VUOSI 2014 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4 VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla 6 Sylvi-koti 8 Hoitokoti Venla 9 Asuinkoti Kotikunnas ja Sotainvalidien Asuinkoti 10 Päiväpaikka Villa 13 Fysioterapia 14 Sairaanhoidon vastuualue 17 PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA 17 RAY-hankkeet 17 Muut hankkeet 19 Vapaaehtoiset 20 KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO ja PUHTAANAPITO 21 TALOUSHALLINTO 23 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 23 2
VUOSI 2014 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:SSÄ Jos Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen toimintakertomusvuotta haluaisi kuvata yksittäisin termein, niin vuosi 2014 oli suunnittelua, rakentamista, remontointia, rekrytointia, yhteistyötä, verkostoitumista, perehdyttämistä, koulutusta, oppimista, kehittämistä, neuvottelua, vaikuttamista, sopimista, selvittämistä, selviytymistä ja arkista perustyötä kaikissa tiimeissä. Kotikunnaan laajennusosa Sylvi-koti valmistui toukokuussa, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne toukokuun lopussa. Koko alkuvuosi oli eletty rakentamisen ja hankintojen hektistä aikaa. Turun kaupungin puitesopimuksen ehtojen mukaisesti uusien yksiköiden tuli olla käytössä toukokuussa 2015, joten aikataulu oli meistä riippumattomista syistä erittäin tiukka. Sylvi-koti sai kesällä Turun sos.dem. naisyhdistys ry:ltä lahjoituksen, jonka myötä Sylvi-kotiin saatiin huomattava määrä huonekaluja ja astioita. Rekrytoinnit aloitettiin jo ennen uuden yksikön valmistumista; tässä vaiheessa valittiin Sylvi-kodin osastovastaava ja osa hoitohenkilöstöstä. Sylvi-kodissa on käytännössä eletty käynnistämisvaihetta aloituspäivästä vuoden loppuun asti. Asukaspaikat täyttyivät vähin erin, ja kaikki huoneet olivat täynnä vasta joulukuussa 2014, jolloin rekrytoitiin loput vakituisesta henkilöstöstä. Varsinainen tiimiytyminen ja toiminnan vakiinnuttaminen jatkuu pitkälle vuoteen 2015. Muussakin palvelutuotannossa vuosi kului mallikkaasti. Käyttöasteet olivat korkeat, samoin asukas-, omais- ja harjoittelijatyytyväisyys. Yleishyödyllisenä, voittoa tavoittelemattomana järjestönä meillä ei ole suurta taloudellista liikkumavaraa, joten toiminnan kulmakivet ovat korkea käyttöaste ja palveluiden hyvä laatu. Yhdistyksen tarjoamien palveluiden arvostus perustuu laatuun, paikallisuuteen, asiantuntijuuteen ja sosiokulttuuriseen tapaan toimia. Arvokkain pääomamme on arvopohjainen yhteisö ja ammattitaitoinen, sitoutunut henkilökunta. Suurimmat muutokset hoitotyössä liittyivät uuden asukashallintajärjestelmän Domacaren käyttöönottoon. Kaikissa hoitoyksiköissä siirryttiin vuoden 2014 aikana sähköisen ja rakenteellisen kirjaamisen aikaan. Uusi asukashallintaohjelma muutti myös laskutuskäytäntöjä aikaisempaa selkeämmiksi ja tehokkaammiksi. Uuden kirjaamiskulttuurin juurruttaminen on kuitenkin pitkä prosessi, joka jatkuu vuonna 2015. Fysioterapiapalvelut ovat tavoittaneet asiakkaita hyvin, ja kävijämäärät ovat olleet kasvussa koko vuoden. Yhdistyksen kansalaistoiminta oli aktiivista. Myös kuluneena vuonna oltiin mukana monissa verkostoissa ja päästiin vaikuttamaan ikääntyvien palveluiden monimuotoisuuteen ja laatuun. Sosiokulttuurinen toimintamalli on juurtunut osaksi Kotikunnaan imagoa, ja osaamista on voitu tarjota myös muille toimintamallista kiinnostuneille. Turun Lähimmäispalveluyhdistys on toiminut myös aktiivisena vapaaehtoistyön kehittäjänä yhteistyössä kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa. RAY:n tukema Avoimet Ovet -hanke on elävöittänyt yhteisöä monipuolisella toiminnalla, onnistuneella yhteistyöllä ja runsaalla kävijämäärällä. Joulukuussa saatiin tieto, että RAY on myöntänyt vuoden tauon jälkeen Kunto-hankkeelle kaksivuotisen rahoituksen. Myös Paikka auki -hankkeeseen saatiin RAY-avustus; kyseessä on uusi nuorten työllistymiseen tähtäävä 3
hankemuoto. Kotikunnaan omat vapaaehtoiset ovat edelleenkin tuoneet koko taloon ja erityisesti asiakkaille iloa ja lämpöä. Toimintakertomusvuonna on aiempien vuosien tapaan panostettu henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Lakisääteisten koulutusten lisäksi henkilökunnalle on ollut tarjolla koulutuskokonaisuuksia, jotka ovat vastanneet henkilöstöltä itseltään nousseisiin osaamistarpeisiin. Sairauspoissaoloja ja työtapaturmia oli toimintakertomusvuonna edellisvuotta vähemmän. Työterveyspalveluiden siirto Terveystalosta Eloniin vuoden alussa sujui hyvin, ja henkilöstö on ollut palveluihin tyytyväinen. Kulunut vuosi oli varsin aktiivista rekrytointiaikaa. Pelkästään Sylvi-kotiin palkattiin 14 uutta vakituista työntekijää. Kaikkiin avoimiin vakansseihin on tullut suhteellisen paljon hakemuksia, mikä voitaneen tulkita niin, että olemme saavuttaneet tavoitteemme olla vetovoimainen työnantaja. Uusien työntekijöiden valinta, perehdyttäminen ja sitouttaminen on aina haasteellinen prosessi, jonka tuloksia voidaan arvioida vasta pidemmällä aikajänteellä. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA Turun Lähimmäispalveluyhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia tarjoamalla yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluita sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Arvomme ovat turvallisuus, arvonanto, yhteisöllisyys ja voimavaralähtöisyys. Yhdistyksen nykyinen strategia on voimassa vuoden 2015 loppuun. Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja yhteistyökumppaneille. Haluamme luoda kodinomaisen miljöön, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä, aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan taustalla teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. YHDISTYKSEN HALLINTO Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä päätösvalta on jäsenistöllä, joka käyttää päätösvaltaansa yhdistyksen varsinaisissa syys- ja kevätkokouksissa. Yhdistyksen syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan ja hallituksen muut jäsenet kahdeksi vuodeksi. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuonna Petja Raaska (pj.) sekä muina jäseninä Nina Kallio (varapj.), Hanna Vuorio, Hannu Immonen, Paula Keltaniemi, Hanna-Mari Mäkelä, Marja Pirttisalo ja Heikki Suhonen. Hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi Pilvi Heiskanen ja sihteerinä Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. 4
