HAAPAJÄRVI FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
SISÄLLYSLUETTELO... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 6 1.1 TUNNISTETIEDOT...6 1.2 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS...6 1.3 KAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS...8 2 TIIVISTELMÄ... 9 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...9 2.2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ...9 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 11 3.1 OSALLISET... 11 3.2 OSALLISTUMINEN... 12 4 TUULIVOIMAPUISTON YVA MENETTELY... 13 4.1 YVA MENETTELY LYHYESTI... 13 4.2 OSAYLEISKAAVAN SUHDE YVA MENETTELYYN... 13 4.3 YVA VAIHTOEHDOT... 14 4.4 ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET... 15 5 KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE... 16 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET... 16 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS... 16 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 18 5.3.1 Maisemamaakunta... 20 5.3.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 20 5.3.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuri ympäristöt... 21 5.3.4 Maakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 22 5.3.5 Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 23 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET... 25 5.5 METSÄSTYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 26 5.6 LIIKENNE... 27 5.7 LENTOLIIKENNE... 27 5.8 ELINKEINOTOIMINTA JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN... 28 5.9 MAANOMISTUS... 29 5.10 LUONNONYMPÄRISTÖ... 29 5.10.1 Maa ja kallioperä sekä topografia... 29 5.10.2 Pintavedet... 29 5.10.3 Pohjavedet... 30 5.10.4 Kasvillisuus ja luontokohteet... 31 5.10.5 Linnusto... 33 5.10.6 Muu eläimistö... 40 5.10.7 Natura alueet ja muut suojelualueet... 44 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2
6 LÄHTÖKOHTA AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 46 6.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT)... 46 6.2 POHJOIS POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA... 47 6.3 POHJOIS POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 1. VAIHEKAAVA... 49 6.4 YLEIS JA ASEMAKAAVAT... 50 7 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET... 51 8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 52 8.1 TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISELLE... 52 8.2 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TAVOITTEET... 53 8.3 HANKKEESTA VASTAAVAN TAVOITTEET... 53 9 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS... 54 9.1 TARVITTAVA MAA ALA... 54 9.2 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 54 9.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne... 54 9.2.2 Tuulivoimaloiden perustamistekniikat... 55 9.3 SÄHKÖNSIIRRON RAKENTEET... 56 9.3.1 Muuntoasemat, sisäiset johdot ja kaapelit... 56 9.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto... 56 9.4 TIEVERKOSTO... 57 9.5 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN... 57 9.5.1 Perustusten rakentaminen... 57 9.5.2 Tuulivoimaloiden kokoaminen... 57 9.6 HUOLTO JA YLLÄPITO... 58 9.7 KÄYTÖSTÄ POISTO... 58 10 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 59 10.1 KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (2014)... 59 10.2 KAAVALUONNOSVAIHE (KESÄKUU LOKAKUU 2015)... 59 10.3 KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKUU JOULUKUU 2015)... 61 10.4 HYVÄKSYMISVAIHE (TAMMIKUU MAALISKUU 2016)... 61 11 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 62 11.1 KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ... 62 11.2 ALUEVARAUSMERKINNÄT... 62 11.3 OSA ALUEMERKINNÄT... 63 11.4 KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... 63 11.5 KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 64 12 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 65 12.1 TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 65 12.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 65 12.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 65 12.3.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset... 65 12.3.2 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 66 12.3.3 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset kaavoitukseen... 67 12.3.4 Tuulivoimapuiston käytön jälkeiset vaikutukset... 67 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3
12.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 67 12.4.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset... 68 12.4.2 Tuulivoimapuiston toiminnanaikaiset vaikutukset... 68 12.4.3 Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat... 69 12.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin... 72 12.5 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN... 80 12.6 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 80 12.6.1 Maa ja kallioperä... 80 12.6.2 Pintavesistöt... 81 12.6.3 Pohjavedet... 81 12.6.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin... 82 12.6.5 Vaikutukset huomionarvoiselle kasvilajistolle... 83 12.6.6 Vaikutukset linnustoon... 83 12.6.7 Vaikutukset eläimistöön... 87 12.6.8 Natura alueet ja muut suojelualueet... 91 12.7 VAIKUTUKSET METSÄSTYKSEEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN... 92 12.8 MELUVAIKUTUKSET... 93 12.8.1 Melun kokeminen... 93 12.8.2 Melun ohjearvot... 94 12.8.3 Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu... 95 12.8.4 Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu... 96 12.8.5 Matalataajuinen melu... 98 12.9 VARJOSTUS JA VÄLKEVAIKUTUKSET... 100 12.9.1 Varjovälkkeen muodostuminen... 100 12.9.2 Ohje ja raja arvot... 100 12.9.3 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät... 100 12.9.4 Tuulivoimaloiden välkevaikutukset... 101 12.10 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TIESTÖÖN... 