Strategian raportointi Kaupunginhallitus

Strategian raportointi Kaupunginhallitus 22.8.2016 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. 1

Strategia on tulevaisuuden työkalu, jolla rakennamme Lappeenrannan tulevaisuutta ja menestystä. Strategia nousee kaupungin omaleimaisuudesta; paikkakunnan erityispiirteistä ja vahvuuksista. Lakisääteisiä tehtäviä hoitava paikallisviranomainen Omaleimaisia arvoja heijasteleva paikallisyhteisö Kuntalaki Maantieteellinen sijainti Toimintaympäristön muutokset Erillislait Valtion antamat lakisääteiset tehtävät Kuntalaisten tarpeet Kunnan perustehtävät Kaupungin strategia Muutokset velvoitteissa ja perustehtävien kehitystyö Talous ja Hyvinvointiohjelmohjelma toimintatapa ohjelma Kaupunkirakenne Osallistava Kuntalaisen hyvinvointi Kaupungin elinvoima Elinkeino palvelurakenneohjelma KV ja Tasapainoinen venäjäohjelma talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Strategian raportointi Valtuustotaso (1 taso) 12 painopistettä Toteutusvastuu: Kaupunginjohtaja Raportointi: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hallitustaso (2 taso) 46 avaintoimenpidettä Toteutusvastuu: Toimiala /Vastuualuejohtaja Toimitusjohtaja Raportointi: Kaupunginhallitus Toimialataso(3 taso) n. 400 toimenpidettä Toteutusvastuu: Vastuu /Tulosaluejohtaja Toimitusjohtaja Raportointi: Lautakunta / Yhtiön hallitus

Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2016 2016 2016 2016 Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle.

Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti. Hyvinvoivat asukkaat Elinvoimainen kaupunki Osallistava toimintatapa Tasapainoinen talous 2028 2028 2028 2028 Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi.

2016 Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. 2016 Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 2016 Omistajaohjauksen selkeyttäminen. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. 2016 Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaali parantuminen. Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen. Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle. Hyvinvoivat asukkaat Aktiivisuudella hyvinvointia Vahva ote elämään Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen kaupunki Uudistuva elinkeinorakenne Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Monipuolinen matkailukaupunki Osallistava toimintatapa Avoimesti ja kuunnellen Yhdessä tehden Rakenteita ja toimintamalleja uudistaen Tasapainoinen talous Riittävä tulorahoitus Kokonaisvaltainen investointien suunnittelu Veropohjaa vahvistava elinkeinopolitiikka

Hyvinvoivat asukkaat 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyden edistämisen aktiivisuus on 2016 yli 75 ja 2028 yli 95 (TEA viisari, 72/2015) Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi 2016 on alle 97 ja 2028 alle 90 (97,8/2014) Vapaa ajanliikuntaa harrastamattomien osuus on alle 20 % 2016 ja alle 15 % 2028 (22,3%/2015) Suomen ka 22,9% Elintavoista johtuvien sosiaali ja terveyspalvelujen käyttö vähenee ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 1.1. Panostamme ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen (Sanna Natunen) 1.2. Kannustamme terveisiin elintapoihin (Ilkka Oksman) Matalan kynnyksen palvelupisteet mahdollistavat varhaisen puuttumisen. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden lasten määrä on 0,9 % 2016 ja alle 0,5 % 2028 Liikkuvien määrä lisääntyy sekä ylipaino ja päihteiden käyttö pysyvät hallinnassa. Ikäihmisten toimintakyky vahvistuu. 20 64 vuotiaista vähintään 90 %:lla kehon painoindeksi on alle 30 2016 ja 95% 2028 mennessä (ATH) 2016: Ohjaamo vakiinnuttaa paikkansa palvelu kentässä. Lasten ja nuorten talon sekä aikuisten talon toimintaa kehitetään. Sammonlahden terveysasema muutetaan hyvinvointiasemaksi. Kuntoutus ja liikuntapalveluiden yhteistyötä tiivistetään. Kulttuuri toimessa mm. vertaisihmettelijä toimintaa sekä sähköisen asioinnin opastusta. Liikuntatoimessa neuvontaa kohdistetaan ylipainoisiin ja työttömiin. Järjestetään liikunta ja hyvinvointitietoiskuja ja erilaisia liikkumaan aktivoivia kampanjoita. 2016: Selvitetään ennaltaehkäisevän päihdetyön Pakkamallia soveltuvuutta Lappeenrantaan. Selvitetään BMIkortin vaikuttavuutta ja myönnetään BMI jatkokortteja 30 asiakkaalle. Harrastusmahdollisuuksia edistetään mm. tukemalla nuoriso ja liikuntajärjestöjen toimintaa. Jatketaan Liikkuva koulu toimintamallia perusopetuksessa ja laajennetaan varhaiskasvatuksessa Ilo kasvaa liikkuen toimintaa. Isoapu palvelukeskus kannustaa asiakkaita toimintakyvyn ylläpitoon ja kohdistaa palveluita ja tapahtumia riskiryhmille. Aktivoidaan asukkaita käyttämään uimahalleja, ulkoilu ja hiihtoreittejä ja muita liikuntapaikkoja. 2016: Ohjaamo tavoittaa nuoria ja antaa neuvontaa ja ohjausta. Hyvinvointiasemilla ja keskuksessa tarjottava neuvonta ja ohjaus on entistä monipuolisempaa. Sammonlahden hyvinvointikeskuksen muutostyöt on käynnissä. Isoapu palvelukeskuksen toiminnassa korostuu kuntoutuksellinen työote ja ennaltaehkäisy. Eksoten liikuntaneuvonnan potilastietojärjestelmä otetaan käyttöön alkusyksystä. 2016: Liikuntaneuvonta asiakkaista suurin osa ohjautuu liikuntatoimen ohjattuihin ryhmiin. Liikuntalähete kehitteillä terveys Efficaan. Tehostettu ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintoja ja poistettu päällekkäisyyksiä. Liikunnanohjaaja toimii ohjaamossa. Liikkuva koulu toimintamalli on vakiintunut kaikkiin peruskouluihin. Lähiliikuntaolosuhteet paranevat, kolme uutta koulujen lähiliikuntapihaa valmistuu kesällä 2016.

