A Muistiinpanoja Opin ovi -klinikalta 31.8.2012 Laurea Ammattikorkeakoulu, Vantaa Opin ovi -klinikan materiaalit: http://www.opinovi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=346&itemid=659&lang=fi Avauspuheenvuorossaan Auli Ryhänen toivotti klinikalle saapuneet tervetulleiksi ja iloitsi runsaasta osallistujamäärästä. Tätä seurasi lyhyt esittelykierros, jonka aikana myös koordinaatioprojektin uudet projektisuunnittelijat Toni Laajalahti ja Jaakko Rousu esittäytyivät klinikkavieraille. Toni Laajalahti kertoi opiskelleensa yhteisöviestintää Jyväskylän yliopistossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa sekä työskennelleensä aikaisemmin viestinnän alan tehtävissä mm. Jyväskylän seurakunnalla. Laajalahti toimii Anna-Kaisa Tiihosen sijaisena tämän äitiysloman ajan. Jaakko Rousu on opiskellut mediatutkimusta Turun yliopistossa ja työskennellyt viestintäharjoittelijana sisäasiainministeriössä ja Kuntaliitossa. Ajankohtaista Opin ovissa Auli Ryhänen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: ks. koordinaatioprojektin materiaali: Ajankohtaista Aikuisohjauksen koordinaatioprojektissa Opinovi.fi-sivustoa tullaan päivittämään syyskuun loppuun mennessä. Sivuston visuaalinen ilme muuttuu ja etusivun Koulutus-osio vaihtuu Hyvät käytännöt -osioksi. Hyvät käytännöt kuvataan tuotekorteissa. Aiempaa tuotekorttipohjaa on päivitetty siitä saadun palautteen perusteella ja uusi tuotekorttipohja löytyy sivustolta Uusimmat dokumentit -kohdasta. Auli lähettää tästä projektipäälliköille viestiä. Anne Leppäsen ja Hannele Torvisen Yhdessä olemme enemmän! Verkostoitujan apu - verkkojulkaisu ilmestyy lähiviikkoina. Julkaisusta tehdään ebook-versio, jonka voi ladata itunesista. Verkkojulkaisun tueksi tehdään painettu opaskirjanen verkkojulkaisun käytöstä Osallistujille jaettiin kysymyspaperit, joihin sai kirjata toiveita, ideoita ja ehdotuksia siitä, miten koordinaatioprojekti voisi auttaa ja tukea Opin ovia tulosten dokumentoinnissa ja levittämisessä, palvelujen saamisessa normaaliin arkeen, verkostotyössä sekä muussa mieleen tulevassa. STUDIO-projektin projektipäällikkö Anita Eskola-Kronqvist kysyi pitääkö aiemmin toimitetut tuotekortit tehdä uuteen formaattiin. Auli vastasi, että tällaisissa tapauksissa koordinaatioprojekti siirtää tuotekortit uuteen pohjaan ja laittaa ne sitten lähettäjille tarkastettavaksi. Hannele Torvinen totesi, että verkostovalmentajat ovat tiiminä pyrkineet tukemaan aluekentältä nousevia vaatimuksia ja toiveita. Näitä vaatimuksia ja toiveita kannattaa myös laittaa kouluttajille, sillä koulutusresurssia kyllä löytyy, aikataulu on ainoa keskeinen haaste. Antti Laitinen, LAITURI-projekti: Ks. LAITURIn materiaali: ELY-kierroksen koontia Antti Laitinen 16.10. pidetään Tampereella Monimuotoisen ohjauksen foorumi, joka on samalla eräänlainen teematyöryhmätoiminnan päättävä katsaus. Foorumissa järjestetään työpajat erilaisen oppijan ohjauksesta, monikuttuurisesta ohjauksesta ja työelämäyhteistyön kehittämisestä. LAITURI tiedottaa vielä sähköpostitse siitä, miten ohjelmaan pääsee myötävaikuttamaan. Projekteille tarjotaan mahdollisuus tuoda esille omaa asiaansa näihin teemoihin liittyen mm. tulemalla työpajoihin sitä esittelemään. Ilmoittautuminen niin oman toimintansa esittelyyn kuin itse foorumiinkin on tulossa seuraavalla viikolla. ELY-keskuksille on sälytetty elinikäisen ohjauksen koordinointitehtävät omilla alueillaan.
