ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Samankaltaiset tiedostot
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Eteläpohjalaisten yritysten parhaaksi ELY-keskuksen yrityspalvelut

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä

Hyvät eväät ETEENPÄIN

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Maakunnan ja kuntien elinkeino ja yrityspalveluiden yhteistoimintamalli

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

toteutuneet kustannukset

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalvelut Katriina Säisä, Etelä-Savon ELY-keskus

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen Outi Kaihola

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Ideasta suunnitelmaksi

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

SeutuYp tukihanke Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

ProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

ELY-keskus työelämän kehittämisen mahdollistajana kuulumisia Tekesin ohjelmasta. Anneli Harju-Autti Lapin ELY-keskus

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Manner-Suomen ESR ohjelma

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ESR ohjelman mahdollisuudet

Mikä Virettä firmaan hanke?

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Rahoitus ja kehittäminen

Työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat hankkeet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

Yritysten kehittämispalvelut Riikka Huhtanen, Hämeen ELY-keskus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku

Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ

Pirkanmaan aikuisohjauksen strategia

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR Rahoituksen hakeminen

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä VALTAKUNNALLINEN AVOIN ESR- HAKU

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT Anna-Liisa Heikkinen

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa

2017/TR. Ideat lentoon, investoinnit käyntiin

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Transkriptio:

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 28.09.2012 Diaarinumero EPOELY/140/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 0295 027 704 Projektikoodi S10990 Tila Valmis 15.11.2012 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi PROTEK Etelä-Pohjanmaa Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.03.2009 Päättymispäivämäärä 30.03.2012 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Projektin vastuuhenkilön nimi Kari Välimäki Sähköpostiosoite kari.valimaki@ely-keskus.fi Puhelinnumero 040 5402378 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heikki Hurrila Sähköpostiosoite heikki.hurrila@ely-keskus.fi Puhelinnumero 050 3967 674 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli koordinoida E-P:lla käynnistyvissä Protek-tyyppisiä ESR hankkeissa toteutettavien yritysten henkilöstön kehittämistoimintaa ja tukea pk- yrityksiä ja niiden muodostamia verkostoja henkilöstön kehittämistoiminnassa ja sekä parantaa kehittämispalvelujen laatua ja tarjontaa. Projektissa kehitettiin henkilöstön ja johtamisen malleja, jotka perustuvat yrityksen liiketoimintastrategiaan ja joilla on vaikutus toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteena oli aikaansaada pysyvää henkilöstövoimavaroja ennakoivaa hallintaa yrityksissä, joka ottaa huomioon myös niiden henkilöstöryhmien ammatilliset kehittämistarpeet, joiden pääsy ja osallistuminen osaamisen kehittämiseen oli vähäistä. Ammatillisen henkilöstökoulutuksen toteuttaminen yhteishankintakoulutuksena ja liiketoiminnan kehittämispalveluja ELY-keskuksen tuotteistettuja palveluja hyväksi käyttäen sekä huomoiden muut toimijat ja palvelun tuottajat alueella. Tavoitteena oli selvittää, suunnitella, ja toteuttaa hoiva-alan koulutusta E-P:n alueen toimiville pk-hoivayrityksille. Yhteishankintakoulutuksen lisääminen pkyrityksille hankkeen kautta oli projektin tärkeimpiä lähtökohtia. Osaamisen kehittäminen tarvelähtöisesti niin, että tarpeet tunnistettiin yrityskäynneillä aina strategia-liiketoimintalähtöisesti. Tavoitteena oli lisätä sidosryhmien keskenäistä tiedottamista ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Tavoitteena oli parantaa sekä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/6

