MITÄ AURINKOMERKIN JÄLKEEN?

MITÄ AURINKOMERKIN JÄLKEEN? Kyösti Tarvainen 29.5.2014 Astrologiassa kaikki oppivat ensimmäisenä aurinkomerkkinsä. Se, että aurinkomerkit ovat hallitsevasti esillä lehtien astrologiassa, ei johdu siitä, että aurinkomerkki olisi yleisesti tärkein tekijä, vaan siitä, että aurinkomerkki voidaan yleensä määrittää helposti pelkän syntymäpäivän perusteella. Aurinkomerkki vaihtuu kuukauden välein suunnilleen samana kuukaudenpäivänä joka vuosi. Aurinkoa henkilökohtaisempien astrologisten tekijöiden tarkastelu taasen vaatii astrologisen kartan laskemista. Astrologiassa pätee nyrkkisääntö, että mitä nopeammin astrologinen tekijä vaihtuu, sitä henkilökohtaisempi se on. Tämän mukaisesti aurinkomerkkiä yksilöllisempiä tekijöitä ovat Kuun merkki, joka vaihtuu noin 2,5 päivän välein, ja keskimäärin 2 tunnin välein vaihtuva Askendentin merkki sekä huoneisiin liittyvät tekijät (Askendentti ja huoneet määritellään jatkossa). Kuumerkin laskemiseksi tarvitaan syntymäpäivämäärä kellonaikoineen ja Askendentin määräämiseksi tarvitaan vielä lisäksi syntymäpaikan pituus- ja leveyskoordinaatit. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarkastella, mitä muita tärkeitä tekijöitä Auringon lisäksi astrologisessa kartassa on. PLANEETAT MERKEISSÄ Aurinko, Kuu ja planeetat näyttävät maasta katsottuna kiertävän lähes samaa rataa kiintotähtien joukossa. Auringon rataa kiintotähtien suhteen sanotaan eläinradaksi. Eläinradan alkupisteenä on se kohta, jossa Aurinko sijaitsee kevätpäiväntasauksen hetkellä maaliskuun lopulla. Tästä pisteestä alkaen eläinrata jaetaan kahteentoista 30 asteen pituiseen osaan; ensimmäinen osa on Oinaan merkki, toinen Härän, ja niin edelleen. Kuun ja planeettojen asemat projisioidaan kohtisuoraan eläinradalle, jolloin myös niiden asema on ilmaistavissa eläinradan asteina. Kuun ja planeettojen merkeillä on havaittu olevan oma merkityksensä ihmisen luonteelle, aivan kuten aurinkomerkillä on. Eri tekijät vaikuttavat ihmisen eri olemuspuoliin. Esimerkkeinä mainittakoon, että Aurinko on astrologisesti ihmisen aktiivinen perusenergia, joka kuvaa tahtoamme, itseilmaisuamme, perusarvojamme, vitaliteettiamme, olemustamme riippumattomana voiman lähteinä. Kuu on niin naisessa kuin miehessä vaikuttava feminiinisempi perusenergia, joka kuvaa arkista olemustamme, reaktioitamme ympäristöön, tapojamme, tunteitamme, asenteitamme joukon jäsenenä, hoivatuksi tulemisen, hoivaamisen ja turvallisuutemme tarpeita. Kuun energia ei ole pelkästään reagoivaa, vaan Kuuhun liittyvät tunteet voivat saada paljon aikaan ja esimerkiksi Kuun sijaintihuoneen asiat elähdyttävät ihmistä antaen kiinnostusta huoneen asioihin. Vastaavasti Merkurius kuvaa ihmisen älyllisiä, ajatteluun, puheeseen, kirjoittamiseen liittyviä hermostollisia toimintoja, Venus arvostuksiamme ja kykyämme solmia harmonisia ihmissuhteita, Mars ihmisen itsepuolustusenergiaa, tarmokkuutta, aloitekykyä, ja niin edelleen. On kuitenkin huomattava, että planeetasta ei yksistään voi nähdä siihen liitettävien asioiden tulkintaa, vaan

monet muut kartan tekijät ovat mukana vaikuttamassa. Aina on huomioitava, että Aurinko ja Askendentti ovat varsin yleisiä tekijöitä, joilla on vaikutusta laajasti ihmisen kaikkiin olemuspuoliin. Eräät astrologit ovat nähneet asian niin, että muut planeetat toimivat Auringon kautta, ja yleisesti on nähty koko kartan toimivan suuressa määrin Askendentin välittämänä. Erään astrologin kerrotaan pitäneen aina koko tulkinnan ajan peukaloa astrologisen kartan Askendentin kohdalla, ettei sen merkitys unohtuisi. Seuraavassa planeettoihin luetaan astrologian teknisen käytännön mukaisesti myös Aurinko ja Kuu. Planeetan merkitys on alussa mainitun periaatteen mukaisesti yleensä sitä heikompaa mitä hitaammin se vaihtaa merkkiä. Uloin planeetta Pluto vaihtaa keskimäärin merkkiä noin 21 vuoden välein. Sen merkkiasemalla ei siten ole suurta henkilökohtaista