LAITURI-projekti lähetti ELY-kierrosta varten kyselyn ELY:ille ennen juhannusta. Kyselyyn vastasivat kaikki 15 ELY-keskusta. Tapaamisia on ehditty sopia 12 ELY-keskuksen kanssa. Kyselyn keskeisiksi teemoiksi nostettiin TEM:n ohjeistuksen mukaan ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä, ohjauspalveluiden saatavuus alueella ja verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä. ELY-keskukset saivat itse päättää, kuka kyselyyn heidän osaltaan vastaa (usein TNOyhteyshenkilö). Myös kierroksilla ELY-keskukset valitsevat itse ne henkilöt, jotka osallistuvat tapaamisiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa tapaamiseen osallistui ihmisiä paikallisesta Opin ovesta, ELY-keskuksesta ja oppilaitoksista. Auli Ryhänen kyseli ELY-kierrosten aikataulusta ja pyysi, että se toimitettaisiin Opin oville. Antin mukaan tällainen lista on olemassa ja hän voi sen eteenpäin laittaa. LAITURIn kutsussa on kerrottu, minkä tyyppisten tahojen on mielekästä olla ELY-tapaamisissa läsnä, mutta lopullinen päätös osallistujista on kuitenkin ELY-keskusten käsissä. ELY-kierroksen jälkeen LAITURI järjestää Salmiassa 13.12. TNO-foorumin ELY-keskusten TNOyhteyshenkilö) Erityisen tuen ja ohjauksen suositusasiakirja valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja on tällä hetkellä Mervi Sirviön vastuulla. Etelä-Pirkanmaan pilotin raportointi on valmis viimeistään lokakuussa ja siitä vastaa Antti. LAITURIn kuukausitiedotteet lähtevät liikkeelle tänä syksynä, Laiturin tiedotus jatkuu myös koordinaatioprojektin kautta. Oppijan verkkopalvelut: Opintopolku-palvelut Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, Opetushallitus Ks. Satu Meriluodon materiaali: Koulutustiedon verkkopalvelu Satu Meriluoto on toiminut opetushallituksessa vuodesta 2010. Tätä ennen hän työskenteli 11 vuotta Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa mm. ESR-rahoitteisten Opintoluotsija Pajaverkko-projektien parissa. Tänä aikana hän teki yhteistyötä myös NUOVEn kanssa. Sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita kehitetään KESU:n mukaisesti osana SADe-ohjelman Oppijan verkkopalvelua. Opetushallitus toteuttaa sähköiset hakupalvelut ja koulutustiedon verkkopalvelut opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. Tavoitteena on pehmentää siirtymiä eri koulutusvaiheiden (esim. yläaste ja lukio, toinen aste ja korkeakoulutus) välillä. Palvelun suunnittelussa kehitettiin avuksi joukko arkkityyppejä, joiden tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi palvelu on räätälöity. Kun palvelu vastaa näiden arkkityyppien tarpeisiin, vastaa se todennäköisesti myös useimpien todellisten käyttäjien tarpeisiin. Aikuisohjauksen arkkityyppi on ammatillista koulutusta etsivä keski-ikäinen Jukka, joka joutuu suunnittelemaan uutta uraa jäätyään työttömäksi. Oppijan verkkopalvelut tuovat ensimmäistä kertaa koulutukseen liittyvän tiedon ja oppilaitosten haut samaan palveluun. Koulutukset voi palvelussa helposti poimia hakuun ja täyttää niihin liittyvät lomakkeet. Haku toimii paitsi koulutusohjelman nimellä, myös ammattinimikkeellä (esim. kampaaja). Haun voi rajata myös koulutusasteen perusteella esim. pelkästään korkeakouluihin. Tämän lisäksi on erityisesti nuorille suunnattu teemahaku. Virkailijapalvelut tulevat omaan osoitteeseensa. Niiden kautta pystyy esimerkiksi lähettämään pääsykoekutsut massaviestinä. Aikuiskoulutuksen sähköistä liitepalvelua ei ole tulossa, vaan liitteet on lähetettävä postitse. Aikuiskoulutuksen hakupalveluihin ei ole tulossa myöskään työvoimakoulutusta tai oppisopimuskoulutusta. Oppijan verkkopalveluista pyritään tekemään ohjauksellisempi kuin aikaisemmista palveluista. Niihin on tulossa jonkin verran NUOVElle suunniteltuja sisältöjä. Itsearviointimahdollisuutta ei kuitenkaan ole tulossa. Palvelussa tullaan listaamaan valtakunnasta löytyvät ohjaus- ja neuvontapalvelut. Opin ovien kannattaa siis olla omalta osaltaan yhteydessä Oppijan verkkopalveluihin.