Hyvinvoivat asukkaat 1. Aktiivisuudella hyvinvointia Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 1.3. Edistämme harrastusja vapaa ajanviettomahdollisuuksia (Päivi Linnea Pötry) Liikuntapaikkojen käyttöaste paranee ja perheille suunnattujen palveluiden määrä lisääntyy. Kulttuuripalveluita 1 3 krt kuukaudessa käyttävien osuus 2016 on 1,9 % ja 2028 yli 2,5 %. (Suomen ka. 1,6 %) 2016: Kasvatus ja opetustoimi järjestää kerhotoimintaa ja kehittää matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Selvitetään paikallisia keinoja toteuttaa kansallista kärkihanketta, jonka tavoitteena on lisätä taide ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja liikuntaa kouluikäisten keskuudessa. Kulttuuripolkuohjelma jatkuu ja siihen osallistutaan eri toimialoilla aktiivisesti. Metkun toiminta jatkuu. Nuoriso ja liikuntatoimi järjestää tapahtumia perheille sekä perheitä tukevia lomatoimintoja. Lasten liikuntamaat jatkuvat ja eskareiden 10 x uintikortti myönnetään elokuussa kaikille esikoulun aloittaville. Vähävaraisten lapsiperheiden harrastusavustushaku toteutetaan keväällä ja syksyllä 2016. Terveyden edistämisen aktiivisuus on 2016 yli 75 ja 2028 yli 95 (TEA viisari, 72/2015) Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi 2016 on alle 97 ja 2028 alle 90 (97,8/2014) Vapaa ajanliikuntaa harrastamattomien osuus on alle 20 % 2016 ja alle 15 % 2028 (22,3%/2015) Suomen ka 22,9% Elintavoista johtuvien sosiaali ja terveyspalvelujen käyttö vähenee ja asukkaiden hyvinvointi lisääntyy 2016: Matalankynnyksen harrastustoiminta mahdollistuu koulupäivän yhteydessä. Kaupungissa tarjolla oleva lasten ja nuorten harrastustoiminta on koottu näkyville Pedanetiin. Tarjotaan nuorille harrastusmahdollisuuksia nuorisotyön perustoiminnan puitteissa. Järjestetään harrastuksiin tutustumista helpottavia tapahtumia kuten Zerozeno ja Kaamospuhallus. Kulttuuripolkutoiminta jatkuu suunnitelman mukaisesti, kulttuuritoimen tarjoamia hinnoitteluetuja käytetään. Kirjaston monipuolinen matalan kynnyksen tapahtumatuotanto jatkuu. Järjestökentän kanssa on käyty keskustelua yhteistyömuotojen löytämiseksi. Ohjaamo ja nuorisotoimen eri yksiköt ovat järjestäneet asiakkailleen mahdollisuuksia kokeilla eri harrastuksia maksutta. Harrastusavustus mahdollistaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevien lasten harrastustoiminnan jatkumisen tai sen aloittamisen.

Hyvinvoivat asukkaat 2. Vahva ote elämään Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 17 24 vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on alle 7 % vuonna 2016 ja alle 4 % 2028 (7,1%/2014). Alle 25 vuotiaita työttömiä on alle 700 vuonna 2016 ja alle 400 2028. (790/2015) Syrjäytyminen vähenee Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 2.1. Edistämme nuorten koulutus ja työelämävalmiuksia ja elämänhallintataitoja (Sirpa Räikkönen) Nuorten elämänhallinta paranee Jokaisella peruskoululaisella on vähintään yksi kodin ulkopuolinen harrastus 2016: Ohjaamon toimintaa kehitetään edelleen ja toimijayhteistyötä tiivistetään. Etsivä nuorisotyö käy tarvittaessa asiakkaan kotona ja aktivoi palvelujen piiriin. Ohjaamossa tuetaan nuorten työllistymistä yhdessä yritysten ja alueen toimijoiden kanssa. Ohjaamo kannustaa nuoria kansainvälistymisessä EU:n nuorisotoimintaohjelman kautta. Ohjaamo tekee aktiivista yhteistyötä nuorten vaikutuspiirissä toimivien tahojen kanssa. 2016: Ohjaamo toiminta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö kehittyy edelleen. Lisäksi sosiaali ja terveyspalvelujen rooli ohjaamossa vakiintuu. Harrastepajatoiminnan tarjontaa suunnataan asiakaskyselyn pohjalta. Alueen kaikki pajatoiminnot on kartoitettu ja toimintaa tehostettu. Etsivä nuorisotyö ja nuorten tieto ja neuvontapalvelut ovat ohjaamon aktiiviset toimijat. Ohjaamotoiminnalla tavoitettu 887 nuorta tammi kesäkuun aikana. 2.2. Turvaamme toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymisen (Tuija Willberg) Nuoret kiinnittyvät työelämään Peruskoulunsa päättäneistä kaikki siirtyvät jatkokoulutukseen tai työelämään 2016: Ohjaamo toiminta sekä koulunuorisotyölliset menetelmät jatkuvat. Jatko opintoihin ohjaamista toteutetaan. 2016: Ohjaamo ylläpitää toimintaa, joka antaa ajanvarauksetonta tukea alle 30 vuotiaille. Kaikilla alueilla tehty koulunuorisotyötä jossain muodossa. Hallinnollisella tasolla muodostunut yhteinen visio nuorisotyön ja koulun yhteistyön syventämisestä. Kaikille löytyy jatko opintopaikka.