103 12.11 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 103 12.12 VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN... 104 12.12.1 Lentoestelupa... 105 12.12.2 Voimaloiden lentoestevalot ja niiden vaikutukset... 105 12.12.3 Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus... 105 12.13 VAIKUTUKSET TUTKIEN TOIMINTAAN... 106 12.14 VAIKUTUKSET VIESTINTÄYHTEYKSIIN... 106 12.15 TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT... 107 12.15.1 Talviaikainen jään muodostuminen... 107 12.15.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille... 108 12.15.3 Tulipaloriski... 108 12.16 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIVOIMAHANKKEIDEN KANSSA... 109 12.16.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö... 110 12.16.2 Maisema... 110 12.16.3 Melu ja välkevaikutukset... 114 12.16.4 Linnustovaikutukset... 115 12.16.5 Luonnon monimuotoisuus... 116 12.16.6 Ihmisten elinolot... 117 12.16.7 Elinkeinot ja luonnonvarojen hyödyntäminen... 117 12.16.8 Liikenne... 117 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4
13 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... 118 14 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 122 15 TOTEUTUS... 124 16 LIITELUETTELO... 124 17 YHTEYSTIEDOT... 125 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Haapajärven kaupunki Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Janne Tolppanen, arkkitehti Vireilletulo: Haapajärven kaavoituskatsaus 2015 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla oleva Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Haapajärven kaupungin alueelle noin 11 kilometriä Haapajärven kaupungin keskustaajamasta koilliseen. Kaava-alue on Pyhäjärven kaupungin Kärsämäen kunnan rajojen läheisyydessä. Suunnittelualueen etäisyys Kärsämäen keskustaajamasta on noin 17 km lounaaseen. Kaava-alueen länsipuolella sijaitse Settijärvi, jonka rantaan etäisyyttä osayleiskaava-alueenrajasta on lähimmillään noin 2,2 km. Ristiniityn osayleiskaava-alueen eteläpuolella kulkee yhdystie 18401 (Veivarinperäntie / Koposperäntie). Kulku Ristiniityn osayleiskaava-alueelle tapahtuu yhdystieltä 18401 lähtevää yksityistietä pitkin. Ristiniityn tuulivoimapuiston kanssa yhtä aikaa on suunnitteilla Välikankaan tuulivoimapuisto, joka sijoittuu Ristiniityn osayleiskaava-alueen eteläpuolelle noin 2,7 kilometrin etäisyydelle. Hankkeilla on meneillä yhteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Välikankaan alustava hankekoko on enintään 16 tuulivoimalaa, jolloin hankkeiden yhteiskoko on enintään 24 tuulivoimalaa. Ristiniityn osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 510 hehtaaria. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen ympäristössä on kattava metsäautotieverkosto. Ristiniityn osayleiskaava-alue sijoittuu korkeustasoltaan noin 135 155 metriä maanpinnan yläpuolelle. Alueen topografia on loivapiirteistä ja korkeuserot alueella ovat melko pieniä. Ristiniityn kaava-alueen maanpinta kohoaa tasaisesti luoteisosasta kohti alueen kaakkoiskulmaa. Ristiniityn osayleiskaava-alueella ei sijaitse tunnettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kalajokilaakso, etäisyys lähimmillään n. 10 km länteen. Kalajokilaakso on myös maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä lähimpänä sijaitsee Haapajärven kirkkoranta noin 14 km osayleiskaava-alueesta lounaaseen. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä lähimpänä sijaitsevat Ristikankaan metsäkämppä (noin 2 km itään) ja Kopolan koulu (noin 2,4 km länsi-lounaaseen). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6
Ristiniityn osayleiskaava-alueella ei sijaitse Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat Hirsineva (FI1000056, SCI) noin 4,8 km pohjoiseen ja Nurmesjärvi (FI1101802, SPA) noin 4,8 km kaakkoon. Muita lähialueen luonnonsuojelualueita ovat Lamminrämeen yksityinen suojelualue noin 4,9 km etelälounaaseen, Haavikon yksityinen luonnonsuojelualue noin 7,7 km koilliseen ja Ampulankankaan yksityinen luonnonsuojelualue noin 7,8 km etelälounaaseen. Ristiniityn kaava-aluetta lähin asuinrakennus sijaitsee kaava-alueen luoteispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 2,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta luoteeseen Tervakosken alueella ja noin 1,9 kilometriä lounaaseen Kiusanperän alueella. Lähialueen asutus on keskittynyt Koposperän ja Jokelan kyliin. Ristiniityn lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista Jokelan kylässä ja Settijärven itärannalla. Yksittäisiä lomaasuntoja sijoittuu myös Ristiniityn kaava-alueen koillis- ja itäpuolelle. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Ristiniityn tuulivoimapuisto on esitetty lilalla ja viereinen Välikankaan tuulivoimapuisto sinisellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7
1.3 KAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Haapajärven Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta. Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Haapajärven kaupungissa Ristiniityn alueelle. Koska alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen osayleiskaavojen laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaavoitusmenettely on tavoitteena saada päätökseen alkuvuoden 2016 aikana. Hankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu ympäristövaikutustenarviointimenettelyn yhteydessä. Hankkeen kaavoitus perustuu YVA-vaihtoehtoon VE3 eli sekä Ristiniityn että Välikankaan tuulivoimapuistojen kaavoitusta edistetään yhtäaikaisesti. Tämä kaavaselostus käsittelee Ristiniityn osayleiskaavaa. Haapajärven tekninen lautakunta on kokouksessaan 20.11.2014 128 hyväksynyt Infinergies Finland Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Ristiniityn tuulivoimapuistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Infinergies Finland Oy:n aloitteesta. Kaavoitustyötä ohjaa Haapajärven kaupunki. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (arkkitehti Janne Tolppanen). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8