Asiakasta kiinnostavat tiedot voi palvelussa koota helposti itselleen omaksi sähköiseksi oppaaksi. Myös koulutusneuvoja voi koota tämän oppaan ja lähettää sen asiakkaan sähköpostiin tai tulostaa asiakkaalle mukaan. Palveluun pyritään saamaan myös suosittelutoiminto, joka ehdottaa opiskelupaikkoja aikaisempien kiinnostuksenkohteiden perusteella. Tutkintoon johtavan opiskelutarjonnan lisäksi palveluun on tulossa mm. kansanopistojen ja avointen yliopistojen tarjonta. Yksityistä tarjontaakin tuodaan kenties ajan mittaan mukaan, mutta näistä aloitetaan. Myös osa nuorille ja maahanmuuttajille suunnatusta valmentavasta koulutuksesta tulee hakuun mukaan. Sisään ja ulos Opin ovesta: hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ks. Merja Rossin materiaali: Sisään ja ulos Opin ovesta hankkeen hallittu päättäminen Kaakkois-Suomen ELY-keskus on vain yksi rahoittaja muiden joukossa, ja eri rahoittajien kesken voi löytyä hankkeen toteuttamiseen liittyviä eroavaisuuksia. Puhe käsittelee enemmänkin hankkeen hallintoon liittyvää toimintaa, substanssia on käsitelty aikaisemmissa klinikoissa. Hankkeen päättäminen on osa hyväksytyn projektisuunnitelman toteuttamista. Päättämiseen liittyviä asioita on hyvä pitää jatkuvasti mielessä, eikä tulosten ja toiminnan arviointia pidä jättää liian myöhään, myös mahdolliset korjausliikkeet vievät aikaa. Suunnitelmien teko on melkoista ennustamista, ja jos toiminta ei tuota haluttua tulosta, suunnitelmaa on pakko korjata. Myös yllättävät, suunnittelemattomat tulokset on hyvä kirjata johonkin. Opin ovi -hankkeita on ollut ympäri Suomea ja kaikissa maakunnissa on tehty samansuuntaista työtä. Toivottavasti tästä on ollut hyötyä myös yksittäisille hanketoteuttajille. Sähköisiä palveluita ei ole pystytty kehittämään tarpeeksi, koska ministeriö linjasi, että ne tulee kehittää valtakunnallisesti. Silti alueellisestikin on ollut pakko kehittää jonkinlaisia sähköisiä palveluita. Hankkeiden loppuvaiheessa on tärkeää varmistaa hankkeen kehittämän toiminnan jatkuvuus. Verkostot eivät elä itsestään, niitä pitää hoitaa ja johtaa. Yksi hankaluus muodostuu siitä, että toiminnalla ei ole helposti rahallisesti mitattavia tuloksia, ja tämä tekee sen perustelemisesta ja selittämisestä vaikeaa. Toisaalta eri koululaitokset kilpailevat keskenään, eivätkä välttämättä halua jakaa tietoa toistensa kanssa. Neuvonnan, verkostossa toimimisen ja hanketoiminnan osaaminen on lisääntynyt hankkeissa mukana olleiden ihmisten keskuudessa. Löytääkö asiakas palvelun, jonka verkostot ovat tuottaneet? Helppo saavutettavuus on kehittämisohjelman ykköstavoite. Toiminnan markkinointi ja näkyväksi tekeminen ovat tässä erityisen tärkeitä. Projektin tulos on uutinen, ei projekti itsessään. Asiakirjat ja dokumentit kannattaa pitää hyvässä järjestyksessä loppuraporttia tehtäessä. Aikatauluihin olisi hyvä suhtautua suurella vakavuudella, sillä ne tulevat rakennerahaston asetuksista ja laeista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus vaatii, että loppuraportti on toimitettava rahoittajalle kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Osalla ELY-keskuksista tämä aikaraja saattaa olla neljä kuukautta. Jos loppuraporttia ja viimeistä maksatushakemusta ei ole toimitettu viimeistään neljän kuukauden sisällä hankkeen päättymisestä, rahoitusta ei voida maksaa. Silloin asiakirjat ovat asetuksen mukaisesta aikataulusta myöhässä. Asetus siis edellyttää tuon neljän kuukauden sisällä toimimista. Kuitenkin on aina noudatettava päätöksessä annettua aikataulua eli Kaakkois-Suomen ELYn rahoittamissa hankkeissa aika on kolme kuukautta hankkeen päättymispäivästä. Ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy loppuraportin. Myös loppuraportin käsittely ohjausryhmän sähköpostikokouksessa hyväksytään, mutta pitkin hampain, ohjausryhmän keskinäinen vuorovaikutus kun on tämän suhteen yleensä hyvin hedelmällistä. Loppuraportin allekirjoittaa aina organisaation nimenkirjoittaja.
