KIVINOKAN OSAYLEISKAAVOITUKSEN Ympäristövaikutusten arviointiohjelma EIA studio 2016 Laura Hietakorpi Katarina Mäntyoja Veera Sanaksenaho
ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviontiohjelma (YVA-ohjelma) on osa Kivinokan osayleiskaavoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Tämä YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, miten Kivinokan osayleiskaavoituksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia arvioidaan ja kuinka arviointi tehdään. Lisäksi arviointiohjelma sisältää tiedot osayleiskaavoituksen hankkeesta ja hankealueen nykytilasta. Hankkeesta vastaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, jonka toimesta YVA-ohjelman on laatinut konsulttiyritys Stone Oy. Hankkeesta vastaava: Kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsinki Käyntiosoite:Kansakoulukatu 3 Postiosoite:PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki Puh: 09 310 1673 Yhteysviranomainen: Uudenmaan ELY-keskus Käyntiosoite: Opastinsilta 12 B, 5 krs. Postiosoite: PL 36, 00521 HELSINKI Puh: 0295 021 000 YVA-konsultti: Stone Oy Pasilan Puistotie 10 00240 Helsinki +358 40 512 8443 Näkymä Kivinokasta Kalasatamaan. Katarina Mäntyoja Työryhmä: Laura Hietakorpi - laura.hietakorpi@gmail.com - Stone Oy Katarina Mäntyoja - valtameri@hotmail.com - Stone Oy Veera Sanaksenaho - veera.sanaksenaho@gmail.com -Stone Oy YVA-ohjelman ohjausryhmä: Tiina Kähö - tiina.kaho@gmail.com - Aalto-yliopisto Anni Järvitalo - akjarvitalo@gmail.com - Aalto-yliopisto Kansikuva: Veera Sanaksenaho 2
SISÄLTÖ ESIPUHE TIIVISTELMÄ 4 ABSTRACT 5 1 JOHDANTO 6 2 HANKKEEN KUVAUS 7 2.1 Hankkeesta vastaava 7 2.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet 7 2.3 Hankkeen toteutusvaihtoehdot 7 3 ALUEEN NYKYTILA 9 3.1 Maankäyttö ja kaupunkirakenne 9 3.1.1 Kaavoitus 9 3.1.2 Liikenne ja yhteydet 13 3.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 14 3.2.1 Maiseman historia 14 3.2.2 Maisemarakenne 14 3.2.3 Rakennettu kulttuuriympäristö 14 3.3 Luonnon olosuhteet 16 3.3.1 Kallio- ja maaperä sekä pinnanmuodot 16 3.3.2 Geologisesti arvokkaat kohteet 16 3.3.3 Kasvillisuus 16 3.3.4 Linnusto 16 3.3.5 Vesistöt 16 3.3.6 Suojelukohteet 17 3.4 Ilmasto ja ilmanlaatu 17 3.5 Melu 17 3.6 Ihmiset 18 4 YMPÄRISTÖARVIOINTIA TUKEVAT ERILLISSELVITYKSET 18 4.1 Tehdyt selvitykset 18 4.2 Suunnitellut selvitykset 18 5 ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTAMINEN 19 5.1 Arviointimenettelyn lähtökohdat ja osapuolet 19 5.2 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu 19 5.3 Osallistaminen ja vuorovaikutus 20 5.3.1 Viestintä hankkeen käynnistämisestä 20 5.3.2 Ryhmähaastattelut 20 5.3.3 Arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävilläolo 20 5.3.4 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet hankkeen ympäristövaikutuksista 20 5.3.5 Osallistuminen ja viestintä verkossa 20 5.3.6 Kysely asukkaille 20 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA MENETELMÄT 21 6.1 Vaikutusalueen rajaus 21 6.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 21 6.3 Maisema 22 6.4 Kulttuuriympäristö 22 6.5 Luonto, kasvillisuus ja eläimet 22 6.6 Sosiaaliset vaikutukset 22 6.7 Liikenne 23 6.8 Ilmanlaatu ja ilmasto 23 6.9 Vesistö ja pohjavesi 23 6.10 Maa- ja kallioperä 23 6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 23 6.12 Vaihtoehtojen vertailu 23 7 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN 24 8 VAIKUTUSTEN SEURANTA 24 9 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄ JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 24 10 LÄHTEET 25 3
TIIVISTELMÄ Lähtökohdat Helsingin kaupunki on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Kivinokan osayleiskaavasta. Kivinokkaan on suunnitteilla monipuolinen ja tiiviisti rakennettu puukaupunginosa. Arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (468/1994) ja asetukseen (713/2006) perustuva menettely, jonka tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista hankkeen suunnitteluvaiheessa ja lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia suunnitteluun. YVAmenettelyn avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa varten. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen; arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset ja laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Tässä hankkeessa yhteysviranomainen on Uudenmaan ELY-keskus ja hankkeesta vastaava ja kaavan laatija on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. YVA-konsulttina hankkeessa toimii Stone Oy. Hankkeen suunnitteluryhmä ohjaa arviointimenettelyn kulkua. Tarkasteltavat vaihtoehdot Työssä käsitellään kolmea suunnitelmavaihtoehtoa Kivinokan maankäytöstä. Vertailuvaihtoehtona on tilanne ilman toimenpiteitä (VE0). Suunnitelmavaihtoehdot ovat: VE1: virkistysvaihtoehto, ei asumista VE2: asuinalue, jossa noin 4000 asukasta VE3: asuinalue, jossa noin 12 000 asukasta Vuorovaikutus ja aikataulu Arviointimenettelyn aikana järjestetään kaksi kaikille avointa yleisötilaisuutta. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana 22.2. 15.3.2016. Toinen yleisötilaisuus järjestetään, kun arviointiselostus on asetettu nähtäville huhtikuussa 2016. Lähialueen asukkailla ja käyttäjilllä, kansalaisja ympäristöjärjestöillä ja muilla vastaavilla tahoilla on mahdollisuus ottaa kantaa tähän YVA-ohjelmaan, ympäristövaikutusten arviointiin ja hankkeeseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen selostuksesta antamaan lausuntoon toukokuussa 2016. Ohjelman laadinnan yhteydessä järjestettiin ryhmähaastattelutilaisuus Kivinokan kesämaja-alueiden hallinnoijille (Kivinokkalaiset ry, JHL ja Ponnistus ry), Kartanon venekerholle ja Herttoniemen siirtolapuutarha ry:n edustajille. Ryhmähaastatteluihin kutsutut tahot kutsutaan hankkeen seurantaryhmään jonka tavoitteena on seurata arvioinnin edistymistä, ottaa kantaa arvioinnin aikana esiin nousseisiin kysymyksiin ja antaa palautetta ympäristövaikutusten arvioijille. Ryhmä on myös kaikille muille kiinnostuneille avoin. Hankkeelle avataan internet-sivut Helsingin kaupungin Uutta Helsinkiä sivustolle osoitteeseen www.uuttahelsinkia.fi. Internet-sivujen lisäksi arvioinnin edistymisestä ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan yhdistyksille ja järjestöille sähköpostitiedottein. Kivinokan kesämajoja. Laura Hietakorpi 4
