Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)"

Kalle Keskinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja, jotka vaikuttavat Maan säätilaan samalla tavoin kuin hyvin tuntemamme planeetat. Jotta voisimme hyödyntää uusia löytöjä säätutkimuksessa, meidän on tunnettava niiden eteerinen laatu. Kääpiöplaneettojen eteerisen laadun (lämpö-, valo-, vesi-, tai maaelementti 1 ) määrittäminen on tehty vertaamalla niiden konstellaatioita Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksessa annettuihin lämpö- ja sademääriin eri paikkakunnilla sekä kunkin kuukauden yleiseen sääkatsaukseen, ja lisäksi vertaamalla päivän säätä sääpartituuriin 2. Määrittäminen alkaa tavallisesti kääpiöplaneetan ja Auringon konjunktiolla sekä muutamilla Auringon sideerisen kierron 30 asteen kerrannaisilla 3-6, mikä on nopea ja helppo tapa tehdä alustava yleiskatsaus kääpiöplaneetan vaikutuksiin. Näissä on kuitenkin huomioitava myös Auringon oma sijainti eri eteerisillä alueilla. 1 Myös se mitä kääpiöplaneetan fyysisistä tai astronomisista ominaisuuksista jo tiedetään, otetaan huomioon. Esim. Eris näytti löydettäessä hyvin kirkkaalta. Koska valoelementtiä edustavat planeetat, Jupiter ja Venus, ovat planeetoista kirkkaimmat, valittiin myös Erisin hypoteettiseksi laaduksi valoelementti. Orcuksen rata puolestaan muistuttaa hyvin paljon Pluton rataa. Myös sen etäisyys Auringosta samoin kuin kiertoaika Auringon ympäri ovat miltei samat kuin Plutolla, mistä syystä se sai mytologisen nimensäkin Pluton rinnakkaiselta manalan hallitsijalta. Niinpä Orcuksen hypoteettiseksi laaduksi valikoitui Pluton tavoin lämpö. Ensimmäisten löydettyjen kääpiöplaneettojen, Quaoarin (2002) ja Sednan (2003), hypoteettinen laatu oli alusta alkaen maaelementti, koska saksalainen biodynaamikko Maria Thun oli jo v kirjoittanut Pluton takana olevasta planeetasta, jolla on suhde kylmyysvoimiin 1. Käsitykseen planeetan olemassaolosta hän oli päätynyt seurattuaan säännöllisesti toistuvia lyhyitä kylmyyksiä, jotka vuosittain siirtyivät hieman eteenpäin. Hän antoi tälle teoreettiselle, vielä löytämättömälle planeetalle työnimen Ringall. Kiinnostuttuani asiasta ja tarkkailtuani itsekin kylmyyksiä 1990-luvun lopulla aloin verrata konstellaatioita erityisesti Sodankylän minimilämpötiloihin, koska Lapin vastaanottava eteerinen laatu on valon ohella voimakkaasti maaelementti. 7-8 Huomasin vastaavan ilmiön näkyvän Suomessakin. Muutaman erikoisen ja kylmän säätapahtuman ansiosta Ringallin suhteellisen tarkka sideerinen sijainti löytyikin Neitsyen tähdistöstä neitsyen käden yläpuolelta. Viitteitä antoivat erityisesti Auringon ja planeettojen oppositiot ja trigonit. Osoittautui kuitenkin, ettei tämä sijainti sopinut Quaoariin eikä Sednaankaan, vaikka molemmat vahvistuivat maaelementin edustajiksi ja niiden konstellaatiot kylmensivät säätä hetkellisesti. Paikkakunnista Sodankylän lisäksi myös Oulu ja Kuusamo korreloivat hyvin maaelementtiin. Vuonna 2004 löydettiin Orcus ja Haumea, ja 2005 Eris ja Makemake. Erityisesti Makemaken laadun määrittäminen oli oikeaan osuneesta hypoteesista huolimatta hankalaa, koska vesielementti vie lämpöarvot keskialueelle ja vesivaikutuksella

Jotta voisimme hyödyntää uusia löytöjä säätutkimuksessa, meidän on tunnettava niiden eteerinen laatu.

