SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Sote & Suomi Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Apotti palvelee Soteuudistusta s. 4 Lääkärit Ahonen & Karhuvaara Tohtorit kehittämässä potilastietojärjestelmiä Todennettuja tuloksia Espanjasta Sote-järjestelmien yhtenäistämisellä miljoonien eurojen hyödyt
pääkirjoitus Vaalitauko ei pysäytä Sote-junaa Yhdistämällä kansainvälistä teknologiaa kotimaiseen osaamiseen, varmistetaan sekä kustannustehokkaat palvelut että alan työpaikat Suomessa. Sote-uudistus siirtyi seuraavalle hallitukselle, mutta kehitystä ei voi pysäyttää. Kun palvelut tuotetaan keskitetysti isommilla resursseilla, saamme tehokkaampia ja laadukkaampia palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen mahdollistaa myös ennakoivan terveydenhuollon, mikä helpottaa tarttumaan terveyteemme liittyviin kysymyksiin ajoissa ja säästää sitä kautta aikaa, vaivaa ja kustannuksia. CGI:llä on pitkät perinteet terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Avoimen ja varhaisen vuoropuhelun avulla yhdessä asiakkaittemme kanssa synnytämme sovelluksia ja palveluja, jotka vastaavat parhaiten käyttäjien tarpeita ja ovat myös investointeina paremmin ennakoitavissa ja hallinnoitavissa. Työllistämme tällä hetkellä Suomessa yli 350 sosiaali- ja terveydenhuollon it-ratkaisuihin erikoistunutta ammattilaista. Living Lab -toimintamallimme avulla haluamme myös verkostoitua terveydenhuollon innovaatioita kehittävien yritysten kanssa. Suomessa on paljon alan start up -yrityksiä, joiden kanssa voimme kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä uusia innovaatioita. Niissä on samalla myös vientipotentiaalia. Toteutuessaan integroitujen sote-palvelujen tuotantomalli on myös kansainvälisesti uraa uurtava innovaatio. Missään muualla ei ole tiettävästi yhdistetty näin saumattomasti sosiaalija tervey denhuoltoa yhdeksi kokonaisuudeksi kuin Suomessa pyritään tekemään. Siksi paikallisella osaamisella on suuri merkitys. HEIKKI NIKKU, TOIMITUSJOHTAJA, CGI 3 Sydänkirurgi, kenraali ja IT-mies 4 Sote tarvitsee tarkkaa ja yhtenäistä IT-tukea Peruspalveluministeri, Susanna Huovinen 6 Sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni myös teknologiasta 7 Vaikuttavia tuloksia Kataloniasta 8 Innovaatioita ja etätohtoreita 10 Tohtorit tietojärjestelmien kimpussa 12 Henki kyseessä tekniikka tehostaa ensihoitoa CGI on globaali IT-palveluyritys, joka työllistää Suomessa yli 3 200 asiantuntijaa. Lisätietoja cgi.com, cgi.fi Kansikuva Valtioneuvoston kanslia / Heli Sorjonen www.linkedin.com/company/cgi www.facebook.com/cgifi www.twitter.com/cgi_fi 2
Sydänkirurgi, kenraali ja IT-mies Kokemukset Vietnamin kenttäsairaaloista globaaleihin terveydenhuollon ympäristöihin ovat osoittaneet vahvan läsnäolon merkityksen kaikessa toiminnassa. TEKSTI ANTTI KIRVES KUVA ANTTI KIRVES USA:n liittovaltion palveluista CGI:ssä vastaava johtaja James Peake törmää terveyshuollossa eri puolilla maailmaa jatkuvasti hoidon jatkuvuuteen. Ala toimii palvelutarjoajien siiloissa ja potilaita pompotellaan siilosta toiseen. Terveydenhuollon IT pitää hoitaa nykyistä paremmin. Meillä on mielestämme iso rooli sen parantamisessa, Peake sanoo. Hän ei ole ihan tavallinen IT-mies. 69-vuotias Peake on Vietnamin veteraani, sydänkirurgi sekä entinen Yhdysvaltain veteraanien asioista vastaava ministeri ja armeijan ylilääkäri. CGI:n palveluksessa hän on ollut vuodesta 2009. Eurooppa ja Suomi hyötyvät Peaken mukaan CGI:n kokemuksista Yhdysvalloissa ja Kanadassa esimerkiksi sillä, että yhtiön prosesseja on rakennettu harkiten 36 vuoden aikana. Pystymme toimittamaan sovitussa ajassa ja budjetissa. Meillä on eri puolilta maailmaa valtava määrä osaamista, jota myös jaetaan. Minusta suurimpia saavutuksiamme on palvelun taso. Teknologia