merkitystä. Koska Kuu vaihtaa merkkiä nopeammin kuin Aurinko, se voi olla henkilökohtaisempi tekijä kuin aurinkomerkki, mutta koska Aurinko liittyy Kuuta merkittävimpiin luonteenpiirteisiin, Aurinko on yleisesti Kuuta tärkeämpi tekijä. Aivan kuten populääreissä aurinkomerkkikirjoissa on kuvauksia aurinkomerkeistä, muiden planeettojen sijainnille eri merkeissä on kuvauksia (esimerkiksi Hand, 1977; Sakoian ja Acker, 1989; Tompkins, 2006; Nikula, 1987). Planeetat toimivat kussakin merkissä merkille ominaisella tavalla, esimerkiksi Oinaassa itsevarmasti ja aloitteellisesti, Härässä vakaasti ja käytännöllisesti, ja niin edelleen. Siten esimerkiksi Merkurius Oinaassa tuo ajatteluun riippumattomuutta, omaperäisyyttä, kekseliäisyyttä, väittelynhalua, samaistumista ajatuksiinsa. Jos henkilön Aurinko on jo Oinaassa, tämä vain korostaa oinasmaisuutta; jos taasen Aurinko on Kaloissa tai Härässä, Merkuriuksen sijainti Oinaassa tuo lisäyksen ja muutoksen mentaalisuuden alueella aurinkomerkin ilmaisemaan luonteeseen. Merkkien ja planeettojen välillä on tärkeä vastaavaisuus: kutakin merkkiä sanotaan yhden planeetan "hallitsevan" (sama planeetta voi hallita kuitenkin kahta merkkiä). Esimerkiksi Oinaan merkkiä hallitsee Mars-planeetta. Tämä tarkoittaa sitä, että Oinaan merkillä ja Marsilla on samanlaisia ominaisuuksia, joten esimerkiksi planeettojen Oinaassa voidaan ajatella toimivan kuin Marsin ohjaamina. Siten esimerkiksi Merkuriuksella Oinaassa on samansuuntaisia ilmenemismuotoja kuin silloin, kun Merkurius on aspektissa Marsiin (aspekteista on seuraavassa). Aspektit ovat yleensä voimakkaampia kuin merkkisijainnit; esimerkiksi Marsin aspekti Merkuriukseen on yleensä voimakkaampi tekijä kuin Merkuriuksen sijainti Oinaassa (tämä on myös edellä mainitun nyrkkisäännön mukaista). PLANEETTOJEN VÄLISET ASPEKTIT Planeettojen asemat eläinradalla katsotaan Maan keskipisteestä käsin. Sieltä katsottuna kahden planeetan välille muodostuu kulma, jonka suuruudella huomattiin jo Antiikissa olevan merkitystä. Jos tämä kulma saa tiettyjä arvoja, joista tärkeimpiä ovat noin 0 astetta (planeetat ovat lähekkäinen), 180 astetta (planeetat ovat maapallon vastakkaisilla puolilla), 90, 60, 120 ja 150 astetta, niin planeetat ovat niin sanotusti aspektissa toisiinsa ("näkevät" toisensa). Tällöin planeettoihin liittyvät olemuspuolet tulevat tavallista voimakkaampaan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Kulmien ei tarvitse olla tarkkoja, vaan aspektit toimivat tietyillä välyksillä eli orbeilla, jotka ovat suuruusluokkaa 4-10 astetta. Esimerkiksi jos Aurinko ja Merkurius ovat 0 asteen aspektissa eli yhtymässä, nämä kaksi psykologista funktiota toimivat yhdessä, jolloin edellä mainittuja avainsanoja käyttäen voidaan

sanoa, että ihminen kohdistaa aktiivisuuttaan ja vitaliteettiaan älyllisiin toimintoihin. Tämä yhtymä siten lisää ihmisen mielen aktiivisuutta, joka voi ilmetä ajattelun, puhumisen mutta myös kädentaitojen keskimääräistä aktiivisempana harjoittamisena; Auringon riippumattomuuden ja itsekeskeisyyden takia kommunikointi voi kuitenkin olla usein subjektiivista. Näemme tässä samanlaisia piirteitä kuin Merkuriuksen asemassa Oinaassa. Jos henkilöllä on nämä kaksi tekijää, ne vahvistavat toisiaan ja niiden havaittavuus on selvempi; taas jos toinen tekijä ei saisi toiselta tai joltain muulta tekijältä vahvistusta, se voisi jäädä ihmisen kokonaispersoonallisuudessa vähäiseksi tekijäksi. Yleinen ohje onkin se, että yhdestä tekijästä ei tule tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Myös Auringolla ja Kuulla on mahdolliset keskinäiset aspektinsa, mutta niiden lisäksi Auringon ja Kuun välisellä kulmalla on muissakin tapauksissa oma tulkintansa (Nikula, 1993). Kuunkierto alkaa uudestakuusta, jolloin Kuu ja Aurinko ovat yhtymässä, Sitten seuraa ensimmäinen neljännes, jolloin Kuu on 90 astetta Aurinkoa edellä, edelleen täysikuu ja viimeinen neljännes ja