevat maisemavauriot sekä mahdollisuudet niiden korjaamiseen, vähentämiseen tai estämiseen. Ympäristöönsä sopimaton rakentaminen tai teollinen toiminta kuten maa-ainesten laajamittainen otto koetaan maisemakuvassa maisemavauriona. Maisemavaurioita voidaan korjata tai vähentää niiden jo tapahduttua esim. maastonmuotoilun tai lisäistutusten avulla. Tehokkain tapa on kuitenkin estää maisemavaurioiden syntyminen riittävän tarkan etukäteissuunnittelun ja ohjauksen avulla.