Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari



Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURA. Julkinen rahoitus, yksityinen tuotanto? Raha ja etiikka uudessa SOTE:ssa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja Markku Pekurinen 1

Sote ja yleislääkärit

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote- ja maakuntauudistus. Marraskuu 2017

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät Markku Pekurinen 1

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Sote- ja maakuntauudistus

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

KUUMA-johtokunta

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Lasten, nuorten ja perheiden sotepalvelujen. kustannukset ja rahoitus. Antti Väisänen STM Valtakunnalliset Lape-päivät

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Monikanavarahoitusta. yksinkertaistetaan ylijohtaja Outi Antila Etunimi Sukunimi

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Tilannekatsaus sote uudistukseen Varsinais Suomen eläkkeensaajat, Mikko Pakarinen

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Palvelujen järjestäminen

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

SOTE-palveluiden rahoitus nyt. Mitä vaihtoehtoja tulevaisuudessa?

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä

Lausuntopyyntö STM 2015

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta

Sote-uudistuksen nykytilanne

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sote-uudistuksen tavoitteet

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Karjalan XII lääketiedepäivät

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

HE 34/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansanterveyslakia

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8809/ /2017

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy

SOTEUTTAMO. Maakunta- ja sote-uudistus palveluntuottajien näkökulmasta Muutosjohtaja Jussi Lehtinen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Kokemuksia maakuntien ohjausneuvottelujen simulaatioista

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA

Transkriptio:

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1

Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta Omavastuun käsitteistä Potilaan omavastuun nykytila Sote- ja rahoitusuudistuksen näkymiä VE 2

Elämä ennen ja jälkeen sote-uudistuksen rahoituksen ja omavastuiden kannalta Nykyjärjestelmä: - Kunnat ja kuntayhtymät tuottajina - Valtio, kunnat, Kela, kotitaloudet, työnantajat ja vakuutusyhtiöt rahoittajina Omavastuut? Sote-uudistuksen jälkeen: - Sote-alueet järjestäjinä - kunnat (yksityiset?, III sektori?) tuottajina - valtio, kunnat, Kela ja kotitaloudet rahoittajina Omavastuut? - erillinen yksityismarkkina: yksityiset palveluntuottajat ja työterveyshuolto palveluntuottajina - kotitaloudet, työnantajat, (Kela?) ja vakuutusyhtiöt rahoittajina Omavastuut? VE 3

Vastuun ja omavastuun käsitteistä Yhteiskunnan vastuu kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista - perustuslaki: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. - sekä mm. yhdenvertaisuusvelvoite: riittävä sosiaaliturva sekä riittävät sosiaalija terveyspalvelut kaikille (mm. sosioekonominen asema, vammaiset, vähävaraiset, yksityisyys, ihmisarvo) - sekä kansainväliset ihmisoikeus- ym. sopimukset Potilaan omavastuu omasta ja yksilön vastuu läheistensä hyvinvoinnista - myös ns. omaishoitajavastuu Potilaan valinnanvapaus / potilaan omavastuu Osaoptimointi / yhteiskunnan ja potilaan omavastuu Työnantajan vastuu työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista VE 4

Potilaan euro- ja prosenttimääräisistä omavastuista Omavastuu julkisen terveydenhuollon maksuista - Poliklinikkamaksut, toimenpidemaksut, hoitopäivämaksut. Omavastuu 0 %- 10% Lakisääteisen sairausvakuutuskorvausten omavastuut (myös lääkkeet) - Omavastuu 9-78 % Vapaaehtoisen sairausvakuutuksen omavastuu - Ei pääsääntöisesti omavastuuta Työterveyshuollon omavastuu - Työnantajan omavastuu n. 55,7 % Kelan hyväksymistä kustannuksista Omavastuu iäkkään väestön hoidossa ja hoivassa - Omavastuu 8-95 % VE 5

Hyvinvointiyhteiskuntalupaus 1950-luvulta: Sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset yksilölle katetaan kehdosta hautaan. Ns. yhteiskunnan sataprosenttinen vastuu. Totuus vuonna 2010 ja ennuste vuodelle 2030 (terveydenhuolto): *% 1990 2002 2010 2030e Valtio 35,6 17,0 15,0 10,0 Kunnat 34,7 43,0 40,0 25,0 KELA 10,6 16,0 17,0 20,0 Kotitaloudet 17,8 20,0 23,0 30,0 Muu yksityinen 1,3 4,0 4,0 6,0 Vapaaehtoinen sairausvakuutus 1,0 9,0 100% 100% 100% 100% *osuus prosentteina terveydenhuollon kokonaiskustannuksista Lähde: Vesa Ekroos/Talentum 2005 VE 6

Kelan sairausvakuutuskorvaukset ja potilaan omavastuu (2012) kokonaiskustannus Kela-korvaus Kelan osuus potilaan omavastuu M M % % Yksityislääkäreiden vastaanotot 329,2 72,9 28,4 % 71,6 % Yksityinen tutkimus ja hoito 278,6 79,1 22,1 % 77,9 % Yksityishammashoito 379,5 126,2 33,3 % 66,7 % Lääkkeet (avohoito) 1808,4 1303,1 72 % 28 % Matkat 328,5 298,2 90,8 % 9,2 % Työterveyshuolto (2011) 684,2 303,1 44,3 % 55,7 % Yhteensä 3808,4 2182,6 Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2012 VE 7