Hallituksen nimeämään rakennustoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Petja Raaska, tulosaluejohtaja Hannu Immonen, toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen, kiinteistöpäällikkö Säde Suominen, VTM Veikko Kurki ja toimitusjohtaja Heikki Salpaoja. Työvaliokuntaan kuuluivat Petja Raaska, Nina Kallio, Heikki Suhonen, Pilvi Heiskanen ja Eeva Selinummi. Yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta vastasi toiminnanjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi kiinteistöpäällikkö, projektikoordinaattori ja kehittämispäällikkö. Sylvi-koti valmistui toukokuussa 2014. 5
VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla Kotikunnaan Ryhmäkoti Kaisla on kodinomainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka edistää keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien asukkaidensa toimijuuden ylläpysymistä. Kaisla on asukkaidensa koti, joka tarjoaa turvaa, hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Kaislan tilat ovat kahdessa kerroksessa, joissa molemmissa on 14 yhden hengen asuinhuonetta. Yläkerrassa on lisäksi yksi huone, jota voidaan käyttää joko pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen asumiseen tarpeen mukaan. Molemmissa kerroksissa on yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. Edelleen voimassa olleen seudullisen puitesopimuksen myötä Kaislassa oli toimintakertomusvuonna asukkaita Turusta ja Raisiosta. Asukkaita oli myös Kaarinasta, valtiokonttorin maksusitoumuksella ja itse maksavina. Lyhytaikaisia hoitojaksoja oli aikaisempia vuosia vähemmän, kaksi Turun kaupungin kautta ja yksi valtiokonttorin maksusitoumuksella. Palveluseteliasiakkaita ei toimintakertomusvuonna ollut. Vuonna 2014 Kaislassa asui yhteensä 33 asukasta ja 3 lyhytaikaishoidon asiakasta. Asukkaiden keski-ikä oli 82,5 vuotta, ja asukkaista oli miehiä 36 prosenttia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 10048, ja käyttöaste 28 asukaspaikkaan suhteutettuna oli 98,3 prosenttia, joten vuoteen 2013 verrattuna käyttöaste nousi hieman. Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä oli 52, nämäkin pääsääntöisesti heti alkuvuodesta 2014. Lyhytaikaishoitoa ei ollut tarkoituksenmukaista tarjota enempää, koska pitkäaikaisten asukkaiden hoito sitoi henkilökuntaresurssit. Vuoden 2014 aikana asiakasvaihtuvuus oli suhteellisen vähäistä: Kaislaan muutti ainoastaan viisi uutta pitkäaikaista asukasta. Kuntien ja kaupunkien taloudellisen tilanteen vuoksi asiakassijoituksissa oli ns. ostokieltoja, mutta vähäisen vaihtuvuuden vuoksi tämä ei näy käyttöasteessa. Asukaspaikkojen määrän nostaminen aluehallintoviraston luvan mahdollistamaan 31:een ei ollut toimintakertomusvuonna tarkoituksenmukaista. Turun osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 60 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 21 prosenttia, sotainvalidien ja yksityisten asiakkaiden osuus 7 prosenttia kumpikin, Raision 4 prosenttia ja intervalliasiakkaiden osuus vajaa prosentti. Vuoteen 2013 verrattuna Turun sijoittamien asiakkaiden määrä nousi prosentuaalisesti eniten, sotainvalidien määrä puolestaan väheni. Ryhmäkoti Kaislan perustehtävä pysyi ennallaan. Resursseja kohdennettiin hyvään perushoitoon, asukkaiden turvallisuudentunteen luomiseen ja sopivan virikkeelliseen arkeen. Varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla resursseja kohdennettiin laadukkaan hoidon ylläpysymiseen, sillä Kaislassa oli tuolloin useita hoiva-hoidettavia asukkaita. Syksyn vuodehoitokoulutus, sosiokulttuurinen koulutus ja arjen keskustelut vahvistivat hoitajien ammatillisuutta huomioida asukkaiden tarpeita yhä paremmin silloinkin kun hoidettavana on pitkälle edennyttä muistisairautta sairastava. Toimintavuoden aikana Turun kaupungin osoittama lääkäri vaihtui, jonka vuoksi lääkäriasioita oli organisoitava uudelleen. Loppuvuonna lääkärikäynnit alkoivat taas toimia suunnitellusti ja asukaslähtöisesti. Toimintavuoden aikana Kaislassa toteutettiin laadukasta hoitoa ja huolenpitoa asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden ja juurrutettiin sosiokulttuurisen hoitotyön mallia. Arjessa keskusteltiin edelleen 6
eettisistä kysymyksistä ja arvoista. Pohdittiin mm. sitä, mitä ammatillisia haasteita samassa yksikössä asuvat mutta hyvin erikuntoiset asukkaat synnyttävät ja miten näihin haasteisiin kyetään vastaamaan. Ryhmäkoti Kaislan hoitotyön kehittämiskohde oli kuluneena vuonna kirjaamiskulttuurin muutos. Kotikunnaassa siirryttiin syksyllä 2014 uuteen ohjelmaan ja kirjaamistapaan, ja ohjelman käyttöönottokoulutusta, johon kaikki hoitajat osallistuivat, järjestettiin syksyllä useana viikkona. Ensimmäisessä vaiheessa ohjelmaan lisättiin asukkaiden perustiedot, lääkitykset ja diagnoosit. Tiimeissä muokattiin asukkaiden olemassa olevia hoito- ja palvelusuunnitelmia asiakaslähtöisemmiksi ja tavoitteellisemmiksi. Hoitosuunnitelma toimii päivittäisraportoinnin pohjana, joten sähköinen raportointi aloitettiin vasta kun päivitetyt hoitosuunnitelmat olivat valmiit. Sähköinen päivittäisraportointi ja rakenteellinen kirjaaminen aloitettiin marraskuussa 2014. Hoitohenkilökunnan innostus ja halukkuus oppia uutta mahdollisti luontevan siirtymisen uuteen ohjelmaan ja kirjaamistapaan. Kirjaamista kehitetään edelleen ja uutta opitaan koko ajan, mutta itse siirtymävaihe oli odotettua helpompi. Toimintakertomusvuoteen on sisältynyt myös työntekijöiden perehdyttämistä ja käytäntöjen juurruttamista. Vakituinen henkilökunta on sitoutunut uusien työntekijöiden perehdyttämiseen hyvin ja jakanut osaamistaan uusille työntekijöille. Kaislan kolme vakituista työntekijää palasi äitiys/hoitovapaalta takaisin töihin, joten henkilöstön vaihtuvuutta ja sijaistarvetta oli edellistä vuotta vähemmän. Kuluneen vuoden aikana sairauspoissaoloja oli aiempaa vähemmän, mikä sekin näkyi sijaisten maltillisena käyttönä. Sijaisiksi on saatu sitoutuneita työntekijöitä, mikä on tukenut arjen sujuvuutta. Lyhtyaikaisten sijaisuuksien järjestäminen on ollut ajoittain haasteellista ja edellyttänyt hoitohenkilökunnalta joustamista. Uudet apuvälineet ovat mahdollistaneet asukkaiden turvallisen hoidon ja lisänneet työn ergonomiaa ja työturvallisuutta. Vapaaehtoiset ovat tänäkin vuonna rikastuttaneet Kaislan arkea. Heidän antamansa arvokas aika on mahdollistanut isommalle asukasjoukolle mm. säännöllistä ulkoilua ja osallistumista talon tapahtumiin. Fysioterapeutin ohjaama tuolijumppa on kuulunut asukkaiden viikko-ohjelmaan osan vuodesta, ja osa asukkaista on käynyt talon fysioterapeutilla yksilökuntoutuksessa. Musicare-verkoston yhteisömuusikot ovat käyneet Kaislassa viikoittain pitämässä yksilö- ja ryhmämuotoisia musiikkihetkiä. Asukkaiden kesän kohokohta oli juhannustanssit Uittamon tanssilavalla. Toimintavuoden aikana Kaislan asukkaiden omaiset ovat osallistuneet hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Säännöllisiä hoitopalavereja on pidetty, ja asukkaiden mieltymyksiä on otettu huomioon omaisilta saatujen elämänkaaritietojen pohjalta. Keväällä pidettiin keskusteleva omaistenilta Kaislan arjesta. Kaislan asukkaiden ja omaisten yhteistä puurojuhlaa vietettiin joulukuussa juhlavasti Kotikunnaan ruokasalissa. Syksyllä tehtiin taas omaisten tyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli lähes 70.. Pääsääntöisesti palaute oli erittäin hyvää, mutta myös joitakin kehittämisideoita nousi esiin. Vastausten keskiarvot vaihtelivat välillä 3.4 4,6 (asteikolla 1-5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin). Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4.1. Saadun palautteen pohjalta on mm. päätetty tehdä uusien asukkaiden omaisille Tervetuloa-opas, johon kootaan muuttoon liittyviä ja muita käytännön asioita. Lisäksi kokeillaan ennen hoitopalaveria omaisille lähetettävää lomaketta, johon he voivat kirjata toiveitaan. 7