2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Haapajärven tekninen lautakunta on kokouksessaan 20.11.2014 128 hyväksynyt Infinergies Finland Oy:n tekemän kaavoitusaloitteen Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. Osayleiskaava on tullut vireille Haapajärven kaavoituskatsauksessa 2015 ja OAS nähtäville 24.2.2015 24.3.2015 väliseksi ajaksi tekla:n päätöksellä 18.2.2015 23. Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 18.8.2015. Kaavaluonnos nähtävillä Haapajärven teknisen lautakunnan päätöksellä 17.9.2015 XXX 28.9.2015 27.10.2015 välisenä aikana (30 vrk). Kaavoista saatuja lausuntoja ja mielipiteitä käsittelevä 2. viranomaisneuvottelu pidetään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavaehdotus nähtävillä arviolta loppuvuodesta 2015. Osayleiskaava hyväksytään Haapajärven kaupunginvaltuustossa. Kaavat vahvistettuja arviolta alkuvuodesta 2016. 2.2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Kaava-alueesta vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. Ristiniityn tuulivoimapuiston maa-alueet ovat Metsähallituksen ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Infinergies Finland Oy solminut voimalapaikkojen maanomistajien kanssa vuokrasopimukset. Infinergies Finland Oy on lisäksi tarjonnut sopimuksia vaikutusalueen korvauksesta kaikille maanomistajille 500 m etäisyydellä voimaloista. Osayleiskaavalla mahdollistetaan enintään 8 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan yksikköteho on 3 5 MW (megawattia). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista sekä sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta ja kytkinkentästä (sähköasema ja kytkinkenttä osayleiskaava-alueen ulkopuolella). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9
Ristiniityn tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. Maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on 25 50 vuotta. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä maanpinnasta ja 370 metriä merenpinnasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10
3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialueiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN kunnan hallintokunnat ja lautakunnat naapurikunnat; Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Nivala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Pohjois- Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Ppky Selänteen ympäristölautakunta ja Puolustusvoimat (3. logistiikkarykmentti) YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat: Kuusaa-Jokelan kylätoimikunta (Jokuset ry), Olkkolan kylätoimikunta, Kopolan kyläyhdistys ry, Parkkilan kylätoimikunta ja Aholan kylätoimikunta Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Haapajärven Reisjärven riistanhoitoyhdistys, Haapajärven pohjoinen metsästysseura Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Haapajärven Kehityskeskus Oy Muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Digita Oy, Elenia Oy, Haapajärven Vesi Oy ja Haapajärven Lämpö Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11
3.2 OSALLISTUMINEN Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitelmassa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Kuva 2. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12
4 TUULIVOIMAPUISTON YVA-MENETTELY 4.1 YVA-MENETTELY LYHYESTI Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi, joka koostuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan hankealueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimiseksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoituksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuottaa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyyn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin tai oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hankkeesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi tammikuussa 2015, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointiohjelma oli virallisesti nähtävillä 11.3.2015 8.5.2015, jonka jälkeen yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa 1.6.2015. YVA-selostus on ollut tekeillä yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa ja on nähtävillä 26.8.2015 23.10.2015. Hankkeeseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta pyydetään lausunnot. Menettely päättyy yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antamaan lausuntoon. 4.2 OSAYLEISKAAVAN SUHDE YVA-MENETTELYYN Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVAmenettelyn kanssa. Osayleiskaava perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin. Osayleiskaavan valmisteluaineisto on osittain laadittu samanaikaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. Kuva 3. YVA-menettelyn suhde kaavaprosessiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13
4.3 YVA-VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Ristiniityn tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Menettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloiden osalta kolmea varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Sähkönsiirtoa varten on muodostettu kolme vaihtoehtoista voimajohtoreittivaihtoehtoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot sekä niiden toteuttamiseen olennaisesti liittyvät sähkönsiirtoreitit: Taulukko 1. YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Tuulivoimapuisto VE0 Sähkönsiirto VE0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. Ei tarvetta sähkönsiirron rakenteille. VE1 VEA Välikankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalaa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEA. Välikankaan tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. VE2 VEB Ristiniityn alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalaa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEB tai VEC. Ristiniityn alueelta sähkö siirretään maakaapelilla läntistä reittiä Välikankaan hankealueen kautta Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. VE3 VEC Välikankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalaa ja Ristiniityn alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalaa (yhteensä 24). Sähkönsiirtovaihtoehdot VEA ja VEB tai VEC. Ristiniityn alueelta sähkö siirretään maakaapelilla itäistä reittiä Välikankaan hankealueen kautta Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kv voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14