ABSTRACT Planning base The City of Helsinki has launched an environmental impact assessment process of the Kivinokka component master plan. Kivinokka is planned to become a diverse and densely residential area with an emphasis on wooden building. Evaluation process Environmental impact assessment is based on the EIA Act (468/1994) and EIA Decree (713/2006) of environmental impact assessment. The objective of the EIA is to promote environmental impact assessment and to take into account the environmental impact of the project in the planning phase. Another objective is to increase citizens access to information and improve their possibilities participation. The EIA procedure generates information for decision-making on the project. The EIA procedure is divided into two phases, which are the evaluation program and the impact assessment. The evaluation program is a plan of the environmental impact assessment phase. In the impact assessment phase the effects of the alternative plans are evaluated and environmental impact assessment report is drawn up. The coordinating authority of the project is the Uusimaa Centre for Economic Development, and the developer is the City Planning Department of the City of Helsinki. EIA consultant for the project is Stone Oy. The project design team guides the evaluation process. Interaction and schedule During the evaluation process two public hearings will be held. The first will be held during the time the EIA program is available for reviewing, 22.2. - 03.15.2016. Another public meeting will be held when the assessment is set for inspection in April 2016. Nearby residents and users as well as civic and environmental organizations and other responsible parties will have the opportunity give opinions on the EIA program, the environmental impact assessment and the project. The process of the environmental impact assessment ends after the coordinating authority has given their statement on the report in May 2016. During the assessment program phase a group interview was held for the managers of Kivinokka summer cottage area (Kivinokkalaiset ry, JHL and Ponnistus), Kartano boat club and Herttoniemi allotment garden association s representatives. The parties will be invited to the project monitoring group that aims to track the progress of the assessment, to give opinions on the issues raised during the process and provide feedback to the evaluators. The group is also open to all other interested parties. There will a website opened for the project at www.uuttahelsinkia.fi. In addition to the web page the associations and organizations will be informed of the progress of the evaluation and other topical issues through e-mail. Options to be examined The thesis deals with three plan options Kivinokka land use. They are compared with the zero alternative, which a situation without taking any action. The plan options are: Alternative 1: recreational area with no residential buildings Alternative 2: residential area with approximately 4000 inhabitants Alternative 3: residential area with approximately 12 000 inhabitants 5
1 JOHDANTO Helsingin kaupungin on ennustettu kasvavan vauhdikkaasti tulevina vuosina, joten kaupunki on aktiivisesti kehittänyt kantakaupungin lähiympäristöä ja suunnitellut asuinalueita tuleville asukkaille. Yksi mahdollisista uudisasutuksen kohteista on Helsingin Kivinokka, joka sijaitsee noin 5 km päässä kantakaupungista. Kaupunki on nyt laatimassa Kivinokkaan osayleiskaavaa, jonka vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia arvioidaan ja verrataan 0-vaihtoehtoon YVA-menettelyllä, johon tämä YVA-ohjelma kuuluu. YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia arvioidaan ja miten arviointi tehdään. Lisäksi arviointiohjelma sisältää tiedot hankealueesta, hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, sekä hankesuunnitelman aikataulusta ja osallistamisen järjestämisestä. YVA-menettely perustuu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päätökseen 14.1.2016, että Kivinokan osayleiskaavan hankkeeseen on sovellettava YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) ja YVAasetuksen (713/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätös perustuu YVA-lain kohtaan 4. Perusteluina käytettiin muun muassa hankealueen luonto- ja virkistysarvoja sekä kulttuurihistorian arvoja sekä näihin kohdistuvia puutteellisia selvityksiä. YVAmenettely on kaksivaiheinen, ensimmäinen vaihe on tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jota seuraa ympäristövaikutusten arviointiselostus. Näkymä Kivinokasta Vanhankaupunginlahdelle. Laura Hietakorpi 6
2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeesta vastaava Hankkeen valmistelusta, kaavoituksesta ja ympäristövaikutusten arvioinnin laatimisesta vastaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 2.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet Kivinokka on Helsingin Herttoniemessä sijaitseva pieni sisäsaariston niemi Vanhankaupunginselällä. Kivinokassa on eri yhdistysten hallintaan vuokratuilla alueilla yli 600 kesämajaa, uimaranta, venesatama ja viljelypalstoja. Lisäksi Kivinokassa sijaitsee Kulosaaren kartano ja sen vieressä Herttoniemen siirtolapuutarha. Koillisosa on rakentamatonta metsä- ja kallioaluetta. Koillisrannat rajautuvat Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen. Alueella on merkittäviä luontosekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Kivinokka on Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueen pinta-ala on noin 68 hehtaaria. Kivinokka on määritelty Helsingin voimassa olevassa 2002 yleiskaavassa selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle asuinalue. Vuoden 2014 Kivinokan osayleiskaavaehdotuksessa oli alueen maankäytöstä laadittu kolme periaatevaihtoehtoa. Yksi nykyisen virkistyskäytön tehostamiseen perustuva vaihtoehto ja kaksi asuinaluevaihtoehtoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa Kivinokan osayleiskaavan jatkosuunnitteluun ELY-keskuksen toimesta. Vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan YVAmenettelyllä, jonka tulokset tuodaan lautakunnan käsittelyyn elokuussa 2016. Kivinokan sijainti lähellä Helsingin keskustaa antaa asuinrakentamiselle hyvät kaupunkitaloudelliset lähtökohdat. Perustamisolosuhteiltaan ongelmaton, vähämeluinen ja -saasteinen alue valmiin liikenneja kunnallisteknisen verkon varrella on helposti ja nopeasti rakennettavissa asuinkäyttöön. Kivinokan osayleiskaava-alueelle suunnitellaan asumista n. 6 000 asukkaalle. Lisäksi on arvioitu, että Itäväylän ympäristön tarkastelualueelle voidaan suunnitella täydennysrakentamista n. 4 000 asukkaalle. 2.3 Hankkeen toteutusvaihtoehdot VE1 Virkistysvaihtoehto Virkistysvaihtoehto perustuu Kivinokan luonto- ja kulttuuriarvoihin. Tavoitteena on avata aluetta paremmin yleiselle virkistyskäytölle. Kesämaja-alueet säilytetään ja alueen tiivistämistä selvitetään sekä etsitään paikkoja uusille majoille. Virkistysvaihtoehdossa etsitään uusia tapoja viettää vapaa-aikaa Kivinokassa. Kivinokan majoituspalvelumahdollisuuksia tutkitaan, kuten kesähotellin sijoittamista Kulosaaren kartanon yhteyteen ja lyhytaikaisesti vuokrattavia kesämajoja. Kulosaaren puoleinen ranta-alue kehitetään toiminnallisena alueena. Sinne luodaan uusia virkistyspalveluja, kuten pieniä rakennettuja puistomaisia paikkoja, rantasaunoja, kahviloita, venepaikkoja ja melojien palveluita. Kaavavalmistelua on jatkettu ja tavoitteena on suunnitella Kivinokasta monipuolinen ja tiiviisti rakennettu puukaupunginosa. Kivinokan asuinalueessa yhdistetään asuminen, arvokas luonto- ja kulttuuriympäristö sekä virkistys- ja vapaa-ajan toiminnat. Alueella säilytetään kesänviettotoimintaa sekä yleisessä virkistyskäytössä olevia puistoja ja metsiä. Alue liitetään myös osaksi Helsinkipuiston virkistysreittejä. Kivinokan kaupunkirakenne liitetään kiinteästi Herttoniemen keskukseen ja Kulosaareen. Tiiviisti rakennettu kaupunginosa tukee nykyiseen metrorataan perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ja on ekologisten ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen. Yleisenä tavoitteena on säilyttää Kivinokka vähäautoisena.tiivis rakentaminen raideliikenteen välittömässä vaikutuspiirissä mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon ja hyvät lähipalvelut. VE1: Virkistysvaihtoehto nykyiseen maankäyttöön pohjautuen (KSV 2013). 7