jälleen uusikuu. Tämä 360 asteen kuunkierto on jaettu monella tavalla jaksoihin, esimerkiksi kolmeen, kahdeksaan, kahteentoista tai 28 vaiheeseen. Kuunvaiheen merkityksen voi nähdä esimerkiksi sellaisten Aurinkokauriitten tai Aurinkorapujen kohdalla, joilla Kuu on 10-30 astetta Aurinkoa edellä. Tällöin Kuu ja Aurinko eivät ole enää yhtymässä, mutta kuitenkin nämä henkilöt ovat kuunvaiheensa mukaisesti spontaanisempia kuin Aurinkokauriit ja Aurinkoravut keskimäärin. Aspektit luokitellaan kahteen luokkaan: koviin eli epäharmonisiin ja pehmeisiin eli harmonisiin. Pehmeissä aspekteissa planeetat toimivat yleensä sujuvasti hyvässä yhteistyössä, mihin tosin myös planeettojen yhteensopivuus vaikuttaa. Kovissa aspekteissa planeetat toimivat usein liian voimakkaasti tuoden esiin kunkin planeetan liioiteltuja puolia tai toisinaan planeetat estävät toistensa toimintaa. Aspektien tulkintoja löytyy esimerkiksi Pelletierin (1974), Handin (1977), Sakoian ja Ackerin (1989), Tompkinsin (1989), Nikulan (1987) kirjoista. ASKENDENTTI, HUONEET Planeetat merkeissä ja planeettojen väliset aspektit muodostavat astrologisen kartan kosmisen tilan käyttääksemme 1600-luvun etevimmän astrologin, matematiikan professori Jean-Baptiste Morinuksen, termiä. Kosminen tila on sama kaikille samaan aikaan syntyneille, olipa syntymäpaikka missä päin maapalloa tahansa. Lisäksi se muuttuu ajan mukana hitaasti; se voi olla parin tunnin ajan käytännöllisesti katsoen sama ja myös yhden päivän aikana muutokset ovat vähäisiä. Kosminen tila ei siten ole kovin henkilökohtainen tekijä. Jo parituhatta vuotta sitten havaittiin, että sillä astrologisella merkillä, joka nousee itäisellä horisontilla syntymähetkellä, on suuri vaikutus. Tämä merkki on ihmisen nousumerkki eli askendenttimerkki. Kartan tekijöistä se vaikuttaa eniten ihmisen ulkoiseen olemukseen, jonka muut näkevät ihminen itse ei usein ole Askendenttinsa ominaisuuksista niin tietoinen kuin Auringon mukaisesta luonteestaan. Askendentti kertoo paljon siitä tavasta, jolla ihminen yksilönä toimii muiden yksilöiden joukossa käytännön tasolla maanpäällisissä olosuhteissamme. Siksi se merkittävällä tavalla suodattaa, vahvistaa ja välittää muiden astrologisten tekijöiden ilmentymistä ulkomaailmaan. Askendentti on yleisesti ottaen kartan näkyvin tekijä. Niinpä aiemmin, ennen kuin 1900-luvulla alkoi ilmestyä lehtien aurinkomerkkipalstoja, esimerkiksi Oinaalla ei tarkoitettu henkilöä, jolla on

Aurinko Oinaan merkissä, vaan henkilöä, jonka Askendentti on Oinaassa. Aurinko on toki myös merkittävä tekijä ja se yleensä kuvaa Askendenttia paremmin ihmisen pohjimmaista luonnetta. Se, miten ihminen saa tämän pohjimmaisen luonteensa näkyville muille ihmisille, riippuu paljon siitä, miten hyvin yhteensopivia Auringon ja Askendentin merkit ovat. Askendentin lisäksi havaittiin myös, että sillä merkillä, joka näkyy suoraan etelässä, on suuri merkitys. Tätä merkkiä sanotaan Keskitaivaan eli MC:n merkiksi. Se kertoo muun muassa, millaisten ominaisuuksien kautta ihminen haluaa arvostusta itselleen. Sittemmin koko paikallinen avaruus jaettiin kahteentoista lohkoon eli huoneeseen, jolloin ensimmäinen huone alkaa Askendentista ja kymmenes huone MC:stä. Kuva 1. Astrologinen kartta. Voi kuvitella itsensä aivan keskelle karttaa, jolloin kartta esittää tilannetta etelään päin katsottaessa Helsingissä 5.1.2011 kello 10:34. Kaksitoista lohkoa, joiden numerot on annettu sisimmäisellä kehällä, ovat huoneita. Huoneet 1-6 ovat maanpinnan alapuolella ja huoneet 7-12 ovat horisontin yläpuolella. Symbolit huoneiden sisällä ovat planeettojen symboleita, paitsi huoneessa 11, jossa on Kuun yläsolmu, joka on myös tärkeä tekijä kartan tulkinnassa. Esimerkiksi Kuu ja Mars ovat 12. huoneessa ja ovat nousseet idässä jonkin aikaa sitten; Aurinko on noussut jo 11. huoneeseen. Planeettojen ja Kuun yläsolmun viereen on merkitty niiden asemat eläinradalla käyttäen hyväksi