Hankkeen kaavoitus perustuu YVA-vaihtoehtoon VE3 eli sekä Ristiniityn että Välikankaan tuulivoimapuistojen kaavoitusta edistetään yhtäaikaisesti. 4.4 ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat osayleiskaavan YVA -menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluetta koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitto 2011. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois- Pohjanmaan liitto 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Valtion ympäristöhallinto, OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Museovirasto 2009. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15
5 KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Suunnitteilla oleva tuulipuisto sijoittuu Haapajärven itäreunalle, lähelle Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien rajoja. Haapajärven kirkonkylän taajamaan on Ristiniityn voimaloista etäisyyttä lähimmillään noin 12 km. Haapajärven alue on pääosiltaan hyvin tasaista ja alavaa. Kaava-alue sijoittuu Kalajokilaakson koillispuoleiselle korkeammalle selännealueelle, missä korkeimmat kohdat ulottuvat yli 180 metriä mpy. Ristiniityn voimalat sijoittuvat korkeustasoltaan noin 130 155 metriä mpy lounaaseen laskevaan maastoon. Maasto on suuntautunut seudulle tyypillisesti luode-kaakko-suuntaisesti. Valtaosa kaava-alueesta on ojitettua metsätalouden käytössä olevaa aluetta. Kaava-alueen ympäristö on pääosin peitteistä metsätalousaluetta, mutta myös muutamia ojittamattomia suoalueita löytyy lähimaastosta. Alueella on myös useita pieniä järviä. Maanviljely on sijoittunut pääsääntöisesti järvien tai jokien ympäristöön, mutta aivan rantavyöhykkeessä kasvaa usein puustoa. Monet lähialueiden pelloista ovat kuitenkin melko pienialaisia. 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Haapajärven asukasluku oli 7 472 asukasta heinäkuussa 2015 (VRK). Haapajärven vakituinen asutus on sijoittunut pääosin kaupungin keskustaajamaan kaava-alueen lounaispuolella sekä nauhamaisesti valtateiden 27 ja 58 varrelle muodostuneisiin kyliin kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella. Loma-asutus on keskittynyt Settijärven ja Parkkimanjärven ranta-alueille. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijoitu yhtään asuinrakennusta. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee kuusi asuinrakennusta. Ristiniityn kaava-aluetta lähin asuinrakennus sijaitsee kaava-alueen luoteispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 2,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta luoteeseen Tervakosken alueella ja noin 1,9 kilometriä lounaaseen Kiusanperän alueella. Lähialueen asutus on keskittynyt Koposperän ja Jokelan kyliin. Ristiniityn kaava-alueen eteläpuolelle noin 450 metrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta sijoittuu maastotietokannan mukaan lomarakennus (kiinteistö 69-402-12-107). Kyseisellä kiinteistöllä ei ole kaupungin rakennusrekisterissä rakennuslupaa. Kiinteistöllä on vuonna 2008 paikalle tuotu metsätalouden taukotupa (n. 40 m 2 ), saunarakennus ja varasto. Lähimmät varsinaiset loma-asunnot sijaitsevat noin 2,5 km etäisyydellä voimaloista Jokelan kylässä ja Settijärven itärannalla. Yksittäisiä loma-asuntoja sijoittuu myös Ristiniityn kaava-alueen koillis- ja itäpuolelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16
Kuva 4. Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella. Kuvassa on osoitettu 1, 2 ja 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeet suunnitelluista tuulivoimaloista. Taulukko 2. Lähialueiden asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen määrät vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2013). Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Vapaa-ajan asuntoja Alle 1,5 kilometriä Alle 3 kilometriä 101 14 Alle 5 kilometriä 259 32 Alle 10 kilometriä 702 62 Kuva 5. Loma-asunnoksi merkitty kiinteistö Ristiniityn kaava-alueella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17
Kuva 6. Ristiniityn tuulivoimapusitoalueen ympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Paikallisesti merkittäviä kohteita ei sijaitse kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Kuvassa näkyvät myös Välikankaan tuulivoimapuiston voimalat. 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan kuvauksessa on esitelty tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä sijaitsevat maisemalliset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joihin voi mahdollisesti kohdistua vaikutuksia hankkeen toteutuessa. Nykytilan kuvaukseen on sisällytetty kohteet, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti jo aiemmin arvotettuja kohteita. Valtakunnalliset kohteet on selvitetty tuulivoimapuiston teoreettiselta vaikutusalueelta 30 km etäisyydelle ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet 0-12 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Paikallisesti arvokkaista kohteista on huomioitu ne jotka sijaitsevat kaavaalueiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi maiseman yleis- ja erityispiirteet on kuvailtu voimaloiden lähialueita painottaen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18