Sylvi-koti Sylvi-koti avasi ovensa asukkaille toukokuussa 2014 ja tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille vanhuksille ympäri vuorokauden. Yksikkö toimii kahdessa 12-paikkaisessa pienryhmäkodissa yhdessä tasossa. Molemmissa ryhmäkodeissa on omat oleskelu- ja ruokailutilat sekä yhteinen saunatila. Seudullisen puitesopimuksen mukaisesti Sylvi-kotiin ohjautui asukkaita Raisiosta ja Turusta. Asukkaita oli myös valtionkonttorin maksusitoumuksella ja itse maksavina. Turun kaupungin lyhytaikaisessa hoidossa ja palveluseteliasiakkaana oli yhteensä kaksi asukasta. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Sylvi-kotiin toukokuussa, ja yksikkö täydentyi pitkin loppuvuotta niin että kaikki huoneet olivat täynnä joulukuussa. Sylvi-kodissa asui toimintakertomusvuonna 26 muistisairasta tehostetun palveluasumisen asiakasta ja yksi lyhytaikaishoidon asiakas. Asukkaiden keski-ikä oli 84,8 vuotta ja heistä 37 prosenttia oli miehiä ja 63 prosenttia naisia. Tilastoitavia hoitopäiviä oli yhteensä 3573, ja käyttöaste oli 24 asukaspaikkaan suhteutettuna 94,1. Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä kertyi 122. Asiakkaista suurin osa (86 prosenttia) tuli Sylvi-kotiin Turun kaupungin ostopalveluna. Sotainvalidien osuus hoitopäivistä oli 5 prosenttia, Raision kaupungin 4 prosenttia ja muiden asiakkuuksien yhteensä 5 prosenttia. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin omaisille lähetetyillä kyselylomakkeilla loppuvuonna. Vastauksia saatiin kahdeksan, ja vastausprosentiksi tuli 67. Sylvi-koti sai omaispalautteessa hyvät arvosanat: Vastausten keskiarvot vaihtelivat välillä 3,0-4,9 (asteikolla 1-5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin), ja kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli 4,3. Sylvi-kodin toiminta käynnistyi toukokuussa, jolloin myös ensimmäiset hoitajat aloittivat työnsä. Hoitajia rekrytoitiin lisää sitä mukaa kuin yksikköön tuli lisää asiakkaita. Alun tavoitteena olikin saada perushoitotyö sujuvaksi hyvällä perehdytyksellä. Vastuualueita selkiytettiin ja omahoitajuutta vahvistettiin asiakkaiden tulon myötä. Myös asukkaiden onnistuneeseen kotiutumiseen ja hyvän hoitosuhteen luomiseen paneuduttiin, samoin yhteistyöhön omaisten suuntaan. Syksyllä pidetty omaistenilta koettiin erittäin tärkeänä, ja keskeisenä puheenaiheena oli arki Sylvi-kodissa. Uuden yksikön toiminnan alkaessa keskeistä oli myös uuden sähköisen kirjaamisohjelman Domacaren käyttöönotto ensimmäisenä yksikkönä Kotikunnaassa. Sylvi-kodin henkilökunta rekrytoitiin kolmessa osassa osaston täyttyessä. Nämä prosessit vaativat hoitohenkilökunnalta ja hoitotyön johdolta joustoa niin ajallisesti kuin sijaisjärjestelyjenkin osalta. Vakituisia hoitajia aloitti toimintavuonna 11; heistä kaksi siirtyi Sylvi-kotiin talon sisäisesti. Osa sijaisista oli tehnyt hoitotyötä jo muualla talossa, mikä helpotti perehdyttämistä. Sylvi-kodissa asukkaita hoidettiin toimintakertomusvuonna laadukkaasti ja heistä huolehdittiin yksilöllisesti. Sylvi-kodin asukkaille järjestettiin myös toiminnallisia tuokioita kuten tuolijumppaa ja Musicare-musiikkihetkiä. Myös taideryhmään oli mahdollista osallistua. Kotikunnaan yhteisissä tapahtumissa oltiin mukana aktiivisesti. Arjen apuna oli myös työkokeilijoita ja hoitoalan opiskelijoita. Kotikunnaan vapaaehtoiset ottivat Sylvi-kodin asukkaat mukaan talon toimintoihin heti alusta asti. Heidän asukkaille antamansa aika on ollut erittäin arvokasta ja palkitsevaa. 8
Hoitokoti Venla Hoitokoti Venlan toiminta jakaantuu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoon ja lyhytaikaishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikat muuttuvat tulevaisuudessa asteittain muistisairaiden vaativan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Toistaiseksi suurin osa Venlan pitkäaikaissairaanhoidon asukkaista asuu kahden hengen huoneissa; vuoden lopussa kolmella asukkaalla oli oma huone. Tehostetussa palveluasumisessa asukkailla tulee olla omat huoneet, joten muutos vie oman aikansa. Vuoden 2014 lopussa Venlan kymmenestä huoneesta viisi oli pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden käytössä ja toiset viisi lyhytaikaishoidon käytössä. Toimintakertomusvuonna Venlassa on ollut vaihtelevasti 14-16 asiakaspaikkaa, joista 7-9 oli pitkäaikaissairaanhoidon ja 7 lyhytaikaishoidon asiakkaiden käytössä. Vuoden lopussa pitkäaikaisasukkaita oli 7 ja lyhytaikaisasiakkaita 7. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 3094. Asukkaista 70 prosenttia oli naisia ja 30 prosenttia miehiä. Asukkaiden keski-ikä oli 82 vuotta. Lyhytaikaishoidon tilastoitavia hoitopäiviä oli 2604 ja ne muodostuivat 278 eri hoitojaksosta. Lyhytaikaishoidossa oli vuoden aikana 85 eri asiakasta, joista osa kävi hoitojaksoilla kuukausittain. Asiakkaista 14 oli hoitojaksolla vain kerran. Lyhytaikaishoidon hoitojaksot ovat vaihdelleet muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Venlan työntekijät ovat kuluneen vuoden aikana keskittyneet asukkaiden laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon, jotta asukkaiden turvallinen ja hyvä arki on toteutunut. Henkilökunta on pystynyt ammatillisesti vastaamaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin, ja työskentelytapoja on kehitetty muuttuvissa tilanteissa. Omaisten tukeminen ja ohjaus on ollut keskeinen osa hoitajien työtä. Hoitokoti Venlan asukkaiden arkeen ovat tuoneet vaihtelua monet Kotikunnaassa järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat. Asukkaat osallistuivat perinteiseen tapaan juhannustansseihin Uittamon lavalla, heille on pidetty säännöllisesti fysioterapeutin ohjaamaa tuolijumppaa ja Musicare-verkoston yhteisömuusikot ovat vierailleet Venlassa säännöllisesti. Yhteiset musiikkituokiot musiikkialan ammattilaisten kanssa ovat 9