eläinratamerkkien symboleita. Myös huoneiden alkukohtien eli kärkien kohdalle on uloimpana merkitty niiden eläinrata-asemat (Kochin huonejärjestelmässä). Itäisellä horisontilla nouseva Askendentti on ensimmäisen huoneen kärki, joka kuvassa on 14 astetta ja 49 minuuttia Vesimiestä; etelässä oleva MC on 10. huoneen kärki, joka tässä on 26 astetta ja 23 minuuttia Skorpionia. Planeettojen väliset aspektit on merkitty keskustaan. Esimerkiksi 9. huoneessa oleva Venus on 120 asteen aspektissa (eli kolmiossa) 1. huoneessa oleviin Uranukseen ja Jupiteriin sekä 90 asteen aspektissa (eli neliössä) 1. huoneessa

olevaan Neptunukseen ja Khironiin (vuonna 1977 löydetty pikkuplaneetta, jonka astrologista merkitystä edelleen selvitellään). Jokainen planeetta sijaitsee siten yhdessä huoneessa ja lisäksi muodostuu aspekteja planeettojen ja huoneiden alkukohtien eli kärkien välille (varsinkin aspektit Askendenttiin ja MC:hen ovat merkittäviä). Kun tarkastellaan planeettojen sijaintia huoneissa ja näitä aspekteja, puhutaan astrologisen kartan maallisesta tilasta (Morinuksen käyttämä termi). Tämä tila muuttuu varsin nopeasti, sillä nousumerkki vaihtuu keskimäärin kahden tunnin välein (Suomessa Askendenttien nousuajat vaihtelevat sekunnin murto-osasta muutamiin tunteihin nousumerkistä ja leveysasteesta riippuen). Karkeasti voi sanoa, että kosminen tila kuvaa ihmisen sisäisiä taipumuksia ja maallinen tila kuvaa ihmisen konkreettista suhtautumista ihmisiin ja ympäristöönsä. Tällainen jako ei ole tarkka, sillä tietenkin esimerkiksi myös sisäiset taipumukset vaikuttavat ihmisen olosuhteisiin ja toisaalta maallisen suuntautumisen taustalla ovat tietynlaiset luonteenpiirteet ja tarpeet. Huoneita sanotaan elämänalueiksi. Huoneista nähdään ihmisen suhde ympäristöönsä näillä eri elämänalueilla. Tarkemmin ajatellen elämänalueen käsite ei ehkä sovi 1. huoneeseen, koska tämä Askendentista alkava huone kuvaa ihmisen aktiivista yksilöllistä yleispersoonallisuutta, joka on vaikuttamassa lähes kaikkien muiden huoneiden asioihin. Myös 12. huonetta on vaikea ajatella elämänalueena, koska silläkin on laaja yleismerkitys koskien sitä, miten ihminen syvimmillä sosiaalisilla siteillä liittyy yhteisöönsä yhtenä yhteisön jäsenenä. Muiden huoneiden merkitykset ovat varsin konkreettisia: 2. huone kuvaa ihmisen tarvetta omakohtaisiin resursseihin (omaisuuteen, taitoihin, tietoihin ja niin edelleen), 3. huone kuvaa ihmisen lähinnä mentaalista suhdetta elinympäristöön ja havainnoimis- ja kommunikointitapoja yleensä, ja niin edespäin. Kolmas huone liittyy siten samantapaisiin asioihin kuin Merkurius. Eräässä astrologisten kesäpäivien ryhmätyössä kolmannes osallistujista piti kolmannen huoneen kärjellä olevaa merkkiä selvästi tärkeämpänä mentaalisuutensa kuvaajana kuin Merkuriuksen merkkiä. Teoreettisesti olisi odottanut, että nopeammin vaihtuva kolmannen huoneen kärkimerkki olisi ollut vielä tärkeämpi kuin Merkuriuksen merkki; mutta tulos voi osittain johtua siitä, että huoneiden kärkimerkkeihin ei ole totuttu kiinnittämään sitä huomiota, minkä ne ansaitsisivat. Kosmista ja maallista tilaa voimme tässä vielä luonnehtia Morinuksen mukaisesti seuraavasti. Kosminen tila ilmaisee varsinaisesti, missä tilassa planeetat ovat; maallinen tila ilmaisee sen, miten nämä energiat suuntautuvat maallisiin asioihin huoneiden kautta. Sakoian ja Acker (1989, s. 96) kuvaavat asiaa vertaamalla planeettoja näyttelijöihin, jotka ilmaisevat henkilön erilaisia psykologisia puolia. Merkit, joissa planeetat sijaitsevat, ilmaisevat näyttelijän roolia, tyyliä ja tapaa jolla hän pyrkii toteuttamaan tavoitteensa. Huoneet kuvaavat paikkoja, joissa aktiivisuus ilmenee. Aspektit ovat näytelmä juoni, joka kuvaa, miten näyttelijät ovat vuorovaikutuksessa. Vaikka astrologisella kartalla planeetat ovat huoneissaan kuin omissa lokeroissaan, näin ei ole todellisessa elämässä, jossa esimerkiksi Auringon itseilmaisuenergiaa tarvitaan enemmän tai vähemmän joka huoneessa. Onkin syytä katsoa asiaa siten, että planeetta jossain tietyssä huoneessa on vahvimmillaan kyseisessä huoneessa, mutta toimii tarpeen mukaan jokaisessa huoneessa. Esimerkiksi 7. huone liitetään ihmissuhteisiin ja erityisesti avioliittoon. Jos siinä ei ole Aurinkoa, se ei merkitse sitä, että ihminen ei olisi kiinnostunut avioliitosta tai vastaavasta suhteesta, koska