Ikääntynyt väestö 1950-2040 VE 8

Iäkkäälle väestölle tarjottavien palvelujen rahoitusvastuu asiakkaan omavastuu päätöksentekijä Akuutti sairaalahoito 8 % lääkäri Terveyskeskusvuodeosasto 8 % lääkäri, viranomainen Kunnallinen vanhainkoti 80 % viranomainen 24 h palveluasunto (julkinen, yksit.) 50-80 % viranomainen, asiakas, omaiset Ryhmäkoti (julkinen) 50-80 % viranomainen Yksityinen senioritalo 80-90 % asiakas, omaiset Kotisairaanhoito 8 % viranomainen, lääkäri Kotihoito (julkinen ja yksityinen) 8 % viranomainen, asiakas, omaiset Päivähoito (julkinen) 8 % viranomainen Intervallihoito (julkinen) 8 % viranomainen, lääkäri Omaishoito 95 % asiakas, omaiset Lähde: mm. www.thl.fi, eri kunnat, Vesa Ekroosin omat laskelmat VE 9

Kuljemmeko kasvavan omavastuun kautta kohti heitteillejättöyhteiskuntaa? HS 7.11.2014, Tarja Tamminen, Helsinki: Vanhusten kotihoidon kupla on puhkaistava Vanhuspalvelulain ajatus, että lähes kaikki vanhukset hoidetaan kotona kotipalvelujen turvin, on nyt näköpiirissä olevin resurssein täysi kupla. Suuri osa kotona hoidettavista vanhuksista on todellisuudessa heitteillä.toivottavasti joku puhkaisee tämän kuplan mahdollisimman pian ennen kuin seuraukset ovat katastrofaaliset... IL 7.11.2014, Anu Urpalainen, kansanedustaja, Kokoomus Omasta vanhuudestaan otettava lisää vastuuta... Kun kaikille selviää mitä kunnallinen vanhustenhoiva milläkin laatutasolla maksaa, pystymme miettimään ratkaisuja myös rahoitusvastuun ja kulujen jaosta yksilön, perheen ja yhteiskunnan kesken.... Vrt. mm. Saksan malli: Omavastuu = läheisten vastuu VE 10

Sote-uudistus 2017? - lakiesitys eduskunnalle viimeistään 4.12.2014 - avoinna vielä lukuisia merkittäviä asioita - perustuslakiasiat: kansallinen ohjaus, Sote-alueen ohjaus ylikunnallinen ohjaus / kuntien itsehallinto - tuotantoalueet / julkinen tuotanto, yksityinen ja kolmas sektori - rahoitus - täysi valinnanvapaus? - täysi liikkumisen vapaus? Sote-uudistuksen mukanaantuomia erilaisia vastuita - Valvontavastuu / STM ja THL (säädökset, ohjeet, suositukset, valvonta) - Järjestämisvastuu /järjestämispäätös ja -suunnitelma / Sote-alueet - Tuottamisvastuu /tuotantoalueet / kunnat tai kuntayhtymät (jotka ostavat tarvittaessa yksityisiltä ja III sektorin palveluntuottajilta, mm. T. Haatainen/Kuntaliitto 5.11.2014) - Rahoitusvastuu / verorahoitus + Kela (SV-korvausten poistaminen?) - Potilaan omavastuu (julkiset palvelut, palvelusetelit, yksityiset palvelut) VE 11

Rahoituksen kokonaisuudistus 2015? Monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä yksi kanavaisuuteen -Lääkäriliiton malli ALTERA -Kela-malli -Sitra-malli 2011 -THL-malli -Hallitusohjelma 2011 -Kepu-malli -Parlamentaarinen rahoituksen suunnittelutyöryhmä 2014 - tuo arvioitavaksi keväällä 2015 useita erilaisia kokonaisrahoituksen malleja -Sitra-malli 2014: Valtio ja kunnat ohjaavat rahat KELAn SOTE aluekohtaiselle tilille - KELA kerää lakisääteiset vakuutusmaksut ja kohdentaa ne kunkin SOTE-alueen rahoitustilille - KELA kerää kansallisesti palvelutuottajien keräämät asiakasmaksut ja maksaa palvelutuottajille sopimusten perusteella Sote-alueiden puolesta - KELA hoitaa etuisuusmaksatukset kansalaisille Todellisuudessa kuitenkin aina kaksikanavaisuus -julkinen rahoitus -yksityinen rahoitus = potilaan omavastuu -kotitalouksien rahoitus -yritysten TTH-rahoitus -vapaaehtoinen sairausvakuutus VE 12

Vesa Ekroos KTM Pohjoisranta 4 A 4 00170 Helsinki 040-5739292 ekroos@kolumbus.fi VE 13