Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011
Esityksen sisältö Tutkimushankkeen esittely Tutkimushankkeen tämänhetkinen tilanne Tutkimussuunnitelma Tutkimusluvat Suoritetut haastattelut Alustavat tutkimustulokset
Arjesta voimaa Tutkimushankkeen esittely Hanke on osa KatuMetro metropolitutkimusohjelmaa Ohjelmassa ovat mukana toimijoina liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit, alueen yliopistot ja ammattikorkeakoulut KatuMetro tutkimusohjelmassa on 4 teemaa: kaupunkirakenne ja elinympäristö, hyvinvointipalvelut ja politiikat, talous- ja kilpailukyky sekä monikulttuurisuus ja elinympäristö. Hankkeita koordinoivat eri yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sijaitsevat kotipesät, joiden tarkoituksena on koota yhteen kunkin teema-alueen asiantuntemusta, saada aikaan uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä välittää tutkimustietoa metropolialueen kehittämisen tueksi. Diak koordinoi ohjelman monikulttuurisuus ja maahanmuutto-osioita teemalla Monimuotoisuus metropolialueen voimavaraksi. 2 tutkimushanketta: 1) Sopuisa asuinalue 2) Arjesta voimaa, yhteistyökumppani Helsingin Diakonialaitos
Tutkimushankkeen esittely KatuMetro ohjelmassa erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustiedon hyödynnettävyyteen ja levittämiseen alueen käyttövoimaksi Toiminta Diakissa käynnistyi 2010 selvittämällä kentän toimijoilta: Tärkeiksi koettuja monikulttuurisuuteen liittyviä tutkimustarpeita Olemassa olevan tiedon hyödynnettävyyttä
Tutkimushankkeen esittely KatuMetron puitteissa suoritetun tutkimustarvekyselyn (N 88) mukaan eniten tietoa kaivattiin maahanmuuttajaperheiden tilanteesta. Myös Helsingin Diakonialaitoksella tehty poikkileikkaustutkimus osoitti että maahanmuuttajaperheet ovat suhteellisen iso asiakasryhmä lapsi- ja perhetyön palvelualueella (Palve 2008)
Tutkimushankkeen esittely Tutkimushankkeen tarkoituksena on vahvistaa lastensuojelutyön osaamista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta Tutkimushankkeessa tarkastellaan maahanmuuttajaperheen kotoutumisprosessia lastensuojeluasiakkuuden kautta: miten maahanmuuttajataustainen lapsi/nuori ja hänen perheensä tulee lastensuojelun asiakkaaksi? Millainen on lapsen ja hänen perheensä asiakasprosessi lastensuojelussa? Tutkimuksen 1. vaiheessa haastatellaan tutkimuksessa mukana olevien kaupunkien sosiaalityöntekijöitä. 2. vaiheessa haastatellaan lastensuojelun asiakkaina olevia maahanmuuttajaperheitä.
Käsitteitä 1. Kotoutuminen Vastaanottavan yhteiskunnan toimenpiteet jolla helpotetaan asettumista uuteen yhteiskuntaan Kotouttamislaki Yksilöllinen prosessi, perheen prosessi Perheen kotoutuminen, eritahtinen kotoutuminen Perhe kotouttamispolitiikan keskeinen huomion kohde Osallisuus, jäsenyys yhteiskunnassa 2. Lastensuojelu Lastensuojelulaki ja maahanmuuttajuus Lastensuojelu ja maahanmuuttajaperheet
Tutkimushankkeen tämänhetkinen tilanne Tutkimusluvat haettu ja saatu Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Lahdesta Tutkimusta varten haastatellaan 10-18 lastensuojelun sosiaalityöntekijää: teemahaastattelun menetelmää käyttäen selvitetään sosiaalityöntekijöiden näkökulma maahanmuuttajataustaisten lasten ohjautumisesta lastensuojelun asiakkaiksi sekä monikulttuurisen sosiaalityön kehittämisestä.