Hyvinvoivat asukkaat 2. Vahva ote elämään Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. 17 24 vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on alle 7 % vuonna 2016 ja alle 4 % 2028 (7,1%/2014). Alle 25 vuotiaita työttömiä on alle 700 vuonna 2016 ja alle 400 2028. (790/2015) Syrjäytyminen vähenee Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 2.3. Mahdollistamme koulutustarjonnalla elinikäisen oppimisen (Tuija Willberg) 2.4. Edistämme maahanmuuttajaperheiden kotoutumista (Sanna Natunen) Koulutustarjonta on monipuolista Koulutustasomittain paranee 2016 nykyisestä tasosta (346/355) ja on lähellä maan keskitasoa 2028 Maahanmuuttajat kiinnittyvät osaksi yhteiskuntaa Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 37 % vuonna 2016 ja alle 20 % 2028. (ka. 39,1 1 11/2015) 2016: Järjestetään myös joustavaa perusopetusta ja ilmiöpohjainen oppiminen sisällytetään uudistuviin opetussuunnitelmaan. Ratkaisukeskeinen toimintamalli laajasti käytössä. 2016: Maahanmuuttajien liikuntahankkeelle haettu lisärahoitusta. Nuorisotoimi jatkaa Kanuuna verkostossa ja tarjoaa palveluja kaikille asukkaille. Eksote varautuu ennakoidusti mahdollisen palvelutarpeen kasvamiseen ja tehostaa yhteistyötä TE palvelujen kanssa. Kulttuuritoimi jatkaa palvelujen tarjontaa soveltuvin osin. Maahanmuuttajanaisia valmennetaan työelämään ja yrittäjyyteen. Monikulttuurinen asukasraadin toiminta jatkuu. 2016: Ratkaisukeskeinen toimintaote on edistänyt oppilaiden oppimishalua. 2016: Maahanmuuttajien liikuntahankkeelle saatu jatkorahoitus AVI:lta. Nuorisotoimi jatkaa Kanuuna verkoston monikulttuurisen nuorisotyön verkostossa. Kulttuuri toimi huomioi monikulttuurisuuden palveluissaan mm. museolla on 2 maahanmuuttajataustaista kieliharjoittelijaa ja edustus asiakasraadissa. Maahanmuuttajia mukana nuorisotoimen perustoiminnoissa. Maahanmuuttajien kotoutumisprosessi on toimiva ja palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan. Maakunnallinen kotouttamisohjelma päivitetään 1.1.2017 mennessä.

Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % 2028. (15,2%/2015) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna 2028. (1554/2015) Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys laskee Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 3.1. Vahvistamme työllisyyden hoitoa (Sanna Natunen) Työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on 2016 alle 700 ja 1000 päivää saaneita alle 500 (ka. 751/516/2015) ja 2028 alle 350 ja alle 200. 2016: Selvitetään Sitran SIB vaikuttavuusinvestoinnin mahdollisuudet työllisyyden edistämisessä ja käynnistetään Yhdessä Yrittäen hanke. Aloitetaan yrityslisä kokeilu. Vahvistetaan Wirman kanssa tehtävää yritysyhteistyötä työllisyydenhoidon näkökulmasta. Lisätään Ohjaamon ja yritysten välistä yhteistyötä. Työllistetään palkkatuella. 2016: Tehostettu yritysyhteistyötä yhdessä Wirman kanssa työllisyyden edistämisessä. Otettu käyttöön Lappeenrannan yrityslisä. 6/2016 mennessä 17 yritystä on hakenut yrityslisää. Käynnistetty Yhdessä Yrittäen hanke. Eksote allekirjoittanut Sitran SIB vaikuttavuusinvestointihankkeen kilpailutusta koskevan sopimuksen ja selvitys vaikuttavuusinvestoinnin hyödyntämisestä työllisyyden edistämisessä jatkuu syksyllä. Tiivistetty yhteistyötä Ohjaamon kanssa nuorisotakuun toteuttamiseksi. 3.2. Edistämme uusien työpaikkojen syntymistä (Johanna Väyrynen) Työllisyyden hoito on osa elinkeinopolitiikkaa ja avoinna olevien työpaikkojen määrä kasvaa Avoinna olevien uusien työpaikkojen määrä kasvaa yli 7500 (2014: 6869, 2015: n. 7400) 2016: Yrityslisäkokeilu käynnistyy. 2016: Osayleiskaavoja hyväksytty. Laadittu asemakaavoja yritysten tarpeisiin. Yrityslisäkokeiluun on varattu 300.000 työllisyyspoliittisista määrärahoista, joka voidaan hyödyntää 200 lappeenrantalaisen työttömän työnhakijan työllistämiseen.

Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys laskee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 3.3. Mahdollistamme osaamisen kehittämisen työelämän tarpeisiin (Sanna Natunen) Ammattiin valmistuneet työllistyvät ja täydennyskoulutus mahdollistaa työllistymisen Vastavalmistuneiden 25 29 v. virta yli 3kk työttömyyteen % osuus laskee 45 % (ka. 47,1 % 1 11/2015) 2016: Yrityskylään osallistunut 6. luokkalaiset. Ohjaamo tekee yhteistyö kaikkien nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa (yritykset, oppilaitokset, TE keskus, TYP). Ohjaamo tarjoaa ammattilaisille koulutuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia. Ohjaamo järjestää teemallisia tapahtumia ja koulutuksia nuorille, joiden tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä työelämänvalmiuksien kehittämisen ja opettamisen kautta. Tiivistetään yhteistyötä TE palveluiden ja oppilaitosten kanssa. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % 2028. (15,2%/2015) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna 2028. (1554/2015) 2016: Ohjaamo vakiinnuttaa roolin nuorten työllisyyttä edistävänä matalan kynnyksen palveluna. Sidosryhmät osallistuvat Ohjaamon toimintaan. Nuorisotakuu toteutuminen tehostuu. Asiakkaille on saatu sopivia työ, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja koulutuspaikkoja. Ohjaamo on toiminut linkkinä yritysten ja nuorten välillä nuorten työllistämisessä mm. järjestetty rekrytointitapahtuma yhdessä paikallisten yritysten kanssa.