VE2 Rakentamisvaihtoehto Vaihtoehdossa 2 Kivinokka mitoitetaan noin 4000 asukkaalle. Uusi asuinrakentaminen sijoitetaan Kivinokan etelärantaan. Pohjoisosa jää luonnonrantaiseksi puskurivyöhykkeeksi Natura-aluetta vasten. Korttelirakenne ja reitistöt myötäilevät alueen maastonmuotoja. Etelärannan vaikeampiin perustamisolosuhteisiin sijoitetaan merelle avautuvia kerrostalokortteleita ja ylemmäksi kallioiden päälle rakennetaan erilaisia kytkettyjä- ja erillispientalokortteleita. Koillisrannan luonnontilaisen metsän ja uuden korttelirakenteen väliin jää nykyistä mökkialuetta, jota täydennetään. Sinne voitaisiin siirtää yli puolet Kivinokan nykyisistä mökeistä, mikäli alue hyödynnetään yhtä tehokkaasti kuin nykyrakenteen tiiveimmät osat. Aluetta kiertää julkinen rantareitti, joka yhdistää rantojen virkistysalueet verkostoksi. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä täydennetään uudella yhteydellä Herttoniemen metroasemalle ja siltayhteydellä Kulosaaren pohjoisrannan puistoon. Uusi silta täydentää Vanhankaupunginselkää kiertävää virkistysreittiä. Joukkoliikenne toimii metroasemien sekä niille johtavan uuden liityntäbussilinjan kautta. VE3 Rakentamisvaihtoehto Vaihtoehto mitoitetaan noin 12 000 asukkaalle. Ajatuksena on rakentaa Kivinokka lähes kokonaan. Kivinokan uusi kaupunkirakenne liitetään Herttoniemeen ja Herttoniemenrantaan kattamalla Itäväylä betonikannella ja rakentamalla uusia kortteleita sen sivuille. Betonikansi ulottuu Naurissaaren sillalta Herttoniemen metroasemalle. Kannen päälle sijoittuu kävelykatu, jota käytetään huoltoliikenteen reittinä sekä kortteleiden pihoja. Uudet rinnakkaiskadut liittävät alueen Kulosaareen ja Herttoniemen metroaseman suuntaan itä-länsisuunnassa. Herttoniemenrannan länsirantaan alue liittyy rantakadulla jota reunustavat täyttömaalle rakennettavat rantakorttelit Kipparlahden kohdalla. Jalankulku- ja pyöräilyverkostoa täydennetään parannettavilla yhteyksillä pohjoiseen Viikin suuntaan sekä siltayhteydellä Kulosaaren pohjoisrannan puistoon. Kivinokan alueella rantoja kiertää julkinen reitti, joka yhdistää virkistysalueita verkostoksi. Pohjois-eteläsuuntaiset puistoakselit sekä siirtolapuutarhan alue ja kartanon ympäristön puisto monipuolistavat alueen puistotarjontaa. Joukkoliikenne toimii metroasemien sekä niille johtavan uuden liityntäbussilinjan kautta. VE2: Noin 4000 asukkaan pien- ja kerrostaloalue, joka pohjautuu nykyisiin liikennejärjestelyihin (KSV 2013). VE3: Noin 12 000 asukkaan kaupunginosa, joka yhdistuu Herttoniemen kaupunkirakenteeseen (KSV 2013). 8
3 ALUEEN NYKYTILA 3.1 Maankäyttö ja kaupunkirakenne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kivinokan sijainti pääkaupunkiseudulla (Paikkatietoikkuna 2016) Kivinokka sijaitsee Itä-Helsingin Herttoniemen luoteiskulmassa, työntyen Vanhankaupunginselälle. Niemen itäpuolella Vanhankaupunginlahti kuroutuu kapeaksi Saunalahdeksi, jonka toisella reunalla kohoaa Herttoniemen metsäinen selänne. Itäväylä ja metro erottavat Kivinokan eteläpuolisesta Herttoniemenrannasta. Itäväylä kytkee Kivinokan kantakaupunkiin Kulosaaren kautta. Kulosaaren ja Herttoniemen keskustat ovat molemmat linnuntietä noin kilometrin päässä. Kulosaaressa on tällä hetkellä noin 3000 asukasta ja Herttoniemessä yhteensä noin 19 000 asukasta. Kulosaaren länsipuolella sijaitsee rakenteilla oleva Kalasataman alue, jonne tulee noin 20 000 uutta asukasta. Kivinokka liittyy toiminnallisesti Herttoniemeen. Herttoniemen kaupunkirakenteellinen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa Laajasalon alueen merkittävän täydennysrakentamisen ja Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä. 3.1.1 Kaavoitus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) hyväksyttiin valtioneuvostossa 30.11.2000 ja ne tulivat voimaan 1.6.2001. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. Lisäksi valtioneuvosto päätti 22.12.2009, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa kaikkialla maassa. Tavoitteet viedään käytäntöön ensisijaisesti maakuntakaavoituksessa, mutta myös maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmissa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan tarve kehittää yhdyskuntarakennetta siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä ja ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa sekä pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonympäristöjen säilyminen on varmistettava. Liikennejärjestelmiä kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot. Helsinkiä koskevissa erityiskysymyksissä todetaan tarve riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen, tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. 9
Uudenmaan maakuntakaava (Uudenmaan liitto 2006) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (Uudenmaan liitto 2014) Uudenmaan maakuntakaava Tarkastelualueella on voimassa ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, 1. vaihemaakuntakaava (YM 6/2010, KHO 2012) ja 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu YM 2012). Uudenmaan maakuntakaavassa Kivinokan kärki on virkistysaluetta ja metrolinjan puoleinen tyvi taajamatoimintojen aluetta. Taajamatoiminto-merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää muun muassa taajamien sisäiset liikenneväylät sekä ulkoilureitit, pyöräily- ja jalankulkureitit, paikalliskeskukset, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Taajamatoimintojen aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Kivinokan koillispuolelta alkaa Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Vaihemaakuntakaavat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja on vahvistettavana ympäristöministeriössä. 2. vaihemaakuntakaava tarkentaa voimassa olevaa maakuntakaavaa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Kivinokan siirtolapuutarha on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti sekä turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisemaja kulttuuriarvot. Kivinokan ja Herttoniemen välille on osoitettu viheryhteystarve. Viheryhteystarve-merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisemaarvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Yhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. 10 Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu toimintoja suunnittelualueelle. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt.