Taulukko 3. Tuulivoimapuiston teoreettiselle näkyvyysalueelle sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Valtakunnalliset kohteet 30 km etäisyydeltä ja maakunnalliset kohteet 12 km etäisyydeltä. Status Valtakunnallinen kohde Maakunnallinen kohde Etäisyys lähimmistä Ristiniityn tuulivoimaloista Kohteet lähialueella 0 5 km etäisyydellä tuulivoimaloista Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Ristikankaan metsäkämppä Kopolan koulu n. 1,8 km itään n. 2,7 km lounaaseen länteen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Nurkkala n.3,7 km pohjoiseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Olkkolan kyläkirkko n. 4,7 km luoteeseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Laitila n. 4,9 km luoteeseen Kohteet välialueella 5 12 km etäisyydellä tuulivoimaloista Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kesolan luhti n. 8,7 km etelään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Taiteilijakoti Jykelä n.9,1km lounaaseen Ehdotus maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (Pohjois Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) Hirvipuhto n.10 km etelään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Pesälän luhti n.10,4km lounaaseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kuonan koulu n.10,4 km etelään Maakunnallisesti arvokas maisema alue Kalajokilaakso n.10,5 km lounaaseenluoteeseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Pajulan aitat n. 10,7 km etelään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Joki Kuona n. 10,7 km etelään Valtakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Kalajokilaakso n.10,8 km länteen Valtakunnallisesti arvokas maisema alue Kalajokilaakso n.10,8 km länteen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde, RKY 1993, maakunnallisesti arvokas maisema alue (ehdotus 2014) Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde, Venetpalo/Venetpalon kylä/ Venetpalon kulttuurimaisema Palolan riihi n.11,5 km koilliseen n.11,7 km koilliseen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19
Kohteet kaukoalueella 12 25 km etäisyydellä tuulivoimaloista RKY 2009 Haapajärven kirkkoranta n. 15 km lounaaseen RKY 2009 Kärsämäen kirkko n.18 km pohjoiseen RKY 2009 Valtakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Köyhänperän latoalue Miilurannan asutusmaisema n. 23 km luoteeseen n.22 km koilliseen Kohteet teoreettisen maksiminäkyvyyden alueella 25 30 km etäisyydellä tuulivoimaloista Valtakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus 2014 Reisjärven kulttuurimaisemat n.30 km lounaaseen 5.3.1 MAISEMAMAAKUNTA Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Haapajärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Karu ja laakea vedenjakajaseutu jakaa vedet Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomen vesistöihin. Alueella Keski-Suomen järvimaisema vähitellen avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja luodekaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode- kaakkosuunnassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa. Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karua ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot, joita on huomattavan paljon. Suomenselän seudun asutus on ollut aina harvaa. Kylät ovat pieniä ja sijoittuvat vesistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueella on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhastaan kulkureitteinä. 5.3.2 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Ne on vahvistettu Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka valmistuivat Pohjois-Pohjanmaan osalta vuonna 2014. Keski-Suomen osalta inventoinnit aloitettiin pilottihankkeena vuonna 2009 ja niitä on täydennetty vuonna 2014. Inventoinnit eivät ole vielä lainvoimaisia, mutta ne on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, etäisyys lähimmillään noin 10,8 kilometriä. Valtakunnallisesti arvokkaita mai- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20
sema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisema-aluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1992) ja arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiin (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on kuvailtu 30 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Kalajokilaakson kulttuurimaiseman luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Nivalan keskustaajaman länsi-puolella (kaava-alueen luoteispuolella) sen leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä.( ) Alue on voimakkaasti kulttuurivaikutteista ja luonnonmaisema jää yksipuolisuutensakin vuoksi vaille huomiota. ( ) Asutus on keskittynyt Keski-Pohjanmaan jokilaaksoille ominaisesti viljelylakeuden ja metsän väliselle vaihettumisvyöhykkeelle, jota myös vanha tiestö seurailee. ( ) Alueen eteläpuolella jokilaakso rajautuu selväpiirteisempiin selänteisiin kuin pohjoispuolella. (Ympäristöministeriö 1992) Miilurannan asutusmaisema, (etäisyyttä noin 22 km) on nykyisin arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, mutta päivitysinventoinnissa kohteen status on ehdotettu muutettavan valtakunnallisesti arvokkaaksi ja samalla alueen rajausta on laajennettu. Miiluranta on edustava esimerkki vuoden 1945 maanhankintalain pohjalta perustetusta asutuksesta. Se on esimerkki asutustilakylästä hallinnollisena maisemana ja kertoo sotienjälkeisestä raivaajatyöstä. Toisaalta Miiluranta on asutustilakylänä omaleimainen kokonaisuus, jolla on ainutlaatuisuusarvoa: kokonaisuudessa sulautuvat yhteen jälleenrakennuskauden asutustilakylille yleisesti tyypilliset piirteet, kuten tyyppitalot ja kokonaisrakenne, Pohjois-Pohjanmaan maaseutukylille perinteisesti tyypilliset piirteet, kuten sijainti joen varressa ja pihapiirien muodot, sekä omat erityispiirteet, kuten koivukujat (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Selvitysalueen reunamilla sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas Reisjärven Keski-kylä Kangaskylä johon on etäisyyttä lähimmilläänkin n.30 km. 5.3.3 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURI- YMPÄRISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet (RKY-kohteet) antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä käytetään viimeisintä, vuoden 2009 kohdeluetteloa, mutta myös edelliset RKY 1993 -kohteet on huomioitu, sillä niitä pidetään nykyisin maakunnallisesti merkittäviä kohteina siltä osin kun ne eivät enää ole vuoden 2009 kohdeluettelossa mukana. Tiedot kohteista perustuvat museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY-sivustoon (Museovirasto 2013). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on kuvailtu 30 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Tällä tuulivoimapuistojen vaikutusalueella sijaitsee 3 kpl valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21
Haapajärven kirkkoranta etäisyyttä noin 15 km Haapajärven kirkkoranta puukirkkoineen ja pappiloineen ilmentää 1600-luvulla perustetun ja 1800-luvun puolivälissä itsenäistyneen seurakunnan keskuksen kehitystä. Ronkaalan pappilan pihapiirillä on lisäksi alkuperäiselle paikalle palautettuine 1780-luvun pappilarakennuksineen henkilöhistoriallista merkitystä maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin lapsuuden kasvuympäristönä. Alueeseen kuuluu suuressa puistossa sijaitseva kirkko (valmistunut 1802, muutoksia 1880- luvulla), tapuli (1813, uudistettu 1851), Ronkalan pappilan alue, suojeluskuntatalo, Laurikkalan pihapiiri ja Katteluksen talo. Kärsämäen kirkko, etäisyyttä noin 18 km Kärsämäen empiretyylinen, vuonna 1842 rakennettu puukirkko on C.L.Engelin piirtämä. Kirkko kuuluu 1800-luvun alussa kehitettyyn ristikirkkojen ryhmään. Kirkolta kulkee koivurivien reunustama käytävä E.B. Lohrmannin suunnittelemalle tapulille, joka rakennettiin samanaikaisesti kirkon kanssa. Köyhänperän latoalue, etäisyyttä noin 23 km Nivalan Köyhänperän latoalue, jolla on noin 40 latoa pienellä alalla, edustaa harvinaistunutta Pohjanmaan viljelyslakeuksia aikoinaan leimannutta rakennettua maisematyyppiä. Latoalue muodostaa yhtenäisen ja harvinaisen kokonaisuuden. Köyhänperän alue on Nivalan maisemaa leimaavan laajan maanviljelyslakeuden koillislaidalla liittyen kahteen tilakokonaisuuteen. Ladot ovat perinteiseen tapaan ylöspäin liuhoja, uusien peltikattojen ohella on vielä muutamia puukattoja. Köyhänperä rajautuu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Köyhänperän ladot kunnostettiin Kalajokilaakson kulttuurimaisemaprojektin yhteydessä. 5.3.4 MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset ja kuvaukset perustuvat Pohjois- Pohjanmaan liiton julkaisuun A:2 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (1997). Lisäksi jotkin maakuntakaavan valtakunnallisista maisema- ja kulttuuriympäristökohteista ovat entisiä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita (RKY 1993), joita pidetään nykyään maakunnallisesti arvokkaina. Näitä RKY 1993-kohteita kuvailevat tekstit perustuvat Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisuun (1993): Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on kuvailtu 12 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Ainoa alue on Venetpalon kylä (RKY1993)/ Venetpalon kulttuurimaisema (2014 päivitysinventointi), etäisyyttä noin 11,5 km. Pyhäjokivarressa sijaitsevan Venetpalon kylän pieniltä mäkikumpareilta avautuu näköala jokilaaksoon. Kylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa mm. Mäkelän, Mikkolan, Lystilän, Palolan, Uusitalon, Alitalon, Saarelan ja Rapakkolan tiloilla. Mäkelän maisemaa hallitseva päärakennus on 1830-luvulta. Kyläkoulu on vanhimmilta osin vuodelta 1902. (Museovirasto 1993) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22
Maisema-alueen rajausta on päivitysinventoinnissa (2014) hieman supistettu, mutta keskeisiin osiin ei ole esitetty muutoksia. 5.3.5 MAAKUNNALLISESTI TAI SEUDULLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNE- TUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja niiden kuvaukset perustuvat Pohjois- Pohjanmaan seutukaavaliiton julkaisuun A:117 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 (1993). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisia, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on kuvailtu 12 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Kohteita on tällä etäisyydellä tuulivoimapuistosta yhteensä 13 kpl. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnista A:117 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (1993). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) on esitetty selvitysalueen osalta yhtä uutta maakunnallisesti arvokasta kohdetta. HAAPAJÄRVI Ristikankaan metsäkämppä, noin 1,8 km itään Metsähallituksen kämppä 1950-luvulta, viimeinen alkuperäisellä paikallaan säilynyt Haapajärvellä. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C) Kopolan koulu, noin 2,7 km lounaaseen-länteen Vuonna 1936 kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan rakennettu yksikerroksinen aumakattoinen puurakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Nurkkala, noin 3,7 km koilliseen Puu-uusrenessanssia edustava 1880-luvun maatilan päärakennus Kuusaanjärven rantamilla. Pihapiiriin kuuluu joukko talousrakennuksia. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Olkkolan kyläkirkko, noin 4,7 km luoteeseen 1950-luvun alussa rukoushuoneyhdistyksen rakentama rukoushuone, jonka seurakunta osti vuonna 1960. Samana vuonna toiseen päätyyn rakennettiin suippokattoinen kellotorni. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23
