(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona osoitteesta www.yksinkaupungissa.fi. Kirjan julkaisija on Helsingin kaupungin tietokeskus. 1. Yksin asuvien osuus kasvoi pitkään, mutta on laskenut viime vuosina (s. 17) Helsingin asuntokunnat henkilöluvun mukaan Prosenttia asuntokunnista 55 50 40 30 20 1 hengen 2 hengen 3+ hengen 10 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Yksinasuvienkin absoluuttinen määrä kasvaa silti edelleen. Lapsiperheiden määrä on kasvanut. Lisäksi yksinelävien kimppa-asuminen on lisääntynyt muun muassa asumisen kalleuden takia. 2. Helsingissä on suuren suomalaisen kaupungin verran yksinasuvia (2015) Helsinki 154 100 yksin asuvaa Jyväskylä 135 800 asukasta Lahti 118 600 asukasta Kuopio 111 300 asukasta
3. Yksin asuvat eivät ole yhtenäinen ryhmä (s. 14) Tietoisesti yksinelämisen valinnut Passiivisesti yksineläjäksi ajautunut Ei yksinelämistä valinnut, haluaisi kumppanin Naimaton Etäsuhteessa elävä Eronnut Leski Kotoa muuttaneiden lasten vanhempi Ilman parisuhdetta elävä 4. Lähes jokainen asuu jossakin elämänsä vaiheessa yksin (s. 21) Yksinasuvien lukumäärä 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Naimaton Eronnut Leski Naimisissa Nuoret yksinasuvat ovat useimmiten naimattomia. Iäkkäimmistä yksinasuvista suurin osa on leskiä. 0 15 19 25 29 35 39 45 49 55 59 65 69 75 79 85+ 20 24 30 34 40 44 50 54 60 64 70 74 80 84 Ikäryhmät
5. Ikä kuljettaa yksinasuvat kantakaupungin ulkopuolelle (s. 44) Tarkastelussa ovat mukana peruspiirit, joissa on vähintään 5 500 yksinasuvaa. Pohjakartta: MML 2014, Helsingin kaupunki KMO 2015. Lähde: Tilastokeskus 2014. Toteutus: Helsingin kaupungin tietokeskus / Faris Alsuhail. 6. Helsinkiläinen yksinasuva asuisi mieluiten 40 59 m² kokoisessa omistuskaksiossa (s. 60) Tämän kokoinen asunto maksaa Helsingissä 200 000 300 000 euroa. Yksinasuvat asuvat muita useammin kerrostaloissa.
7. Maahanmuuttajat asuvat yksin muuta väestöä harvemmin (s. 97) Nuorilla länsieurooppalaisilla naisilla (15 29-v.) yksinasuminen on miehiä yleisempää. Aasiassa ja Afrikassa syntyneistä miehet asuivat huomattavasti useammin yksin kuin naiset. Kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset avioliitot päättyvät muita useammin eroon. Siksi yksinasuminen on yleisempää niissä maahanmuuttajaryhmissä, joilla on paljon avioliittoja kantaväestön kanssa. 8. Pääkaupunkiseudun yksinasuvat pärjäävät työmarkkinoilla hyvin (s. 169) Työllisten osuus, % Yksinasuvia eräissä väestöryhmissä, % Kaikki helsinkiläiset 21 Venäläiset 17 Vietnamilaiset 7 Somalit 6 Pakolaistaustaisissa väestöryhmissä asutaan kaikkein vähiten yksin. Yksinasuvat Muu maa Perheelliset Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Muu maa 73 65 61 54 75 76 72 72 Naiset Miehet Pääkaupunkiseudulla yksinasuvien naisten työllisyysaste on korkeampi kuin miesten. Perheellisillä sukupuolten väliset työllisyyserot ovat pieniä. Yksinasuvat miehet ovat kaksi kertaa yleisemmin työttömänä kuin perheelliset miehet.
9. Nuoret yksinasuvat pienituloisimpia (s. 160) Pienituloiset kotitaloudet Helsingissä 2013 Kotitaloudet yhteensä Yksinasuvat Alle 25-vuotiaat yksinasuvat 13,3 % 20,2 % 54 % Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle 60 prosenttia mediaanitulosta. 10. Yksin olemiseen käytetty aika on lisääntynyt (s. 126) Yksin olemiseen käytetty aika Miehet Pääkaupunkiseutu 2009 2010 1999 2000 Pääkaupunkiseudulla vietetään enemmän aikaa yksin kuin koko Suomessa. Koko Suomi Naiset Pääkaupunkiseutu Koko Suomi 0 60 120 180 240 300 360 420 480 Minuuttia/vuorokausi Myös perheissä ollaan huomattava osa valveillaoloajasta yksin. Lisäys voi johtua internetin vaikutuksesta sosiaalisiin suhteisiin.
1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11. Valtaosa yksinasuvista on tyytyväisiä hyvinvointiinsa Samat asiat ovat tärkeimpiä yksinasuvien hyvinvoinnin kannalta kuin muidenkin: ihmissuhteet, terveys ja ympäristö. Joka viides yksinasuva koki itsensä jatkuvasti tai usein yksinäiseksi. Ikäluokittain vähiten jatkuvaa yksinäisyyttä kokivat kolmatta nuoruutta elävät 65 74-vuotiaat. Yleisintä yksinäisyys on työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja työttömillä. Perheellisistä vain viisi prosenttia tunsi itsensä jatkuvasti yksinäiseksi. 12. Yksin eläminen merkitsee monille itsenäisyyttä ja vapautta Yksinasuvilla ystävien merkitys korostuu enemmän kuin perheellisillä. He tapaavat ystäviään, mutta myös sukulaisiaan, useammin kasvokkain kuin perheelliset. Vapaa-aikaan ja ulkona syömiseen panostetaan yhden hengen talouksissa enemmän rahaa, erityisesti nuorissa ikäluokissa.
YKSIN KAUPUNGISSA Muistiinpanoja Julkaisija Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki Tilaukset, puh. 09 310 36293 www.hel.fi/tietokeskus Tiedustelut Vesa Keskinen, vesa.keskinen@hel.fi Pekka Borg, pekka.borg@hel.fi