Voimassa oleva Yleiskaava 2002 (KSV 2003). Yleiskaavaehdotus 10.11.2015 (KSV 2015). Yleiskaava 2002 Alueella on voimassa Helsingin kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymä Helsingin yleiskaava 2002. Kivinokka on määritelty Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Kivinokan niemen kärki ja osa sen rannoista kuuluu yleiskaavan Helsinkipuistona kehitettävään alueeseen. Herttoniemen siirtolapuutarhan alue on merkitty yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Kivinokan vanha metsä ja tervaleppälehto ovat Helsingin mittakaavassa arvokkaita luontoalueita. Helsinkipuisto on yksi Helsingin virkistysalueiden rungon muodostavista tärkeistä sormimaisista virkistyskokonaisuuksista. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.2.2012 Helsinkipuiston osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet, joissa todettiin, että Kivinokan selvitysalueen maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon Helsinkipuiston kokonaisuus ja turvataan reittien jatkuminen alueella. Helsinkipuiston tarkempi rajautuminen Kivinokan alueella ratkaistaan Kivinokan osayleiskaavassa. Yleiskaavaehdotus 10.11.2015 Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Kivinokka on merkitty virkistys- ja viheralueeksi. Sitä kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen. Virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä huomioidaan yleiskaavan teemakartalla esitetty metsäverkosto. Lähtökohtana on säilyttää verkoston metsäinen luonne. Suunnittelussa tulee turvata kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä ottaa huomioon ja turvata luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen kehittämisen, luonnonsuojelun ja ekologisen verkoston sekä metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. 11
Kivinokan ympäristö yleiskaavaehdotuksen 10.11.2015 teemakartoilla: virkistys- ja viherverkosto 2050 ja kaupunkiluonto (KSV 2015) Yleiskaavan Virkistys- ja viherverkosto 2050-teemakartalla Kivinokka on osa Helsinkipuistoa ja kytkeytyy Viikin-Vanhankaupunginlahden puistoon. Kaupunkiluonto-teemakartalla näkyy, että Kivinokka rajoittuu pohjoispuolelta Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen, joka on myös osa Natura 2000-verkostoa ja kaupunkiluonnon ydinalueita. Välittömästi Kivinokan itäpuoleisella vesialueella on suojeltavaksi tarkoitettu alue, jonka tarkka rajaus on selvitettävä tarkemmassa suunnittelussa. Viikki-Kivikkovihersormen metsäverkosto päättyy Kivinokkaan. Osayleiskaava Kivinokkaan on laadittu osayleiskaavaa. Kolme vaihtoehtoista luonnosta Kivinokan käytöstä esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2015. Lautakunta päätti, että vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan YVA-menettelyllä, jonka tulokset tuodaan lautakunnan käsittelyyn elokuussa 2016. Asemakaava 10400 (KSV 2007) Asemakaavat Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Kivinokan siirtolapuutarha on asemakaavoitettu vuonna 2007. Se on siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella olevien rakennusten, puutarhamökkien, piha-alueiden ja puutarhapalstojen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Kirstikaksi kutsuttu asuintalo on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi ja suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2: Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Lisäksi Itäväylän reunalla on pieni suojaviheraluekaistale ja Kivinokan itärannalla on lähivirkistysaluetta. Siirtolapuutarhan alueella sijaitsee vanha riihi, joka on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2. 12
Liikennemäärät syksyllä 2014 (KSV 2014). Kivinokan ennustetut liikennemäärät, joissa huomioitu Vartiosaaren ja Kruununvuorenrannan rakentuminen (KSV 2014, s.39) 3.1.2 Liikenne ja yhteydet Kivinokan eteläpuolelta kulkeva Itäväylä on Helsingin itäisin sisääntuloväylä. Liikennemäärältään se on Kivinokan kohdalla samaa luokkaa Sörnäisten rantatien tai Mäkelänkadun kanssa. Kivinokan tyvessä on Kipparlahdensilmukka-niminen katu, mutta muuten Kivinokalla ei ole varsinaisia katuja. Herttoniemen kartanon ohi menee ajettava soratie, joka päättyy yleiseen pysäköintialueeseen. Sekä Herttoniemen että Kulosaaren metroasemat ovat linnuntietä noin kilometrin päässä alueelta. Kivinokkaa palvelee metron lisäksi Kipparlahden silmukkaa pitkin kulkeva bussilinja 81. Lisäksi Itäväylää pitkin kulkee bussilinja 58 Pasilaan sekä Itäkeskukseen päin. Pyöräilyä on pyritty edistämään Helsingissä viime vuosina aktiivisesti. Keinoja pyöräliikenteen lisäämiseen on listattu pyöräilyn edistämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa 2014. Kaupunkisuunnitteluvirasto laati vuonna 2013 pyöräliikenteen laatukäytävien verkkosuunnitelman, jonka mukaan Itäväylän pohjoispuolelle tehdään pyöräilyn laatukäytävä eli baana. Kulosaaren suuntaan rakennettavaksi esitetty kävely- ja pyöräilysilta liittäisi Kivinokan osaksi yli 13 kilometrin pituista rengasreittiä. Joukkoliikenteen reittikartta Kivinokan ympäristössä (HSL 2016) 13
3.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Ilmakuva Kivinokasta (KSV 2014, s.15) Kivinokan omistussuhteet (KSV 2012, s. 24) Kivinokka kuuluu Itä-Helsinkiin. Se on seudullisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, joka rajautuu osittain Vanhankaupunginlahden Naturaalueeseen. Kivinokka sijaitsee Kulosaaren ja Herttoniemen asuinalueiden välissä. Se erottuu ympäröivistä alueista selkeästi metsäisenä niemenä, joka ulottuu pitkälle kohti lahden keskiosaa. 3.2.1 Maiseman historia Kivinokan niemi oli ennen liittymistään Herttoniemeen Brändön saari, jonka nimi mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1515. Koko niemi on ollut aiemmin Brändön, eli Kulosaaren kartanon maita. Helsingin kaupungin omistuksen Kivinokka siirtyi vuonna 1927. 