aloittavien yrittäjien että toimivien pk-yritysten liiketoimintaosaamista kehittämällä uusia tai uudistamalla ja levittämällä edellisellä ESR-ohjelmakaudella kehitettyjä koulutusohjelmia ja räätälöityjä asiantuntijapalveluita aloittavien yritysten ja pk-yritysten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja -malleja pk-yritysten palvelutarjontaan. Tavoitteena oli etsiä ja löytää muilta alueilta omaksuttavia uusia hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, työskentelytapoja ja työkaluja, joiden avulla voidaan lisätä nykyisten kansallisesti käytössä olevien menetelmien toimivuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kohderyhmänä ovat olleet Etelä-Pohjanmaan pk-yritykset ja niiden sidosryhmät. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Protek Etelä-Pohjanmaa -mallissa liiketoiminnan kehittämisen kautta on haettu pitkäjänteisiä yritysten kehittämistoimia, joiden keskeisenä osana on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Asiakkuuksien hallintaa ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämistä on lisätty proaktiivisella työotteella. Toimia on tehty yhteistyössä ELY-keskuksen itse toteutettujen ESR-rahoitteisten kehittämispalveluhankkeiden ( Osaaamisesta kasvua 1 ja 2 ) kanssa ja lisätty niiden palveluiden käyttöä sekä tunnettuutta (esim. LTS, Kunto, Tuotto, ELY-keskuksen pienkonsultointituotteet, avainhenkilövalmennukset jne.). Yrityskäynneilllä on hankittu uusia asiakkuusia ja ohjattu pk- ja mikroyrityksiä kehittämisavustuksien, maaseuturahoituksen ja Tekes-rahoituksen hakemiseen. Hankkeessa on toteutettu henkilöstön ammattilisen yhteishankintakoulutuksia yht. 25 ýritykseen. Vuosina 2009-2010 toteutettiin kuusi lomautuskoulutusta, jotka osaltaan tukivat henkilöstön ammatillista osaamista ja työssäpysymistä lamatilanteessa. Protek toimintamallin prosessi on ollut kolmivaiheinen: 1. Liiketoiminta ja kehittäminen ( rahoitusmahd..esr; TEKES, Kans.rahoitus) 2.Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen ( Asiantuntijapalvelut ja yhteishankintakoulutus) 3. Seuranta ja jatkotoimet yrityksen kehittämiselle. Protek Etelä-Pohjanmaan projektissa on hyödynnetty Yritysharavaa sekä työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimusta (TKTT). Suupohjan alueen, Alavuden ja Kauhavan kanssa on tehty yhteistyössä yritysasiakkaiden tarveselvityksiä ja hoidettu asiakkuuksia eteenpäin.hankkeessa toteutettiin v.2010 hoivaja sosiaalipalvelualan pk-yrityksille selvitys koulutus- ja kehittämistarpeista sekä verkostotoiminnasta toimijoiden välillä. Vuonna 2011 on suunniteltu ja kilpailutettu yhteistyössä ELY-keskuksen kehittämispalveluhankkeen kanssa pilottiluontoinen kehittämispalvelutarjotin hoiva- ja sosiaalipalvelualoille. Tavoitteena on ollut alan yritysten ja niiden palveluiden kehittäminen. Koulutuksiin osallistui 15 alan toimialan yritystä. Hanke on toiminut ELY-keskuksen ja TE-toimistojen ns. yrityspilotti -ryhmässä, jonka tavoitteena on ollut yrityskohtaisten kehittämis- ja kouluttamisprosessien kehittäminen ja parempi asiakkuuksien hallinta. Yhteistyö Etelä-Pohjanmaa TE-toimistojen ja alueen elinkeinotoimijoiden kanssa on ollut säännöllistä. Yrityskäyntejä hankkeessa on tehty 450 joista 65 % yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Yhteistyö on tuonut kymmeniä uusia koulutustyöpaikkoja, joita on viety eteenpäin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/6