on Peakelle mahdollistaja ja CGI integraattori. Roolissa pitää ymmärtää asiakkaiden tarpeet, tuntea teknologiakumppanit ja liimata ne yhteen. Ymmärrämme myös suomalaisen terveyskulttuurin erityispiirteet. Siihen tarvitaan alueellinen lähestymistapa. Aitous tuntuu aina Peake on johtanut urallaan myös Yhdysvaltain veteraanien terveydenhuoltoa Veterans Affairs (VA) -organisaatiossa. Hänen mielestään Suomella ja VA:lla on yhtäläisyyksiä. Ongelma on sama, skaala ja näkökulma vain ovat erilaiset. VA:han ilmoittautuneista 8,5 miljoonasta veteraanista 6,3 miljoonaa hoidamme vuosittain. Heitä asuu niin kaupunkikeskuksissa kuin hajaasutusalueilla. Teknologiaa, kuten telelääketiedettä, on käytetty jo pitkään. Näin voidaan vähentää esimerkiksi tehohoidon tarvetta. Peaken mukaan on selvää, että aito välittäminen todella tuntuu henkilökohtaisuutta ei voi korvata pelkällä iphonella, vaan palvelun takana pitää olla hoito kokonaisuudessaan. Kun minä käyn vastaanotolla aika harvoin haluan että minua kuunnellaan ja minusta välitetään ja että hoito jatkuu sittenkin kun olen kävellyt ulos vastaanotolta. Veteraanit ovat olleet tyytyväisiä, kun lääkäriin ei tarvitse aina lähteä ja hoitohenkilökunta tulee tutuksi etäyhteydelläkin. Peake korostaa myös, että älypuhelimesta tulee ennen pitkää monella tavoin linkki terveydenhoitoon, sillä suurin osa ihmisistä viettää lääkärissä vain pienen osan elämästään. Terveydentilan määrittää oikeasti kaikki muu aika kuin se lääkärillä vietetty. Siihen muuhun aikaan ihmisten elämässä Peake haluaisi päästä käsiksi, ja se onnistuu teknologian avulla. Henkilökohtainen teknologia voidaan valjastaa muuttamaan ihmisten terveyskäyttäytymistä parempaan suuntaan. Hoitoa voi saada paikasta riippumatta. Minusta se on jatkuvuuden huippu terveydenhuollossa. Jos on ajoissa mukana kehityksessä, voi vaikuttaa positiivisesti terveyteen jopa yhteiskunnallisella tasolla. 3
Päätös sote-palvelujen järjestämismallista siirtyi seuraavalle hallitukselle, mutta uudistus on väistämätön. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan pitkä valmistelu on synnyttänyt muu- tosvastarinnan ohella epävarmuutta. Sote tarvitsee tarkkaa ja yhtenäistä IT-tukea Kun sote-palvelujen järjestämismalli aikanaan kirkastuu, näyttäytyy uudistus ennen muuta uudenlaisina yhteensopivuusvaatimuksina. Vaikka kilpailu terveydenhuollon IT-palvelutuotannossa on globaalia, on alan suomalaistoimijoillakin eväät menestykseen. TEKSTI CGI KUVAT ANTTI KIRVES JA HELI SORJONEN / VALTIONEUVOSTON KANSLIA Kun järjestämismallista saadaan päätös, miten uudistuksen onnistuminen käytännössä varmistetaan? Koska toimeenpanon pitää onnistua kentällä, pitää palveluiden käyttäjät ja henkilöstö saada mukaan valmisteluun. Tarvitaan myös avointa keskustelua yhteiskunnassa sekä alueellista yhteistyötä esimerkiksi tietojärjestelmissä. Ne on kyettävä uusimaan ja yhtenäistämään vähintään tuotantovastuualueittain. Nykyisten ohjelmistojen muuttaminen yhteensopiviksi on suuritöinen, kallis ja hidas prosessi. Teknologiaa uusitaan toiminnan uudistamisen kautta, eli sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit ohjaavat tietojärjestelmien kehittämistä. Miten laadukkaat ja saatavuudeltaan riittävät terveyspalvelut voidaan jatkossa tuottaa riittävän kustannustehokkaasti? Painopiste on saatava kalliista, korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä tai hyvinvointia tukevia, edullisempia peruspalveluita. Perus- ja erikoistasojen sekä sosiaali- ja terveyssektorin integraatiolla parannetaan asiakkaiden mahdollisuuksia oikeisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat on saatava integraation piiriin nopeasti, jotta ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa. Integraation myötä myös toimintaprosessit tulevat väistämättä