3.2.2 Maisemarakenne Kivinokan maisemarakenteessa kulkee itä-länsisuuntainen selänne, jonka pohjoispuolella maasto on vaihtelevaa ja jyrkkäpiirteistä, kun taas eteläpuolella maasto laskee loivasti kohti rantaa. Niemi on puoliavointa aluetta, jossa on paikoin avoimia laikkuja. Kivinokka on suurimmaksi osaksi metsäinen ja kallioinen niemi, jossa on lähekkäin rakennettuja pieniä kesämajoja, ulkoilureittejä sekä metsäpolkuja. Koillisosa on rakentamatonta vanhaa metsää, jossa kulkee luontopolku Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puoleiselle lintulavalle. Alueen eteläosa on puutarha- ja puistomainen, ja siellä sijaitsevat Kulosaaren kartano ja Herttoniemen siirtolapuutarha. 3.2.3 Rakennettu kulttuuriympäristö Kesämaja-alue Helsingin kaupungin omistukseen Kivinokka kartanoineen siirtyi vuonna 1927. Vuonna 1931 alueelle perustettiin 27 hehtaarin laajuinen kansanpuisto ja siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1934. Kivinokka oli suosittu retkeilyalue, ja 1930-luvulla sinne rakennettiin kevytrakenteisia pieniä majoja. 1940-luvulla alettiin rakentaa kiinteitä, harjakattoisia lautamökkejä. Mökkien rakentamisen ohjeena oli kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin vuonna 1946 laatimat tyyppimajan suunnitelmat. (KSV 2014) Kesämaja-alueella on yhteensä yli 400 pientä puurakenteista kesämajaa. Alue on jaettu kolmeen mökkialueeseen: Helsingin JHL (190 mökkiä), Helsingin ponnistus (48 mökkiä) ja Kivinokkalaiset ry (380 mökkiä). Jokaisella alueella on omanlaisensa mökkityyppinsä. JHL:n alue on tiiviimmin rakennettu ja mökkityyppi on muita mökkejä korkeampi. JHL vastaa itse alueen huollosta. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on laatinut Ponnistus ry:n ja Kivinokkalaiset ry:n mökeille rakentamistapaohjeet. Mökin rajoitettu pinta-ala on 12 m2 ja sen yhteyteen saa rakentaa 2m2 kokoisen piharakennuksen. Majan julkisivuväreistä ja ympäristön käsittelystä on myös ohjeet. Ympäristön suhteen kesämaja-alueen ohjeiden tavoitteena on metsäinen, luonnonmukainen kesämajaalue, ei siirtolapuutarha. (KSV 2012, s.14) 14
Kivinokan kesämajat, rakentamistapaohjeet (KSV 2012, s.15) Herttoniemen siirtolapuutarha Kulosaaren kartanon alueelle tehtiin suunnitelma siirtolapuutarhasta vuonna 1930. Kaupungin puutarhaarkkitehti Elisabeth Koch opasti suuressa osassa palstasuunnitelmia. Siirtolapuutarhan rakennustyöt aloitettiin 1934. Palstoja on yhteensä 182, joista lähes kaikki on rakennettu. Mökkien sijoittamisesta, julkisivumateriaaleista ja aitaamisesta on määräykset kaavassa. Rakennusala on 35 k-m2.(ksv 2012, s.20). Herttoniemen siirtolapuutarha on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Alueella on voimassaoleva suojeluasemakaava (RP/s). Kaavassa suojeltaviksi (sr-2) merkittyjä rakennuksia on kaksi; hirsirakenteinen Oranssi ry:n omistuksessa oleva rakennus Kipparlahden silmukka 4:ssa ja siirtolapuutarhan luoteiskulmassa sijaitseva vanha riihi. Lisäksi koko Herttoniemen siirtolapuutarha on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Kulosaaren kartanon päärakennus on valmistunut 1810-luvulla, vanha hirsirunko on 1700-luvulta. (KSV 2012, s.8) Kulosaaren kartano Kulosaaren kartano rakennuksineen erottuu selkeästi erillisenä alueenaan. Kulosaaren kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Alueella sijainnut maatila luovutettiin rälssitilaksi 1540-luvulla ja tilasta muodostui myöhemmin Kulosaaren kartano. 1700-luvulla kartanoa siirrettiin jonkin verran aiemmalta paikaltaan, joka sijaitsi nykyisen siirtolapuutarhan pohjoisosassa. Alue on muinaismuistorekisterissä vanha historiallisen ajan kyläpaikka. Kartano ja sen ympäristö olivat yksityisomistuksessa 1910-luvun loppuun asti. Kartanomiljöön vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta, osa rakennuksista on rakennettu 1940-luvun jälkeen. Kulosaaren kartanon ympäristöstä on tehty maisemallinen yleissuunnitelma vuonna 1986. (KSV 2014). Kartanon puistossa on vanha puukujanne, joka johtaa päärakennukselle. Kartanon pihaa rajaa vanha kivimuuri. Kartano ympäristöineen on määritelty valtakunnallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi. Nykyään kartanorakennuksia ylläpitää ja vuokraa mm. juhlakäyttöön JHL:n Kulosaaren kartanon hoitojaosto. (KSV 2012, s.8) Kivinokan nykyiset toiminnot (KSV 2012, s.26) Kivinokan suojelukohteet ja arvokkaat alueet (KSV 2012, s.25) 15
Kivinokan maaperä (Helsingin vanha maaperäkartta, 1980) 3.3 Luonnon olosuhteet Kivinokan kallioperäkartta. (Helsingin kallioperäkartta, 1979) 3.3.1 Kallio- ja maaperä sekä pinnanmuodot Maaperä on pääosin kitkamaata, joka sisältää hiekkaa, soraa, moreenia ja kiviä. Paikoin Kivinokassa on avokalliota. GTK:n maaperäkartassa siirtolapuutarhan alueella on karkeaa hietaa ja Kulosaaren kartanon alueella hienoa hietaa sekä savea. Lounaisrannalla on paikoin savikerrostumia (kartassa sinisiä). Topografialtaan niemi on vaihtelevaa ja välillä jyrkkää. Siirtolapuutarhan alue on melko alavaa, siellä korkeustaso on 2-3 metriä, kun niemen keskiosissa se on noin 15 metriä. Korkein kohta on 24 metriä korkea mäki siirtolapuutarhan pohjoispuolella. 3.3.2 Geologisesti arvokkaat kohteet Alueen kaksi hiidenkirnua ovat jääkauden aikaisia muodostumia, jotka ovat maisema-arvoltaan merkittäviä ja suojeluarvoltaan maakunnallisia. 3.3.3 Kasvillisuus Kivinokan länsiosa on pääosin koivuvaltaista lehtomaista kangasmetsää. Pohjoisosasssa on pieniä lehtomaisia kangasmetsälaikkuja, valtapuuna on kuusi. Keskiosa on pääosin kuusi- tai mäntyvaltaista tuoretta kangasmetsää. Itä- ja länsirannoilta löytyy tervaleppäalueita. Paikoitellen niemellä on karumpia kangasmetsälaikkuja. Koillisosan vanha metsä on laajudeltaan noin 13 hehtaaria. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä se on arvokas kääpäalue. Niemen eteläosan kartanoympäristö ja siirtolapuutarha on kulttuurivaikutteista aluetta. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä Kivinokasta löytyy kolme kasvillisuuden kannalta huomattavan arvokasta aluetta. Eteläosassa sijaitsee arvokas luhtainen saraneva (LTJ/2.lk), koillisosassa lehto (LTJ/2.lk) ja pohjoisrannalla pieni tervaleppä-tuomilehto (LTJ/2.lk). Kivinokan korkeusmalli. (Helsingin korkeusvyöhykekartta, 2013) 3.3.4 Linnusto Linnuston kannalta Kivinokassa on tärkeitä alueita. Hyvin arvokkaita lintukohteita (LTJ/1.lk) ovat vanhan metsän alue ja Saunalahden-Fastholman ruovikko. Arvokkaita alueita (LTJ/2.lk) on Kulosaaren kartano ja kohtalaisen arvokkaita alueita (LTJ/3.lk) on laaja Kivinokan ulkoilupuisto. Kivinokan vanha metsä kuuluu kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen (IBA). 3.3.5 Vesistöt Suurimmalta osin Kivinokka rajautuu vesialueeseen. Rantaviivaa on noin 2,5 km ja se on pääosin luonnontilaista. Lounaisranta on maisemaltaan monipuolinen, siellä on ruovikkoa, kalliota ja muutamia luonnollisia hiekkarantoja. Itäranta rajautuu Saunalahden ruovikkoalueisiin. Kivinokan alueella ei ole puroja, lampia tai lähteitä, eikä alue ole tärkeä pohjavesialue. Alavasta ranta-alueesta osa on ojitettu. Kivinokan päävedenjakaja on itä-länsisuuntainen selänne. Itäosassa niemeä on pieni soistuma. 16