tällainen kiinnostus on yleisinhimillinen piirre. Mutta jos 7. huoneessa on esimerkiksi Aurinko, se yleensä viittaa siihen, että avioliitto ja yleisesti ihmissuhteet ovat tavallista tärkeämpiä ja että henkilöllä on yleensä keskimääräistä hieman paremmat asenteet harmoniseen, toista huomioivaan avioliittoon. Huoneissa kohdataan ikivanha huonejako-ongelma. Askendentin ja MC:n välinen kulma ei yleensä ole 90 astetta, joka voitaisiin jakaa kolmeen yhtä pitkään 30 asteen jaksoon, kuten on tehty merkkien kohdalla. Erilaisia ehdotuksia huoneiden määrittelemiseksi on tehty useita. Nykyisin käytetyin on Placiduksen 1600-luvulla kehittämä huonejärjestelmä. Viime vuosisadalla esitetty Kochin huonejärjestelmä on noussut toiseksi käytetyimmäksi. Kolmanneksi käytetyin järjestelmä on tasahuoneet, joissa huoneiden suuruus on 30 astetta ja ensimmäinen huone alkaa Askendentista. Vanhin huonejärjestelmä, jota jotkut harvat edelleen pitävät hyödyllisenä, on merkkihuonejärjestelmä, jossa huoneet ovat 30 asteen suuruisia, mutta ensimmäinen huone alkaa askendenttimerkin alusta. Suomen Astrologisessa Seurassa on järjestetty kaksi huonetutkimusta. Ensimmäisessä tutkimuksessa Placiduksen järjestelmää verrattiin tasahuoneisiin ja merkkihuoneisiin. Placidus osoittautui selvästi parhaimmaksi (Suomen Astrologisen Seuran jäsenlehti Astro Logos, No 14 ja 15). Toisessa tutkimuksessa verrattiin Placidusta ja Kochia. Tämän vertailun voi sanoa Kochin voittaneen niukasti (Astro Logos No 21). Ehkä parhaiten jokainen voi tutkia huonejärjestelmien toimivuutta tarkastelemalla sellaisia karttoja, joissa on useita lähekkäisiä planeettoja, jotka menevät eri järjestelmissä eri huoneisiin painottaen eri elämänalueita. Ensimmäinen tutkimus antoi Placiduksen järjestelmän osuvuudeksi noin 70 prosenttia. Toisin sanoen Placidusta käyttäen 10 planeetasta keskimäärin 3 planeettaa sijoittuu huoneeseen, joka ei tulkinnan kannalta ollut osuvin huone. Vaikka huoneisiin liittyy tällaista epävarmuutta, useimmat ovat pitäneet niitä hyödyllisinä kartan tulkinnassa. Astrologia on niin monimutkainen tiedonala kompleksista ihmisluontoa käsitellessään, että sen harrastajan täytyy sietää epävarmuutta. Planeetat huoneissa eivät ole yleensä välittömästi aistittavissa ihmisistä kuten planeetat merkeissä voivat joskus olla lähinnä merkkien elementtien (Tuli, Maa, Ilma, Vesi) kautta siinä mielessä, että jonkin elementin voimakas korostuneisuus välittyy suoraan ihmisen olemuksesta. Kuitenkin esimerkiksi kun ihmisellä on paljon planeettoja horisonttitason lähellä, hän yleensä tuntuu tuttavalliselta, helposti lähestyttävältä, päinvastoin kuin hieman etäisyyttä ottava ja ehkä arvostelevalta tuntuva henkilö, jolla on useita planeettoja MC:llä ja sitä vastapäätä. Yleensä myös henkilö, jolla suurin osa planeetoista on horisontin yläpuolella, on silminnähden sosiaalisesti osallistuvampi kuin henkilö, jonka useimmat planeetat ovat horisontin alapuolella. Tarkasteltaessa ihmisen elämää pidemmällä aikavälillä, voidaan kyllä monesti nähdä, kuinka yksittäisilläkin planeetoilla tietyissä huoneissa on ollut merkitystä. Tämän lisäksi myös huoneiden kärjillä olevilla merkeillä on merkittävä vaikutus siihen, miten ihminen suhtautuu huoneen asioihin. Jos huoneessa on yksi tai useampi planeetta, niillä on yleensä suurempi merkitys kuin kärkimerkillä, paitsi yleensä 1. huoneen kohdalla sen kärkimerkki eli Askendentin merkki on tärkeämpi. Mielenkiintoisella tavalla eräässä tutkimuksessa parhaaksi huonejärjestelmäksi osoittautui niukasti tasahuonejärjestelmä silloin, kun tarkasteltiin huoneiden kärjillä olevia merkkejä. Tasahuoneita käytettäessä huoneiden kärjillä olevat merkit tulevat samassa järjestyksessä kuin eläinradalla. Toisin sanoen, jos tiedämme askendenttimerkin, tiedämme tasahuonejärjestelmässä heti muiden huoneiden kärjillä olevat merkit. Viime vuosikymmeninä on ilmestynyt kirjoja, joissa tarkastellaan