olleet asukkaille antoisia ja tuoneet iloa arkeen. Kotikunnaan omat vapaaehtoiset ovat koko vuoden ajan käyneet Venlassa useita kertoja viikossa. He ovat tukeneet asukkaiden toimijuutta mm. ulkoilemalla ja liikkumalla heidän kanssaan säännöllisesti. Yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa he ovat mahdollistaneet useampien asukkaiden osallistumisen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin. Kesällä juhlittiin Kotikunnaan historian vanhimman asukkaan 102-vuotissyntymäpäiviä. Tuttuun tapaan ennen joulua Venlan pitkäaikaiset asukkaat ja heidän omaisensa viettivät yhteistä puurojuhlaa Kotikunnaassa. Venlan pitkäaikaishoidon asukkaiden ja lyhytaikaishoidon asiakkaiden omaisille tehtiin tyytyväisyyskysely vuoden 2014 lopussa. Vastausprosentti oli lyhytaikaishoidossa 74. Pitkäaikaishoidossa olevien asukkaiden omaisilta saatiin kolme vastausta. Omaiset olivat varsin tyytyväisiä läheisensä saamaan hoitoon ja huolenpitoon. Lyhytaikaishoidon omaispalautteessa keskiarvot vaihtelivat välillä 3,7-4,5 (asteikolla 1-5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin). Kokonaiskeskiarvo oli 4.2. Pitkäaikaishoidon omaispalautteen keskiarvot olivat välillä 3,3 5, ja kokonaiskeskiarvoksi tuli 4.3. Asuinkoti ja Sotainvalidien Asuinkoti Asuinkoti Kotikunnaassa on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joissa asuu palveluasumisen asukkaita, sotainvalideja ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Asukkaiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuu asuinkodin hoitohenkilökunnan ohella myös Kotikunnaan muu henkilökunta: kokonaisvaltaisen, yksilöllisen hoidon toteutuminen on varmistettu moniammatillisella yhteistyöllä. Kotikunnaan oma henkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemista kodinhoito-, ravinto- ja terveyspalveluista. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaan palveluasunnoissa asui 47 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 87,5 vuotta. Vuoden 2014 lopussa Asuinkodissa asui 34 palveluasumisen asukasta, joista naisia oli 28 ja miehiä 9. Viidessä asunnossa asui pariskunta. Palveluasuntoihin vuokralle muuttavat asukkaat sitoutuvat ostamaan peruspalvelupaketin, joka sisältää kaikille saman perusosan. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, joka suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja jota muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukkaat voivat halutessaan ostaa Kotikunnaasta sairaanhoidolliset palvelut, laboratorionäytteiden oton ja 10
yksityislääkärin palvelut viikoittain. Palvelupaketin perusosaan lisättiin vuoden puolivälissä yleinen ohjaus ja neuvonta asukkaiden lisääntyneet tarpeet huomioiden. Asuinkoti Kotikunnaassa on mahdollisuus ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen lähikuntien yhteisen puitesopimuksen mukaisesti tai palveluseteliasiakkaana. Vuoden 2014 alusta alkaen asuinkodissa on ollut yksi palveluseteliasiakas ja yksi puitesopimuksen asiakas. Maaliskuun alussa tehostettujen palveluasukkaiden kokonaismäärä nousi neljään asukkaaseen, ja he kaikki asuivat asuinkodissa viedä vuoden loppuessa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaalle kertyi toimintakertomusvuonna 365 hoitopäivää ja tehostetun palveluasumisen puitesopimusasukkaille 1052 hoitopäivää. Vuoden 2014 aikana asuinkodissa asui yhdeksän eri sotainvalidia ja vuoden lopussa sotainvalidiasiakkaita oli seitsemän. Asuinkotiin muutti vuoden aikana kaksi sotainvalidia ja kaksi siirtyi Kotikunnaan toisiin asumispalveluyksiköihin. Sotainvalidien tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 2259. Moniammatillinen työryhmä kokoontui sotainvalidien asioissa kolmen kuukauden välein. Työryhmään kuuluivat lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja omahoitaja. Sotainvalidien yksilölliset toiveet huomioitiin niin hoidossa kuin asumisessakin. Sotainvalidien fysioterapiapalvelut tuotettiin Kotikunnaan omana toimintana. Fysioterapiassa huomioitiin asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyky ja vahvistettiin jäljellä olevia voimavaroja. Kuntosalilaitteet olivat myös sotainvalidien käytössä, ja laitteiden käyttöön on saanut opastusta niin halutessaan. Sotainvalidit ovat voineet käyttää Kotikunnaassa toimivan parturin palveluita veloituksetta kerran kuukaudessa ja jalkahoitajan palveluja tarvittaessa. Kotikunnaan asuinkodissa noudatetaan toimijuutta tukevaa hoitotyötä asukkaiden jäljellä olevien voimavarojen vahvistamiseksi ja ylläpysymiseksi. Tukea tarjotaan jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen: Asukkaan oma tahto ratkaisee viime kädessä sen, miten häntä hoidetaan ja mitä palveluita hän ostaa. Asukkaat osallistuvat omaa arkeaan ja hoitoaan koskevien päätösten tekoon. Kaikilla Asuinkodissa asuvilla on käytössä Vivago-hyvinvointirannekkeet, joilla he voivat kutsua apua itselleen vuorokauden ympäri. Ranneke seuraa käyttäjänsä aktiivisuustasoa ja järjestelmä tekee automaattisen hälytyksen hoitajille, jos jotain normaalista poikkeavaa havaitaan. Vivago-hyvinvointirannekkeet lisäävät asumisturvallisuutta. Kotikunnaan asukkaiden arki on vuoden aikana ollut vaihtelevaa ja virikkeellistä. Vapaa-ajan tarjontaa on ollut runsaasti, ja asukkaita on kannustettu ja ohjattu osallistumaan Kotikunnaan monipuoliseen toimintaan. Viikoittain on järjestetty mm. tuoli- ja vesijumppaa, opastettua kuntosaliharjoittelua, erilaisia musiikkitilaisuuksia ja perinteinen perjantailotto. Martinseurakunta on pitänyt hartaushetken joka kuukausi tuttuun tapaan. Asukkaat ovat jo usean vuoden ajan kokoontuneet yhteiselle turinakahville vuoden jokaisena iltana kukin kuntonsa ja halunsa mukaan. -Turun Eläkkeensaajien alkuvuodesta 2014 antama lahjoitus käytettiin Kotikunnaan Sadonkorjuujuhlan järjestelyihin. Asukkaat voivat vaikuttaa yhteiseen asumisviihtyvyyteen sekä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan sisältöihin tuomalla ajatuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan tiedoksi esimerkiksi asukasneuvoston kautta tai vastaamalla säännöllisesti tehtävään tyytyväisyyskyselyyn. Asuinkoti Kotikunnaan asukkaille syksyllä tehdyn kyselyn vastausprosentti oli 80. Vastausten keskiarvot asettuivat välille 3,8-4,6 (asteikko 1 5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin), ja kokonaiskeskiarvo oli 4.2. Myös kehittämisehdotuksia esitettiin, ja niihin tartutaan mahdollisuuksien mukaan. 11