Luontoarvot ja luonnonsuojelu kartalla (KSV 2013, s.5) 3.3.6 Suojelukohteet Alueella on monipuolinen luonto ja suuri osa alueesta on arvioitu joko eläimistön tai kasvillisuuden kannalta arvokkaaksi. Merkittävimmät näistä ovat länsirannan lepakkoalue, itärannan vanha metsä sekä tervaleppälehto. Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita ei ole, mutta EU:n luontodirektiivin mukaisia lajeja on. Luontodirektiiviin kuuluvien lajien hävittäminen ja häiritseminen sekä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. EU:n luontodirektiiviin kuuluvia lajeja Kivinokassa ovat lepakot ja mahdollisesti viitasammakko, josta ei ole virallista havaintoa, mutta selvitys on suunnitteilla. Lisäksi Itäväylän toisella puolella Kipparlahden rannassa on rauhoitettu suurikokoinen mänty. Laajalahti Vanhankaupunginlahti Viikki on IBA-aluetta (Important Bird Area), josta osa kuuluu Natura 2000- ja luonnonsuojelulailla suojeltuun alueeseen. IBA-alueet ovat kansainvälisesti tärkeitä lintualueita, mutta pelkkä IBA-luokitus ei tee alueesta lainsäädännön perusteella suojelualuetta. 3.4 Ilmasto ja ilmanlaatu Kivinokan sijaitsee Vanhankaupunginselän sopukassa ja on suojassa voimakkaimmilta tuulilta, jotka puhaltavat lounaasta. Kulosaari ja muut saaret sekä läheiset manneralueet suojaavat Kivinokkaa vallitsevalta tuulensuunnalta lounaasta. 3.5 Melu Melua aiheuttaa eniten Itäväylän runsas liikenne. Melutaso ei ole päiväsaikaan haitallisen korkea, selviää vuoden 2012 Helsingin kaupungin meluselvityksestä. Itäväylällä on melukaide/aita, joka estää melutason nousun haitallisen korkeaksi. Kivinokan ympäristön nykyinen melutaso maanteiden ja katujen osalta. Keltainen >55 db Tummanvihreä >50dB, vaaleanvihreä >45dB. (Helsingin kaupungin meluselvitys 2012) Kivinokkaan rajautuvat luonnonsuojelualueet: - Viikki-Vanhankaupunginlahti luonnonsuojelualue, Luonnonsuojelulaki 1096/96 - Vanhankaupunginlahden lintuvesi, Natura 2000-alue, EU:n lintudirektiivi 79/409/EEC 17
3.6 Ihmiset Asukkaita Kivinokassa on alle 20. Kivinokan käyttö on painottunut kesäkauteen, jolloin kävijöillä on käytössään uimaranta, venesatamat, viljelypalstat sekä pelikenttiä. Yli 600 kesämajaa sekä siirtolapuutarha ovat kesäkautena aktiivisessa käytössä. Kesämajat omistavat yksityiset henkilöt ja muutamat yhteisöt, jotka ovat Kivinokkalaiset ry, JHL ja urheiluseura Ponnistus sekä Kulosaaren kartanon venekerho. Kivinokkalaiset ry on aktiivinen yhteisö, joka järjestää alueella erilaisia tapahtumia sekä toimintaa, kuten yhteisiä kisoja, siivous- ja kunnostustalkoita. Järjestö tiedottaa myös aluetta koskevista uutisista sekä säännöistä. Järjestö on vedonnut useaan otteeseen alueen säilyttämisestä virkistyskäytössä sekä ollut asuinalueen rakentamista vastaan. Herttoniemen siirtolapuutarha ry on vuokrannut Helsingin kaupungilta siirtolapuutarhan alueen ja nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2026. 4 YMPÄRISTÖARVIOINTIA TUKEVAT ERILLISSELVITYKSET Kivinokka kesällä. Pauli Jokinen Kivinokan YVA-ohjelma perustuu nykyisiin tietoihin ja aiemmin tehtyihin selvityksiin. Nämä selvitykset ja ympäristövaikutusten arviointia varten suunnitellut selvitykset ja suunnitelmat esitellään tässä kappaleessa. 4.1 Tehdyt selvitykset - Selvitys Kivinokan rakennetusta ympäristöstä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 30.8.2012. - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. RKY 2009. Museovirasto 2009 4.2 Suunnitellut selvitykset - Lepakkoselvitys, jossa tutkitaan alueen lepakkoarvot sekä arvioidaan osayleiskaavan vaikutuksia niiden talvehtimis-, levähdys- ja ruokailupaikkoihin. - Kivinokan pysäköintiselvitys - Melu- ja ilmanlaatuselvitys - Maaperän puhtaus ja pohjavesiselvitys - Kulosaaren kartanon ympäristö- ja rakennushistoriallinen selvitys (KSV 2014, s.19). - Viitasammakon esiintymisen selvitys - Herttoniemen siirtolapuutarhan historiallinen selvitys Jalkapallopeli Ponnistuksen kentällä. Pauli Jokinen 18
5 ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTAMINEN 5.1 Arviointimenettelyn lähtökohdat ja osapuolet Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (468/1994) ja asetukseen (713/2006) perustuva menettely, jonka tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista hankkeen suunnitteluvaiheessa ja lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia suunnitteluun. YVAmenettely ei ole suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa varten. YVA-lain 2 luvun 5 :n mukaan yhteysviranomaisen ja kaavaa laativan kunnan sekä hankkeesta vastaavan on tehtävä yhteistyötä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Tässä hankkeessa yhteysviranomainen on Uudenmaan ELY-keskus ja hankkeesta vastaava ja kaavan laatija on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. YVAkonsulttina hankkeessa toimii Stone Oy. Hankkeen suunnitteluryhmä ohjaa arviointimenettelyn kulkua. 5.2 Arviointimenettelyn eteneminen ja aikataulu YVA-menettelyä varten laaditaan tarvittavat selvitykset, arviointiohjelma sekä arviointiselostus. YVA-menettely sisältää myös osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen. Arviointiohjelman ja arviointiselostuksen riittävyyden arvioi Uudenmaan ELY-keskus, joka antaa niistä lausunnot. Kaavasta päättää Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan Kivinokan maankäytön muutoksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyy muun muassa: hankkeen toteutusvaihtoehtojen määrittely vaikutusalueen ympäristön nykytilan ja ominaispiirteiden kuvaus odotettavissa olevien ympäristövaikutusten arviointi haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksien selvitys hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi vaihtoehtojen vertailu ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmasta osallistumisen järjestäminen sekä alueen käyttäjiä ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevien tahojen kuuleminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, yhteisöt ja säätiöt, joiden oloihin ja etuihin, kuten asumiseen, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. VAIHE 2016 YVA-ohjelma Arviointiohjelman laatiminen Kuulutus nähtävilläolosta Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostus Vaikutusten arviointi Maastokäynnit Arviointiselostuksen laatiminen Kuulutus nähtävilläolosta Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Yleisötilaisuudet Työryhmätyöskentely YVA-menettelyn aikataulusuunnitelma vuodelle 2016. tammi helmi maalis huhti touko 19
5.3 Osallistaminen ja vuorovaikutus 5.3.1 Viestintä hankkeen käynnistämisestä Ensimmäinen lehdistötiedote YVA -menettelyn käynnistymisestä julkaistiin tammikuussa 2016. Siinä esiteltiin YVA -menettelyn sisältöä ja aikataulua. 5.3.2 Ryhmähaastattelut Ohjelman laadinnan yhteydessä järjestettiin ryhmähaastattelu Kivinokan kesämaja-alueiden hallinnoijille (JHL ja Ponnistus ry), Kartanon venekerholle, Herttoniemen siirtolapuutarha ry:n edustajille ja asukkaille. Ryhmähaastatteluiden tavoitteena oli selvittää alueen keskeisten toimijoiden näkemyksiä siitä, millaisia vaikutuksia tulisi selvittää ja miten tiedotus ja vuorovaikutus tulisi jatkossa hoitaa. Ryhmähaastatteluun osallistujat halusivat seurata suunnittelua sekä YVA-prosessin aikana että sen jälkeen. Vaikutuksia toivottiin selvitettävän erityisesti maastokäynneillä ja erilaisin asukastilaisuuksin. Ryhmähaastatteluihin kutsutut tahot kutsutaan hankkeen seurantaryhmään jonka tavoitteena on seurata arvioinnin edistymistä, ottaa kantaa arvioinnin aikana esiin nousseisiin kysymyksiin ja antaa palautetta ympäristövaikutusten arvioijille. Ryhmä on myös kaikille muille kiinnostuneille avoin. Seurantaryhmä kokoontuu kerran ennen arviointiselostuksen valmistumista ja jatkossa jokaisen suunnitteluvaiheen aikana. 5.3.3 Arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävilläolo Arviointiohjelman valmistuttua yhteysviranomainen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kuuluttaa arviointiohjelman nähtävilläolosta. Kuulutus julkaistaan paikkakunnalla ilmestyvissä sanomalehdissä: Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Metro. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville 22.2. 15.3.2016 seuraaviin paikkoihin: - Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3 - Info- ja näyttelykeskus Laituri, Narinkka 2 5.3.4 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet hankkeen ympäristövaikutuksista Arviointimenettelyn aikana järjestetään kaksi kaikille avointa yleisötilaisuutta. Tilaisuuksissa esitellään nähtävilläoloaineisto ja osallistujat voivat kysyä ja kertoa näkemyksiään hankkeesta ja YVA-menettelystä suullisesti ja kirjallisesti. Ensimmäisessä tilaisuudessa esitellään hankkeen YVA-ohjelmaa. Toinen yleisötilaisuus järjestetään, kun arviointiselostus on asetettu nähtäville huhtikuussa 2016. Jälkimmäisessä yleisötilaisuudessa esitellään eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja kuullaan yleisön näkemyksiä vaikutusten arvioinnista. 5.3.5 Osallistuminen ja viestintä verkossa Hankkeen perustiedotusta varten avataan hankkeen omat internetsivut Helsingin kaupungin Uutta Helsinkiä -sivustolle, osoitteeseen www. uuttahelsinkia.fi. Hankkeen aiemmat suunnitteluvaiheet dokumentteineen löytyvät kaupunkisuunnitteluviraston Suunnitelmat kartalla -palvelusta, osoitteesta kartta. hel.fi. Arvioinnin edistymisestä ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan lisäksi yhdistyksille ja järjestöille sähköpostitiedottein, joita arvioidaan lähetettävän noin 3-5 kpl arviointiprosessin aikana. Kaikki halukkaat voivat ilmoittautua postituslistalle. Postituslistalle ilmoittautumisesta annetaan ohjeet hankkeen internetsivuilla www.uuttahelsinkia.fi. 5.3.6 Kysely asukkaille Kivinokan kesämaja-asukkaille, Herttoniemen siirtolapuutarhan käyttäjille ja muille asukkaille tehdään verkkokysely, jossa kartoitetaan mm. seuraavia asioita: - Kivinokan käyttäjien ja asukkaiden demografinen jakauma - Kivinokan palveluiden ja virkistysalueiden käyttö ympäristön viihtyisyys, turvallisuus ja liikkumismahdollisuudet - yhteisöllisyys ja paikallinen identiteetti - kaupunkilaisten mahdollisuus nauttia tasavertaisesti sisäsaariston luonnosta tulevaisuuden suunnitelmat, huolet ja pelot. Kysely tehdään arviointiselostuksen laatimisvaiheessa. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana arviointiohjelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kuuluttaa vastaavalla tavalla arviointiselostuksen nähtävilläolosta ja kerää kirjalliset mielipiteet ja lausunnot. Määräaika mielipiteiden toimittamiselle alkaa ilmoituksen julkaisemispäivästä. 20