huoneiden kärjillä olevia merkkejä (esimerkiksi Sakoian-Acker (1989, ss. 53-81); Sargent (1986); otteita Sargentin kirjasta: Astro Logos No 13-18). Kartan tulkinnan lähtökohdaksi voikin ottaa Askendentin ja sen perusteella tasahuonejärjestelmässä määräytyvät kärkimerkit. Poikkeuksena ovat MC ja IC (MC:tä vastapäätä), jotka tehdyn tutkimuksen mukaan parhaiten kuvaavat 10:ttä ja 4:ttä huonetta. Kärkimerkit kuvaavat sitä tapaa, jolla henkilö luonnostaan toimii kyseisellä elämänalueella. Esimerkiksi tasahuoneissa Leijona-askendenteilla on 9. huoneen kärjellä Oinas, mikä kuvastaa heidän yleensä itsevarmoja mielipiteitään ja käsityksiään (tähän huoneeseen liittyviä teemoja). Kuitenkin heillä on kommunikaatiota kuvaavan 3. huoneen kärjellä diplomaattinen Vaaka-merkki, minkä johdosta he kuitenkin yleensä esittävät mielipiteitään muille sosiaalisesti miellyttävällä tavalla. Tätä kahdentoista huoneen antamaa profiilia voi sitten muokata esimerkiksi Kochin huonejärjestelmän mukaisilla planeettojen sijainneilla. Tämä on yksi mahdollisuus ottaa huomioon huoneiden kärkimerkit ja planeettojen sijainnit huoneissa. Huoneisiin liittyvien monimutkaisuuksien takia käytössä on hieman erilaisia huonejärjestelmiä; tällöin myös huoneiden kärkimerkit voivat tulla huomioiduksi eri tavoin tai kaikkia kärkimerkkejä ei huomioida. Kuten edellä kävi ilmi, huoneisiin liittyviä asioita tutkitaan edelleen. KARTAN TEKIJÖIDEN SYNTEESI Aloitteleva astrologian harrastaja varmaankin toivoo oppivansa astrologisen kartan lukemista niin, että näkisi kartan kokonaisuutena samalla tavalla kuin kohdatessamme uuden ihmisen meille tulee heti jonkinlainen subjektiivinen kokonaisvaikutelma hänestä. Astrologia opettaa kuitenkin, että tällainen subjektiivinen kokonaisvaikutelma on rajoittunut käsitys ihmisestä. Ihmisellä on astrologisessa kartassa esimerkiksi kaikki merkit; ne vain ilmenevät eri elämänalueilla. Vaikka ihmisen perusluonne, jota voimakkaimmin kuvaavat Askendentti, Aurinko ja Kuu, ei olisi kovin tarmokas, niin henkilöllä on tarmokkuutta kuvaavat Oinaan merkki ja Mars joillain elämänalueilla, joissa hän on aloitteellisimmillaan ja joissa ottaa riskejä. Kuitenkin on myös tarvetta koota yhteen niitä kymmeniä kohtia, jotka astrologista karttaa tutkittaessa tulevat esiin. Astrologian oppikirjoissa on esitetty, miten kartasta voi koota tekijöitä yhteen (tärkeimpiä tällaisia tarkasteluita ovat elementtien, toimintamuotojen ja planeettojen jakautuminen kartan eri puoliskoihin). Jos näissä jakaumissa on merkittäviä painotuksia, ne yleensä näkyvät ihmisen kokonaisolemuksessa. Yleensä kartassa on tekijöitä, joiden tulkinta on ristiriitainen. Tämä voi viitata vain siihen, että ihminen toimii eri lailla eri tilanteissa. Mutta usein on kuitenkin niin, että esimerkiksi kahdesta ristiriitaisesta tekijästä toinen on voimakkaampi ja peittää merkittävästi, vaikkei yleensä täysin, toisen tekijän. Ehkä tärkein asia tarkasteltaessa tekijöiden painoa on edellä mainittu periaate, että mitä nopeammin jokin tekijä vaihtuu, sitä henkilökohtaisempi ja voimakkaampi se on. Voimme nähdä kokeneenkin astrologin erehtyvän ristiriitaisten tekijöiden tulkinnassa. Siten aloittelevan harrastajan ei tarvitse huolestua omista vaikeuksistaan. Jo Askendentti ja Aurinko saattavat olla niin erilaisissa merkeissä, että tulkinta tuottaa vaikeuksia. Mielenkiintoisella tavalla tri Carl Sargent (1986) on tarkastellut Askendentin ja Auringon suhteita niiden elementtien avulla (suomenkielinen esitys: Astro Logos No 12).