Hyvinvoivat asukkaat 3. Tehokkuutta työllisyyden hoitoon Työllisyyden hallinta. Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys laskee Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 3.4. Kehitämme työkykyä ylläpitäviä ja työllisyyttä edistäviä prosesseja (Sanna Natunen) Työkyky ja työssä jaksaminen eläkeikään asti paranee. Työkyvyttömyyseläkettä 16 64 vuotiaista 2016 saa 6 % ja 2028 alle 4,5 %. 2016: Eksote tiivistää työllisyyden edistämisen organisaatiota. Työllistymispolkuja nopeutetaan ja sujuvoitetaan. Edistetään työnantajien mahdollisuuksia nopeaan ja helppoon työllistämiseen ja lisätään työnantajakontakteja. Eksote vastaa välityömarkkinoiden, hankkeiden ja kuntouttavan työtoiminnan koordinoinnista ja sen kehittämisestä sekä verkostoyhteistyöstä. Käynnistetään Yhdessä yrittäen hanke, joka testaa sosiaalisen yrityksen toimivuutta kahdessa kokeiluympäristössä. Hyvinvointikumppanuusmallin rakentaminen ja toimijoiden roolin määrittäminen. Aktivoidaan toimialoja oppisopimuskoulutusten ja työkokeilujen aloittamiseksi. Työttömyysaste on alle 15 % vuonna 2016 ja alle 10 % 2028. (15,2%/2015) Pitkäaikaistyöttömiä on alle 1500 vuonna 2016 ja alle 500 vuonna 2028. (1554/2015) 2016: TYP:n aktivointiaste oli 06/2016 47.2% Maakunnallisesti haettiin TEM:n alueelliseen työllisyyskokeiluun. Etelä Karjala ei tullut valituksi kokeilualueeksi. Alueellisen mallin suunnittelua jatketaan elokuussa osana maakuntauudistusta. Yhdessä Yrittäen hanke käynnistyy ja opitaan, miten työttömiä on työllistettävissä uudenlaisiin tehtäviin ja miten toimitaan yhteistyössä yritysten ja kotitalouksien kanssa. Oppisopimusten ja työkokeilujen määrä kasvaa.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Lappeenranta on hyvä paikka asua Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 4.1. Kehitämme turvallista ja terveellistä elinympäristöä (Ilkka Räsänen) 4.2. Tarjoamme houkuttelevia asuinalueita (Pasi Leimi) 4.3. Mahdollistamme kodinomaisen ja turvallisen asumisen (Sanna Natunen) Asukkaat kokevat asuinalueet turvallisiksi ja terveellisiksi Melualueilla asuvien asukkaiden määrä vähenee Asukkaat kokevat asuinalueet viihtyisiksi ja toimiviksi Tyytyväisyys asuinalueen palvelutasoon kasvaa 4/5 (3,7) Ikä ihmiset voivat asua omassa kodissaan yhä pidempään. Yli 75 vuotiaista 92,5 % asuu 2016 kotona ja 2028 96 % (92,1/2014) 2016: Ympäristö, ilmasto ja resurssiviisausohjelmien sekä yleiskaavakaavojen toteuttaminen joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä edistäen. Ympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden korostuminen asemakaavoissa. Pintavesien kunnostaminen. Ulkovalaistuksen tehostaminen. 2016: Keskustaajaman osayleiskaavojen viimeistely: uusien houkuttelevien asuinalueiden huomioiminen yleiskaavoissa, Sammonlahden, Lauritsalan ja Joutsenon aluekeskusten kehittäminen, sähköverkon ja katuvalojen uusiminen, koulujen rakentamisessa ja suunnittelussa huomioidaan myös asukkaiden tarpeet lähiliikunta ja iltakäytössä. 2016: Aktivoidaan ARA:n korjaus, energia ja hissiavustuksiin ym. investointiavustuksiin liittyvää neuvontaa ja tiedottamista. Selvitetään ikäihmisten arjentukipalveluiden mahdollisuuksia. Liikkuvat palvelut toimivat osana hyvinvointiasemaverkostoa. Omaishoidon kehittäminen ja vahvistaminen hoitomuotona. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % ja 2028 on 90 % Tyytyväisyys asuinympäristöön mittari nousee 4/5 (3,85) vuoteen 2028 mennessä 2016: Resurssiviisaus ja Hinku tiekartan toimenpiteet. Sähköbussi koekäytössä. Campus asemakaava. Jätevesienkäsittelyn periaateratkaisu. Ulkovalaistuksen energiansäästö ja parantunut valaisuteho. Meluntorjuntaohjelman täytäntöönpano. Kuntaliitolta kunniakirja ilmastotyöstä ja WWF:ltä Suomen ilmastopääkaupunkitunnustus. 2016: Hyväksytyt keskustaajaman osayleiskaavat, kaupunkirakennetta eheyttävät asemakaavamuutokset. Palveluverkkotarkasteluissa huomioitu myös kolmannen sektorin tilatarpeita, päiväkotien ja koulujen pihojen hyödyntäminen lähiliikuntapaikkoina, asuinalueiden turvallisuus paranee, kaupunkikuva kehittyy, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja toimintaedellytykset paranevat 2016: ARA:n avustuksia on myönnetty 20 kpl. Toivokodille erityisryhmien investointiavustus. Purettu laitoshoitoa ja kehitetty kotihoitoa. On löydetty uusia arjentukimuotoja. Omaishoitajien määrä kasvaa ja tukimuodot monipuolistuneet. Liikkuvat palvelut osa vakiintunutta palveluverkkoa. Aloitettu Päivystys olohuoneessa ensihoidon kokeilu.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Lappeenranta on hyvä paikka asua Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 4.4. Kehitämme esteetöntä ympäristöä (Pasi Leimi) 4.5. Parannamme ja ylläpidämme monipuolisia vapaa aika, liikunta ja leikkipaikkoja (Ilkka Oksman) Palvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja tapaturmien määrän väheneminen Kaikki kaupungin tarjoamat palvelut ovat esteettömiä vuoteen 2028 mennessä Liikunta ja leikkipaikat sekä nuorisotilat ovat aktiivisessa käytössä Seitsemän suurimman pääurheilukeskuksen kävijämäärät kasvaa ja varausaste on 70 % 2016: Kävelyedellytysten parantaminen, kaupunkikeskustan pyöräilysuunnitelman hyväksyminen, sähköisten palvelujen kehittäminen 2016: Koulupihojen lähiliikuntapaikkahankkeille haettu valtionavustusta, Kisapuiston ulkoilureitin perusparannuksen suunnitelmat. Kevyen liikenteen väylien ylläpitäminen ja parantaminen lähiliikuntapaikkoina, pyöräilysuunnitelman viimeistely. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % ja 2028 on 90 % Tyytyväisyys asuinympäristöön mittari nousee 4/5 (3,85) vuoteen 2028 mennessä 2016: Parantuvat kävelyedellytykset esim. Marian aukio, Vapaudenaukio ja Paasikivenpuisto. Sähköisten palveluiden tarjonta ja käyttö lisääntyy. 2016: Kaukaan, Kesämäen ja Kesämäenrinteen koulupihojen lähiliikuntapaikkojen rakentaminen alkanut. Kisapuiston ulkoilu ja hiihtoreitin perusparannus valmistunut. Toteutettu pyöräilysuunnitelma, parantunut pyöräteiden talvikunnossapito, paikallisliikenteen pysäkkien yhteyteen rakennettu pyöräpysäköintipaikkoja 4.6. Kehitämme kaupunkikuvaa suunnitelmallisesti (Maarit Pimiä) Kaupunkikuva on viihtyisä ja siisti Tyytyväisyys rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen paranee 3,5/5 (3,1) 2016: Keskustaajaman keskusta alueen osayleiskaavan hyväksyminen. Asemakaavat. Taide osaksi kaupunkiympäristöä. Kaupunkikuvallisesti merkittävien rakennusten arvioiminen kaupunkikuvatyöryhmässä. 2016: Osayleiskaavoja hyväksytty. Kaavoissa on suojeltu arvorakennukset, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja huomioitu riittävät ja laadukkaat viheralueet. Asemakaavoissa on käytetty rakentamista ja kaupunkikuvaa ohjaavia kaavamääräyksiä. Rakennuslupia myönnettäessä on huomioitu rakennuksen soveltuvuus kaupunkikuvaan.