uudelleen tarkasteluun. Millaisena näette IT:n hyödyntämisen nykytilan ja tulevaisuuden peruspalvelujen tuottamisessa? Terveydenhuolto on jo nyt lähes täysin digitalisoitunut. Sosiaalihuollossa tietojärjestelmien käyttö on vähäisempää. Nykyinen potilastieto- ja muu järjestelmäkenttä on hajanainen. Organisaatiokohtaisia tai korkeintaan sairaanhoitopiirin alueen kattavia rakenteita on runsaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ohjausjärjestelmineen tarvitsee tuekseen kattavan tietopohjan ja kustannustehokkaan tavan raportoida eri toimijoiden välillä. Tässä IT:n hyödyntäminen on oleellista. Tämä edellyttää myös muutosta tiedonkäsittelyssä ja käytössä olevissa tietojärjestelmissä. Miten kehitystyön ohjaus järjestetään? Tarvitaan kansallista ohjausta, sillä muutoin ei voida varmistua tietojärjestelmien muuttuvan riittävän yhteensopiviksi tai käytäntöjä tukeviksi. Kansallisen ohjauksen tulisi kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan lisäksi myös keskeiset yhteydet valtion ja kuntien talouden ja toiminnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmiin. Vastuu sosi- 4
aali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjauksesta sekä tietojärjestelmien ja tietoyhteiskunta-asioiden valmistelusta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Sinne perustettavan ohjausyksikön tehtävä on tukea kuntia, kuntayhtymiä sekä perustettavia sosiaali- ja terveysalueita uudistuksen toteutuksessa. Millaisena näette suomalaisen IT-palvelutuotannon merkityksen peruspalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä globaalin palvelutuotannon lisääntyessä? Keskeistä tuottavuuden lisäämiselle, kestävälle kasvulle ja työllistymisen lisääntymiselle on tietämyksen, digitaalisen talouden ja terveyden yhdistäminen. Oleellista on myös kokonaisuuden kehittäminen juuri kansalaisten tarpeita vastaavaksi. Suomen tietovarannot ja terveydenhuollon ICT on arvioitu eurooppalaisten asiantuntijoiden toimesta kattaviksi ja hyvälaatuisiksi. Ne muodostavat hyvän pohjan sekä toiminnan muutoksessa että liiketoiminnan edistämisessä. Mitä mieltä olette uudistusta johtavana ministerinä Apottihankkeesta ja sen potentiaalista siinä mukana oleville kaupungeille/kunnille? Apotin tavoitteet ovat samankaltaisia kuin soteuudistuksenkin: sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen, toiminnan parantaminen ja kehittäminen sekä muutoksen aikaansaaminen. STM näkeekin kaiken terveydenhuollon potilastiedon keskitettyyn tietovarantoon keräävät kansalliset terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut, ns. Kanta-palvelut, jatkossa merkittävänä välineenä sote-alueen kokonaisuuden hallinnassa. Henkilöstön rooli on tärkeä uudistusten onnistumiselle, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen. 5
Sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni myös teknologiasta Kun sairaanhoitajan vastaanotolle saapuu mustelmainen lapsi, voi laastarin laitto muuttua äkisti lastensuojelun asiaksi. Nykytilanteessa silloin alkaa paperityö ja potilaan punnertaminen yli terveydenhuollon rajojen sosiaalitoimen puolelle. TEKSTI CGI KUVA JARI HÄRKÖNEN Kun asiakasta ja vastuuta aletaan siirtää organisaatiolta toiselle, paljastuvat nykypäivän hoito- ja palveluketjujen ongelmat. Tiedonkulkua vaikeuttavat erityisesti kiemurainen lainsäädäntö ja palveluiden erilaiset toimintatavat. Tietojärjestelmien tehtävä on tukea palvelutuotantoa ja vastuun sujuvaa siirtymistä. Kun tieto liikkuu asiakkaan mukana saumattomasti, ei samoja kysymyksiä tarvitse tentata ja kirjata monessa paikassa erikseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamismallin muutos tulee vääjäämättä heijastumaan myös tietojärjestelmiin. Tuottamismallien uudistaminen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin, arvioi