Kotikunnaan asukasneuvostoon kuului toimintakertomusvuonna viisi asukkaiden valitsemaa jäsentä ja puheenjohtaja. Sihteerinä toimivat kaksi talon työntekijää vuorotellen. Asukasneuvoston palavereihin on tilanteen mukaan kutsuttu myös muuta henkilökuntaa. Asukasneuvosto kokoontui keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa. Palavereissa käsiteltiin asukkaiden ja talon toimintaan liittyviä asioita, ja tapaamisesta laadittava muistio meni tiedoksi myös johtoryhmälle. Asukasneuvosto on asukkaiden aloitteiden ja palautteiden foorumi, joka edistää asukkaiden osallisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia asukkaiden yhdessä olemiselle ja tekemiselle. Kuluneena syksynä asukasneuvosto vieraili Salva ry:n palvelukeskuksessa Ilolansalossa saamassa uusia ideoita toimintaansa. Jäsenet järjestivät kesällä muille asukkaille ulkopelejä ja juhannusjuhlan. Talvella pelit siirtyivät kuntosalille, jossa talon fysioterapeutti on opastanut asukkaita kuntosalilaitteiden käytössä. Asukkaiden aloitteesta Kotikunnaaseen on asennettu liuskoja ulosmenokynnyksiin ja hankittu mm. uusi kuntopyörä ja lisää liikuntapelejä. 12
13
Päiväpaikka Villa Kotikunnaan Päiväpaikka Villan palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Villa on auki arkisin kahdeksasta kolmeen. Kotikunnaan päivätoiminnalla on yli 20-vuotinen historia. Villa on yksi Turun kaupungin muistikuntoutuspaikoista, jonka toimintaa kaupunki tukee. Nimi päivätoiminta vaihtui toimintakertomusvuonna muistikuntoutukseksi, mikä kuvaa paremmin toiminnan tavoitteellisuutta: Tavoitteena on tarjota aktiivista tekemistä, tukea asiakkaiden toimijuutta ja siirtää muiden palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi. Villan tuo asiakkaiden arkeen vaihtelua ja tarjoaa mukavaa yhdessäoloa sekä mielekästä tekemistä. Päivään sisältyy monipuolisia toiminnallisia ja liikuntatuokioita. Muistia aktivoidaan toiminnallisilla menetelmillä, ja fysioterapeutti ohjaa ryhmäliikuntaa päivittäin. Asiakkaiden mieltymysten tai kognitiivisten taitojen mukaan toteutettavia pienryhmiä on säännöllisesti. Kokonaisvaltaista kuntouttavaa hoitoa tukevat Kotikunnaassa tarjottavat parturi- ja fysioterapiapalvelut sekä talossa käyvä jalkahoitaja. Vuonna 2014 Villassa kävi 45 eri asiakasta, joista 32 oli naisia ja 12 miehiä. Asiakkaiden keski-ikä oli 82 vuotta. Hoitopäiviä kertyi 2073, mikä oli noin 150 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päiväkohtainen asiakasmäärä pyrittiin pitämään yhdessätoista, mutta tähän ei päästy: asiakkaita oli päivittäin keskimäärin kahdeksasta yhdeksään. Asiakasmäärään vaikutti olennaisesti Turun kaupungin uusi linjaus muistikuntoutukseen ohjautuvista asiakkaista. Muutos oli jo tiedossa vuoden 2014 toimintaa suunniteltaessa, joten tähän osattiin varautua. Viime vuosiin nähden Villan aktiivinen asiakasmäärä on lisääntynyt, koska vain yhtenä päivänä viikossa Villassa käyviä on jo yli 30 prosenttia asiakkaista. Vuoden 2014 aikana Turun kaupungissa muistikuntoutus profiloitui yhä enemmän ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Muutos astui voimaan vuoden aikana asteittain. Muutoksen jälkeen muistikuntoutus on suunnattu sairauden alkuvaiheessa oleville asiakkaille, käytännössä ennen muita palveluita. Tämä on luonut Villan toiminnalle uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Vuoden aikana paneuduttiin muun muassa siihen, miten toimintatapoja tulee uudistaa, jotta asiakkaille saadaan riittävästi haastetta ja mielenkiintoisia tehtäviä. Lisäksi pohdittiin ns. parempikuntoisten asiakkaiden sitouttamista toimintaan. Asiakkaiden muistisairauden aste ja asiakkaan toimijuus otettiin huomioon päiväryhmiä muodostettaessa. Asiakkaat ohjautuvat edelleenkin Villaan Turun kaupungin muistikuntoutuksen palveluohjaajan kautta, lähetteen tekee muistikoordinaattori. Muistikuntoutukseen pääsyn kriteereinä ovat diagnosoitu muistisairaus, oma motivaatio osallistumiseen sekä toimintakykytesti (ADCS-ADL). Ennen muistikuntoutuksen alkua Villan henkilökunta tekee kotikäynnin asiakkaan luo. Käynnillä tutustutaan asiakkaaseen, motivoidaan häntä osallistumaan toimintaan, nähdään kotitilanne ja tutustutaan usein samalla myös lähiomaiseen. Kun asiakas on aloittanut käynnit Villassa, hänelle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Toimintakertomusvuonna otettiin käyttöön uusi suunnitelmapohja; tavoitteeksi on asetettu sellaisia asioita, joihin toiminnalla pystytään vaikuttamaan. Muistikuntoutuksen yleisiä tavoitteita ovat muistin aktivointi, fyysisen toimijuuden ylläpysyminen ja sosiaalisuuden säilyminen. Jokaiselle asiakkaalle määritellään myös henkilökohtaiset tavoitteet. Asiakasryhmän muutoksesta huolimatta kuntoutussuunnitelmien tavoitteet ovat edelleen toimivia. Muistitestejä ei enää tehdä säännöllisesti 14
vuosittain, vaan tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti. Muistia ja toimijuutta arvioidaan säännöllisesti, ja muutoksista ilmoitetaan tarvittaessa omaisille. Yhteistyö Turun kaupungin rahoittamien muiden päivätoimintapaikkojen, muistikoordinaattoreiden ja ennaltaehkäisevän työn palvelupäällikön kanssa on ollut säännöllistä, ja Villan henkilökunta on tehnyt yhteistyötä myös muiden päiväpaikkojen ja omaisten/läheisten kanssa. Uuden asiakaskunnan myötä omaisyhteistyö on muuttanut muotoaan ja painottuu nykyisellään lähinnä tiedottamiseen. Toimintaa koskevista asioista asiakkaat päättävät itse. Toimintavuoden keväällä järjestettiin yksi omaistenilta, ja syksyllä pidettiin omaistapaaminen avoimet ovet idealla. Osa omaisista osallistui päivällä Villan toimintaan ja osa tuli illalla keskustelemaan arjen asioista. Omaistyytyväisyyskyselyä ei toteutettu kaupungin toimesta vuonna 2014, mutta vuoden 2013 kyselytulokset saatiin alkuvuodesta. Palaute kokonaisuudessaan oli todella hyvää. Villan asiakkaat osallistuivat aktiivisesti Kotikunnaan juhla- ja ohjelmatilaisuuksiin. Musicare-hankkeen yhteisömuusikot kävivät Villassa säännöllisesti. Yhteistyötä tehtiin mm. Turun AMK:n sosionomi- ja sairaanhoidon opiskelijoiden toteuttamissa projekteissa. Keväällä Villassa pidettiin tarinatanssityöpaja tanssitaiteilijan johdolla. Kuluneena vuonna harrastettiin Bocciaa ja haastettiin asuinkodin asukkaat turnaukseen. Kulttuurista nautittiin muun muassa Åbo Svenska Teaterissa, Aurinkobaletissa ja Logomossa. Retkillä käytiin Kotikunnaan ulkopuolella mm. Krookilan kotiseutumuseossa, Kustavissa, Paraisten Sattmarkissa, Naantalissa, Ruissalossa ja Turun keskustassa. Piknik-risteilyllä Ahvenanmaalla käytiin keväällä, ja juhannustansseja tanssittiin perinteisesti Uittamon lavalla. Päiväpaikkojen yhteistä joulujuhlaa vietettiin Meri-Karinassa. Fysioterapia Kotikunnaan fysioterapiapalveluita tarjottiin