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA MENETELMÄT KIVINOKKA KIVINOKKA Vaikutusalue / Ihmiset Vaikutusalue / Maankäyttö ja Kulttuuriympäristö Vaikutusalue / Luontokohteet Vaikutusalue/Maisema 1000 m Vaikutusalue vain VE3:ssa 1000 m Ympäristövaikutusten arvioitu vaikutusalue luonto-olosuhteiden ja ihmisten osalta. Ympäristövaikutusten arvioitu vaikutusalue maankäytön, maiseman ja kulttuuriympäristön osalta. Tämä kappale käsittelee ympäristövaikutusten arviointia ja siihen käytettäviä menetelmiä. Kappale on jaoteltu ympäristövaikutuksiltaan eri osa-alueisiin. Lähtökohtana on vaikutusalueen nykytilanne. Arvioinnissa tarkastellaan myös rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. 6.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutusten arvioinnissa käsitellään rakentamisvaihtoehtojen vaikutuksia alueen maankäytön muutostarpeisiin. Rakentamisvaihtoehdot vaikuttavat maankäytön suunnitteluun eli yleis- ja asemakaavoitukseen sekä yhdyskuntarakenteeseen paikallisesti tai laajemmin. Rakentamisvaihtoehdoissa on tarkoitus tuottaa asuntoja Kivinokkaan 4000-12 000 asukkaalle, ja virkistysvaihtoehdossa asuntoja ei tuoteta lainkaan. Asuntotuotannon näkökulmasta vaikutukset heijastuvat laajemman alueen maankäytön suunnitteluun. 6.1 Vaikutusalueen rajaus Vaikutusalueen rajaus määritellään jokaisen arvioitavan vaikutuksen osalta erikseen. Vaikutusalueet saattavat muuttua ja tarkentua ympäristövaikutusten arviointia tehdessä, koska vaikutusalueiden määrittely tehdään nykyisten ja toteutettavien selvitysten perusteella. Tarkasteltavissa vaihtoehdoissa rakentaminen keskittyy Kivinokan eteläosiin ja suunniteltu siltayhteys ulottuu Kulosaaren pohjoisrannalle. Tämä voi vaikuttaa Kulosaaren pohjoisrannan maankäyttöön. Herttoniemen metroasemalle suunnitellulla uudella yhteydellä voi olla vaikutuksia Herttoniemen ja sen metroaseman ympäristön maankäyttöön. Tarkastelualueet määritellään niin laajoiksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän tarkasteltavan alueen ulkopuolella. Sosiaaliset vaikutukset arvioidaan niille ominaisen muutoksen perusteella, jolloin vaikutusalue vaihtelee. Hankkeen nollavaihtoehdossa vaikutusten tarkastelualueet ovat kooltaan samoja kuin varsinaisissa hankevaihtoehdoissa. Arvioidaan hankkeen rakentamisvaihtoehtojen vaikutus Kivinokan viheraluerakenteeseen ja virkistyspalveluihin. Myös uusien palvelukeskittymien syntymisen vaikutukset arvioidaan. Vaihtoehtoja tarkastellaan myös alueellisten maankäytön tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Arviointimenetelmät Arviointi tehdään asiantuntija-arviointina ja tulokset esitellään kirjallisesti ja havainnollistavien karttakuvien avulla. 21
6.3 Maisema Maisemavaikutusten arvioinnissa kuvataan hankkeen aiheuttamia alueen nykytilaan kohdistuvia muutoksia. Kivinokan alueella on runsaasti rantaviivaa. Tämän vuoksi arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vastarannan puolelta ja mereltä käsin Kivinokan suuntaan avautuvaan lähi- ja kaukomaisemaan. Kulosaaresta, Itäväylältä ja Vanhankaupunginselän toiselta rannalta avautuvat näkymät tarkastellaan. Maisemavaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Tutkitaan, onko rakennusten koolla tai sijainnilla merkitystä vaihtoehtojen maisemavaikutuksiin. Arviointimenetelmät Rakentamisvaihtoehtoja verrataan 0-vaihtoehtoon. Maisemaan kohdistuvia vaikutuksia ja muutosten suuruutta esitetään viistoilmakuvien, paikkatietoaineistojen, karttatarkastelujen, valokuvien sekä tarvittaessa havainnekuvien avulla. 6.4 Kulttuuriympäristö Hankealueella on kulttuuriarvoja jotka sisältyvät kiinteästi rakennettuihin kohteisiin kuten historiallisiin kartanorakennuksiin tai alueen käytön yhteydessä syntyneisiin kulttuurimuotoihin, kuten mökkiyhteisön tapoihin ja perinteisiin. Hankealueen kulttuuriympäristökohteista on tehty inventointeja ja selvityksiä, joita tarvittaessa täydennetään. Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön arvioidaan näihin selvityksiin perustuen. Arviointimenetelmät Vaikutuksia arvioidaan vertailemalla kulttuuriympäristön inventointikarttoja ja rakentamisvaihtoehtoja. Kartalla esitetään mahdolliset kohteet ja kulttuurimuodot, jotka ovat vaarassa hävitä tai muuttua rakentamisen vaikutuksista johtuen. 6.5 Luonto, kasvillisuus ja eläimet Hankealueella on arvokkaita luontoarvoja kasvillisuuden ja eläimistön osalta. Alue rajautuu suoraan Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen. Hankealueelta on tehty luontoselvityksiä. Tarvittaessa niitä tehdään lisää ja tarkennetaan. Arvioidaan hankkeen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin, kuten Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen sekä alueen arvokkaisiin kasvillisuusalueisiin, kuten tervaleppäluhtiin ja vanhaan metsään. Selvitetään vaikutukset alueen lepakoiden talvehtimis-, levähdys- ja ruokailupaikkoihin. Arviointimenetelmät Hankkeen vaikutukset luonnonsuojeluun arvioidaan selvitysten ja kirjallisuustietojen avulla. Erityisesti tarkastellaan rakentamisen laajuutta suhteessa luontoarvojen säilymiseen. Selvitetään suojeltavien lajien tarvitsemat suoja-alueet ja verrataan niitä rakentamisvaihtoehtojen suojavyöhykkeisiin. Tarkastellaan myös rakentamisen aikaisia vaikutuksia alueen eläinlajistoon. 6.6 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmisiin, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä. Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua välittömästi elinoloihin, palveluihin tai viihtyvyyteen. Välilliset vaikutukset muodostuvat luonnon tai rakennetun ympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista ihmisiin. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, luontoon ja kulttuuriperintöön kohdistuvat muutokset vaikuttavat välillisesti ihmisten hyvinvointiin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa selvitetään ne väestöryhmät, joihin hankkeella on suoria vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa alueella toimivat yhdistykset, mökkiläiset ja lähialueiden asukkaat. Selvitetään myös, mitkä ovat ne sosiaaliset tekijät, joihin hankealueen muutoksella on vaikutuksia. Selvitetään, kuinka laajaan ihmisjoukkoon alueen nykyinen virkistyskäyttö vaikuttaa mökkiläisten lisäksi ja millaisia arvoja nämä käyttäjät kokevat alueella olevan. Lisäksi selvitetään nykyisten käyttäjien taloudellinen asema ja määrä suhteessa tulevien asukkaiden taloudelliseen asemaan ja määrään. Arviointityössä tarkastellaan ainakin seuraaviin sosiaalisiin tekijöihin kohdistuvat vaikutuksia: - ympäristön viihtyisyys, turvallisuus ja liikkumismahdollisuudet - yhteisöllisyys ja paikallinen identiteetti - kaupunkilaisten mahdollisuus nauttia tasavertaisesti sisäsaariston luonnosta - tulevaisuuden suunnitelmat, huolet ja pelot 22