IT-palveluyritys CGI:n johtaja Matti Häkkinen Häkkisen mukaan IT-alalla on jo vuosia keskusteltu siitä, miten kunnille olisi mahdollista tarjota paremmin yhteen toimivia järjestelmiä. Hajanaisen päätöksenteon takia tällaiselle ei ole kuitenkaan ollut ostajien puolelta kysyntää. Luottamusta ja perustaa sujuvalle yhteistyölle ei voi ostaa tuontitavarana. Matti Häkkinen kaipaa keskittyneempää toimintaa tietojärjestelmiin. Laajempia yksiköitä ajava sotehanke tuonee keskittyneempää toimintaa myös tietojärjestel mien saralle. Pääkaupunkiseudun Apotti-hankkeen kaltaisia, palveluntuottajarajat ylittäviä ratkaisuja tullaan näkemään muuallakin, Häkkinen odottaa. Onnistumisen reseptinä yhteistyö, kokemus ja kotimainen osaaminen Apotti on erittäin kunnianhimoinen hanke, jossa yhdistetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluketjut ja tietojärjestelmät. Palveluntuottajarajat ylittävien, yhteen pelaavien järjestelmien tuottamat hyödyt ovat kiistattomat. Siksi Apotti tulee yhdistämään pääkaupunkiseutua asukkaidensa eduksi tehokkaammin kuin esimerkiksi pelkät hallinnolliset kuntaliitokset, uskoo Häkkinen. Luottamuksen takana on CGI:n kokemus kansainvälisistä hankkeista ja erityisesti vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö suomalaisten terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Yrityksen potilastietojärjestelmät ovat käytössä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa sekä valtaosassa suurimpia kaupunkeja. Yksin Helsingin pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää CGI:n Suomessa kehittämän ensihoitojärjestelmän avulla. Olemme tuottaneet Suomessa ITratkaisuja terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen yli 40 vuoden ajan. Nytkin meitä on Suomessa 350 terveydenhuolto alan osaajaa. Tunnemme suomalaisen lainsäädännön, käytännöt, toimijat ja järjestelmäympäristöt. Näistä muodostuu luottamus ja perusta sujuvalle yhteistyölle, jota ei voi ostaa tuontitavarana, Häkkinen toteaa. Katse riittävän kauaksi tulevaisuuteen Tärkeintä järjestelmäuudistuksissa on kuitenkin, että samalla itse toimintaa tarkastellaan kriittisesti. Katse on pidettävä tarpeeksi kaukana. Jo aivan lähitulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset etäpalvelut ja potilaiden itsehoitopalvelut lisääntyvät. Rakenteista potilastietoa, biopankkeja, geenitietoa ja analytiikkaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia hoitomuotoja. Nyt rakennettavat tietojärjestelmät on luotava joustaviksi, ja niihin on jätettävä kasvunvaraa uusia käyttötapoja varten. Vain uudistamalla määrätietoisesti sekä toimintaa että tietojärjestelmiä työnteko terveys- ja sosiaalihuollossa helpottuu ja kansalaisten hoidon laatu paranee. Siksi IT-osaamisen lisäksi tarvitaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat kotimaiset olosuhteemme ja joiden kanssa asioista voi keskustella niiden oikeilla nimillä suomen kielellä, CGI:n Matti Häkkinen sanoo. 6
Vaikuttavia tuloksia Kataloniasta Apotti-kisassa yhteistyötä tekevillä CGI:llä, IBM:llä ja Cernerillä on jo käytännön kokemusta sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmien yhdistämisestä Kataloniassa. TEKSTI ANTTI KIRVES KUVA MADRUGADA VERDE / SHUTTERSTOCK.COM Maaliskuussa 2013 käynnistettyyn Katalonianpilottihankkeeseen valittiin potilasryhmä, joka kuluttaa valtaosan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resursseista: kroonikot, vaikeasti sairaat ja vanheneva väestö. Mukana oli 300 potilasta, parikymmentä hoidon koordinaattoria sairaanhoitajia ja sosiaalitoimen työntekijöitä sekä nelisenkymmentä lääkäriä. Ensiavun kautta tulevien potilaiden määrä laski 12 prosenttia ja sairaalaan kirjoittautumisten määrä 10 prosenttia, kun potilaan toimintaedellytyksiä kotona alettiin huolellisesti suunnitella