Hyvinvoivat asukkaat 4. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Koettu turvallisuus pysyy 2016 vuoden 2013 tasolla 86 % ja 2028 on 90 % Tyytyväisyys asuinympäristöön mittari nousee 4/5 (3,85) vuoteen 2028 mennessä Lappeenranta on hyvä paikka asua Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 4.7. Mahdollistamme asumisen ja yritystoiminnan kehittymisen maaseutualueilla (Pasi Leimi) Asuminen ja yritystoiminta maaseudulla on mahdollista Maaseutualueiden strateginen suunnittelualue kattaa 2028 koko kaupungin. 2016: Maaseutualueiden strategisen yleiskaavoituksen käynnistyminen ja hankkeen tavoitteiden määrittely, maaseutualueilla tuetaan ja aktivoidaan yrittäjyyttä yhteistyössä ProAgrian kanssa, maaseutualueiden tarpeiden huomiointi sähköisten palvelujen toteutuksessa sekä maaseutujen verkkoyhteyksien parantaminen, Eksoten liikkuvien ja sähköisen palvelujen tuottaminen, Ympäristötoimi tukee kotieläintalouden edellytyksiä. 2016: Maaseutualueiden strategisen yleiskaavoituksen tavoitteet määritelty. Liikkuvat palvelut mahdollistavat lähipalvelut haja asutusalueella. Aktivointitoiminta aloitetaan ja yhdessä ProAgrian kanssa kehitetään yrityksiä. Hyötyeläinten terveyspalvelut toimivat.

Elinvoimainen kaupunki 1. Uudistuva elinkeinorakenne Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 1.1. Syvennämme yhteistyötä alueen oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. (Markku Heinonen) 1.2. Kehitämme kokeiluympäristöjä (Markku Heinonen) Opiskelijat kiinnittyvät alueelle ja sijoittuvat alueen yrityksiin Valmistuneiden opiskelijoista alueelle kiinnittyneiden määrä kasvaa: LUT 20 % ja Saimaan amk 65 % (LUT 16,7/2013 ja Saimaa amk 64,2/2013) Kokeiluympäristöjen kautta syntyy uutta liiketoimintaa Vuosittain käynnistyy vähintään kaksi uutta kokeiluympäristöä 2016: Vahvistetaan yhteistyön elinkeinovetoisuutta ja Green Lappeenranta brändiä. Käynnistetään syksyllä 2016 korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön syventämiseen tähtäävä valtion ja kaupunkiseudun kasvusopimusohjelma. Valmistellaan yhteisiä hankkeita. 2016: Jaetaan kokemuksia Kivisalmen pumppaamosta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Myllymäen päiväkodin aurinkovoimalan rakentaminen. Hybridibussin testaaminen. Aurinkovoiman aloiteohjelman toteuttaminen. Valmistellaan kokeiluympäristö hankkeita ja haetaan rahoitusta hiilineutraalin kaupungin, jätteettömän kaupungin ja puhtaan veden teemoissa. Osallistutaan innovatiivisen hankintojen valmennusohjelmaan (4 hankintapilottia). Järjestetään yritysten kanssa tilaisuuksia, joissa yhdessä haetaan ratkaisuja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönottoon. Työpaikkojen kokonaismäärä säilyy vuoden 2012 tasolla (28 200) (27 300 6/2015) Yritysperustanta paranee (aloittaneet lopettaneet suhteessa yrityskantaan) ja on Suomen keskiarvoa parempi 1%/2015 ( 0,5%) Teollisuutta korvaavien palvelualojen työpaikkojen rinnalle syntyy myös osaamispohjaisia työpaikkoja 2016: Alueen työnantajat tuntevat korkeakoulujen tarjonnan ja yhteistyölle ja opiskelijoiden toimeksiannoille on luotu luontevat menettelytavat. Energia ja ympäristötekniikan yritystoiminta vahvistuu Etelä Karjalassa. Firmatiimin opiskelijoille yhteensä välittämien työpaikkojen määrä kasvaa kahteen sataan. LUT:sta valmistuneista 12,7 % työllistyi vuonna Etelä Karjalaan, amk:sta runsaat 60 %. 2016: Myllymäessä toimii energiatehokas päiväkoti. Hybridibussi on testikäytössä. Innovatiiviset toimintatavat vakiintuvat osaksi kaupungin toimintakulttuuria.