vuonna 2014 Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Kotikunnas tuotti aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjosi kuntoutusta sotaveteraaneille ja itse maksaville asiakkaille. Asiakasvastaanottoja ja kotikäyntejä kirjattiin vuoden aikana 542. Fysioterapeutin palveluita käyttivät myös Kotikunnaassa asuvat sotainvalidit ja talon muut asukkaat. Kotikunnaassa työskenteli yksi kokoaikainen fysioterapeutti. Kotikunnaassa järjestettiin päivittäin ikääntyvien liikuntaryhmiä, mm. tuolijumppaa ja vesijumppaa, johon tuli osallistujia myös Kotikunnaan ulkopuolelta. Kuntosalitoiminta Kotikunnaan asukkaille ja kotona asuville jatkui, ja liikuntaa järjestettiin aiempaa enemmän kotona asuville ikääntyneille (esim. miesten ja naisten kuntosaliryhmät). Toimintakertomusvuonna otettiin käyttöön PhysioTools -ohjelma tukemaan kotiharjoittelua. Kotikunnaan asukasneuvoston aloitteesta hankittiin sisäkäyttöön Bocciapeli, jota asukkaat pelaavat keskenään viikonloppuisin. Näin sai alkunsa asukkaiden omatoiminen Pelitreffit, joka jatkuu edelleen. 15
Vastoin alkuperäistä suunnitelmaa allasterapiaa ei markkinoitu, koska allasveden lämpötilan säätö riittävän korkeaksi tuo omat haasteensa. Tästä syystä selvitettiin muiden altaiden käyttömahdollisuutta allasterapia-asiakkaiden kuntoutuksessa. Toimintakertomusvuonna kirjattiin kotikäyntejä yhteensä 1496 ja jumppakertoja 583. Liikuntaryhmiin osallistujia oli vuoden aikana yhteensä 4255. Eri ryhmiä kokoontui säännöllisesti 12, joista viisi kuului Kunto-toiminnan piiriin. Vuonna 2014 järjestettiin mm. Liikuta minua -päivä, talon yhteisiä tansseja, Uittamon juhannustanssit sekä ulkoilutapahtumia Päiväkoti Karitsan, Kotikunnaan asukkaiden ja kotona asuvien ikääntyneiden kesken. Erityistä huomiota kiinnitettiin yhteisöllisyyteen ja sen tukemiseen kuntoutuksen keinoin. Liikunnalliset ryhmät ja kuntoutuksen kautta kohentunut toimintakyky parantavat ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua ja tavata muita. Kotikunnaan fysioterapiapalvelut ja liikuntaryhmät tukivat suunnitellusti Ikääntymisen resurssikeskus -ajattelua ja sosiokulttuurista vanhustyötä. Kotona asuville ikääntyneille järjestettiin monipuolista liikuntaa myös osana RAY:n tukemia hankkeita (Avoimet Ovet ja Kunto-toiminta). Omaishoitokeskuksen vapaaehtoisten vesijumppa jatkui Kotikunnaan tiloissa. Kaikissa kotona asuville ikääntyneille suunnatuissa ryhmissä oli aina mukana myös liikunnallinen osuus. Ikääntyneiden liikunnan järjestämiseen saatiin tukea myös Turun kaupungin liikuntalautakunnalta. 16
Sairaanhoidon vastuualue Ikäihmisten hyvän hoidon ja palvelun tulee olla asiakaslähtöistä. Sen edellytyksenä on asiantunteva ja vanhustenhoidon erityiskysymyksiin perehtynyt henkilökunta, jonka osaamista tuetaan. Osaamisen vahvistamiseen ovat kuluneenakin vuonna tähdänneet useat Kotikunnaan henkilökunnalle järjestetyt koulutukset. Toimintakertomusvuonna osallistuttiin mm. hoitotieteen laitoksen järjestämään etiikan teemapäivään ja ikääntyneiden hoitoa käsitelleeseen hoitotieteen päivään. Keväällä Kotikunnaassa pidettiin lääkeainekoulutus yhteistyössä Wiklundin apteekin kanssa, ja hoitajia oli mukana myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämässä haavahoito- ja hygieniakoulutuksessa. Koulutuksiin osallistuneet hoitajat ovat jakaneet saamaansa tietoa muille työntekijöille yhteisissä palavereissa. Uuden asukastietojärjestelmän Domacaren käyttöönoton myötä päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan entistä enemmän myös sosiokulttuurinen näkökulma, mikä osaltaan varmistaa sen, että jokaisen asukkaan arki on mahdollisimman mielekäs. Lääkehoitosuunnitelmat ovat hoitajien käytännön työväline yksiköiden lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kotikunnaassa lääkehoidon osaaminen varmistettiin toimintakertomusvuonnakin näytöillä ja teoreettisilla lääkehoidon kokeilla. Lääkepoikkeamat on edelleenkin kirjattu lääkepoikkeamalomakkeeseen ja käsitelty tiimipalavereissa. Yksiköiden sairaanhoitajat vastasivat oman yksikkönsä lääkehuollosta. Toimintakertomusvuonna Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lääkäri on hoitanut Ryhmäkoti Kaislan, Sylvi-kodin ja kotipalvelun tehostetun palvelun/palveluseteliasukkaat. Sotainvalidien lääkäripalveluista on huolehtinut yksityislääkäri. Kotipalvelun asukkaat ovat käyttäneet terveysaseman tai niin halutessaan Kotikunnaassa käyvän yksityislääkärin palveluita. PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen hankkeet pohjautuvat yhdistyksen arvoihin ja linkittyvät toisiinsa. Niiden yhteisenä viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhustyö. Vuonna 2014 korostettiin yhteisöllisyysteemaa, ja keskeistä oli Ikääntyneiden omaehtoisen ja aktiivisen kansalaistoiminnan tukeminen. Ikääntyneille järjestettiin ryhmätoimintaa ja tapahtumia eri puolilla Turkua - liikuttiin sinne, missä ikääntyneet ovat. Vapaaehtoistoiminta oli virkeää ja vapaaehtoisten oma yhteisö voimistui entisestään. Taide- ja kulttuurihankkeiden haasteena on ollut rahoituksen löytyminen ja hanketoiminnan vaikuttavuuteen liittyvät kysymykset. On jouduttu pohtimaan sitä, saadaanko taidetoiminnasta pysyvää vai päättyykö se aina hankerahoituksen loputtua. RAY-hankkeet Kunto-toiminta ei saanut Ray-avustusta vuodelle 2014, mutta edelliseltä vuodelta jääneen avustuksen turvin pidettiin ryhmiä ja tehtiin edelleen myös aktivointikäyntejä. Kohderyhmään kuuluivat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat sekä 17
muistisairautta sairastavat omaishoitajineen. -Kunto-toiminnalle haettiin viime vuonna uudelleen Rayrahoitusta, ja päätös oli myönteinen. Kunto-toiminnassa keskityttiin asiakkaiden aktivointiin ja erityisesti ryhmiin ja korttelitoimintaan. Runosmäen kirjastossa kokoontui Äijäkerho vapaaehtoisen ohjaamana, ja Nättinummen sekä Nummen ryhmät kokoontuivat Nummen kirjastossa ja Metodistikirkon tiloissa; mukana oli sekä ohjaaja että vapaaehtoisia. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyvien HyMy-ryhmä kokoontui Kotikunnaassa vapaaehtoisten ohjaamana ja siihen osallistui 10 kerholaista. Yhteistyötä tehtiin vanhuspsykiatrian avohoidon kanssa, jonka kautta HyMy-ryhmään tuli uusia osallistujia. Ryhmätoiminnoista kerättiin palautetta yhteistyössä Turun AMK:n Tukialus-opiskelijoiden kanssa. Palaute oli rohkaisevaa ja kertoo siitä, että on tehty oikeita asioita. Miesten ja naisten kuntosaliryhmät jatkuivat Kotikunnaassa fysioterapeutin ohjaamina. Laitilan kaksi Kortteliryhmää jatkoivat kokoontumistaan, ja vuonna 2013 alkanut Ystäväpiiri-ryhmä kokoontui koko vuoden. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli yhdessä Kuntaliiton kanssa vanhuspalvelulain toimeenpanon tueksi laatusuosituksen, jonka mukaan kuntoutusta tulisi kehittää osana uudistuvia vanhuspalveluja. Kotikunnas oli yhteistyökumppanina Koto pilotissa (Ennakoivan Gerontologisen kuntoutuksen esiselvitys). Siinä rakennetaan esiselvityksen pohjalta uusi kuntoutusmalli, joka tavoittaa ajoissa ne joiden liikkumiskyky on uhattuna ja jotka hyötyvät varhaisesta väliintulosta. Koto-pilotti kehitettiin osittain Kunto-toiminnan pohjalta. Kotikunnas oli mukana arvioimassa fysioterapian jatko-ohjausta saaneiden henkilöiden liikkumiskykyä. Myös kotikäyntejä tehtiin ja osallistuttiin Koto-pilotin kehittämistoimintaan. Ikääntymisen resurssikeskuksen perustamiseen tähtäävä Avoimet Ovet -hanke jatkui RAY:n tuella yhdessä Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Turun Ukkokoti ry:n Palvelutalo Wilenin kanssa. Toimintaan osallistuivat myös TST ry:n seniorit. Turun Seudun Osuuspankki tuki hanketta joululahjoituksellaan. Perusajatuksena on ollut avata palvelukeskusten ja talojen ovet kotona asuville vanhuksille ja kehittää yhdessä vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa Turussa. Ennaltaehkäisevien toimintojen ja 18
vapaaehtoistoiminnan yhteistyöllä lisätään kotona asuvien ikääntyneiden yhteisöllisyyttä. Samalla on myös vahvistettu Kotikunnaan roolia ikääntymisen ja kansalaistoiminnan resurssikeskuksena omalla toiminta-alueellaan. Avoimet Ovet hankkeeseen osallistui useita vapaaehtoisia ja toiminta oli vilkasta. Yhteistyö kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli aktiivista ja sujui hyvin. Hankkeessa mukana olleille vapaaehtoisille järjestettiin yhteistyötahojen kanssa koulutus- ja virkistyspäivä sekä keväällä että syksyllä. Yhteisten tapahtumien tavoitteena on ollut mm. tarjota eri tahoilla toimiville vapaaehtoisille mahdollisuus verkostoitua, yhdistää resurssit koulutusten ja virkistystoiminnan järjestämisessä ja lisätä muutenkin julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Myös vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä on kehitetty yhdessä ja osallistuttu aktiivisesti Vapaaehtoistoiminta ikäihmisten parissa heidän kotona asuessaan -esitteen tekemiseen ja tiedon levittämiseen. Vuonna 2013 alkanut Kortteliklubi kotona asuville ikääntyneille jatkui Kotikunnaassa. Klubilaiset kokoontuivat joka viikko, ja osallistujia oli keskimäärin 20. Klubissa on ollut monenlaista ohjelmaa niin ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin ohjaamina. Klubilaiset järjestivät toimintakertomusvuonna myös kaksi Piknik-risteilyä. Kotikunnaan tilat ovat olleet avoinna mm. eläkeikäisten kuoroharjoituksiin ja Ystäväpiirin itsenäisiin kokoontumisiin. Talon konsertit, näyttelyt ja monet ryhmätoiminnat ovat avoimia myös kotona asuville ikäihmisille. Viime vuoden aikana lähialueen eläkeläisiä näkyi talon tapahtumissa enenevässä määrin. Kotikunnas on alettu vähitellen mieltää myös lähialueen ikäihmisten kohtaamispaikaksi. Avoimet ovet hankkeen tuottama Menovinkit esite ilmestyi 2014 aikana kolme kertaa ja on saanut erittäin positiivista palautetta niin ikääntyneiltä itseltään kuin myös ammattihenkilöstöltä. Tuhansia esitteitä jaettiin kotona asuville ikääntyneille monissa pisteissä. Suosittu hankkeen organisoima tapahtuma oli joka toinen viikko järjestetyt Kävelytreffit. Treffejä on vetänyt Hali-Koira -yrittäjä Maarit Haapasaari. Palvelutalo Wilenin luota lähteneille kävelyille osallistui kerralla parisenkymmentä kävelijää. Kohteina olivat mm. Aboa Vetus, Yle, Biologinen museo, Sibeliusmuseo ja Ortodoksinen kirkko. Kävelytreffit ovat olleet useaan otteeseen esillä mediassa. Luonnonläheiset-toiminta alkoi yhteistyössä Sininauhaliiton Vihreä veräjä - Hyvinvointia luonnosta - hankkeen kanssa. Kyseessä on ryhmätoiminta, jossa hyödynnetään GreenCare-ajatusta. Kotikunnassa toimi kuluneena vuonna kolme avointa vapaaehtoisten vetämää ryhmää: Kädentaidot, Eläinavusteiset ja Puutarharyhmä. Vanhustyön keskusliiton ja Avoimet Ovet -hankkeen yhteistyö Ystäväpiiri-toiminnassa jatkui. Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman ystäväpiiriohjaajat käynnistivät uusia ohjattuja ryhmiä. Kotikunnas on edistänyt aktiivisesti alueen ystäväpiiriohjaajien verkostoitumista, jotta toiminta pysyy aktiivisena kouluttautumisen jälkeenkin. Muut hankkeet ILOA! toiminta jatkui Turun kaupungin, OKM:n, Nils Roberts af Ursinin rahaston ja Turku Energian avustusten turvin. Hankkeessa kehitettiin Kulttuuriystävä-toimintaa yhteistyössä SPR:n Turun osaston kanssa. Turussa on kurssin käyneitä kulttuuriystäviä 27, ja ystäväpyyntöihin on lähes aina pystytty vastaamaan. Vuonna 2014 tehtiin 111 tilausta, joihin kaikkiin pystyttiin vastaamaan. 19
ILOA! toiminta oli esillä mm. YLE:n Kulttuuriuutisissa ja paikallislehdissä. Yhdistys oli mukana kouluttamassa Eurajoelle uusia Kulttuuriystäviä, ja Kulttuuriluotsi-verkostotapaamiseen Jyväskylässä osallistuttiin. Taideapteekki toiminta jatkui Kotikunnaan vetämänä ja Taidepillereitä jaettiin useisiin kohteisiin ympäri Turkua, Kaarinaa ja Naantalia; näin tavoitettiin satoja ikääntyneitä laitoksissa, kodeissa ja erilaisissa ryhmissä. Taideapteekki sai paljon kiitosta ja positiivista huomiota. Vuonna 2014 jouduttiin kuitenkin toteamaan, että rahoituksen saaminen on haastavaa eikä hankeluonteisuudesta päästä siirtymään pysyvään käytäntöön. ILOA! päätettiin siirtää muiden tahojen hallinnoitavaksi ja sitä kautta mahdollisesti pysyväksi toiminnaksi. Säännölliset yhteisömusiikkipedagogien vierailut Kotikunnaassa jatkuivat. Uutena toimintana aloitettiin Muistojen Bulevardi, joka suunniteltiin yhteistyössä Kotikunnaan asukasneuvoston kanssa. Ohjelmassa on yhteislaulua ja musiikin virittämää muistelua. Ensin Muistojen Bulevardi hetkiin osallistuivat vain palvelutalon asukkaat, mutta myöhemmin myös lähialueen ikäihmiset toivotettiin tervetulleiksi mukaan. Henkilökunnalle suunniteltu koulutus musiikin käytöstä hoitotyössä ei toteutunut vuoden 2014 aikana. Sen sijaan vapaaehtoisille tarjoutui mahdollisuus saada tähän koulutusta Eläkeliiton TunneMusiikkiprojektin kautta. VTKL:n Vanhusten viikkoa vietettiin tuttuun tapaan ja osallistuttiin Vapaaehtoisten päivän tempaukseen. Myös Liikuta minua päivä toteutui. Kulttuurihyvinvointia Turussa verkostossa oltiin aktiivisesti mukana ja tehtiin yhteistyötä mm. Pumppu-hankkeeseen liittyvässä Muistojen näyttämö toiminnassa, jonka yhteistyötahona oli Turun AMK. Hankkeista tiedotettiin yhteistyökumppaneille, RAY:lle ja keskusjärjestöille raportoimalla ja hyödyntämällä myös Kotikunnaan kotisivuja. Uusi blogi ei toimintakertomusvuonna