Astrologisia karttoja tulkitessa on pidettävä mielessä kuten on sanottu että astrologinen kartta on luonteen karrikatyyri. Aivan kuten pilapiirroksissa liioitellaan ihmisen kasvonpiirteiden poikkeavuutta normaalista, astrologinen kartta dramatisoi ihmisen poikkeavuutta normaalista ihmisestä. Ihmisillä on paljon samanlaisia elämänvaiheita ja -tilanteita ja samanlaisia tavanomaisia reagointitapoja, samantyyppisiä vaikeuksia itsensä ilmaisemisessa, ja niin edespäin. Eräässä tutkimuksessa todettiinkin, että kun ihmisestä tehtiin tällainen lajityypillinen kuvaus, ihmiset pitivät sitä osuvampana kuin oman astrologisen karttansa tulkintaa (tässä tuli esiin niin sanottu Barnumefekti). Yleisten piirteiden lisäksi vaikuttavat vielä perinnölliset tekijät, vanhemmat ja elinympäristö, jolloin astrologia jää vain yhdeksi osatekijäksi. Kun otamme huomioon edellä käsitellyt astrologisen kartan tekijät, saamme yli 600 erilaista tulkinnan kohdetta (esimerkiksi Aurinko Oinaassa, Kuu 4. huoneessa, Pluto 60 asteen aspektissa Askendenttiin, ja niin edelleen). Yhdessä kartassa tällaisia tulkittavia perustapauksia on keskimäärin noin 40. Jos haluaisimme nähdä kustakin yli 600 tulkintatapauksesta muutamia esimerkkiä, jotta voisimme paremmin hahmottaa kyseisen tekijän vaikutuksen, niin meidän tulisi tuntea yli sata ihmistä ja heidän astrologiset karttansa. Tästäkin näemme, kuinka laaja astrologisen tiedon alue on ja kuinka sitä sen takia voi oppia vain vähitellen. On tärkeää tutkia astrologisia karttoja, sillä astrologiaa ei voi oppia vain kirjoja lukemalla, vaan tarvitaan omakohtaista perehtymistä, jotta astrologian käsitteet tulevat elämyksellisesti ymmärretyiksi. ASTROLOGISET ENNUSTEET Nykyisin pääpaino astrologiassa on syntymäkartan luonneanalyysissa. Monia muita astrologian haaroja kyllä harrastetaan edelleenkin, ja näistä kiinnostavimpia monelle ovat ennusteet ja synastria, joista seuraavassa lyhyesti. Astrologian harrastajien ulkopuolella esiintyy vääriä käsityksiä astrologiasta tähdistä kohtaloita ennustavana menetelmänä. Astrologit ja astrologian harrastajat eivät käytäkään astrologia-sanasta suomennosta "tähdistä ennustaminen". Vaikka eräät astrologian harrastajat täysin vierastavat ennustamista, niin useat astrologian harrastajat ja astrologien asiakkaat pitävät tietynlaisia astrologisia ennusteita mielenkiintoisina ja hyödyllisinä. Kaikkein eniten käytetty ennustamisen tekniikka perustuu transiitteihin eli siihen, missä aspektissa ennustushetken planeetat ovat syntymähetken planeettoihin ja missä syntymäkartan huoneissa ennustushetken planeetat ovat. Näyttää ikään kuin siltä, että aurinkokunnan planetaarinen tila leimautuisi vastasyntyneeseen, ja kun aurinkokunnan tila syntymän jälkeen jatkaa muuttumistaan, se on välillä harmonisessa, välillä epäharmonisessa, suhteessa syntymätilanteeseen. Transiitteja tulkitaan nykyisin psykologisesti kuten syntymäkarttaa (Hand, 1976; Stenberg & Lehtiranta; 2010; Nikula, 1994). Itse asiassa useiden transiittien aikana ei tapahdu mitään konkreettista, vaan ihminen jatkaa enemmän tai vähemmän rutiininomaista elämäänsä ja transiitti tuntuu usein korkeintaan mielentiloina ja ajatusten suuntautumisena tiettyihin asioihin. Astrologista ennustamista on joku sanonut laajennetuksi säätieteeksi. Aivan kuten kesällä on luontevaa tehdä kesäisiä asioita, niin myös tiettyjen transiittien aikana on luontevaa käsitellä transiittiin liittyviä asioita. Samoin kuin on hyödyllistä tietää etukäteen sää ja vuodenaikojen