Elinvoimainen kaupunki Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 1. Uudistuva elinkeinorakenne Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Työpaikkojen kokonaismäärä säilyy vuoden 2012 tasolla (28 200) (27 300 6/2015) Yritysperustanta paranee (aloittaneet lopettaneet suhteessa yrityskantaan) ja on Suomen keskiarvoa parempi 1%/2015 ( 0,5%) Teollisuutta korvaavien palvelualojen työpaikkojen rinnalle syntyy myös osaamispohjaisia työpaikkoja Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 1.3. Tuotamme kasvuyritysten syntymiseen ja kasvuun tähtäävää aktivointi ja hautomotoimintaa (Johanna Väyrynen) 1.4. Edistämme elinkeinoelämän kansainvälistymistä (Johanna Väyrynen) 1.5. Edistämme kaavoituksella ja infrastruktuurilla yritysten toimintaedellytyksiä (Pasi Leimi) Hautomotoiminta synnyttää uusia osaamispohjaisia työpaikkoja Start Up Millissä olevien yritysaihioiden ja yritysten määrä kasvaa Alueen yritykset laajentavat liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille Maakunnan tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa kasvaa Uusille, olemassa oleville ja alueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla houkuttelevia sijoittumispaikkoja Alueelle sijoittuneiden ja uudelleen sijoittautuneiden yritysten määrä 2016: Aktivointityön toimintamallin vakiinnuttaminen osana Wirman palveluita. On järjestetty useita aktivointitilaisuuksia yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa, willi idea kilpailun valmistelu on käynnissä. Keväällä toteutettiin yritysten kanssa yhteinen rekrykampanja. 2016: Uutena markkina alueena tunnustelut Kiina yhteistyöstä. Invest in palvelujen tuottaminen, invest in seminaarit ja muut tilaisuudet. Ympäristö ICT ja energia alan yritysten verkoston rakentaminen. 2016: Osayleiskaavojen laatiminen. Asemakaavoitetaan tarkoituksenmukaisia rakennuskelpoisia tontteja yrityksille. Rakennetaan yritysten tarvitsema infra. 2016: StartupMill palveluiden kautta on perustettu 1 yritys sekä palveltu 10 yrittäjäksi aikovaa ja 8 yritystä. Liikeidea aihioita on evaluoitu 14. 2016: Yhteyksiä Kiinaan avattu alueen yritysten tarpeista. 2 invest in tapahtumaa Pietarissa, 2 Invest in roadshowta Lappeenrannan alueella, 2 yritystä on perustettu Pietarin toimiston kautta. 2016: Osayleiskaavoja hyväksytty, asemakaavoja laadittu yritysten tarpeisiin. Rakennuskelpoisia ja tarkoituksenmukaisia tontteja on yrityksille tarjolla riittävästi ja niiden tarvitsema infra vastaa yritysten tarpeita esim. Myllymäessä Wurth, XXL ja Broman Group. Lisäksi VP Kuljetus Oy, Tirilän puutarha, Nordkalk ja Kiinteistö Oy Embria.

Elinvoimainen kaupunki 2. Eheä ja tehokas kaupunkirakenne Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Kaupunkirakenteen eheytyminen. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Kaupunkirakenne eheytyy ja autoilun tarve vähenee Keskusta alueen asukasluku kasvaa 2500 vuoteen 2028. (16 981/2014) Aluekeskusten asukasmäärä kasvaa 2300 vuoteen 2028. (6058 Lauritsala, 9127 Sammonlahti, 6801 Joutseno/2014) Keskustan kaupan m2 kasvavat 10 %. (128 100 k m2/2015) Vuonna 2028 paikallisliikenteen reittien varrella asuu 26 000 (21 099/2015) Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 2.1. Vahvistamme tasapainoista ja kestävää kaupan sekä palvelujen rakennetta (Pasi Leimi) 2.2. Tehostamme maankäyttöä (Pasi Leimi) 2.3. Parannamme kaupunkikeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä (Pasi Leimi) Uudet liiketontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista liiketonteista yli 70 % sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uudet asuintontit sijoittuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Uusista asuintonteista yli 80 % sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään ja infrastruktuurin varrelle. Kaupunkikeskusta houkuttelee matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä. Kaupunkikeskustan liiketiloista on tyhjänä max. 10 %. 2016: Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavojen hyväksyminen. Kaupan ja palvelualueiden oikea aikainen asemakaavoitus. Vaihekaavan mukaiset kaavamuutokset. 2016: Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavojen hyväksyminen. Osayleiskaavat mahdollistavat maankäytön eheyttämisen ja tiivistämisen. Lisärakentamisen osoittaminen olemassa olevan infran äärelle. Keskustan tiivistäminen. Asemakaavamuutosten laatiminen. 2016: Keskusta alueen asemakaavamuutosten laatiminen. Korttelisuunnitelmat. Asemakaavamuutokset mahdollistavat keskusta alueen kehittämisen sekä asumisen että palveluiden ja kaupan alueena. Laadukkaat puistot ja kaupunkitilat. Toimivat pysäköintijärjestelyt ja joukkoliikenne. 2016: Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavat hyväksytty. Asemakaavoilla varauduttu kaupan ja palvelualueiden tonttikysyntään. 2016: Keskustaajaman, Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavat hyväksytty. Osayleiskaavat mahdollistavat maankäytön eheyttämisen ja tiivistämisen. Asemakaavamuutoksia on laadittu olemassa olevan infran äärelle mm. Pontuksen, Laihian ja Hiessillan alueella. Keskusta alueen asemakaavat mm. teatterin tontti. 2016: Asemakaavamuutoksissa huomioitu erilaiset keskusta alueen maankäyttötarpeet, sujuvat liikenneyhteydet ja pysäköintitarpeet. Katu, puisto ja aukiorakentamisen toteuttaminen, mm. Vapaudenaukio ja Paasikivenpuisto, Kirkkokatu, Sammonkatu, Valtakatu ja Marian aukio.

Elinvoimainen kaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Paikallisliikenteen käyttäjämäärät 2016 1,6 miljoonaa matkustajaa ja 2028 2,2 miljoonaa matkustajaa (1,54 milj./2015) Lentokentän kautta kulkee 15 000 matkustajaa vuonna 2016 ja 500 000 vuonna 2028 (35 792/2015) Lappeenranta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla (lentokone, laiva, juna, bussi, auto, pyörä ja kävely) Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 3.1. Luomme matkaketjuista sujuvia ja turvallisia (Pasi Leimi) 3.2. Kehitämme joukkoliikennettä (Pasi Leimi) Liikenteen solmukohdat ovat joustavia Arvio kävely ja pyöräteiden kunnosta paranee 3/5 (2,82) ja liikenneonnettomuuksien määrä vähenee Joukkoliikenne on houkutteleva liikennöintimuoto NPS arvo (suositteluindeksi) kasvaa (tulos nyt 0, mikä tarkoittaa, että arvostelijoita on yhtä paljon kuin suosittelijoita, 2028 NPS arvo 25. 2016: Keskustaajaman osayleiskaavojen hyväksyminen. Keskustan korttelisuunnitelmat ja asemakaavat. Läntisen alueen palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen ja hankesuunnittelu. 2016: Matkaketjujen parantaminen korjaamalla yhteyksiä junavuoroille sekä kehittämällä paikallisliikenteen sisäisiä vaihtoyhteyksiä. Keskeisten pysäkkikatoksien parantaminen ja pyöräparkkien rakentaminen uusien palvelulinjojen käyttöönotto. Maas tyyppisten palveluiden edistäminen. Kutsutaksiliikenteen lisääminen. Koulukuljetusten reittisuunnittelun digitalisointi. 2016: Keskustaajaman osayleiskaavat hyväksytty. P Cityn käyttöönotto. Mutkakadun ja Snellmanin kadun liikennejärjestelyt. Hyväksytty keskustan pyöräilysuunnitelma. 2016: Käyttäjämäärän kasvu.