Haastatteluteemat sosiaalityöntekijöiden haastatteluissa Teema 1: Ennen lastensuojeluun tuloa/asiakkuuden alkaminen Kerro esimerkkejä millaisissa tilanteissa ja millaisilla yhteydenotoilla maahanmuuttajalapsi (ja nuori) ja hänen perheensä tulee lastensuojelun asiakkaaksi? Mitkä olosuhteet ja syyt ovat mielestäsi vaikuttaneet lapsen/nuoren ja hänen perheensä asiakkuuden tarpeeseen? Lastensuojelutarpeen arvioiminen maahanmuuttajataustaisen perheen kohdalla? Mitä palveluita perhe on saanut ennen? Miten palvelujärjestelmä on vastannut perheiden tarpeeseen?
Haastatteluteemat sosiaalityöntekijöiden haastatteluissa Teema 2: Työskentely perheen kanssa Millaiseksi asiakassuhde on muodostunut ja millaiset asiat siihen vaikuttavat? Lastensuojelutarpeen selvitys? Lapsen tai nuoren suojelun tai tuen tarve suhteessa vanhempien mahdollisuuksiin vastata niihin? Mitkä seikat ovat oleellisia monikulttuurisessa lastensuojelutyössä? Kerro esimerkkejä.
Haastatteluteemat sosiaalityöntekijöiden haastatteluun Teema 3: Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuoliseen hoitoon Miksi päädytään kodin ulkopuoliseen hoitoon? Mitä oleellista on prosessissa kun lapsen sijoittamisesta perheen ulkopuoliseen hoitoon ryhdytään keskustelemaan maahanmuuttajataustaisen perheen kanssa Laitoshoidon ja perhehoidon kanssa tehtävä yhteistyö Käsityksesi monikulttuurisen sosiaalityön ja lastensuojelutyön kehittämisestä?
Tutkimuksen tämänhetkinen tilanne Suoritetut haastattelut Espoossa 5 sosiaalityöntekijää Helsingissä 7 sosiaalityöntekijää Vantaalla 2 sosiaalityöntekijää Lahdessa 2 sosiaalityöntekijää, 2 maahanmuuttajapalvelun työntekijää YHTEENSÄ 18 HAASTATTELUA
Tutkimushankkeen tämänhetkinen tilanne Haastattelut on litteroitu. Analyysi: Alkuluennan avulla jokaisesta haastattelusta aluksi kaikki mielenkiintoiselta vaikuttavat kohdat ja yhteneväisyyksien etsimistä eri haastatteluiden sekä saman haastattelun eri kohtien välillä Luokittelun perustana sisällölliset seikat Aineistosta on seulottu kaikki tutkimuskysymyksien sisältämät ilmiöt ja asiat
Alustavia tutkimustuloksia 1 Perheen tuleminen lastensuojelun asiakkaaksi Monenlaisia yhteydenottotahoja 2 Perhe kotoutuu lapsi kotoutuu Eritahtinen kotoutuminen 3 Maahanmuuttajaäidit ja perheen kotoutuminen Äitien kielitaito Äitien asema perheessä Traumat, pakolaisuus, psyykkiset sairaudet 4 Erilaisia perheitä, erilaisia perhekäsityksiä 5 Tiedon puute 6 Maahanmuuttajien kanssa tehtävä sosiaalityö, sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelulaitoksen välinen yhteistyö
Ryhmässä keskusteltavaksi ja pohdittavaksi Lastensuojelutarpeen selvityksen periaatteet: Turvallisuus, yksilöllisyys, merkitykselliset suhteet, kohtaaminen, aika Miten periaatteet näyttäytyvät maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa työskennellessä Maahanmuuttajataustaisen lapsen ja nuoren osallisuuden turvaaminen
Kiitos Kiitollisena kommenteistanne, Marja Katisko, tutkija marja.katisko@diak.fi Diakonia-Ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalvelut