Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?



Samankaltaiset tiedostot
ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

FINAS - akkreditointipalvelu. Tuija Sinervo

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoinnin kansainväliset periaatteet

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

LOPPURAPORTTI Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus

FINAS Finnish Accreditation Service Risto Suominen/Varpu Rantanen

Referenssimenetelmä, mikä se on?

HE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories

Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta

SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin

FINASin ajankohtaista. Pääarvioija Giselle Nick-Mäenpää

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 uudistus*

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditointi menestyksen takeena

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

Vertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

SISÄLLYS. N:o 496. Laki. mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006

Pituuden vertailumittaus D7

Laboratoriotoiminnassa huomioitavat standardit ja oppaat. Giselle Nick-Mäenpää, pääarvioija

Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet

Itä-Suomen yliopisto LABORATORION LAATUKÄSIKIRJA Sivu 1/10 Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Versio 3 Metsätieteiden osasto 9.6.

Termoelementtivertailu

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL

Hyväksytyt asiantuntijat

Yrityksen mittauskyvyn varmistaminen. Heikki Savia Tampereen ammattikorkeakoulu 1

METROLOGIASTA lyhyesti

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

FINAS. þø-rl,^-- A1(1(R E D ITO I NTITO ED I STUS VAISALA OYJ ACCREDITATI ON CERTI FIC,ITE K008 M ITTAN O RMAAL I LABO RATO RI O

MIKES Julkaisu J6/1998 kalibrointiohje

Laskentaohjelma mittausepävarmuuden

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

EURACHEM / CITAC -ohjeen yleisesittely. Kemiallisten mittausten jäljitettävyys. 1. EURACHEM / CITAC ohje ja esite. 2. LGC VAM -ohjelman ohje

Ilmanlaadun mittausverkkojen laatujärjestelmä- ja kenttäauditointi 2017 ja Uusi laatustandardi SFS-EN ISO 17025:2017

SISÄILMAMITTAUSTEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisäilman mikrobinäytteet

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Testausselosteiden vaatimukset

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE (5)

Onnistunut vertailumittaus:

GLP-tukitoimintojen ulkoistaminen: QA, IT, Arkistointi. Fimean GLP-keskustelupäivä

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Automaatioseminaari

Vaakojen kalibrointi

Yleismittarin vertailumittaus

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla

LAADUNVARMISTUS JA LAADUNOHJAUS ANALYYTTISESSÄ LABORATORIOSSA Anna-Liisa Pikkarainen

Akkreditointitoiminnassa noudatettavat vaatimukset Krav gällande ackrediteringsverksamheten Requirements applied to the accreditation activities

Tuotesertifiointi PANK-hyväksyntä

Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu

Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

A1/ Helsinki 2016

Hyväksytyt asiantuntijat

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

Ulkoistamisen riskit akkreditoinnin näkökulma. Christina Waddington Akkreditointipäällikkö FINAS

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Akkreditointitoiminnassa noudatettavat vaatimukset Krav gällande ackrediteringsverksamheten Requirements applied to the accreditation activities

Ajankohtaista metrologiasta. Timo Hirvi Syysseminaari Tarkemmat mittaukset tarpeen?

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

Kansallinen hankintailmoitus: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy : Palvelimet ja kytkin

Sisällysluettelo. TRAFI/187229/ /2016 1(5) Nimettyjen tutkimuslaitoksien muistio

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA

Alakohtaiset arviointiohjelmat -FINASin toimintaperiaatteet

Nimetyt tutkimuslaitokset

Akkreditointiin viittaamisen säännöt

GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari Fimea

Transkriptio:

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen

Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6 Mittausten jäljitettävyys 5.6.1 Yleistä Kaikki testauksissa ja/tai kalibroinneissa käytettävät laitteistot mukaan lukien sellaiset oheismittauksiin (esim. ympäristöolot) käytettävät laitteistot, joilla on merkittävä vaikutus testaus-, kalibrointi- tai näytteenoton tulosten tarkkuuteen tai kelpoisuuteen, tulee kalibroida ennen käyttöönottoa. Laboratoriolla tulee olla ohjelma ja menettelytapa sen laitteistojen kalibroimiseksi. HUOM. Kyseisen ohjelman tulisi käsittää järjestelyt mittanormaalien, mittanormaaleina käytettävien referenssimateriaalien kuten myös testauksessa ja kalibroinneissa käytettävien mittauslaitteiden valitsemista, käyttöä, kalibrointia, tarkistamista ja toimintakunnon seurantaa ja ylläpitoa varten.

Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6.2.1 Kalibrointi Kun käytetään laboratorion ulkopuolisia kalibrointipalveluja, mittausten jäljitettävyys tulee varmistaa käyttämällä sellaisten laboratorioiden kalibrointipalveluja, jotka pystyvät osoittamaan pätevyytensä, mittauskykynsä ja jäljitettävyyden. SFS-EN ISO/IEC 17020:2012 6.2.6 Mittauslaitteet, joilla on merkittävä vaikutus tarkastuksen tuloksiin, on kalibroitava tarvittavin osin ennen käyttöönottoa sekä laaditun ohjelman mukaisesti käyttöönoton jälkeen

SFS-EN ISO/IEC 15189 (kliiniset laboratoriot) 5.3.1.4 Laitteiden kalibrointi ja metrologinen jäljitettävyys Metrologinen jäljitettävyys on varmistettava ylemmällä metrologisella tasolla olevaan vertailumateriaaliin tai vertailumenettelyyn (referenssimenetelmä). SFS-EN ISO/IEC 17043 (vertailumittausten järjestäjät) 4.4.5 Assigned values 4.4.5.2 Proficiency testing schemes in the area of calibration shall have assigned values with metrological traceability, including measurement uncertainty. 4.4.5.3 For proficiency testing schemes in areas other than calibration, the relevance, needs and feasibility for metrological traceability and associated measurement uncertainty of the assigned value shall be determined by taking into account specified requirements of participants or other interested parties, or by the design of the proficiency testing scheme.

MITTAUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kohde Kalibrointi & Jäljitettävyys Menetelmä Laitteisto Ympäristöolot Mittaaja

JÄLJITETTÄVYYS (Traceability) Mittaustuloksen tai mittanormaalin yhteys ilmoitettuihin referensseihin, yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihin, sellaisen aukottoman vertailuketjun välityksellä, jossa on ilmoitettu kaikkien vertailujen epävarmuudet SFS-OPAS 99 (SFS 3700)

LAITTEIDEN JÄLJITETTÄVÄLLE KALIBROINNILLE OMINAISTA Yhteys SI-mittayksiköihin katkeamaton vertailuketjun avulla Kalibrointitodistus (kansallisen/akkreditoidun laboratorion) Kalibroinnin suorituksen pätevyys Dokumentoidut kalibrointimenetelmät (ohjeet) Tunnettu mittausepävarmuus Suunnitelmalliset uudelleenkalibroinnit (kalibrointiohjelma) Dokumentointi (tulokset, kalibrointitodistus) Arvioitu ja osoitettu pätevyys

MITÄ HYÖTYÄ JÄLJITETTÄVYYDESTÄ? Mittaustulokset ovat vertailukelpoisia Eri paikoissa Eri laitteilla Koko maailmassa Edellytyksenä mittaustulosten vastavuoroiselle hyväksynnälle

KALIBROINTI (Calibration) Toimenpiteet, joiden avulla spesifioiduissa olosuhteissa saadaan mittauslaitteen tai mittausjärjestelmän näyttämien tai kiintomitan tai vertailuaineen edustamien suureen arvojen ja vastaavien mittanormaaleilla toteutettujen arvojen välinen yhteys SFS-OPAS 99 (SFS 3700)

MITÄ HYÖTYÄ KALIBROINNISTA? Laitteiden toimintakunto varmistetaan Tiedetään kuinka paljon mittaukseen käytetty laite näyttää väärin Kalibrointi on osa tulosten oikeellisuuden varmistamista

KALIBROINTITODISTUKSEN SISÄLLÖN HYÖDYNNETTÄVYYS Kuvaus menetelmästä Tieto käytetyistä mittauslaitteista Jäljitettävyys, osoitettu pätevällä todistuksella Ympäristöolot Mittaustulos Mittausepävarmuus

Spesifikaationmukaisuustodistus ILAC P14:01/2013 ILAC Policy for Uncertainty in Calibration Jos annetaan sellainen spesifikaationmukaisuustodistus, jossa ei ole ilmoitettu tuloksia (on joissain tilanteissa tarkoituksenmukaista): 6. ILAC Policy on Statement of Uncertainty of Measurement on Calibration Certificates By exception, and where it has been established during contract review that only a statement of compliance with a specification is required, then the measured quantity value and the measurement uncertainty may be omitted on the calibration certificate (edellyttää varmistusta sopimuskatselmuksessa, että tuloksia ei tarvitse ilmoittaa). The following shall however apply: The calibration certificate is not intended to be used in support of the further dissemination of metrological traceability (i.e. to calibrate another device) (ei voida käyttää kalibroinnissa jäljitettävyyden varmistamiseen)

Mistä jäljitettäviä kalibrointeja saa? ILAC Policy on the Traceability of Measurement Results (ILAC P10:01/2013) Ensisijaiset vaihtoehdot: Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Kuuluminen CIPM MRA-sopimukseen Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot Akkreditointi tehty MRA- tai MLA-sopimukseen kuuluvan akkreditointielimen toimesta Mikäli edellä mainittuja vaihtoehtoja ei ole saatavilla, niin: Akkreditointielimen on arvioitava, miten laboratorio on todennut ulkopuolisen kalibrointien tarjoajan kalibrointien jäljitettävyyden kelpoisuuden

KALIBROINNIN HIERARKIA (Jäljitettävyysketju) KMLlaboratorio Akkreditoitu kalibrointilaboratorio (referenssinormaali) Kalibrointikeskus (Yrityksen referenssinormaali) Sisäinen kalibrointipaikka Käyttönormaali (työnormaali) YRITYKSEN MITTAUSLAITTEET Kansallinen metrologinen järjestelmä TUOTTEET In-house -kalibroinnit