6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektia on esitelty alueen seutukunnille ja kunnille. Projekti on ollut mukana seutukuntien elinkeinotoimijoiden kanssa kehittämässä alueittensa yritysten toimintaa. Hankkeen kautta on pidetty lehdistötilaisuus yhteistyössä sidosryhmien kanssa.hanke on toiminut aktiivisesti alueen TE-toimistojen ja koulutusorganisaation kanssa. Protek Etelä-Pohjanmaa on mukana TEM:n Protek -julkaisussa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Protek -ohjelman taustasta sekä alkuvaiheen koordinointiin liittyneistä puutteista johtuen Protekkehittämisohjelmasta ei ole muodostunut sellaista kuvaa, että se olisi vahva tai selkeä yhtenäinen kokonaisuus. Valtakunnallisella tasolla aluksi puuttui selkeä yhtenäinen toimintamalli. Ohjelma pitää sisällään melko eri tyyppisiä hankkeita, mm. vahvasti yhteishankinnan volyymiin kasvattamiseen pyrkiviä hankkeita, rakennemuutokseen vastaavia hankkeita, toimintamalleja kehittäviä hankkeita, yrityksiä verkottavia hankkeita, yrittäjyyden syntyyn vaikuttava hanke jne. Eri alueilla Protek-hankkeeksi on tultu siten hieman eri tulokulmista.yhteinen nimittäjä kuitenkin löytyy Protek-hankkeille siitä, että ne pyrkivät vastaamaan yritysten tarpeisiin tai luomaan edellytyksiä näiden tarpeiden ratkaisemiseksi. Tässä työssä Protek Etelä-Pohjamaan on pystynyt näkemään hankkeen yritysten kokonaisvaltaisena kehittämisprosessina eikä vain yksittäisten palveluiden tuottajana. Hankkeiden erilaisuus muodostaa kuitenkin vaikeusastetta valtakunnalliseen koordinointiin. Jatkossa tavoitteena on yhdistää Protek ja Apake toiminnan mahdollisuudet kehittämisen yhtenäisenä polkuna unohtamatta Ely-keskuksen laajaa palvelumahdollisuuksia. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa on tuonut vaikuttavuutta ja yhteistä kehittämistoimintaa eri seutukuntaalueilla.yritysten kehittämistarpeiden tarkasteleminen kokonaisvaltaisesti on haastava tehtävä verkostossa, vaikka mallinnusta onkin jo tehty. Käytännössä mallinnusta on kokeiltu kuitenkin vielä vähän. Jatkossa Yritys-Suomen verkostotyöllä pyritään jatkamaa ohjaustyötä toimijoiden välillä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Protek- Etelä Pohjanmaa hanke on luonut aktiivisesti proaktiivista yhteistyötä esim: TE-toimistojen, ELYkeskuksen, Tekesin ja alueiden eri elinkeinotoimien kesken yritysten kehittämistyössä. Projekti on tuonut lisäarvoa suhteessa ELY-keskusten ja hankkeita hallinnoivien organisaatioiden normaaliin toimintaan. Ns. yrityspilotti -toiminnassa on haettu ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteistä kehittämisfoorumia yritysasiakkuuksien hoitoon.yhteistyö yritysten kanssa on ollut asiakas-/tarvelähtöistä. Palveluiden piiriin on saatu uusia yritysasiakkaita. Sidosryhmätyöskentelyllä on voitu kehittää yhteistyöverkostoja yrityspalveluissa. Protek -toimintaa voidaan kuvata ELY-keskuksen yritysasiakkuusstrategian jalkauttamisen työvälineeksi. Hankkeessa on tehty yrityskäyntejä noin 450:een yritykseen.yritysten kehittämispalveluissa on haettu kokonaisvaltaista näkökulmaa yksittäisten toimenpiteiden sijasta. Yhteishankintakoulutuksen mahdollisuus on ollut merkittävä lisätekijä henkilöstön kehittämistyössä ja hanke on lisännyt yhteishankintakoulutuksien määrää Etelä-Pohjanmaalle. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/6