Elinvoimainen kaupunki 3. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Paikallisliikenteen käyttäjämäärät 2016 1,6 miljoonaa matkustajaa ja 2028 2,2 miljoonaa matkustajaa (1,54 milj./2015) Lentokentän kautta kulkee 15 000 matkustajaa vuonna 2016 ja 500 000 vuonna 2028 (35 792/2015) Lappeenranta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla (lentokone, laiva, juna, bussi, auto, pyörä ja kävely) Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 3.3. Varmistamme valtakunnallisten liikennehankkeiden toteutuksen (Markku Heinonen) 3.4. Edistämme kansainvälisiä liikenneyhteyksiä (Kimmo Jarva) VT 6 välillä Taavetti Lappeenranta on valmiina ja kaksoisraide Luumäki Imatra on käytössä VT 6 välillä Taavetti Lappeenranta on valmiina 2018 ja kaksoisraiteen Luumäki Imatra rakentaminen alkaa 2017 Lappeenrannasta on toimivat kansainväliset lentoyhteydet ja sujuvat liikenneyhteydet Venäjälle Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä vuonna 2016 on kaksi ja 2028 on viisitoista 2016: VT 6 rakentaminen etenemässä aikataulun mukaisesti. Luumäki Imatra rataosuudelle saatiin 165 M rahoituspäätös. Huolehditaan VT13 osalta edunvalvonnasta. 2016: Lentokenttäsäätiö aloittaa toimintansa ja rakentaa toimivan yhteistyön lentokentän ylläpidosta ja lennoista vastaavien yhtiöiden kanssa. Vainikkalan ratapihan rakentamiseen osoitettu valtion TA:sta 28 M. Asemarakennuksen peruskorjauksesta jatketaan suunnitelmien tarkentamista ja rahoitusneuvotteluja VRkiinteistöt Oy:n kanssa. Nuijamaa Viipuri tien esisuunnittelua jatketaan. Rahtilaivaliikenteen toimintaedellytysten parantaminen, kilpailukykyisyys sekä matkustaja alusliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. 2016: VT6 rakentaminen Lappeenrannasta Luumäelle käynnissä ja tie valmistuu 2017 2018. Luumäki Imatra radan välityskyky paranee. Varmistetaan UPM:lle tärkeän Lauritsalan ratapihan laajentaminen osana radan rakentamista. Merkittävä vaikutus myös maanrakennusalan työllisyyteen. 2016: Neuvottelut uusien lentoyhteyksien avaamiseksi käynnissä säätiön toimesta.. Vainikkalan ratapihan rakentaminen käynnistyy. Laivaliikenteen rahtitonneja >100 000/v. ja laivamatkustajia > 50 000 henkilöä/v.

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 837/2015) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 ( 123/2015) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (14./2013) Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 4.1. Toteutamme vahvaa Lappeenranta brändiä (Alina Kujansivu) 4.2. Tuotamme sijoittautumismarkkinointia (Johanna Väyrynen) Lappeenranta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Lappeenrannan sijoitus imagotutkimuksen kunnan markkinointi osassa paranee Uudet yritykset haluavat sijoittautua Lappeenrantaan Lappeenrantaan sijoittuneiden uusien yritysten määrä 2016: Terävöitetään kaupungin pääviestejä. Tuotetaan materiaaleja vahvistamaan pääviestejä ja strategisesti valittuja päämarkkinointikohteita, kuten esim. Green Lappeenranta ja lentokenttä. Järjestetään taustoittavia mediabrunsseja ja vahvistetaan yhteistyötä paikalliseen mediaan. Toteutetaan mediatilaisuuksia Pietarissa ja Viipurissa. Entistä vahvempi panostus someen ja videoiden käyttöön. Yhteistyön tiivistäminen tapahtumajärjestämisessä ja eri toimijoiden aktivointi tapahtumajärjestämiseen. Yhteistyön vahvistaminen oppilaitosten ja maakunnan muiden toimijoiden kanssa opiskelijoiden positiivisen vastaanottamisen ja hyödyntämisen kehittämiseksi. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen tiivistäminen yrittäjäjärjestöjen kanssa. 2016: Suorat sijoittumiskampanjat kärkikohderyhmille, toteutettu n. 100 suoraa kontaktointia yrityksiin, yritysten tarpeista lähtevän työvoimakoulutuksen valmistelu yhteistyössä TE keskuksen & alueen oppilaitosten kanssa, maakunnallinen sijoittumissivusto on avattu. On keskitytty sekä kotimaisiin että kansainvälisiin asiakkuuksiin. 2016: Lappeenrannan kuntakuva kirkastuu edelleen ja brändi sekä tunnettuus yliopistokaupunkina vahvistuu ja sitä kautta kaupungin houkuttelevuus lisääntyy. Opiskelijoiden Etelä Karjala työryhmän työskentely käynnistynyt ja toimenpidesuunnitelma laadinnan alla. Suomen yrittäjien toteuttaman yritysbarometrin tulokset parantuneet. 2016: Alueelle sijoittuneet yritykset (4 kpl), vuokratut ja myydyt tontit. Käynnissä olevat asemakaavamuutokset, joissa tavoitteena on tarjota laadukas tontti alueelle sijoittuvalle yritykselle.