vaihtelut, on monen astrologian harrastajan mielestä hyödyllistä tietää etukäteen myös henkilökohtaiset kosmiset trendit. Tiedostamalla näitä vaikutuksia ihminen pystyy myös parhaiten käyttämään vapaata tahtoaan. On lukuisia muita ennustemenetelmiä (erilaiset progressiot, aurinkokaari, auringonpaluukartat), mutta niiden käyttökelpoisuudesta ei ole samanlaista yksimielisyyttä kuin transiiteista. Lehtien viikko-, kuukausi-, vuosiennusteet perustuvat lähinnä yhteen tekijään, Aurinkoon; monet muut henkilökohtaisemmat tekijät voivat muuttaa ennusteen aivan toisenlaiseksi. Siksi esimerkiksi englantilainen ammattiastrologien liitto ei hyväksy sitä, että sen jäsenet tekisivät aurinkomerkkiin perustuvia ennusteita. SYNASTRIA Synastriassa kahden ihmisen välistä yhteensopivuutta tarkastellaan astrologisesti. Aivan kuten ihmisen syntymäkartassa planeetat voivat olla aspektissa, myös kahden henkilön planeetat voivat olla keskenään aspektissa (esimerkiksi kun toisen henkilön jokin planeetta on lähes samalla kohtaa eläinradalla kun toisen henkilön jokin planeetta, planeetat ovat yhtymässä). Aspektit voivat olla harmonisia (sympaattisia) tai epäharmonisia. Aspektien lisäksi toisen henkilön planeetat osuvat toisen henkilön kartassa joihinkin huoneisiin, mikä hieman aktivoi näitä huoneita ja vaikuttaa suhteen teemoihin. Aurinkomerkkien yhteensopivuudesta on käännetty useita kirjoja suomenkielelle. Vaikka on helppo itse kokea tällaisia, pelkkään aurinkomerkkiin perustuvia sympatioita ja antipatioita, niillä on kuitenkin kaikkien astrologisten ja muiden tekijöiden kokonaisuudessa hyvin pieni vaikutus. Aiheesta tehtiin Astrologisessa Seurassa vuonna 1992 tutkimus, jossa katsottiin muun muassa, miten Suomen lakimiesten matrikkelissa olevan 7 077 lakimiehen ja heidän puolisonsa aurinkomerkit suhtautuivat toisiinsa. Tässä joukossa oli havaittavissa aurinkomerkkien sympatiat ja antipatiat aspektien tasolla melkein tilastollisesti merkitsevällä tavalla, mutta vaikutus oli erittäin pieni: aurinkomerkkien sympatia lisäsi avioliiton mahdollisuutta vain 1-3 prosenttia. Edellä kuvatun, niin sanotun klassisen synastrian lisäksi on olemassa pari uudempaan vertailutekniikkaa (kompositiokartat ja Davisonin kartat). Mutta yli 20 000 avioparia koskevassa tutkimuksessa, jossa klassinen synastria sai erittäin selvää tukea, nämä uudet tekniikat eivät saaneet vahvistusta (Astro Logos No 77; Tarvainen, 2011). Vaikka joistain populaareista aurinkomerkkikirjoista voi saada sellaisen käsityksen, että astrologian avulla voisi valita oikean kumppanin, niin tosiasiassa astrologian merkitys on tässä varmaankin marginaalinen astrologian kompleksisuuden ja ei-astrologisten tekijöiden vuoksi joten täytyy pääosin luottaa omiin tunteisiinsa ja järkeensä. Mutta astrologia on osoittautunut erittäin merkittäväksi, kun selvitellään suhteita puolisoon, lapsiin, vanhempiin, esimiehiin, alaisiin ja muihin ihmisiin: astrologia auttaa ymmärtämään ihmisiä ja rakentamaan sopuisampia ihmissuhteita.

KIRJALLISUUTTA Robert Hand: Planets in Youth, Para Research, Massachusetts, 1977. (Nimestään huolimatta erinomainen kirja myös aikuisille.) Robert Hand: Planets in Transit, Para Research, Massachusetts, 1976. Robert Pelletier: Planets in Aspect, Para Research, Massachusetts, 1974. Raimo A. Nikula: Astrologian ihmiskuva, Karisto, 1987. Raimo A. Nikula: Synastria ihmissuhteiden astrologia, Esoterica Publishing, 1992. Raimo A. Nikula: Kuun vaiheet astrologiassa, Esoterica Publishing, 1993. Raimo A. Nikula: Planeettavoimat elämän rytmittäjinä, RAN, 1994. F. Sakoian, L. Acker: The Astrologer's Handbook, HarperPerennial, 1989. Carl Sargent: The Astrology of Rising Signs, Rider, London, 1986. Sven Stenberg & Erkki Lehtiranta: Astrologiset syklit ja elämänhallinta, Smiling Stars, 2010. Kyösti Tarvainen: Classical synastry works on the Gauquelins data, composite and Davison don t. The astrological journal, Volume 53, Number 1 (January/February 2011). Sue Tompkins: Aspects in Astrology, Element Books, 1989. Sue Tompkins: The Contemporary Astrologer s Handbook, Flare Publications, 2006.