Seurantaraportin allekirjoittaa joko nimenkirjoittaja tai hankkeen vastuuhenkilö. Väliraportin allekirjoittaa hankkeen vastuuhenkilö tai projektipäällikkö. Myös osatoteuttajien allekirjoitukset tulevat loppuraporttiin. Näiden allekirjoitusten saamiseen on hyvä varata tuntuvasti aikaa! Koko hankkeen idea on selvittävä loppuraportista. Loppuraportilla ei markkinoida hanketta ulkopuolelle, vaan osoitetaan rahoittajalle että on tehty oikeita asioita. Loppuraportin pohjamalli löytyy klinikan aineistoista, ks. Loppuraportin pohjamalli. Jos rahaa on jäänyt käyttämättä, tästä kannattaa ilmoittaa rahoittajalle. Tänä vuonna myönnettyjä rahoja voidaan ottaa muutospäätöksellä pois. Vaihtoehtoisesti kaikki rahat voi myös käyttää itse. Organisaatiot ovat alttiita tarkastuksille vielä senkin jälkeen, kun hankkeessa mukana ollut henkilökunta on lähtenyt sieltä pois. Merjan muistilista lopettaville hankkeille löytyy myös elokuun Opin ovi -uutiskirjeestä. Seilaatko hyvillä vesillä? Innostu oppimaan -kampanja Projektipäällikkö Helena Miettinen, AMKE Oy Ks. Helena Miettisen materiaali: Amke_14082012 Innostu oppimaan -kampanja yhdistää kaikkia oppimisen ja osaamisen kehittämisen kanssa työtä tekeviä. Kampanjaa vietetään tänä vuonna viikolla 38. Päätapahtuma järjestetään Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla keskiviikkona 19.9. ja sen keskeisin yhteistyökumppani on Helsingin sanomat. Kampanja sisältää Helsingin päätapahtuman lisäksi erilaisia pienempimuotoisia tapahtumia ja siihen kuuluu myös aikuisopiskelun tekeminen näkyväksi lehtijuttujen ja artikkelien myötä. Keskeistä on ylläpitää ideaa siitä, että oppiminen kannattaa ja on hauskaa. Kampanja on valtakunnallinen. Kampanjaa Helsingistä käsin hallinnoivat hoitavat yleistä materiaalia alueellisten tilaisuuksien tueksi. Kampanjan avulla nostetaan aikuisoppimista esiin niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Helsingin päätapahtuma ei sulje pois vastaavia suuria tilaisuuksia esimerkiksi Rovaniemellä tai Joensuussa, jos ihmiset vain haluavat niitä järjestää. Ministeriöt toimittavat ilmaista juliste- ja nettimateriaalia kädenojennuksena alueellisille tahoille. Tänä vuonna kampanjaan on tuotu mukaan myös nuorten yhteiskuntatakuisiin ja syrjäytymisen estämiseen liittyviä teemoja. Innostu oppimaan -kampanjan nettisivuilta (www.innostuoppimaan.fi) löytyy materiaalipankki, jota alueelliset toimijat voivat vapaasti hyödyntää omia tapahtumia suunnitellessaan. Sivustolta löytyy myös opas tapahtumien toteuttamiseen. Alueelliset tapahtumat kannattaa ehdottomasti ilmoittaa verkkosivuston tapahtumakalenteriin. Kun tiedot on syötetty innostuoppimaan.fi-sivustolle, kestää vuorokauden, että ne tulevat julkisiksi. Alueellisista tapahtumista pyydetään lähettämään sähköpostitse lyhyt yhteenvedonomainen raportti Amkelle. Mikäli tapahtumasta on kirjoitettu lehtijuttuja tai muita vastaavia, Amke