MITTAUSEPÄVARMUUS JA JÄLJITETTÄVYYS Kansallinen mittanormaali Referenssinormaali Käyttönormaali (referenssinormaali) Mittauslaitteet Kansallinen mittanormaalilaboratorio Akkreditoitu kalibrointilaboratorio Akkreditoitu kalibrointilaboratorio/ (Yrityksen referenssilaboratorio) Yrityksen eri toimihaarat mittausepävarmuus

Olisi hyvä tunnistaa ja määritellä Mikä on kalibroinnin merkitys toiminnassa? Miten kalibroinnin merkitys sisäistetään? Mitkä laitteet kuuluvat kalibroinnin piiriin? Miten kalibroinnit toteutetaan? systemaattisuus, vastuut, kalibrointiväli, kalibroijan pätevyys, tallenteet Miten kalibrointien jäljitettävyys varmistetaan? Mitä mittausepävarmuudessa on otettu huomioon?

Jäljitettävä kalibrointi Mittalaite Sisäinen kalibrointi ja/tai toimintakunnon tarkistus

Toimielimen omien laitteiden kalibrointi omilla resursseilla ( In-house -kalibroinnit) ILAC Policy on the Traceability of Measurement Results (ILAC P10:01/2013) In-house kalibroinnit sisällytetään arviointiin Periaatteessa samat vaatimukset kuin toimielimen ulkopuolelta hankittavissa kalibroinneissa (ISO/IEC 17025:2005 5.6) Yhteys SI-mittayksiköihin ja katkeamaton vertailuketju Dokumentointi (kalibroinnin ohjeistus ja kalibrointitulosten kirjaaminen) Kalibroinnin suorituksen pätevyys Mittausepävarmuus (EA-4/02:n mukaisuus) Suunnitelmalliset uudelleenkalibroinnit (kalibrointiohjelma) Kalibrointien laadunvarmistus (stabiiliusseuranta) Osana toimielimen laatujärjestelmää ja sisäistä auditointia

In-house -kalibrointien osalta olisi hyvä tunnistaa ja määritellä Onko kyseessä todellinen kalibrointi vai onko kyseessä tarkistus tms.? Miten kalibrointiin käytetyt mittalaitteet on kalibroitu (jäljitettävyys)? Miten kalibroijat on perehdytetty/pätevöitetty? Ovatko kalibroijat oikeasti toimielimen omia resursseja? Miten kalibrointien tekeminen on ohjeistettu? Miten kalibroinnin ympäristöolosuhteet on otettu huomioon? Miten mittausepävarmuuslaskelmat on laadittu ja mikä on laskelmien realistisuus? Miten kalibrointitulokset raportoidaan (mittausepävarmuuden ilmoittaminen jne.)?

Toimielimen omien laitteiden kalibrointi omilla resursseilla ( In-house -kalibroinnit) Akkreditointivaatimukset In-house kalibroinneille ovat periaatteessa samat kuin toimielimen ulkopuolelta hankittavissa kalibroinneissa. Kalibroinnin pätevyysvaatimuksena ei kuitenkaan ole akkreditointi. Yhteys SI-mittayksiköihin Katkeamaton vertailuketju Mittausepävarmuus (EA-4/02:n mukaisuus) Dokumentointi (kalibroinnin ohjeistus ja kalibrointitulosten kirjaaminen) Kalibroinnin pätevyys Suunnitelmalliset uudelleenkalibroinnit

VARMENNETTU VERTAILUAINE (Certified reference material) SFS-OPAS 99 (SFS 3700) Vertailuaine, jota seuraa todistus ja jonka yksi tai useampi ominaisarvo on varmennettu menettelyllä, jossa syntyy jäljitettävyys sen mittayksikön tarkkaan toteutukseen, jonka suhteen ominaisarvo on ilmaistu ja jossa kullekin varmennetulle arvolle annetaan tiettyä luottamustasoa vastaava epävarmuus. Vertailuaineesta on osoitettava - homogeenisuus - stabiilius - luotettava valmistus.

Referenssimateriaalien jäljitettävyys Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Sertifioitu referenssimateriaali, joka on mainittu BIPM KCDB Akkreditoidut (ISO Guide 34) referenssimateriaalien valmistajat ILAC-tasolla ei ole vielä MRA-sopimusta. Alueellisella tasolla vain APLAC:ssa on MLA-sopimus Sertifioitu referenssimateriaali, joka on mainittu JCTLM:n tietokannassa Muut vaihtoehdot ovat kriittisiä tarvikkeita, joiden kelpoisuuden laboratorion tulee osoittaa

Lyhenteet: ILAC: International Laboratory Accreditation Cooperation APLAC: Asia Pacific Laboratory Accreditation Cooperation MRA / MLA: Mutual Recognition Arrangement / Multilateral Agreement BIPM: Bureau International des Poids et Mesures CIPM: Comité International des Poids et Mesures KCDB: Key comparison database JCTLM: Joint Committee for Traceability in Laboratory Medicine