Laitila, noin 4,9 km luoteeseen Haapajärvi-Kärsämäki tien varressa oleva ehyt mökkiläisen pihapiiri, pieni tuvan ja kamarin käsittävä asuintalo ulkorakennuksineen. ( ) Ympärillä on rehevä puutarha. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Kesolan luhti, noin 8,7 km etelään Luhtirakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Taiteilijakoti Jykelä, noin 9,1 km lounaaseen Vanha asuinrakennus, aitta ja kaksi savusaunaa, jotka on kaikki siirretty vuosina 1984-1987 eri paikoista. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Hirvipuhto, noin 10,0 km etelään Uusi 2. vaihemaakuntakaavaa varten inventoitu kohde. Kauniisti harmaantunut vanha kahden talon ja lukuisten talousrakennusten maatalouskeskus Kuonalla. Uusi maatilan rakennuskanta täydentää luontevasti laidun- ja peltomaiseman keskellä radan läheisyydessä sijaitsevaa puhtokokonaisuutta. Kohde on inventoitu rakennushistoriallisten ja maiseman arvojen perusteella. (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) Kuonan koulu, noin 10,4 km etelään Vuonna 1927 rakennettu klassististyylinen kansakoulu, joka on nykyisin kansalaisopiston käytössä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Pesälän luhti, noin 10,4 km lounaaseen Luhtitalli. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Kohde on poistettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Pajulan aitat, noin 10,7 km etelään Kunnostetut luhti ja entinen Järvikuonan aitta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (A) Joki-Kuona, noin 10,7 km etelään Kuonajoen haaran varrella viljelysten keskellä sijaitseva talouskeskus, jonka rakennuksiin kuuluu pihapiirin ympärille ryhmittyneet suuri asuinrakennus, talousrakennus ja aittaryhmä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde ja maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. (A) Kohde on poistettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen kohdeluettelosta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24
PYHÄJÄRVI Ei kohteita selvitysalueella. KÄRSÄMÄKI Venetpalo, noin 11,5 km koilliseen Kohteen rajaus on yhtenevä vastaavan RKY 1993-kohteen rajauksen kanssa. Palolan riihi, noin 11,7 km koilliseen Käyttökelpoinen pieni riihi, johon liittyy varastorakennuksia. Tilan pihapiirissä on paritupatyyppinen hirsinen asuinrakennus vuodelta 1924. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C) 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET Osayleiskaava-alueella suoritettiin maastokaudella 2015 arkeologinen inventointi (Museovirasto, FL Petro Pesonen). Inventoinnin esitöihin kuului mm. vanhojen karttojen tutkiminen ja etenkin ilmalaserkeilausaineiston tulkinta. Inventoinnissa keskityttiin erityisesti seuraaviin kohteisiin: 1) tuulivoimaloiden paikat, rakennettavien ja parannettavien teiden paikat, sähkönsiirtolinjat 2) ilmalaserkeilausaineistossa erottuvat kohteet (tervahaudat) 3) peruskartalle merkityt tervahaudat 4) vanhoilla kartoilla näkyvät kohteet (pientilat Tehvo ja Tervahovi) Inventoinnissa löytyi 4 kiinteä muinaisjäännöstä Ristiniityn kaava-alueelta. Kohteet on esitetty oheisessa peruskarttaotteessa ja taulukossa. Välittömästi tuulivoimaloiden paikoilla tai tie- ja sähkönsiirtolinjoilla ei ole muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Taulukko 4. Ristiniityn kaava-alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset. Nro. kaavakartalla. Nimi Rekisterin mj-tunnus Tyyppi Etäisyys lähimmästä voimalasta / tiestä 1 Vasikkahauta 1000027066 tervahauta 560 m / 20 m 2 Latvunneva 1000027067 tervahauta 345 m / 330 m 3 Hauskakorpi 1000027068 tervahauta 205 m / 90 m 4 Latvu 1000027069 tervahauta 375 m / 150 m Kaava-alueen ulkopuolella lähin tunnettu muinaisjäännöskohde on varsin etäällä sijaitseva mahdollinen asuinpaikka, Tervakoski (69010038), Jokelan kylän alueella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25
Kuva 7. Ristiniityn kaava-alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset. 5.5 METSÄSTYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Ristiniityn kaava-alue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin aluetta käytetään marjastukseen ja sienestykseen, metsästykseen, ulkoiluun ja luonnon tarkkailuun. Keväällä 2015 toteutettuun asukaskyselyyn vastanneista 5 % ilmoitti liikkuvansa hankealueilla päivittäin, 12 13 % viikoittain ja 28 31 % kuukausittain tai kausiluontoisesti. Runsaat puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että liikkuu alueilla harvemmin tai ei liiku alueilla koskaan. Asukaskyselyn mukaan alueiden suosituin käyttötarkoitus on marjastus ja sienestys, joihin alueita käytti runsaat puolet kyselyyn vastanneista. Ristiniityn kaava-alue sijoittuu Haapajärven-Reisjärven riistanhoitoyhdistyksen alueelle ja alue on suurimmaksi osaksi Haapajärven pohjoisen Metsästysseura ry:n metsästysvuokra-aluetta. Kaava-alueen länsiosa kuuluu Kuonan Metsästysseura ry:n metsästysvuokra-alueisiin. Ristiniityn kaava-alueelle tai sen lähituntumaan ei sijoitu merkittyjä virkistys- tai retkeilyreittejä. Lähimmät virkistysreitit ovat Kuonan kuntorata/hiihtolatu kaavaalueen eteläpuolella, Nurmesjärven lintutorni, tornipolku ja laavu sekä Parkkimajärven kuntorata. Haapajärven virkistysreittejä sijoittuu Someronmäelle ja Haapajärven keskustan tuntumaan etäälle kaava-alueesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26