2 saattaa myös olla muutaman päivän viive sadealueen matkatessa mereltä mantereelle, sitä paitsi maaelementin tekijät aiheuttavat myös sateita. Kuitenkin voimakkaat konstellaatiot lopulta vahvistivat Makemaken laadun vesielementiksi. Porin kaupunki osoittautui korrelaatioltaan parhaaksi vesielementin vertailupaikkakunnaksi Helsingin ohella. Orcuksen ja Erisin hypoteettiset laadut saivat vahvistuksensa melko nopeasti lämpöja valovaikutuksistaan. Kun kääpiöplaneettojen laadut olivat jo selvillä, kävi muiden tapahtumien yhteydessä ilmi, että se teoreettisen planeetta Ringallin sideerinen sijainti, johon olin päätynyt 1990-luvun lopulla, sopikin täsmälleen kääpiöplaneetta Haumeaan kyseisenä ajankohtana. Se saattoi myös olla sama, jonka Maria Thun oli löytänyt jo 1970-luvulla. Alla muutamia kääpiöplaneettojen konstellaatioita verrattuna Ilmastokatsauksen lämpö- ja sadekaavioihin. Orcuksen ja Auringon konjunktion lämpövaikutus samanaikaisesti eri kaupungeissa.

Orcuksen ja Erisin hypoteettiset laadut saivat vahvistuksensa melko nopeasti lämpöja valovaikutuksistaan.

3 2005 FY9 sittemmin Makemake, eteerinen laatu vesielementti.

4 Kahden vesielementin edustajan, Neptunuksen ja Makemaken kaksoiskvintiili Helsingissä ja Porissa Kääpiöplaneetta 2005 FY9:n eli Makemaken konstellaatiot marraskuun 2005 sääpartituurissa sijoitettuna Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksen sadekaavioihin Konstellatiot: Merkurius 72, Aurinko 60, Merkurius 72, Aurinko 72. Merkurius kääntyi perääntyväksi , josta syystä se teki kvintiilin toistamiseen.

Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksen sadekaavioihin Konstellatiot: Merkurius 72, Aurinko 60,

5 2003 UB313 eli Xena, sittemmin Eris, eteerinen laatu valo

7 Quaoarin, Haumean (2003 EL61) ja Sednan kylmentävät xxxvaikutukset, eteerinen laatu maaelementti

8 Viitteet: 1 Thun, Maria (1986) Rytmit ja viljely. Suomentaneet Ossi Swanljung ja Antti Viitanen. Tampere: Biodynaaminen yhdistys Biodynamiska föreningen ry. Saksankielinen alkuteos Hinweise aus der Konstellationsforschung für Bauern, Gärtner u. Kleingärtner Koverola, Jaana (2006) Pitkän aikavälin sääennusteet / Sääpartituurit < 3 Sternkalender Philosophisch-Anthroposophischer Verlag Goetheanum Dornach/Schweiz. 4 Auréas / Francis Santoni (1999) The New International Ephemerides th Edition Internetistä löydetyt kääpiöplaneettojen efemeridit, joiden lähteeksi on mainittu Riyal-ohjelma. Eteerisiä alueita varten saadut sijainnit on muunnettu sideerisiksi asteluvuiksi. 6 Schmidt,xGeorg Wilhelm ( ) Planetenkarte. Verein zur Förderung der Forschung und Ausbildung auf dem Gebiet der Pflanzenzucht e.v. Rittershain, Cornberg/H Deutschland 7 Thun, Maria (1988) Kylvö- ja korjuukalenteri. Helsinki: Biodynaaminen yhdistys ry. 8 Koverola, Jaana (2006) Pitkän aikavälin sääennusteet / Maantieteelliset erot ja viiveet <

quintile72.net/200612.htm> 3 Sternkalender 1996-99. Philosophisch-Anthroposophischer Verlag Goetheanum Dornach/Schweiz. 4 Auréas / Francis Santoni (1999) The New International Ephemerides 1900-2050.

Samankaltaiset tiedostot

Linnunradan galaktinen keskus

1 Linnunradan galaktinen keskus ja sen eteerisen laadun määrittäminen (2013) Jaana Koverola Emme ehkä tule aivan helposti ajatelleeksi, että oman galaksimme, Linnunradan keskuksella, jota lyhyemmin kutsumme