ja seurata. Säästöjä tuli myös kotikäynneistä, ja hoidon laatu parani. Kaikkiaan kustannusten säästöpotentiaalin tässä pilotissa on arvioitu olevan 10 15 prosenttia, mikä Suomeen siirrettynä tarkoittaisi vähintään kymmenien miljoonien eurojen säästöjä, sanoo Petri Vuorinen IBM Global Business Servicesistä. Vuorisen mukaan hankkeen tavoitteena oli säästää kustannuksissa sekä parantaa potilaiden terveydentilaa ja tyytyväisyyttä. Parannusta haettiin erityisesti alueilta, jotka kuluttavat paljon sairaalaresursseja. Tietojärjestelmä tietysti luo puitteet sille, miten tietoja pystytään käsittelemään uudella tavalla, mutta oikeasti kyse on siitä, miten osapuolet tekevät yhteistyötä asiakkaan ympärillä. Ja sitä Kataloniassa tutkittiin. Osa elementeistä on vielä testipenkissä tulevaisuutta varten. Rakennettaessa järjestelmiä avoimeen arkkitehtuuriin pohjautuen, komponentteja on helppo liittää siihen myöhemmin. Katalonian alueen demografiassa on paljon samaa kuin Suomessa; 25 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita ja heidän osuutensa kasvaa. 60 prosentilla heistä on yksi tai useampia kroonisia sairauksia. Suomessakin on kasvava hoitoa tarvitseva väestöjoukko ja samalla entistä pienemmät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssit. Katalonian pilottihanke osoittaa sen, että kun tuodaan asiakas keskiöön ja katsotaan hänen elämäntilannettaan ja elämänkaartaan kokonaisvaltaisesti, voidaan säästää kustannuksissa ja parantaa hoidon 10-15 % Pilottiprojektin arvioitu kustannusten säästö on 10 15 prosenttia. Katalonian väestöstä 25 prosenttia on yli 65-vuotiaita. tasoa. Pitää löytää toimintamalleja, jotka ylittävät organisaatiorajat ja auttavat potilasta selviämään itse arkisissa toimissaan entistä pidemmälle. Myös suomalainen osaaminen on Vuorisen mielestä tärkeää. Pitää tuntea paikallinen toimintaympäristö, tekemisen tavat ja lain- säädäntö, jotta kansainväliset kokemukset saadaan sovitettua Suomeen oikealla tavalla. Iso ja toiminnoiltaan kattava järjestelmä kannattaa tehdä organisaatioiden kanssa, joilla on kykyä skaalautua ja joilta saa osaamista kaikkiin asiakkaan muuttuviin tarpeisiin, Vuorinen sanoo. 7
INNOVAATIOITA JA teknologia tehostaa terveydenhuoltoa Terveydenhuollon digitalisaatio mahdollistaa tehokkaammat, turvallisemmat ja taloudellisemmat hoitokäytännöt. CGI on mukana kehittämässä uudistuvan toiminta ympäristön IT-ratkaisuja Suomessa ja maailmalla. TEKSTI ARI RYTSY KUVAT GETTY IMAGES Suomalaisen terveydenhuollon haasteena on vastata kasvaviin kustannuspaineisiin huolehtien samalla terveyspalveluiden saatavuudesta sekä sosiaalisen tasavertaisuuden toteutumisesta. Yksi väylä parempaan ja kustannustehokkaampaan terveydenhoitoon on langaton mobiiliteknologia, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tarkkailla omaa terveyttään ja osallistua sen hoitoon. Digitalisaatio laajentaa myös terveydenhuollon ammattilaisten työkaluvalikoimaa. Suomen CGI kehitti ensimmäisenä maailmassa älylaseihin kotihoitopalveluiden toteuttajille tarkoitetun sovelluksen. Sen avulla kotihoitaja saa älylaseihin näkyville ennen asiakaskäyntiä tarvittavia tietoja kuten työmääräyksen sekä potilastieto järjestelmästä johdettua informaatiota potilaan sairashistoriasta ja lääkityksestä. Sovellus helpottaa myös navigointia asiakkaan luokse sekä toimiston ja kentällä liikkuvien kotihoitajien välistä tiedonvaihtoa. CGI:n Etto-etätohtoripalvelu mahdollistaa diagnoosin tekemisen satojen kilometrien päästä. Tiedonlouhinta edistää potilasturvallisuutta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tietojärjestelmä on ensimmäistä kertaa Suomessa valjastettu etsi mään potilaskertomuksista viitteitä potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Tietojärjestelmä hakee yhteisiä tekijöitä