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 4.3. Luomme kokonaisvaltaisen Green Lappeenranta brändin (Johanna Väyrynen) 4.4. Innostamme asukkaat ja henkilöstön brändilähettiläiksi (Alina Kujansivu) Lappeenranta on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen ja resurssiviisauden edelläkävijänä Kasvihuonekaasupäästöt vähenee 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta Lappeenrantalaiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan Lappeenranta sijoittuu kärkeen asukkaiden halukkuudessa suositella Lappeenrantaa asuinpaikaksi (Imagotutkimus 3./2013 ) 2016: Lisätään tilojen käytön energiatehokkuutta. Tutkitaan liikenteen päästöjen vähenemistä ja kaupungin ajoneuvokannan asteittaista siirtoa uusiutuvilla energialähteillä toimivaksi. Hyödynnetään LUT:n ja Saimaan amk:n asiantuntemusta hankkeiden tietomallintamisen kehittämisessä. Green Energy Showroom (GES) verkoston palveluna käynnistyi kiinteistöjen omistajien sekä energiatehokkuuspalveluita ja teknologiaa tarjoavien yritysten alaryhmä, jonka tavoitteena on kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja uusien palveluiden kehittäminen. 2016: Järjestetään markkinointiin, viestintään, asiakaspalveluun sekä someen liittyvää koulutusta. Tuodaan kaupungin brändiviestejä sekä strategiaa paremmin esille henkilökunnalle. Lappeenranta strategia on osana henkilöstön kehityskeskusteluja. Kulttuuripalvelut ja niiden henkilökunta osallistuvat kaupungin markkinointiin ja tapahtumiin sekä edistävät positiivista mielikuvaa kaupungista omissa verkostoissaan. Välitämme asukkaille positiivista mielikuvaa kaupungista. Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 837/2015) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 ( 123/2015) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (14./2013) 2016: Konsernin sähkön ja lämmön käyttö vähenee. GES verkostoon 7 uutta jäsentä. Toiminta pyörii yritysvetoisesti ja Wirma on kehittämisessä mukana. Green Reality konseptin lanseeraus. Keväällä on käyttöönotettu Energialla oma aurinkopaneelikohde. Yhteistyö Pontuksen koulun rakennushankkeessa. WWF:ltä Suomen ilmastopääkaupunkitunnustus. 2016: Koko henkilöstö tiedostaa kaupungin strategian ja markkinoinnin kärkiteemat ja edistää niiden tunnettuutta ja toteutumista omalta osaltaan. Koko henkilöstö on mukana strategiatyössä.

Elinvoimainen kaupunki 4. Kansainvälinen ja vihreä yliopistokaupunki Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Väkiluku on 2016 yli 73 200 ja 2028 yli 80 000 (72 837/2015) Kuntien välinen nettomuutto on positiivinen 2016 ja +300 2028 ( 123/2015) Imagotutkimuksen elinkeinoelämän suositteluindeksin mukainen sijoitus on alle 10 (14./2013) Lappeenranta houkuttelee asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä kansallisesti ja kansainvälisesti Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 4.5. Kehitämme kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa (Alina Kujansivu) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on osa arkea Merkittävien kansainvälisten tapahtumien määrä kasvaa 2016: Kaupunki on aktiivisesti mukana luomassa maakunnallista kansainvälisyysverkostoa sekä osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön maakunnan eri toimijoiden kanssa. Tavoite Kansainväliset opiskelijat osana Lappeenrannan kasvua on sisällytetty maakunnalliseen rakennemuutoksen varautumissuunnitelmaan. Kansainväliset opiskelijat huomioidaan erityisryhmänä opiskelijoiden sitouttamisessa alueeseen. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus huomioidaan kaupungin tapahtumatuotannossa, kulttuurilaitosten toiminnassa sekä toimialojen palvelutuotannossa. 2016: Kansainväliset opiskelijat kokevat olevansa tervetulleita kaupunkiin ja jäävät valmistuttuaan alueelle ja kiinnittyvät osaksi työelämää. Monikulttuurisuus nähdään mahdollisuutena ja sitä edistetään eri tasoilla kaikilla toimialoilla.

Elinvoimainen kaupunki Työllisyyden hallinta. Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. 5. Monipuolinen matkailukaupunki Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Matkailijoiden keskiviipymä on 1,8 vrk (1,7/2015) Huonekäyttöaste on vuonna 2028 60 % (51,1 % 2015) Yöpymiset 350 000 2016 ja 500 000 2028 (379 362/2015) Lappeenranta tarjoaa asukkaalle ja matkailijalle houkuttelevia palveluja ympäri vuoden Avaintoimenpiteet Toimenpiteet 2016 Tulokset 2016 5.1. Panostamme matkailua tukeviin rakenteisiin/ infrastruktuuriin (Markku Heinonen) Olemassa olevat ja uudet matkailukohteet houkuttelevat ihmisiä Nuijamaan rajaliikenteen matkustajamäärä kasvaa yli 3 milj. matkustajaa 2016 ja 5 milj. 2028 (2,2 milj. 11/2015) 2016: Linnoituksen asemakaavamuutoksen laatiminen. Linnoituksen toimijoiden oma kehittämishanke käynnistyy. Ympärivuotisen toiminnan kehittäminen yritysyhteistyönä. Haetaan Kanavapuistoon toimijoita ja yrittäjiä, jotka kiinnostuneet investoimaan alueelle. Keskustaajaman osayleiskaavojen hyväksyminen, Nuijamaatien osayleiskaava, Tiuru Rauha alueen reitistösuunnitelman laatiminen sekä uimarannan rakentaminen. Tarvittavien asemakaavamuutosten tekeminen. Salpalinjan rakenteiden huomioiminen yleis ja asemakaavoissa. Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa. Osallistuminen Saimaan Geopark hankkeeseen. 2016: Linnoituksen asemakaavamuutos on käynnistetty. Linnoitustyöryhmän aktiivinen toiminta. Luodaan perusta uusien toimintojen sijoittumiselle Linnoitukseen tulevina vuosina. Monipuolinen tapahtumatuotanto. Uudet matkailutuotteet ja palvelut. Keskustaajaman osayleiskaavat ja Nuijamaantien hyväksyttyjä. Rauha Tiuru alueen reitistösuunnitelma valmis ja uimaranta otetaan käyttöön. Rauhan satama alueen asemakaavamuutos. Salpalinja huomioitu yleis ja asemakaavoissa. Saimaan Geopark hankkeen kohteiden valintaan ja valmistelutyöhön osallistuminen.