toteutunut. Sosiokulttuurista vanhustyötä tehtiin aktiivisesti näkyväksi, ammattilehtiin tuotettiin artikkeleita ja osallistuttiin alan tapahtumiin ja seminaareihin. Arviointiyhteistyötä tehtiin oppilaitosten, kuluneena vuonna erityisesti Turun AMK:n Tukialus projektitoiminnan kanssa. Vapaaehtoiset Vapaaehtoistoiminta jatkui erityisen aktiivisena. Vapaaehtoisyhteisöstä on muodostunut todella tiivis, ja se on vakiintunut osaksi Kotikunnaan arkea. Myös Runosmäen, Nummen ja Nättinummen ryhmissä vapaaehtoisten panos oli merkittävä. Vapaaehtoisten oma vaikuttaminen, osallisuus ja hyvinvointi olivat toimintakertomusvuoden keskeisiä teemoja, samoin koko yhdistyksen vuoden teema yhteisöllisyys. Vapaaehtoistoiminnan kursseja pidettiin toimintakertomusvuonna vain yksi. Peruskurssi järjestettiin SPR:n tiloissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa; teemana oli Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden parissa. Kurssilta valmistui 30 uutta vapaaehtoista eri toimijoiden pariin. Myös yhteisissä vapaaehtoisten non stop koulutuksissa oltiin aktiivisesti mukana. Toimintasuunnitelmavuonna uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin erityisesti hankkeisiin (ryhmät ja Luonnonläheiset). Vapaaehtoisille järjestettiin kolme Luonnonläheiset-ryhmätoiminnan koulutus- ja suunnittelupäivää sekä kaksi koulutus- ja virkistyspäivää yhteistyössä Avoimet Ovet -hankkeen kanssa. Virkistyshetkiä oli tarjolla vapaaehtoisten toiveiden mukaisesti (saunailta, kesäretki ja joulujuhla). 20
Yhteistyö Turun Seudun Työttömät ry:n kanssa jatkui edelleen aktiivisena ja hyvänä. TST:n eläkeläiset kävivät Kotikunnaassa vapaaehtoistehtävissä 692 kertaa ja tunteja kertyi kuluneena vuonna lähes 1400. Kaikkiaan Kotikunnaassa tehtiin toimintakertomusvuonna yhteensä 1458 vapaaehtoiskäyntiä, joista tunteja kertyi lähes 3000. Vapaaehtoiset ohjasivat toimintakertomusvuonna yhä enemmän ryhmiä Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti ja hyödynsivät niissä omaa osaamistaan mm. taiteessa, liikunnassa, puutarhanhoidossa ja kädentaidoissa. Elävän yhteisön tavoite toteutui loistavasti. Kotona asuvien ikääntyneiden ja Kotikunnaan asukkaiden välisessä vuorovaikutuksessa vapaaehtoisten panos on ollut ensiarvoisen tärkeä: Kaikki tulijat on otettu hienosti mukaan. Vapaaehtoisille tehtiin vuonna 2014 palautekysely, ja palautetta kerättiin myös säännöllisissä tiimipalavereissa. Saatu palaute oli kannustavaa: On tehty oikeita asioita ja vapaaehtoiset ovat saaneet toteuttaa itseään. Toimintaa kehitettiin edellisen vuoden kyselyn pohjalta. Ystäväkirje ilmestyi edelleen sekä paperisena että sähköisenä. Avoimet ovet -hankkeen ja Kuntotoiminnan henkilökunta teki aktiivisesti yhteistyötä vapaaehtoisten ja Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Yhdistyksen edustaja kuului edelleenkin Poijun ohjausryhmään, ja Valikko-ryhmän järjestämät Hansan messut toteutuivat tuttuun tapaan. Kotikunnaan vapaaehtoiset osallistuivat Eläkeliiton koulutuksiin ja veivät oppimansa käytäntöön hankkeissa ja ryhmissä. Yhdistyksen edustaja toimi edelleen Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän puheenjohtajana, ja kuuluimme aktiivijäsenenä myös Turun Valikko-ryhmään. Valtakunnallisiin vapaaehtoistoiminnan foorumeihin osallistuttiin toimintakertomusvuonnakin. Turun AMK:n sosionomiopiskelija aloitti opinnäytetyön, joka liittyy hoitohenkilökunnan näkemyksiin vapaaehtoistoiminnasta Kotikunnaassa. Työ valmistuu vuoden 2015 keväällä. 21
KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO Kiinteistönhoito, ravintohuolto ja osin puhtaanapito muodostavat kokonaisuuden, jonka toiminnasta vastaa kiinteistöpäällikkö. Kiinteistönhoidon vastuualue käsittää nykyisellään piha-alueet, rakennukset ja niiden talotekniset asiat, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikan ja muut turvallisuuteen liittyvät asiat sekä viranomaisyhteistyön. Kiinteistönhoidosta ovat huolehtineet kiinteistöpäällikkö ja kiinteistönhoitaja. Laajennuksen myötä Kotikunnaan kiinteistömassa ja täysin uudenlainen tekniikka lisääntyivät huomattavasti, ja olemassa olevia kiinteistönhoidon henkilöstöresursseja on jaettu uudelleen. Kiinteistönhoitoa ja kunnossapitoa ovat jaksottaneet vuosikellon mukaiset tehtävät. Painopisteenä on pidetty ennakointia. Suurin osa vuokra-asunnoista on sisäpinnoiltaan kunnostettu, mutta työ on jatkunut aina asukkaan vaihtuessa. Lähes 15 vuotta käytössä olleessa Ryhmäkoti Kaislassa on myös tehty pienimuotoisia pintojen uusimistöitä. Jokainen työntekijä voi omilla toimillaan ja valinnoillaan vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen, joten henkilöstön tietoisuutta energia-asioissa on pyritty jatkuvasti lisäämään. Osaan Kotikunnaan tiloista on kuluvana vuonna asennettu liiketunnistimet valaistukseen kuluvan energiamäärän vähentämiseksi. Kiinteistönhoito on omalta osaltaan huolehtinut turvallisuusasioista ja vastannut turvajärjestelmien toimivuudesta. Näin on varmistettu turvallisen asuminen ja työskentely Kotikunnaan tiloissa. Käytännön poistumisharjoitukset, koko henkilökuntaa koskeva turvallisuuskoulutus ja alkusammutusharjoitukset järjestettiin kuluneenakin vuonna. Vanhan osan yleisten tilojen, vuokra-asuntojen ja Hoitokoti Venlan puhtaanapidosta ovat huolehtineet yhdistyksen omat työntekijät, Ryhmäkoti Kaislan ja Sylvi-kodin siivouspalvelut tuotetaan ostopalveluna. Oma asiakaskeskeisesti toimiva henkilökunta lisää joustavuutta ja asukkaiden kokemaa turvallisuudentunnetta, mikä on tärkeä laatutekijä erityisesti asuntojen siivouksessa. Tehostetun palveluasumisen asiakasmäärän mahdollinen kasvu vaikuttaa suoraan siistijöiden työn määrään. Sylvi-kodin valmistuminen vaikutti myös ravintohuollon toimintaan, jossa henkilöstöresurssit jaettiin uudelleen. Keittiön laitekapasiteettia ei jouduttu lisäämään. Ruokalistasuunnittelussa henkilöstöresurssienkin riittävyys on kuitenkin otettava uudella tavalla huomioon. Tehostetun palveluasumisen asteittainen kasvu lisää myös keittiön valmistamien annosten määrää. Kotikunnaan ruokasali oli kuluneenakin vuonna avoinna vuoden jokaisena päivänä. Keittiö palveli Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaita, henkilökuntaa ja omaisia, vapaaehtoisia, projektiasiakkaita, psykiatrisen avohuollon asiakkaita ja Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevia asiakkaita. Keittiö huolehti osaltaan myös Kotikunnaassa järjestettävien tilaisuuksien tarjoiluista. Asiakaspalautetta saatiin sekä Kotikunnaan vuosittaisesta asiakas- ja omaiskyselystä että erityisesti ruokapalvelujen toimintaa ja asiakastyytyväisyyttä mittaavista kyselyistä. 22