vaaratilanteista kaikesta potilas kertomukseen kirjatusta hoito- ja lääkitys tiedosta. CGI:n tuottaman palvelun avulla potilaskertomusteksteistä tunnistetaan automaattisesti potilasturvallisuuden vaarantumiseen viittaavia sanoja ja sanojen yhdistelmiä. Tuloksena saadaan kootusti tietoa siitä, millaiset seikat ovat vaikuttaneet tilanteissa, joissa potilaan tila on vaarantunut tai johtanut kuolemaan. Merkkien ja tilanteiden tunnistaminen mahdollistaa henkilökunnan kouluttamisen ja toiminnan parantamisen. Parempi potilasturvallisuus auttaa sairaanhoitopiiriä myös lyhentämään hoitojaksoja ja säästämään toimintakuluissa. Terveydenhuollon analytiikan tarjoamat uudenlaiset mahdollisuudet ovat potilasturvallisuuden kannalta varsin merkittäviä, sillä Suomessa on arvioitu olevan potilaan kuolemaan johtavia haittatapahtumia vuosittain noin 700 1700. Tämän lisäksi laajempi joukko potilaita kärsii haittatapahtumista muun muassa pidentyneinä hoitoaikoina. Suomen terveydenhuollolle koituu vuosittain jopa miljardin euron kustannukset potilasturvallisuuden vaarantumiseen johtaneista tapauksista. Etälääketiede parantaa palvelujen saatavuutta Potilaiden ja asiakkaiden hoitoon ja palveluun liittyvistä tehtävistä yhä suurempi osa on mahdollista hoitaa kotona joko ammattilaisen toimesta tai potilaan itsepalveluna. Etälääketiede perustuu tar- 8
ETÄTOHTOREITA Suomen CGI kehitti maailman ensimmäisen kotihoitopalvelujen älylasisovelluksen. Digitalisaatio laajentaa terveydenhuollon työkaluvalikoimaa. vittaessa korkealaatuisen videoyhteyden käyttöön tai kevyempään verkon yli tapahtuvaan kuvansiirtoon. CGI:n Etto-etätohtoripalvelussa hoitaja käyttää potilaan vastaanottohuoneessa tutkimusvälineitä. Tieto siirtyy reaaliaikaisesti muualla sijaitsevalle lääkärille, joka voi tehdä diagnoosin jopa satojen kilometrien päästä. Etton avulla lääkäri pystyy etänä kuuntelemaan potilaan keuhkot ja sydänäänet, katsomaan korva- ja nielunäkymän sekä tutkimaan ihomuutoksia tai haavoja. Yllämainittujen toimenpiteiden lisäksi palveluun voidaan liittää esimerkiksi EKG-mittari, vitaalitoimintojen mittari tai oftalmoskooppi. Myös potilaan kotona käytettävien mittalaitteiden tiedot siirtyvät terveydenhuollon ammattilaisen käyttöön helposti ja luotettavasti. CGI osallistui vuonna 2013 HUS:n pilottihankkeeseen, missä kokeiltiin lastentautien päivystyspotilaiden tutkimista ja hoitamista telelääketieteen keinoin. Suomen Lääkärilehdessä 33/2014 julkaistujen tulosten perusteella uuden teknologian avulla on mahdollista hoitaa merkittävä osa lastentautien päivystyksen ja todennäköisesti usean muunkin erikoisalan lievästi sairaista potilaista. Tutkimuksen mukaan telelääketieteen teknologialla on merkittävää laajentamispotentiaalia. Etton avulla lääkäri pystyy etänä kuuntelemaan potilaan keuhkot ja sydänäänet, katsomaan korva- ja nielunäkymän sekä tutkimaan ihomuutoksia tai haavoja. 9
Olisiko lääkäreistä lääkkeeksi pirstoutuneen terveydenhoidon yskähtelevien järjestelmien hoitoon? TIETOJÄRJESTELMIEN KIMPUSSA TEKSTI JA KUVAT: ANTTI KIRVES uulun niihin, jotka eivät ole koskaan kunnolla oppineet käyttämään kynää. Tietotekninen maailma sopii minulle, mutta tykkään tehdä ihmisten kanssa töitä. Siinä mielessä en ole nörtti, nauraa lääkäri Lauri Ahonen. Vähän yli kolmekymppisellä Ahosella on iästään huolimatta 27 vuoden tietotekninen kokemus. Kun hänelle pari vuotta sitten tarjoutui mahdollisuus yhdistää lääkäri- ja nörttiminänsä työssä, hän tarttui tilaisuuteen. Ahosen mielestä nykyjärjestelmistä voi pienkehittämisellä ja hallitulla, jatkuvalla työllä saada paljon nykyistä enemmän irti. Tarve on tunnistettu jo kauan sitten, mutta CGI ymmärsi että tähän pitää saada lääkäreitä mukaan. Iso muutos Potilastietojärjestelmä on muuttumassa mentorhenkiseksi; se on työskentelyn