Pyhäjärvi-Haapajärvi 110 kv voimajohtoreitin yhteydessä on Haapajärvi-Pyhäjärvi moottorikelkkaura. 5.6 LIIKENNE Kulku Ristiniityn kaava-alueelle on yhdystieltä 18401 (Veivarinperäntie/Koposperäntie) lähtevää yksityistietä pitkin. Yhdystie 18401 on suurimmaksi osaksi soratie ja niin myös kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Kantatien 58 ja Koposperän kylän välisellä osuudella tie on asfalttipäällysteinen. Ajoradan leveys on noin 5 6 m. Tiellä on yleisimmin voimassa yleisrajoitus 80 km/h. Koposperän kohdalla on paikallinen nopeusrajoitus 60 km/h ja kantatieltä 58 lähtevällä tieosalla on paikallinen nopeusrajoitus 50 km/h. Muita kaava-alueen läheisyydessä olevia maanteitä ovat kantatie 58 (Ouluntie) ja yhdystie 18417 (Nuijuntie/Ruhalantie). Kaava-alueella on muutamia yksityis- /metsäautoteitä. Iisalmi Ylivieska -rata sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella noin 9,8 km etäisyydellä. Rata on kaava-alueen kohdalla yksiraiteinen ja sähköistämätön. Kaava-alueelle ei ole osoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavassa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tie- tai ratahankkeita. Kaava-alueelle ei ole tiedossa myöskään muita liikennehankkeita. 5.7 LENTOLIIKENNE Ristiniityn tuulivoimapuistoaluetta lähinnä olevat Finavian lentoasemat ovat Kajaanin lentoasema noin 110 km kaava-alueelta koilliseen, Oulun lentoasema noin 120 km kaava-alueelta pohjoiseen ja Kokkolan Pietarsaaaren lentoasema Kruunupyyssä noin 120 km kaava-alueelta länteen. Ristiniityn tuulivoimapuistoalue ei sijaitse minkään näistä lentoasemista korkeusrajoitusalueilla. Tuulivoimapuiston sijoittuminen suhteessa lentoasemien korkeusrajoitusalueisiin on esitetty seuraavassa kuvassa. Muita lentopaikkoja kaava-alueen lähialueella ovat Pyhäsalmi noin 15 km kaavaalueelta itäkaakkoon, Kärsämäki noin 20 km koilliseen, Haapavesi noin 30 km pohjoiseen, Ylivieska noin 45 km luoteeseen sekä Haapajärven epävirallinen lentopaikka noin 10 km lounaaseen. Lisäksi valtatiellä 27 Nivalassa on Nivalan varalaskupaikka noin 25 km etäisyydellä kaava-alueesta luoteeseen. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Suunnitelmissa otetaan huomioon uusi ilmailulaki 864/2014 ja sen lentoesteitä koskeva pykälä 158. Lentoestelupa tarvitaan jokaiselle ilmailulain 158 mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimaloita koskevat lentoesteluvat haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 27
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on 14.12.2011 hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15.12.2011. Finavia on julkaissut 15.12.2011 uudet paikkatietokannat tähän liittyen. Lentoesterajoituksia ja lentoestelupakäytäntöä on kuvattu tarkemmin mm. Finavian Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa: http://www.finavia.fi/fi/lentoesteet/ Kuva 8. Kajaanin, Oulun ja Kokkolan-Pietarsaaren lentoasemien korkeusrajoitusalueet sekä Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimapuistojen aluerajaukset. 5.8 ELINKEINOTOIMINTA JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN Ristiniityn tuulivoimapuiston kaava-alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella ei ole maatalouskäytössä olevia peltoalueita. Kaava-alueen luonnonvarojen hyödyntäminen on pääasiassa osa alueen elinkeinotoimintaa (metsätalous) ja virkistyskäyttöä (marjastus, sienestys, metsästys). Kaava-alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu kaivoshankkeita, valtauksia tai lupahakemuksia (Tukesin Kaivosrekisterin karttapalvelu 18.6.2015). Lähimmäksi sijoittuu Balvedere Mining Oy:n Kopsan kaivoshanke noin 16 kilometrin päässä kaava-alueen länsipuolella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 28
5.9 MAANOMISTUS Ristiniityn suunnittelualueen maat ovat yksityishenkilöiden ja Metsähallituksen omistuksessa. Infinergies Finland Oy on solminut vuokrasopimukset voimaloiden sijoituspaikkojen maanomistajien kanssa, ja tarjonnut vaikutusalueen sopimuksia maanomistajille, joilla on maata 500 m etäisyydellä voimaloista. 5.10 LUONNONYMPÄRISTÖ 5.10.1 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Ristiniityn kaava-alueen maaperässä vallitsevana esiintyy hienoainesmoreeni. Lisäksi hankealueen keskiosaan sijoittuu saraturvemaita. Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Haapajärven alueen soilla tutkimuksia vuosina 1983 1984, 1986, 1990 1991 sekä 2005 2007. Ristiniityn tuulivoimapuiston kaava-alue sijoittuu Ristiniityn ja Kurkisuon tutkimusalueille. Tutkimusten perusteella soiden turpeet ovat rahkavaltaisia ja yleisin turvelaji on sararahkaturve. Pohjamaa on Ristiniityllä pääosin moreenia ja Kurkisuolla moreenia sekä hiekkaa. Haapajärven alue on pääosiltaan hyvin tasaista ja alavaa. Kaava-alueen kallioperä lukeutuu Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Ristiniityn kaava-alueen kallioperässä esiintyy porfyyrisen graniitin ja kvartsidioriitin ohella felsistä sekä intermediääristä vulkaniittia. Kaava-alue sijoittuu Kalajokilaakson koillispuoleiselle korkeammalle selännealueelle. Ristiniitty sijoittuu korkeustasoltaan noin 135 155 m mpy. Hankealueen topografia on loivapiirteistä ja korkeuserot alueella ovat melko pieniä. Ristiniityn hankealueen maanpinta kohoaa tasaisesti luoteisosasta kohti hankealueen kaakkoiskulmaa. 5.10.2 PINTAVEDET Kaava-alue sijoittuu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle ja Kalajoen vesistöalueelle (53). Ristiniityn tuulivoimapuisto sijoittuu Settijoen (53.07) 2. jakovaiheen valumaalueelle ja siellä Settijärven alueen (53.072) 3. jakovaiheen valuma-alueelle. Kaavaalueelle ei sijoitu järviä tai muita vesistöjä eikä luonnontilaisia pienvesiä. Alueen turvemaat on melko tehokkaasti ojitettuja ja alueelle sijoittuu runsaasti ihmisen luomaa ojaverkostoa. Ojaverkoston uomat laskevat Ristiniityn kaava-alueella kaakosta luoteeseen Settijärven suuntaan, joka sijaitsee noin 3,7 km etäisyydellä kaava-alueen rajasta Ahmaojaa ja Uusijokea pitkin (linnuntietä noin 2 km). Settijärvi on luokiteltu pintavesityypiltään matalaksi runsashumuksiseksi järveksi ja Uusijoki keskisuureksi turvemaiden joeksi. Settijärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta sen kemiallinen tila on arvioitu asiantuntija-arviona hyväksi. Uusijoki on luokiteltu ekologisen tilan osalta välttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Uusijoen osalta tavoitteena vuoteen 2021 mennessä on saavuttaa hyvä tila. Sekä Uusijoki että Settijärvi on luokiteltu käyttökelpoisuusluokituksessa välttäväksi. (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 29