Hankkeessa on pilottiluonteisesti perehdytty hoiva-alan pk-yrityksien kehittämistarpeisiin ja kehitetty monipuolisesti niiden liiketoimintaosaamista sekä yhteistyötä mm. julkisen sektorin kanssa toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi kireässä kilpailutilanteessa. Yhteishankintakoulutuksen hankintaprosessia on kevennetty Protek Etelä-Pohjanmaa- hankkeen kautta sujuvammaksi. Yhteishankintakoulutuksien suunnittelussa on tarvittu projektin reusrsseja henkilö- ja yrityskohtaiseen ohjaukseen. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovativisuus kohdistuu pk-yritysten kehittämistoiminnan ja koulutuksen kokonaisvaltaisen prosessiohjaukseen. Tavoite on ollut tukea muutostilanteessa olevien yritysten ratkaisuja ja löytää kehittämispolkuja yrityksille. Projekti on toiminut aktiivisena promoottorina kehittämis- ja rahoituspalveluiden markkinoinissa ja ELY-keskuksen/TE-toimiston/sidosryhmien yhteistyön aktivaattorina yrityskehitystyössä. Protek-hankkeella on ollut vaikutusta yritysten osaamiseen ja työvoiman saatavuuteen. Hoiva- ja sosiaalipalvelualan pk-yritysten ja niiden sidosryhmäyhteisyön monipuolinen kehittäminen on alueella innovatiivinen ja pilottiluonteinen toimintatapa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin koulutuksiin on osallistunut tasapuolisesti naisia ja miehiä. Projektin yhtenä kokonaisuutena on ollut hoiva-ja sosiaalipalvelualan osaajien kehittäminen ja kouluttaminen. Nämä yrittäjät ja työntekijät ovat pääsääntöisesti olleen naisyrittäjiä. Yhteishankintakoulutukseen osallistuminen on ollut henkilöstöä osallistavaa ja näin koulutukset on koettu hyviksi. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Liiketoiminnan kehittämisestä lähtevä pk-yritysten kehittämis- tarpeiden kokonaisvaltainen selvittäminen, josta lähtien on ryhdytty myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen.asiakkukksien hoidon pitkäjänteistäminen ja asiakkaiden ohjaaminen tarpeellisiin palveluihin ja pitempikestoiseen kehittämistoimintaan. Yhteishankintakoulutuksen mahdollisuuksien hyväksi käyttäminen yrityksissä niiden muutostilanteissa. ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteiset yrityskäynnit, joilla on saatu parannettua tiedon kulkua. Sidosryhmäyhteistyön lisääminen alueella ja säännöllisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen yrityspalvelutoimijoiden kanssa. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen toimintaa jatketaan Protek Pro-projektilla vv. 2011-2013. Jatkotyössä keskitytään asiakkuuksien hoidon pitkäjänteistämiseen ja, asiakkuuden hoitoprosessien kehittämiseen yhteistyössäte-toimiston ja sidosryhmien kanssa. Työelämän laatu- ja työhyvinvointiasiat pk-yrityksissä ovat myös jatkotyön kohteena. Yhteishankintakoulutuksen toteuttamista jatketaan. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/6

13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 617 644,00 81 % 208 839,68 71 % Kuntien rahoitus 41 456,00 5 % 29 166,35 10 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 100 000,00 13 % 57 544,49 19 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 759 100,00 100 % 295 550,52 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Protek Etelä-Pohjanmaa kautta alueen yhteishankintakoulutuksia ja kehittämispalveluja on lisätty aktiivisella työotteella. (yrityskäyntejä 450). Uusien asiakkuuksien saaminen palvelujen piiriin ja toiminnassa olevien yritysten kehittämisaktiivisuutta on lisätty. Proaktiivisuus toiminta näkyy aktiivisena yrityskäynneissä sidosryhmien kanssa. Protek- EP hanke on luonut aktiivisesti yhteistyötä esim: Te.-Toimistot, ELy-keskus toimijat rahoitus, Tekes,alueiden elinkeinotoimien kanssa. Protek-hanke ESR-toiminnassa on toteutunut hyvin kumppanuus ja yhteistyön kehittämistyö. Projekti on lisännyt lisäarvoa suhteessa ELY-keskusten ja hankkeita hallinnoivien organisaatioiden normaaliin toimintaan. Protek-hankkeen yhteistyö yritysten kanssa on onnistunutta ja asiakaslähtöistä. Yritykset ovat motivoituneita osallistumaan yhteiseen kehittämistoimintaan myös jatkossa hyvien kokemusten kautta. Protek toimintaa voidaan kuvata asiakkuusstrategian jalkauttajana. Yhteishankinnan mahdollisuuden henkilöstön kehittämistyössä on Protek toiminassa avainasemassa. Protek toiminta on luonut asiakaslähtöistä palveluohjasta ja toiminut linkkinä E - toimijoiden välillä. Protek tuloksena yritysasiakkuuksien kehittämistyössä yritys on siirtynyt seuraavalle palvelutasolta seuraavaan tasoon kehittämispolullaan. Toteutuneilla henkilöstökoulutuksilla on lisätty osaamisen tasoa ja panostuksia tulevaisuuteen. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin aineisto säilytetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen arkistossa. Osoite. Alvar Aallon katu 8,PL 156, 60101 Seinäjoki Huom. Hankkeen päättymisaika 30.8-2012 ( muuttaminen ei sallittu) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/6

Päiväys ja allekirjoitus 14.11.2012 Leena Ahonen - Lätti Yksikön Päällikkö Kari Välimäki Kehittämispäälikkö EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/6