haluaisi mielellään myös näistä kopiot. Mikäli oma organisaatio on jollain tavalla mukana viikon tapahtumissa, kannattaa laittaa Innostu oppimaan -banneri näkyviin organisaation verkkosivuille. Auli Ryhänen kommentoi, että Opin ovet ovat mukana Helsingin päätapahtumassa Urakahvilalla. Urakahvila on neuvonta- ja ohjauspiste, jonne on rekrytoitu pääkaupunkiseudun Opin ovista ohjaajia. Urakahvilassa on edustusta myös TE-toimistosta ja vapaan sivistystyön puolelta. Koordinaatioprojekti on myös toteuttanut neljä suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä videoklippiä aikuisopiskelun rahoituksesta. Nämä löytyvät koordinaatioprojektin Youtube-kanavalta www.youtube.com/opinovi Loppuporinat Hannele Torvisen mukaan verkostovalmennuksia räätälöidään erilaisista teemoista tarpeiden mukaan. Valmennusresurssit käytetään sitä mukaa, kun tarpeita tulee, joten nopeus valmennusten varaamisessa
kannattaa. Verkostovalmentajat tarjoavat valmennuspäiviä sen jälkeen, kun heille on viestitty valmennustarpeista. Valmentajien syksy on jo aika täynnä, keväällä valmennuksille on enemmän aikaa. Auli Ryhänen kertoi, että aikuisohjauksen koordinaatioprojekti käynnistää verkostovalmennuksiin liittyvät webinaarit. Niitä järjestetään kuluvalla lukuvuodella viisi. Ensimmäinen webinaari pidetään 2.10. kello 9 alkaen ja se perehdyttää Verkostoitujan apu -verkkojulkaisuun. Maanantaina 3.12. pidettävä webinaari käsittelee osaavaa ohjausta. Kevään webinaarien aiheet ovat monikulttuurisuus (29.1.), ennakointitiedon hyödyntäminen urasuunnittelussa ja -ohjauksessa (21.3.) sekä osaamisen johtaminen verkostossa (toukokuussa). Kati Korento pohti, mikä on se liima, joka yhdistää eri alueiden Opin ovi -toimijoita edelleen tämän hankekauden päätyttyä, ja millä yhteistyö saataisiin jatkumaan. Seuraava klinikka sovittiin pidettäväksi marraskuun 20. päivä Helsingissä. Klinikan palaute Klinikalla kerättiin osallistujilta myös kirjallinen palaute. Heitä pyydettiin arvioimaan klinikan sisältöä arvosanoilla 1-4, missä 1 oli heikko arvosana, 4 puolestaan erittäin hyvä. Klinikan ajankohtaisuus sai arvosanakeskiarvon 3,63, kiinnostavuus keskiarvon 3,42, hyöty projektin kehittämistyölle keskiarvon 3,33 ja mahdollisuus osallistumiseen ja keskusteluun arvosanan 3,17. Klinikan sisällössä ja toteutuksessa kiitosta saivat erityisesti asiasisällön ajankohtaisuus sekä kiinnostavuus. Myös osallistumispaikkaa ja ilmapiirin positiivisuutta kehuttiin. Myös siihen oltiin tyytyväisiä, että puheenvuoroista jäi käteen paljon konkreettisia asioita omaan käytännön työhön liittyen. Luokkamuoto tapaamisessa herätti jonkin verran pohdintaa palautteissa. Eräässä palautteessa ehdotettiin, että jatkossa myös klinikoita voitaisiin järjestää webinaarityyppisesti. Tuleviin klinikoihin toivottiin tietoa erityisesti tulevasta ohjelmakaudesta ja toisaalta jo lopettaneiden hankkeiden toiminnoista.