tukena, eikä kaikkea tarvitse aina keksiä itse. Tärkeää on myös saada käyttöliittymäsuunnittelijat ymmärtämään, miten lääkäri työskentelee. Ei tässä taikuutta tehdä, vaan tunnistetaan tarpeita ja rakennetaan järjestelmää niiden pohjalta. Olen kai vähän idealistinörtti, mutta luotan hallittuun ja turvalliseen tietoon, joka liikkuu ja jota käytetään oikein eri paikoissa. Ahosen mukaan hoitovastuun siirto on perinteisesti aloitettu pirstaloimalla tieto lomakkeisiin. Jos olisin 60-vuotias lääkäri ja kärsinyt lähetteiden kanssa koko ikäni, varmaan vain jatkaisin niin. Mutta kyllä kaikkien pitäisi työssään välillä miettiä, onko tässä mitään järkeä. Potilaalle kehitys näkyy vastaisuudessa ehkä selvimmin siinä, että hän voi itse täyttää järjestelmään tietoa terveydentilastaan ja vaikuttaa näin terveyteensä turvallisesti. Ihminen pysyy Ahosen mukaan ihmistä tarvitaan lääkärin työssä jatkossa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta turha hallinnollinen painolasti jätetään pois. Samalla auktoriteettia katoaa. Potilaat alkavat olla elämänsä asiantuntijoita, joille ei noin vain sanella vastaanotolla, että tee näin. Teknologia vapauttaa lääkärille aikaa, jolloin lääkäri keskustelee enemmän ja tekee parempia hoitopäätöksiä. Näin potilaat ovat tyytyväisempiä ja ehkä hoitotuloksetkin paranevat. Potilastiedon kansallisen arkiston kehittymisen myötä tarjoutui mahdollisuus uudistaa laajemminkin potilastietojärjestelmien käyttöliittymiä. Meistä oli järkevää tehdä jotain uutta eikä pakottaa vanhoja ominaisuuksia uuteen muottiin. Suurin muutos on se, että tiedon tuottaminen on tehty lääkärin kannalta ihan uusiksi. Käytettävyys Uranuspotilastietojärjestelmässä on aivan toista luokkaa kuin ennen. Kun Ahonen aloitti järjestelmäkehityksessä, ilmapiiri kentällä oli että ei mikään kuitenkaan muutu. 10
Monissa sairaanhoitoyksiköissä toiminut Lauri Ahonen tietää, että järjestelmät ovat notkeita kuin rotat, jos ne valjastetaan käyttöön oikein. Koska tietojärjestelmät muka ovat niin kankeita. Eivät ole. Ne ovat notkeita kuin rotat jos ne konfiguroidaan hyvin ja puretaan käytännöt oikeiksi toiminnoiksi. Vähemmän virheitä, enemmän laatua Kun potilastietojärjestelmät ovat tulleet lääkintälaitedirektiivin piiriin, viranomaisvaatimukset turvallisuudesta ovat tiukentuneet. Keskiössä on potilaan hyvinvointi. Lääkäri Sakari Karhuvaaran mukaan ratkaisut pitää tehdä niin, että potilaalle ei tule riskiä. Oikean lääkityksen määrääminen on yksi tärkeimmistä asioista, joihin riskejä voi liittyä. Karhuvaara toimii neljänä päivänä viikossa työterveyslääkärinä ja yhden hän käyttää potilastietojärjestelmän kehityksen parissa. On tärkeää, että kehitystyössä on lääkäreitä, mutta siinä pitäisi olla enemmänkin koko kliinisen työyhteisön ammattilaisia. Lääkärit ovat vain yksi osa potilaan hoitamista. CGI:ssä potilastietojärjestelmien kehitystiimissä työskentelee omien ja kumppanien asiantuntijoiden lisäksi muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia ja osastosihteerejä. Terveydenhoidon tietojärjestelmän tulee tukea ja ohjata työtä ja tuoda oikeaa informaatiota tarvittaessa sekä tarjota muistutuksia, sillä hallittavan tiedon määrä on melkoinen. Tieto pitää saada talteen kätevästi työn ohessa ja kerran tallennetun tiedon on oltava käytettävissä monipuolisesti. Kokonaisuus on monimutkainen ja työtä tehdään paljon organisaatiorajojen yli. Siksi tiedon pitäisi kulkea kokonaisuuksina ja kätevästi. Pitäisi siis siirtää asiallista tietosisältöä mieluummin kuin lomakkeita. Nykyään ensin tehdään ja sitten kirjoitetaan mitä tehtiin. Monissa paikoissa joudutaan yhä kirjautumaan useaan eri järjestelmään, hakemaan tietoja ja siirtämään sitä toisiin järjestelmiin. Toki tiedot saadaan nytkin siirretyksi järjestelmästä toiseen. Tiedot ovat kuitenkin usein hajallaan ja vaikeasti saatavissa jo organisaation sisäisissä järjestelmissä. Kun potilastietojärjestelmät kehittyvät, virheiden mahdollisuus pienenee ja hoidon laatu paranee. Järjestelmä tuottaa oikeita tietoja, jotka tukevat hoitopäätösten tekemistä. Se parantaa potilasturvallisuutta ja nopeuttaa prosesseja, Karhuvaara sanoo. On olennaista, että tieto kulkee nopeasti ja kätevästi yhtenä kokonaisuutena, sanoo Sakari Karhuvaara. 11
Sähköisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta. Henki kyseessä tekniikka tehostaa ensihoitoa Helsingin kaupungin pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää. Toimintaa tukee IT-yritys CGI:n Suomessa kehittämä järjestelmä, Merlot Medi, joka välittää reaaliaikaista potilastietoa ensihoitoyksiköstä ensihoidon konsultille ja hoitopaikkaan. TEKSTI CGI KUVAT MATTI IMMONEN Huhtikuussa 2008 Benalmádenassa, Málagan maakunnassa Espanjan eteläosassa, tapahtui vakava bussionnettomuus, jossa loukkaantui useita suomalaisia turisteja. Järkyttävään tilanteeseen reagoitiin nopeasti järjestämällä potilaslento Suomeen. Malagan lentokentällä kaikista potilaista täytettiin ensihoitokertomus, joka päivittyi Suomessa reaaliaikaisesti. Lennon aikana Merlot Medi -päätelaitteisiin kirjattiin muun muassa potilaiden hoitotietoja ja mitattuja arvoja. Kun kone laskeutui Helsinkiin, niin päätelaitteet ottivat yhteyden palvelimeen, jolloin lennon aikana kirjatut tiedot tulivat taas muiden nähtäväksi, kertoo potilaslennolle osallistunut Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitomestari Timo Vesterback. Ennakkotieto antoi sairaaloiden lääkäreille ja hoitajille mahdollisuuden perehtyä saapuvien potilaiden terveydentilaan, vammoihin sekä heidän saamansa lääkitykseen. Tällä tavalla heille pystyttiin valmistelemaan paras mahdollinen jatkohoito. Jokainen minuutti on elintärkeä CGI:n Merlot Medi on ollut kiinteä osa HUS-alueen ensihoitopalvelua jo kahdeksan vuoden ajan. Hoidon laatua ja sen jatkuvuutta parantava järjestelmä on mukana jokaisessa ensihoitotehtävässä kestävän laptop-tietokoneen kuoriin pakattuna. Ensihoitotehtävän aikana ensihoitajat kirjaavat Merlot Mediin potilasta ja hänelle tehtyjä hoitotoimenpiteitä koskevia tietoja. Järjestelmän ansiosta muualla oleva ensihoitolääkäri pystyy seuraamaan hälytystilannetta reaaliaikaisesti tietokoneen näytöltä ja ohjaamaan ensihoitohenkilöstön toimintaa. Ensihoitolääkäri pystyy mm. näkemään ensihoitokertomuksen ja sydänfilmin samanaikaisesti. Tästä on suurta apua tilanteissa, joissa ensihoitajat konsultoivat lääkäriä hoito-ohjeiden saamiseksi. Dokumentoinnin nopeudesta, laajuudesta ja tarkkuudesta on apua kaikissa tilanteissa, mutta erityisesti aivohalvauspotilaiden kohdalla. HUS onkin tunnustettu kansainvälisesti yhdeksi maailman parhaaksi aivohalvauspotilaiden hoidon toteuttajaksi. Järjestelmän ansiosta sairaalassa voidaan etukäteen tehdä esimerkiksi liuotushoitoon ja kuvantamiseen liittyviä valmisteluja. Tämä on yksi merkittävä syy siihen, miksi Helsingissä infarktipotilaiden liuotushoito saadaan aloitettua suosituksen mukaisen ajan sisällä, kertoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan. CGI:n Merlot Medi on ensimmäinen lääkintälaitedirektiivin täyttävä ensihoidon tietojärjestelmä Suomessa. Porthan ja Vesterback arvioivat järjestelmän olevan kattavuudeltaan ja hyödyiltään myös kansainvälisesti ainutlaatuinen. www.cgi.fi CGI:llä on Suomessa 350 sosiaali- ja terveydenhuollon IT-ratkaisuihin erikoistunutta ammattilaista. Tähtäämme työssämme määrätietoisesti jatkuvaan potilaiden ja asiakkaiden saamien palveluiden parantamiseen. Yhdistämme IT-osaamisemme toimiala-asiantuntemukseen tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyden huolto-organisaatioiden sekä asiantuntijoiden kanssa.